Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

[jmaja]

Viralliset mitoitukset ovat kai jollekin 50 vuoden välein esiintyvälle huippupakkaselle. Sitäkin voi miettiä kannataako sitä 50v lottoa varten investoida villapaitaan vai lämmitysjärjestelmään.

Mitoituslämpötilat perustuvat pitkän ajan tilastoihin, mutta ehkä niissä ei ole ilmaston lämpenemistä riittävästi vielä huomioitu. Toisaalta alueet ovat aika isoja samalla MUTilla.

Pääkaupunkiseudulla MUT on -26. Viimeksi sitä on tarvittu tammikuussa 1987. Silloin sitten olikin 5 vrk jakso, jonka keskilämpötila oli kylmempi kuin -30 ja 2 vrk -32,5. Nuo vielä Kaisaniemessä, kauempana merestä oli kylmenpää.

Kyllä ainakin itse haluaisin, että lämmitysjärjestelmä selviää noista. COP on sitten toissijaista. Tiedä sitten miten Suomen sähköverkolle käy, jos tuollainen keli joskus tulee ja suurin osa siirtyy suoraan sähköön. -87 taisi öljy olla aika yleinen.

 

[ErnoNykanen]

itse talon lisätehontarve tasaisilla keleillä riippuu aika suoraviivasiesti ulkolämpötilasta ( pohjalla käyttösähkö )

Tämä käy järkeen, mutta mitenköhän tämän kääntäisi kWh? Vai onko ainoa tapa käytännössä seurata omaa kulutusta eri lämpötiloilla ja siitä sitten tehdä kulmakerroin? Luulisi, että tuohon joku tapa on olemassa laskea, joka ei vaatisi rakennusfysiikan tutkintoa.

ei pidä päätellä että lämmitys 'pitäisi' mitoittaa edes kerran kymmenessä vuodessa esiintyvä pakkashuipun mukaan - jos ei ihan teltassa asu - koska huippupakkaset ovat lyhyitä, talo ei reagoi niin nopeasti ulkolämpötilan muutoksiin

Tämä on hyvä pointti. Dataa tutkiessa voisi yrittää ottaa huomioon vain esim. yli 24h yhtäjaksoisesti kestävät pakkashuiput.

Jos lämmitys on päällä mutta hiukan alitehoinen talo jäähtyy vieläkin hitaammin.

Tämä on tietysti totta, mutta tässä ajattelin nimenomaan ILP:n käytön näkökulmaa ja sillä saavutettavia säästöjä milläkin mitoituksella. Eli esim. hankkimalla ILP:n, jolla voi lämmitellä vielä -25 vs. -15. Ja ajatuksena on hahmottaa, että kuinka paljon enemmän tuolla -25 laitteella voi lämmitellä yli 1 COP:lla (eli saada säästöä) vs. -15 laite. Tämän raja-arvon lisäksi tosin pitäisi varmaankin tarkastella itse asiassa nuo eri laitteiden COP:t eri lämpötiloissa, ainakin tuossa 0 tuntumassa, koska siellä se ajallisesti suurin aika vietetään täällä etelässä lämmityskaudellakin.

Koko talon lämmityksen mitoitus ei tässä ole itsellä tarkastelussa, koska oletus on, että jos ILP ei kykene tuottamaan lämpöä yli 1 COP:lla niin silloin lämpö tuotetaan päälämmönlähteellä (esim. suora sähkö). Tietysti sekin varmaan omalla tavallaan mielenkiintoista olisi tarkastella, että rakentaisi koko kämpän lämmityksen mitoituksen sen varaan, että ILP:llä pystyy lämmittämään aina osan, mutta luulisin, että useimmilla se ILP on "vaan" apuna ja päälämmitysjärjestelmän mitoituksessa on otettu huomioon nämä pakkashuiputkin.

 

[jmaja]

Tämä on tietysti totta, mutta tässä ajattelin nimenomaan ILP:n käytön näkökulmaa ja sillä saavutettavia säästöjä milläkin mitoituksella. Eli esim. hankkimalla ILP:n, jolla voi lämmitellä vielä -25 vs. -15. J

No sehän selviää suoraan laitteille kylmään ilmastoon (=Helsinki) ilmoitetusta SCOPista. Valitettavasti kaikille tuota ei ilmoiteta. Lisäksi tietysti vaikuttaa laitteen teho, asunto ja sijoituspaikka, joista riippuu miten paljon tuolla saadaan lämpöä tehtyä.

 

[PolyEsko]

Itse kokeilin joskus - laitoin -10C keleillä lämmöt kokonaan pois. Toisen päivän iltapuolella puolsko alkoi kysellä onko täällä vähän kylmä ? Jos lämmitys on päällä mutta hiukan alitehoinen talo jäähtyy vieläkin hitaammin.

Riippuu lämpöä varaavasta massasta. Kevytrakenteinen puutalo jäähtyy paljon nopsempaan, kuin massiivinen tiilitalo, vaikka eriteitä olisi joka puoellla runsain mitoin. Jos minä suljen meidän makkarin oven aamulla, kun siellä on 21 °C, niin illalla nukkumaan mennessä siellä on pakkasella n. 17-18 °C ollut, kun ILP ei pääse sinne puhaltelemaan.
Mutta tosiaan, jos ei kokonaan putoa lämpö pois, niin eikö hetken selviä jossain 16°C lämmössä. Nykyihminen hervemmin kyllä.

 

[Mikki]

Tuo on totta että puutalo jäähtyy nopeammin. Mutta kuinka nopeasti jos alitehoinen lämmitin työntää kuitenkin lämpöä lattiaan kokoajan lisää.
Toivotaan että tulee pakkasia, niin minä voin kertoa mitä käy tämmöisessä hyvin eristetyssä puutalossa.

 

[ErnoNykanen]

No sehän selviää suoraan laitteille kylmään ilmastoon (=Helsinki) ilmoitetusta SCOPista.

No tämä on tietysti yksi, mutta taitaa olla aika pitkälti keski-euroopan SCOPeja tarjolla esitteissä, vai? Esim. Toshiba Premiumin esitteessä mainitaan vain SCOP, joten oletan tämän olevan se keski-eurooppalainen versio. Tämän lisäksi siihen SCOPin laskentaan liittyy muitakin haasteita, kuten keskusteltu tässä toisessa ketjussa, joten ajattelin, että parempi vaan ottaa Ilmatieteenlaitokselta nuo lämpötilat, VTT:n testeistä COP:t ja kW:t ja tehdä niiden perusteella sitten vertailuja. Vähän joutunee tosin tässä sitten jo lukuja pyörittelemaan ja lisäarvo tuohon SCOPc:hen (Helsinki) nähden ei ehkä ihan maata mullistava ole.

Edit.
Täällähän Jantilla olikin jo hyvä Excel-pohja noiden Tehojen ja COPien syöttämiseen VTT testien pohjalta. Tohon pitää vaan lisätä kertoimet oman paikkakunnan lämpötiloille ja päivittää niin alkais olla malli kasassa. No paitsi, että se Lämmitystehon tarve on vielä aika hakusessa, kun ei ole oikein historiadataa olemassa oikeista lukemista omassa kämpässä...

 

[jmaja]

Tuo on totta että puutalo jäähtyy nopeammin. Mutta kuinka nopeasti jos alitehoinen lämmitin työntää kuitenkin lämpöä lattiaan kokoajan lisää.
Toivotaan että tulee pakkasia, niin minä voin kertoa mitä käy tämmöisessä hyvin eristetyssä puutalossa.

Energiatodistuksessa annetaan talon ominaislämpökapasiteetti. Se on 40 Wh/m2K kevytrakenteiselle (myös AP puuta), keskiraskas I 70 (AP betonia), keskiraskas II 110 (seinät harkkoa tai massiivihirttä, AP betonia) ja raskas 200 (seinät betonia tai tiiltä, AP ja YP betonia).

Jos siis lämmitystehoa puuttuu 1 kW/100 m2 eli 10 W/m2, nuo jäähtyvät vuorokaudessa 6, 3,4, 2,2 ja 1,2 astetta. MUTissa tehontarve on suuruusluokkaa 50 W/m2, joten kokonaan lämmityksen lopettamalla tulee kyllä kylmä nopeasti. Pelkästään ILPin, PILPin tai VILPin lämpöpumpun varassakin tulee pian kylmä MUTissa poislukien reilusti mitoitettu Polar.

 

[PolyEsko]

Jos siis lämmitystehoa puuttuu 1 kW/100 m2 eli 10 W/m2, nuo jäähtyvät vuorokaudessa 6, 3,4, 2,2 ja 1,2 astetta. MUTissa tehontarve on suuruusluokkaa 50 W/m2, joten kokonaan lämmityksen lopettamalla tulee kyllä kylmä nopeasti. Pelkästään ILPin, PILPin tai VILPin lämpöpumpun varassakin tulee pian kylmä MUTissa poislukien reilusti mitoitettu Polar.

Jeps. Nämä tuntuvat oikeammilta luvuilta, versus @VesA :n kertoma, että vasta parin vrk:n päästä huomasi emäntä. Toki jos hupisähkö ja muut antavat jo riittävästi energiaa kämppään, niin eihän se silloin paljoa putoa. Miten lie VesA emäntää lämmitellytkään

 

[VesA]

Jeps. Nämä tuntuvat oikeammilta luvuilta, versus @VesA :n kertoma, että vasta parin vrk:n päästä huomasi emäntä. Toki jos hupisähkö ja muut antavat jo riittävästi energiaa kämppään, niin eihän se silloin paljoa putoa. Miten lie VesA emäntää lämmitellytkään

No se jäi ehkä korostamatta että talo on joka paikasta paksua kiveä - jopa väliseinät on muurattu ja paksuimmillaan 30cm, ulkoseinät enemmän. Tätä ( yli 200m2 kunnolla lämmitettyä ) on tämän takia pystytty lämmittämään jopa noilla kahdella Argon ILPillä pakkasilla jonnekin -20C päälle. Pitkän pakkasjakson lopulla vähän autettiin suoralla sähkölämmityksellä yhtenä talvena, mutta yleensä homma meni niin että Argon kaken kun laittoi kauas sisäyksiköstä ( siinä on pumpun lämpötilanmittaus ) seinien läpi hiipivä kylmä ( se tulee vielä sään lauhtumisen jälkeenkin ) kompensoitui sillä että Argo sitten painoi lappu lattiassa kylmän ajan jälkeenkin vähän aikaa.

 

[AnttiJL]

Onko kenelläkään noita Kouvolan seudun lämpötilahistorioita?
Meillä mökki samalla seudulla ja vähän tuota mitoitusta vielä viilaisin.
Tosin näyttää siltä että tehokkain mahdollinen on ainoa mikä pääsee 6kW:n tehoon -10*C pakkasessa.
Silti olisi kiva tietää kuinka yleistä mökillämme moiset pakkaset on, ja kuinka yleisiä kireämmätkin.

 

[AnttiJL]

Vastaan itselleni:
Tällainen löytyi: https://biologi-jari.blogspot.com/2019/02/kouvolan-ilmasto.html

Näyttäisi siltä että -10*C alin lämpötila on ihan hyvä mitoituksen kannalta.

 

[tet]

^ Tässä vuorokautisten keskilämpötilojen histogrammi omasta pihasta viimeisen 10 vuoden ajalta täällä Kouvolan etelälaidalla. Pystyakselilla vuorokausien määrä 10 vuoden aikana, jolloin on ollut kyseinen vrk-keskilämpötila.

 

[AnttiJL]

Upea tilasto, näkee kyllä hyvin että suomessa on ainainen lämmitystarve: ulkolämpötila alle 21-astetta!

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Upea tilasto, näkee kyllä hyvin että suomessa on ainainen lämmitystarve: ulkolämpötila alle 21-astetta!

Ei ihan näinkään, aurinko kompensoi usein kesäisin sen mitä varjolämpötila jää hieman vajaaksi.
On kyllä usein kesiäl, ettei lämmitystä tarvi laittaa päälle kuin satunnaisesti. Muulloin sulaketaulusta pois.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Näyttäisi siltä että -10*C alin lämpötila on ihan hyvä mitoituksen kannalta.

Tuossa on semmoinen ulottuvuus myös, että jos se kone käy täysillä jo tuossa -10 °C:ssa, se on optitoiminta-alueen ulkopuolella reippaasti ennen tätä. Semmoinen vähän isompi vääntäisi kevyesti normi talvikeleillä ja lisäksi se sitten jaksaisi pakkasella pidemmälle. Sitä hyötyä tulisi siis kahdella tavalla. Tiedä vaikka kestäisikin se isompi kauemmin.

 

[tet]

Upea tilasto, näkee kyllä hyvin että suomessa on ainainen lämmitystarve: ulkolämpötila alle 21-astetta!

Virallisen S17-lämmitystarveluvun määritelmässä lämmitystarvetta on vuorokauden aikana silloin, kun vrk-keskilämpötila on syksyllä alle +12 ja keväällä alle +10. Tahtoo tuo lämpötila vaihdella vuorokauden aikana sen verran paljon, että tuon rajan yläpuolella päivällä tulee ulkoa sen verran lämpöä tupaan mikä yön aikana karkaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä on Hki-Vantaan lentoaseman säätietojen pohjalta 10 edellisen vuoden keskiarvot. Lämpötilat on lajiteltu yhden asteen luokkavälillä. (esim. -0,3 °C edustaa lajittelussa luokkaa 0 °C, koska lämpötila on alle 0:n mutta yli -1 °C) Kuvat ja taulukko perustuvat vuorokauden keskilämpötila aineistoon. Tuntikeskiarvona ääripäitä tulisi hiukan enemmän. Lämmitystarvetta yleensä arvioidaan kuitenkin vuorokauden keskilämpötilan mukaan. Lämmitystarpeeseen on laskettu vuoden ympäri päivät, joiden keskilämpötila on alle +11 °C erotuksena ulkolämpötilan ja +17 °C lämpötilaerolle. Syksyä ja kevättä ei siis ole eroteltu 10/12 °C mukaan mutta tästä aiheutuva virhe on ihan mitätön.



Tässä sama jaettuna 5 asteen luokkaväleille. Lämmitystarve alle -20 °C:ssa muodostaa Vantaalla keskimäärin noin 1% vuotuisesta lämmitystarpeesta. Tarkastellun 10 vuoden aikana ei ole ollut yhtään päivää, jolloin vuorokauden keskilämpötila olisi jäänyt alle -25 °C. Ajallisesti suurin osa päivistä sijoittuu 0 ... +5 välille ja tähän osuu myös suurin astepäivälukujen kertymä.

Edit: Vaihdettu diagrammit kehittyneempään esitysmuotoon

 

[Kellarinlämmittäjä]

Eroja Suomen niemellä on lähinnä noissa muutamien pakkaspäivien lukumäärissä. Näitä voi laskea kohtuullisen helposti eri paikkakunnille. Haluaisiko joku jonkun tietyn sääaseman mittausten mukaan ?

Tässä Turku lentoasema

Pori lentoasema

Tampere Pirkkalan lentoasema

Joensuun lentoasema Liperissä

Ja Kajaani lentoasema, mistä nyt jo hiukan pakkasiakin löytyy

 

[Kellarinlämmittäjä]

Yhteenvetotaulukosta näkee miten ilmat muuttuu. Ensimmäinen on lämmitystarpeen mukaan ja toinen suoraan ajan mukaan laskettuna. Tarkastelutapa muuten sama kuin edellä. Yllättävän vähän Lapissakin on noita kovia pakkasia mutta on niitä toki noin 10 kertaa enemmän kuin Etelä-Suomessa.

Täydennyksenä keskeinen paikka Jyväskylä:

Ja rannikolta Vaasa

Ylempää rannikolta Oulu:

Rovaniemen lentoasema ei ole kovinkaan kylmä paikka

Sodankylästä löytyi parhaat pakkaset:

Huom ! -30 °C edustaa myös kaikkia sitä kylmempiä päiviä eli siksi se hiukan pomppaa näissä Lapin havaintoasemien aineistoissa.

 

[RauskiH]

Rovaniemen lentoasema ei ole kovinkaan kylmä paikka

No ei ole ja noita mittaustuloksia ei pitäisi käyttää mihinkään muuhun kuin kuvaamaan että minkälainen lämpötila lentoasemalla on. Tuo sijaitsee yhden lähiympäristön korkeimman vaaran päällä ja on samalla korkeudella kuin joen toisella puolen sijaitseva ounasvaaran huippu. Lentoaseman on n. 120-130m korkeammalla kuin mitä on viereisten ounas ja kemijoen pinta ja asutushan on täällä keskittynyt pitkälti jokien ympäristöön eikä vaarojen laelle. Paljon paremmin paikallista lämpötilaa kuvaa rautatieaseman mittauspiste. Tämän @Kellarinlämmittäjä voisi päivittää käppyröihin ja taulukkoon jos vain laskentaexcelit on tallessa niin sillä datalla taitaa Rovaniemi tippua talukossa oikeaan paikkaan Kajaanin ja sodankylän väliin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Paljon paremmin paikallista lämpötilaa kuvaa rautatieaseman mittauspiste.

No niin, katos kun ei noita kaikkia tiedä. Lentokentät yleensä ovat vähän niin kuin tasamaalla täällä etelämpänä. Muutenhan noissa mittauspisteissa voi ollakin melkoista hajontaa kun voi olla mäellä tai majakalla.

Onneksi oli tuo linkki tuolla keskustelussa edellä, en muuten olisi muistanutkaan, mistä tuo lähtöaineisto löytyy. Käytin samaa aikaväliä kuin tuolloin muillekin. Kajaanin ja Sodankylän väliin näyttää menevän. Laitoin sen tuohon nyt rinnan tuon Rovaniemi lentoaseman kanssa niin helpompi verrata. Tuo punainen -15 °C taisi olla, minkä mukaan alun perin nuo lajittelin.

Ollos hyvä !