Pakkaskelien suorituskyvyn tarve Etelä-Suomessa

jmaja

Vakionaama
Viralliset mitoitukset ovat kai jollekin 50 vuoden välein esiintyvälle huippupakkaselle. Sitäkin voi miettiä kannataako sitä 50v lottoa varten investoida villapaitaan vai lämmitysjärjestelmään.
Mitoituslämpötilat perustuvat pitkän ajan tilastoihin, mutta ehkä niissä ei ole ilmaston lämpenemistä riittävästi vielä huomioitu. Toisaalta alueet ovat aika isoja samalla MUTilla.

Pääkaupunkiseudulla MUT on -26. Viimeksi sitä on tarvittu tammikuussa 1987. Silloin sitten olikin 5 vrk jakso, jonka keskilämpötila oli kylmempi kuin -30 ja 2 vrk -32,5. Nuo vielä Kaisaniemessä, kauempana merestä oli kylmenpää.

Kyllä ainakin itse haluaisin, että lämmitysjärjestelmä selviää noista. COP on sitten toissijaista. Tiedä sitten miten Suomen sähköverkolle käy, jos tuollainen keli joskus tulee ja suurin osa siirtyy suoraan sähköön. -87 taisi öljy olla aika yleinen.
 
itse talon lisätehontarve tasaisilla keleillä riippuu aika suoraviivasiesti ulkolämpötilasta ( pohjalla käyttösähkö )
Tämä käy järkeen, mutta mitenköhän tämän kääntäisi kWh? Vai onko ainoa tapa käytännössä seurata omaa kulutusta eri lämpötiloilla ja siitä sitten tehdä kulmakerroin? Luulisi, että tuohon joku tapa on olemassa laskea, joka ei vaatisi rakennusfysiikan tutkintoa.

ei pidä päätellä että lämmitys 'pitäisi' mitoittaa edes kerran kymmenessä vuodessa esiintyvä pakkashuipun mukaan - jos ei ihan teltassa asu - koska huippupakkaset ovat lyhyitä, talo ei reagoi niin nopeasti ulkolämpötilan muutoksiin
Tämä on hyvä pointti. Dataa tutkiessa voisi yrittää ottaa huomioon vain esim. yli 24h yhtäjaksoisesti kestävät pakkashuiput.

Jos lämmitys on päällä mutta hiukan alitehoinen talo jäähtyy vieläkin hitaammin.
Tämä on tietysti totta, mutta tässä ajattelin nimenomaan ILP:n käytön näkökulmaa ja sillä saavutettavia säästöjä milläkin mitoituksella. Eli esim. hankkimalla ILP:n, jolla voi lämmitellä vielä -25 vs. -15. Ja ajatuksena on hahmottaa, että kuinka paljon enemmän tuolla -25 laitteella voi lämmitellä yli 1 COP:lla (eli saada säästöä) vs. -15 laite. Tämän raja-arvon lisäksi tosin pitäisi varmaankin tarkastella itse asiassa nuo eri laitteiden COP:t eri lämpötiloissa, ainakin tuossa 0 tuntumassa, koska siellä se ajallisesti suurin aika vietetään täällä etelässä lämmityskaudellakin.

Koko talon lämmityksen mitoitus ei tässä ole itsellä tarkastelussa, koska oletus on, että jos ILP ei kykene tuottamaan lämpöä yli 1 COP:lla niin silloin lämpö tuotetaan päälämmönlähteellä (esim. suora sähkö). Tietysti sekin varmaan omalla tavallaan mielenkiintoista olisi tarkastella, että rakentaisi koko kämpän lämmityksen mitoituksen sen varaan, että ILP:llä pystyy lämmittämään aina osan, mutta luulisin, että useimmilla se ILP on "vaan" apuna ja päälämmitysjärjestelmän mitoituksessa on otettu huomioon nämä pakkashuiputkin.
 

jmaja

Vakionaama
Tämä on tietysti totta, mutta tässä ajattelin nimenomaan ILP:n käytön näkökulmaa ja sillä saavutettavia säästöjä milläkin mitoituksella. Eli esim. hankkimalla ILP:n, jolla voi lämmitellä vielä -25 vs. -15. J
No sehän selviää suoraan laitteille kylmään ilmastoon (=Helsinki) ilmoitetusta SCOPista. Valitettavasti kaikille tuota ei ilmoiteta. Lisäksi tietysti vaikuttaa laitteen teho, asunto ja sijoituspaikka, joista riippuu miten paljon tuolla saadaan lämpöä tehtyä.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Itse kokeilin joskus - laitoin -10C keleillä lämmöt kokonaan pois. Toisen päivän iltapuolella puolsko alkoi kysellä onko täällä vähän kylmä ? Jos lämmitys on päällä mutta hiukan alitehoinen talo jäähtyy vieläkin hitaammin.
Riippuu lämpöä varaavasta massasta. Kevytrakenteinen puutalo jäähtyy paljon nopsempaan, kuin massiivinen tiilitalo, vaikka eriteitä olisi joka puoellla runsain mitoin. Jos minä suljen meidän makkarin oven aamulla, kun siellä on 21 °C, niin illalla nukkumaan mennessä siellä on pakkasella n. 17-18 °C ollut, kun ILP ei pääse sinne puhaltelemaan.
Mutta tosiaan, jos ei kokonaan putoa lämpö pois, niin eikö hetken selviä jossain 16°C lämmössä. Nykyihminen hervemmin kyllä.
 

Mikki

Vakionaama
Tuo on totta että puutalo jäähtyy nopeammin. Mutta kuinka nopeasti jos alitehoinen lämmitin työntää kuitenkin lämpöä lattiaan kokoajan lisää.
Toivotaan että tulee pakkasia, niin minä voin kertoa mitä käy tämmöisessä hyvin eristetyssä puutalossa.
 
No sehän selviää suoraan laitteille kylmään ilmastoon (=Helsinki) ilmoitetusta SCOPista.
No tämä on tietysti yksi, mutta taitaa olla aika pitkälti keski-euroopan SCOPeja tarjolla esitteissä, vai? Esim. Toshiba Premiumin esitteessä mainitaan vain SCOP, joten oletan tämän olevan se keski-eurooppalainen versio. Tämän lisäksi siihen SCOPin laskentaan liittyy muitakin haasteita, kuten keskusteltu tässä toisessa ketjussa, joten ajattelin, että parempi vaan ottaa Ilmatieteenlaitokselta nuo lämpötilat, VTT:n testeistä COP:t ja kW:t ja tehdä niiden perusteella sitten vertailuja. Vähän joutunee tosin tässä sitten jo lukuja pyörittelemaan ja lisäarvo tuohon SCOPc:hen (Helsinki) nähden ei ehkä ihan maata mullistava ole.

Edit.
Täällähän Jantilla olikin jo hyvä Excel-pohja noiden Tehojen ja COPien syöttämiseen VTT testien pohjalta. Tohon pitää vaan lisätä kertoimet oman paikkakunnan lämpötiloille ja päivittää niin alkais olla malli kasassa. No paitsi, että se Lämmitystehon tarve on vielä aika hakusessa, kun ei ole oikein historiadataa olemassa oikeista lukemista omassa kämpässä...
 
Viimeksi muokattu:

jmaja

Vakionaama
Tuo on totta että puutalo jäähtyy nopeammin. Mutta kuinka nopeasti jos alitehoinen lämmitin työntää kuitenkin lämpöä lattiaan kokoajan lisää.
Toivotaan että tulee pakkasia, niin minä voin kertoa mitä käy tämmöisessä hyvin eristetyssä puutalossa.

Energiatodistuksessa annetaan talon ominaislämpökapasiteetti. Se on 40 Wh/m2K kevytrakenteiselle (myös AP puuta), keskiraskas I 70 (AP betonia), keskiraskas II 110 (seinät harkkoa tai massiivihirttä, AP betonia) ja raskas 200 (seinät betonia tai tiiltä, AP ja YP betonia).

Jos siis lämmitystehoa puuttuu 1 kW/100 m2 eli 10 W/m2, nuo jäähtyvät vuorokaudessa 6, 3,4, 2,2 ja 1,2 astetta. MUTissa tehontarve on suuruusluokkaa 50 W/m2, joten kokonaan lämmityksen lopettamalla tulee kyllä kylmä nopeasti. Pelkästään ILPin, PILPin tai VILPin lämpöpumpun varassakin tulee pian kylmä MUTissa poislukien reilusti mitoitettu Polar.
 

PolyEsko

Aktiivinen jäsen
Jos siis lämmitystehoa puuttuu 1 kW/100 m2 eli 10 W/m2, nuo jäähtyvät vuorokaudessa 6, 3,4, 2,2 ja 1,2 astetta. MUTissa tehontarve on suuruusluokkaa 50 W/m2, joten kokonaan lämmityksen lopettamalla tulee kyllä kylmä nopeasti. Pelkästään ILPin, PILPin tai VILPin lämpöpumpun varassakin tulee pian kylmä MUTissa poislukien reilusti mitoitettu Polar.

Jeps. Nämä tuntuvat oikeammilta luvuilta, versus @VesA :n kertoma, että vasta parin vrk:n päästä huomasi emäntä. Toki jos hupisähkö ja muut antavat jo riittävästi energiaa kämppään, niin eihän se silloin paljoa putoa. Miten lie VesA emäntää lämmitellytkään :)
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jeps. Nämä tuntuvat oikeammilta luvuilta, versus @VesA :n kertoma, että vasta parin vrk:n päästä huomasi emäntä. Toki jos hupisähkö ja muut antavat jo riittävästi energiaa kämppään, niin eihän se silloin paljoa putoa. Miten lie VesA emäntää lämmitellytkään :)

No se jäi ehkä korostamatta että talo on joka paikasta paksua kiveä - jopa väliseinät on muurattu :p ja paksuimmillaan 30cm, ulkoseinät enemmän. Tätä ( yli 200m2 kunnolla lämmitettyä ) on tämän takia pystytty lämmittämään jopa noilla kahdella Argon ILPillä pakkasilla jonnekin -20C päälle. Pitkän pakkasjakson lopulla vähän autettiin suoralla sähkölämmityksellä yhtenä talvena, mutta yleensä homma meni niin että Argon kaken kun laittoi kauas sisäyksiköstä ( siinä on pumpun lämpötilanmittaus ) seinien läpi hiipivä kylmä ( se tulee vielä sään lauhtumisen jälkeenkin ) kompensoitui sillä että Argo sitten painoi lappu lattiassa kylmän ajan jälkeenkin vähän aikaa.
 
Ylös Bottom