pökö
Kaivo jäässä
Omilla, vilp ja maalämpö varaajaa lämmittämässä
Paluuveden lämpötilan vaikutus COP:iin
- Viestiketjun aloittaja roots
- Aloituspäivämäärä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuon ongelman voisi vaikka yksinkertaistaan vastavirtaan kulkevaan höyrylämmönvaihtimeen:
Kuvitellaan, että se on mitoitettu vaikka niin, että 105 °C höyryllä saadaan lämmitettyä vettä 90°C->100 °C 10 kW teholla ja se toimii hyvin niin.
Jos otetaan kylmä +5 °C vesi niin se saadaan lämmitettyä 10 kW teholla (ja siis pienemmällä virtaamalla) hyvin lähelle höyryn lämpötilaa ~ 104 °C.
Mutta jos tarvitaan 120 asteista vettä, ainut mahdollisuus on nostaan sen lämmityshöyryn painetta yli tuon eli ~125 °C:een mutta lähdettäessä kylmästä vedestä tuolla samalla 10 kW teholla voisi riittää joku 121 °C höyry. Lähtölämpötilalla on siis vain pieni merkitys siihen, kuinka kovassa paineessa olevaa höyryä tarvitaan.
Lämmityksessä paluun lämpötilaa on vaikea saada alas nostamatta tuottolämpötilaa ellei sitä lämmönluvutusta jotenkin tehosteta lisäämällä esim. patteripinta-alaa. Ja tämä tuottolämpötila kuitenkin merkitsee enemmän - paljon enemmän. Virtausta pienennettäessä on vielä aina vaarana lämmönsiirron huonominen, sillä kaasun tiivistyessä lämmönsiirto on yleensä aika tehokasta joten sillä vesipuolellakin on ainakin jotain merkitystä.
Setässä tuo tuoton ja lauhdutuslämpötilan ero siinä 4-6 astetta tehosta riippuen. Vaikka sinne nolla-asteista tunkisi sisälle, lauhdutuslämpötila ei voi laskea edes teoriassa kuin tuon 4-6 astetta (tai vastaavasti tuottolämpötila nousta). Nolla-asteista ei voi olla ja käytännössä lämmityksestä voisi tulla ehkä jotain 24 asteista takaisin, jos sillä jotain lämmitetään. Onko se sitten 24 vai 30 asteista mitä pannaan sisälle, voi sillä olla pieni ero mutta vaikea uskoa, että ero olisi merkittävä.
Selvää nyt mielestäni ainakin, että kannattaa se vesi palauttaa mahdollisimman kylmänä suoraan - sekoittamatta mihinkään lämpimämpään välillä.
Kuuma tulistunut kaasu tuo tietty hiukan lämmintä lauhtumisen lisäksi. Mahtaako nuo lämmönvaihtimet olla rakenteeltaan sellaisia, että ne pystyisi tätä hyödyntämään. Kaasun tulistusta hyödyntävät lämmönvaihtimet ovat yleensä erillisiä.
Kuvitellaan, että se on mitoitettu vaikka niin, että 105 °C höyryllä saadaan lämmitettyä vettä 90°C->100 °C 10 kW teholla ja se toimii hyvin niin.
Jos otetaan kylmä +5 °C vesi niin se saadaan lämmitettyä 10 kW teholla (ja siis pienemmällä virtaamalla) hyvin lähelle höyryn lämpötilaa ~ 104 °C.
Mutta jos tarvitaan 120 asteista vettä, ainut mahdollisuus on nostaan sen lämmityshöyryn painetta yli tuon eli ~125 °C:een mutta lähdettäessä kylmästä vedestä tuolla samalla 10 kW teholla voisi riittää joku 121 °C höyry. Lähtölämpötilalla on siis vain pieni merkitys siihen, kuinka kovassa paineessa olevaa höyryä tarvitaan.
Lämmityksessä paluun lämpötilaa on vaikea saada alas nostamatta tuottolämpötilaa ellei sitä lämmönluvutusta jotenkin tehosteta lisäämällä esim. patteripinta-alaa. Ja tämä tuottolämpötila kuitenkin merkitsee enemmän - paljon enemmän. Virtausta pienennettäessä on vielä aina vaarana lämmönsiirron huonominen, sillä kaasun tiivistyessä lämmönsiirto on yleensä aika tehokasta joten sillä vesipuolellakin on ainakin jotain merkitystä.
Setässä tuo tuoton ja lauhdutuslämpötilan ero siinä 4-6 astetta tehosta riippuen. Vaikka sinne nolla-asteista tunkisi sisälle, lauhdutuslämpötila ei voi laskea edes teoriassa kuin tuon 4-6 astetta (tai vastaavasti tuottolämpötila nousta). Nolla-asteista ei voi olla ja käytännössä lämmityksestä voisi tulla ehkä jotain 24 asteista takaisin, jos sillä jotain lämmitetään. Onko se sitten 24 vai 30 asteista mitä pannaan sisälle, voi sillä olla pieni ero mutta vaikea uskoa, että ero olisi merkittävä.
Selvää nyt mielestäni ainakin, että kannattaa se vesi palauttaa mahdollisimman kylmänä suoraan - sekoittamatta mihinkään lämpimämpään välillä.
Kuuma tulistunut kaasu tuo tietty hiukan lämmintä lauhtumisen lisäksi. Mahtaako nuo lämmönvaihtimet olla rakenteeltaan sellaisia, että ne pystyisi tätä hyödyntämään. Kaasun tulistusta hyödyntävät lämmönvaihtimet ovat yleensä erillisiä.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Jos delta kasvatetaan virtausta kuristamalla niin myös lämmityteho pieneneen jolloin kämmpä kylmenee tai aikaisemmin on ollut ylilämpöä? Eli taulukko on kahdella eri lämmönjakojärjestelmällä vai miten paluulämpö saadaan alas ilman että lämmitysteho tippuu?
Olen pähkäillyt että laattalattia nostaa COP koska paluuveden viileneminen tehostuu ilman että tarvii koskea virtaamaan... tai no, virtaamaa voi silloin juuri pienentää.
pökö
Kaivo jäässä
Ei se teho pienene, ei ainakaan pollucomin näytöstä katsottuna, kunhan ei kuristeta liikaa.
Oma 6kW onoff-kone antaa parhaat tehot/copit ulos alle 600l/h (deltta 9-10 astetta) virtauksella, silloin varaajan pohja ei sekoitu yhtään ja kone saa kylmintä mahdollista koko käyntijakson ajan ja cop/tehot pysyy tapissa koko käyntijakson ajan.
Jos nostan veden nopeutta cop/teho ei nouse yhtään mutta varaajan pohja alkaa lämmetä ja hetken käynnin jälkeen cop/teho alkaa laskea.
Kuvassa isompi virtaama (n.900 litraa deltta 6-7), kone lähtenyt käyntiin n 21.45 ja varaajan pohja (sininen viiva) alkaa sekoittua n 22.00 ja se lämpenee samaa tahtia muun varaajan tahdissa, cop/tehot laskee silloin tasaisesti koko käyntijakson lopun ajan, sen ajan minkä varaajan pohjalta koneelle menevä lämpö nousee.
Aivan samoin käyttäytyi samassa varaajassa 9kW onoff VILP
Liitetiedostot
Viimeksi muokattu:
Joskus ihmettelin, että miksi tässä mun Nibessä on niin pieni latauskierron nopeus speksattu (900l/h) kun monet vilpistit ajelivat paljon suurempia kierron määriä ja mahdollisimman pieniä lämpötilaeroja, tai siis matalaa lämpöä. Testailin eri kierron nopeuksia, mutta ei sillä ollut muistakseni koneen tehoon tai coppiin oikein mitään vaikutusta mulla. Ei siis hyötyä pyrkiä isolla kierrolla rajoittamaan lämpöä. Tuo oman koneen latauskierron nopeus on semmoinen turvallinen minimi, jolla sulatusaikana ei mennä liian kylmäksi. Samalla se mahdollistaa varaajan lataamiseen reippaan kapasiteetin, kun lämpötilaeroa tehdään reilusti, kesällä yli 10 astetta. Tää on tietty R404-kone...
Koneelle menevän veden laskun lämpötilan vaikutuksen huomaa helposti. Joskus on ollut koko systeemi pysäytettynä kesäaikaan poissaollessa ja kun varaaja on jäähtynyt 20 asteen tuntumaan, tehoja tulee koneesta selvästi enemmän lun sitä lähdetään nostamaan. Normaalisti se on 25 asteen tuntumassa tai korkeammalla, lattian paluusta riippuen ja latautuu siitä mihin nyt kone sattuu sen jaksamaan yhdellä kierroksella vetää (ulkolämmöstä riippuen)
pökö
Kaivo jäässä
Just tämä.
pökö
Kaivo jäässä
Niimpä, mutta miten kotikoppi, onko se parempi kun käynnistät koneen vai kun se on 2 tuntia käynyt ja imuilma lämmennyt?ILPillä lämmittäjästä tämä kuulosta siltä että pitäisi avata ikkuna tai ovi ulos että tulisi ILPille imuun viileämpää ilmaa ... kuulostaa hölmöläisen hommalta.
Ei.
ILPillä lämmittäjästä tämä kuulosta siltä että pitäisi avata ikkuna tai ovi ulos että tulisi ILPille imuun viileämpää ilmaa ... kuulostaa hölmöläisen hommalta.
Ilpin kanssa ei paljoa vaihtoehtoja olekaan käytännössä, mutta näin kun vilpillä lämmittää varaaja ja se suntataan sen jälkeen, niin on varaa valita että lämmittääkö varaajan vain juuri tarpeeksi lämpimäksi, vaiko lämpimämmäksi. Omissa kokeiluissa coppi ei tuosta huonontunut. Tietystikään ei saa päästää varaajaa toiselle kierrokselle, koska sitten lämmitettäisiin jo huomattavan lämmontä vettä. Varaajan kerrostuminen on täsä touhussa olennaista, mulla tyo kerrostaa varsin hyvin. Varaaja puskee tuolla 900l/h kierrolla viileätä vettä sen vajaa apri tuntia ja sitten se on ”täynnä”. Sitten sitä puretaan muutamasta tunnista pariin kolmeen päivään, keleistä ja tarpeesta riippuen.
Jos tuolla varaajasi pohjalla on vaikkapa 25 C, saat siis täsmälleen saman tehon ja COPin 35/25:llä ja 31/25:llä? Ja 35/29 tuottaa jo selvästi huonomman COPin kuin 35/25?
Tämä olisi kyllä ristiriidassa kirjallisuudessa esitettyihin lukuihin, joiden mukaan menolämpötila vaikuttaa oleellisesti COPiin ja paluu vähemmän. Jostain löysin, että menon vaikutus olisi n. 2/3 ja paluun 1/3.
Miksi sitten kuitenkin halutaan pieni dT patteriverkostoonkin lämpöpumppukäytössä? Suurella dT:llähän saisi kylmemmän paluun ja sinäkin saisit kylmempää vettä varaajan pohjalle.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä, nimen omaan näin, ja samoin näköjään saa joku muukin ja sama ilmenee Fraatin aiemmin linkkaamasta kuvasta missä delttat 10 ja 5 astetta.
Patteriverkossa on loppuu kierto jos vettä aletaan siinä jäähdyttämään (vilp hajoaa ensimmäiseen sulatukseensa), lämpöpumppu lakkaa toimimasta. Vesimäärä on muutenkin liian pieni siihen.
Ei ilmene. Siinähän menolämpötila oli vakio, ei paluu.
Tämän julkaisun mukaan kondensoitumislämpötilan riippuvuus menolämpötilasta on reilut 0,6 ja paluulämpötilasta reilut 0,3. Kondensoitumislämpötila taas määrää Carnot-hyötysuhteen ja sitä kautta hyvin paljon COPin.
Ääritapauksessa tietysti, mutta yleinen ohje tuntuu olevan termarit ja kuristukset pois, joilla saadaan mahdollisimman suuri paluulämpö ja mahdollisimman pieni menolämpö samalla lämmitysteholla.
Jos paluulämpö olisi COPin kannalta tärkein, kannattaisi virtausta rajoittaa niin paljon kuin voi. Tällöin menovesi nousee ja paluu laskee edellisestä.
Tuo oli lainaamasta tekstistäsi. Lause on hiukan epäsälvä tai väärä. B0W35, johon tuo 0/35 viitannee tarkoittaa liuospiiristä pumpulle tulevan lämpötilan olevan tasan 0 C. Standardin mukaan meno liuospiiriin on -3C eli dT 3K. Menon ja paluun keskiarvo siis -1,5 C ja kaivo varsin kylmä tuossa standardissa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämä on tietysit totta mutta käytännössä lähinnä epästationääri käyttötapa, joka kyllä parantaa COPia mutta tässä on nyt sitten se tuottolämpötila myös alhaisempi, ainakin minulla. Suuri hystereesi pidentää käyntijaksoja ja parantaa COPia myös sitä kautta, kun kone saa tehdä osan tuotannosta tavoitetta alhaisemmalla lämpötilalla. Setällä on vaan vahva taipumus pyrkiä nostamaan tuo tuotto aina tavoitearvoon mutta kierroslukurajoituksella tuota voi hillitä. Veden haalistustavoitteisiin tämä taas ei istu sitten mitenkään, ei varsinkaan kesällä, kun veden osuus suhteellisesti kasvaa.
Täällä on sitten myös pohdiskeltu tätä asiaa. Tuottolämpötilaan voi saada pienen ylimäärääisen lisän tulistuksen poistosta mutta tuollakin on näköjään riskinsä.
7.1 General function and theory - SWEP
www.swep.net
"In Figure 7.4, the inlet temperature of the secondary fluid is identical for the two cases, but the flow of curve (b) has been reduced to utilize the high gas temperature. The minimum temperature difference between the refrigerant and the secondary fluid in a counter-current condenser, the pinch, occurs at the beginning of the condensation process, as shown in Figure 7.4. The temperatures of the two media in a heat exchanger may converge but never equalize. The temperature of the leaving secondary fluid cannot therefore become more than a few degrees higher than the saturation temperature without "hitting the roof" in the tight section at the condensing temperature. "
pökö
Kaivo jäässä
Tämä voikin olla invertterikoneissa eri juttu kuin minun ja pampun onoff koneissa, vai voiko?( oliko pampulla onoff?)
Ei kai hystereesi voi parantaa COPia? Jotta lämmitys toimisi samalla teholla, pitää keskilämpötilan olla sama. Jos hystereesi kasvaa, kasvaa yli tavoitteen tehty lämpötila yhtä paljon kuin ali. Jos näin ei ole tarpeen tehdä, oikeampi kuvaus olisi lämpökäyrän lasku.
COP ei ole lineaarinen. Hystereesillä saadaan huonompi COP kuin keskilämäpötilassa.
Omissa kokeiluissani en aikanaan noin rajuihin eroihin edes päässyt, virtausta muuttamalla 10 asteen deltan puolittaminen olisi edellyttänyt jo 1800l/h virtausta. Kokeilin muistaakseni jotain 1200l/h virtausta, mutta ei sillä mitään pollulla mitattavaa eroa tehoon/coppiin syntynyt, vaikka lämpö hiukan laski.
Tuo lämmön menon lasku on tietysti myös kinkkimäisempi tapaus. Sen kyllä huomas selvästi että enemmän tehoja tuli kun meno putos 20 asteeseen vs. 25, mutta tokihan silloin myös tuotettava lämpö väkisin putoaa samalla. Ehkä tuo kolmasosa vs. kakskolmasosaaa pitää paikkansa, en osaa sanoa omista kokeiluista.
Millä se sitten selittyy, ettei tuo virtauksen nosto aikanaan vaikuttanut mitään? Onko se vaan niin pieni muutos, että häviää kohinaan? Jos lämmönvaihdin on tarpeeksi suuri, se selviää hommastaan pienemmälläkin virtauksella ja jos jossakin laitteessa vaihdin onkin nippanappamitoituksella, eroa tulee?
Pollusta on jo patteri hiipunut, nyt ei sais enää mistään virtauslukemaa, niin ei pääse kokeilemaan enää. Tarttis kai tehdä tolle pollulle jottai, mutten oo jaksanut. Lämmitys painelee nyt omia menojaan, seurailen vaan että kierron lämmöt ei kauheasti totutusta muutu.
Joo, on/off. Siksi onkin vähän hankala, todeta mitään varmaksi kun menon myötä muuttuu aina paluukin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On se näinkin. Vettä pitäisi saada kuitenkin haalistettua ja jokin hysteereesi on pakko kesällä olla. Oikeastaan kysymys ja vastaus on paremmin miten tämän hystereesin täyttää. Hiljaa kiipeämmällä vai ajamalla suoraan tavoitelämpöä kunnes varaaja on saavuttanut tavoitelämpötilan. Jos sallii polkea täysillä, se vääntää tavoitteeseen suoraan. Toiminta kärsii "täystehosta" ja samalla se menettää sen mahdollisuuden tuottaa aluksi alhaisempaa lämpötilaa. Merkitys on joka tapauksessa pieni, koska tuo aika kun on mahdollista tuottaa alilämpöä ja lyhyeksi ja se edellyttää vähän "liian alhaista" käynnistusrajaa.
Koko asia on varsin monimutkainen, koska vain yhtä muuttujaa ei voida muuttaa. Paluulämpötilan muuttuuessa muuttuu väkisin ainakin yksi seuraavista: menolämpö, virtaama ja teho. On-offilla tehoa ei voi säätää. Invertterillä voi, mutta silloin muuttuu kierroslukukin ja samalla kompressorin toiminta. Havaittu muutos COPissa voi sitten johtua mistä tahansa noista ja olla kovin pumppukohtainen.
Lämpöpumpun termodynaaminen hyötysuhde COP määritellään seuraavan kaavan avulla
COP=Th/(Th-Tc), missä
Th = lämpöpumpun “kuuman” pään lämpötila Kelvin asteina
Tc = lämpöpumpun ”kylmän” pään lämpötila Kelvin asteina
Th on suurin piirtein sama kuin lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila
Tc on suurin piirtein sama kuin keruunesteen tulolämpötila
Jos menolämpötila on 35 C (308 K) ja keruuliuos 0 C (273 K), saadaan hyötysuhteeksi
COP=308/(308-273) = 8,8
Tämä on siis maksimi teoreettinen hyötysuhde, käytännössä se on aina huomattavasti pienempi.
Tämä kaava ei ota mitenkään huomioon lauhduttimelle menevän veden lämpötilaa.
Tutkitaan mitä lauhduttimelle tulevan veden lämpötilan muuttuminen vaikuttaa COP:iin. Keruun lämpötila on 0 C
Käytännössä tämä lämpötilan muuttaminen voidaan tehdä lauhduttimen virtausta muuttamalla mutta lämpöpumpun antoteho ei saa muuttua jotta lämmitettävän kohteen lämpötila ei muuttuisi.
Seuraavassa on laskettu muutamalla meno/paluulämpötilalla teoreettinen COP
Paluun lämpötilan laskeminen tehdään pienentämällä virtausta.
Huomataan kun virtaus pienenee
Tämä näin teoreettisesti, käytännössä asiat ei mene näin suoraviivaisesti mutta suunta on joka tapauksessa sama.
COP=Th/(Th-Tc), missä
Th = lämpöpumpun “kuuman” pään lämpötila Kelvin asteina
Tc = lämpöpumpun ”kylmän” pään lämpötila Kelvin asteina
Th on suurin piirtein sama kuin lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila
Tc on suurin piirtein sama kuin keruunesteen tulolämpötila
Jos menolämpötila on 35 C (308 K) ja keruuliuos 0 C (273 K), saadaan hyötysuhteeksi
COP=308/(308-273) = 8,8
Tämä on siis maksimi teoreettinen hyötysuhde, käytännössä se on aina huomattavasti pienempi.
Tämä kaava ei ota mitenkään huomioon lauhduttimelle menevän veden lämpötilaa.
Tutkitaan mitä lauhduttimelle tulevan veden lämpötilan muuttuminen vaikuttaa COP:iin. Keruun lämpötila on 0 C
Käytännössä tämä lämpötilan muuttaminen voidaan tehdä lauhduttimen virtausta muuttamalla mutta lämpöpumpun antoteho ei saa muuttua jotta lämmitettävän kohteen lämpötila ei muuttuisi.
Seuraavassa on laskettu muutamalla meno/paluulämpötilalla teoreettinen COP
Keruu | Meno | paluu | Dt | k.a. | F | P | COP |
0 | 30 | 28 | 2 | 29 | 1,00 | 8,4 | 10,10 |
0 | 35 | 23 | 12 | 29 | 0,17 | 8,4 | 8,80 |
0 | 40 | 18 | 22 | 29 | 0,09 | 8,4 | 7,83 |
Paluun lämpötilan laskeminen tehdään pienentämällä virtausta.
Huomataan kun virtaus pienenee
- Paluuvesi jäähtyy
- Dt kasvaa
- Menovesi lämpiää
- Meno paluu keskiarvo ei muutu
- Teho ei muutu
- COP pienenee
Tämä näin teoreettisesti, käytännössä asiat ei mene näin suoraviivaisesti mutta suunta on joka tapauksessa sama.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sitten jos järjestelmää parannetaan niin että paluuveden lämpötilaa voidaan alentaa nostamatta tuottolämpötilaa, tällä voi saavuttaa näitä pieniä etuja:
-Keskimääräinen lämpötilaero lauhduttimessa kasvaa ja tuottolämpötila voi lähestyä lauhtumislämpötilaa ja kaasun tulistuneisuuden vuoksi mennä jopa hiukan ylikin
-Liukuman omaavilla kylmäaineilla myös ne korkeimman höyrynpaineen omaavat komponentit saadaan lauhtumaan ilman ylimääräistä painetta. Tällä varmaan voi ollakin ihan huomattava merkitys jos lämpötilaerot jäävät muuten kovin pieniksi, eli siihen tuottolämpötilaan pitäisi ikään kuin lisätä se osuus, joka jää Δt:ssa vajaaksi suhteessa kylmäaineen liukumaan.
-Pumppauksen säästöt mutta ne jäävät parhaimmillaankin jonnekin prosentin paikkeille tai alle koko lämpöpumpun sähkön kulutuksesta
-Kylmäaineen alijäähtymisvaikutus, jolla on merkitystä vasta todella suurilla Δt arvoilla. Tähän ei ilman erillistä alijäähdytyskiertoa pääse käytännössä koskaan lämmitysjärjestelmissä. Pitäisi olla erillinen alhaisemman lämpötilan lämmityspiiri tai jokin veden esilämmityksen esilämmitys ja toisaalta tämmöisen kierron pyörittäminen sitten myös kuluttaisi osan tästä pienestä lisäsaaliista.
-Keskimääräinen lämpötilaero lauhduttimessa kasvaa ja tuottolämpötila voi lähestyä lauhtumislämpötilaa ja kaasun tulistuneisuuden vuoksi mennä jopa hiukan ylikin
-Liukuman omaavilla kylmäaineilla myös ne korkeimman höyrynpaineen omaavat komponentit saadaan lauhtumaan ilman ylimääräistä painetta. Tällä varmaan voi ollakin ihan huomattava merkitys jos lämpötilaerot jäävät muuten kovin pieniksi, eli siihen tuottolämpötilaan pitäisi ikään kuin lisätä se osuus, joka jää Δt:ssa vajaaksi suhteessa kylmäaineen liukumaan.
-Pumppauksen säästöt mutta ne jäävät parhaimmillaankin jonnekin prosentin paikkeille tai alle koko lämpöpumpun sähkön kulutuksesta
-Kylmäaineen alijäähtymisvaikutus, jolla on merkitystä vasta todella suurilla Δt arvoilla. Tähän ei ilman erillistä alijäähdytyskiertoa pääse käytännössä koskaan lämmitysjärjestelmissä. Pitäisi olla erillinen alhaisemman lämpötilan lämmityspiiri tai jokin veden esilämmityksen esilämmitys ja toisaalta tämmöisen kierron pyörittäminen sitten myös kuluttaisi osan tästä pienestä lisäsaaliista.
Adamooppeli
Vakionaama
Tarkistin tuon mittaustuloksen. " Alkaa olla lämmityskausi taputeltu. Viime yönä lämmitti vajaan 8h ajan, lähtöteho P Ka =1.8kW, Liuostulo Ka= 2.3C, COP Ka=6.0. MLP verkosta otto Ka=0.3kW."
Edit: lähtö tehon tarkistus Ka=1.8kW, COP Ka 6.0.
Edit: lähtö tehon tarkistus Ka=1.8kW, COP Ka 6.0.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo COP6 on kyllä hyvin saavutettu. VILPillä on päässyt paiväpumppauksella COPissa vain vähän yli COP4:n, vaikka on pumpattu vain päivällä ilman sulatuksia noin +10 °C:ssa, jolloin höyrystymislämmötkin on +5 °C paremmalla puolella, tosin noin 35 °C tuottolämpötilalla. Sähkön kulutus on tosin mitattu 5:llä eri mittarilla.
Todella hyvä saavutus tuo on mille tahansa lämpöpumpulle. Ellei olisi noin perusteellisesti mitattu, pitäisin sitä jopa liian hyvältä ollakseen totta. Minä pääsen vastaavalla tuottolämpötilalla (noin 27 astetta) omalla vilpillä yli 6 coppiin vasta kun ulkona on reilusti yli 10 astetta lämmintä. Hyörystymislämpötilaa en tosin ole tarkastanut, pitääpä joskus kurkata. Mutta luulisi sen olevan paljon korkeampi kuin mitä @Adamooppeli :n MLP:ssä on 2 asteen liuoslämpötilalla. Kompressorin ottoteho on tässä suurin erottava tekijä. Minulla se on yli 3-kertainen (noin 1kW). Ehkä jotkut häviöt kasvaa kompurassa niin paljon tehon noustessa, että VILP ottaa turpiin copissa vaikka olosuhteet ovat edullisemmat.
Eipä sillä että cop 5 vs 6 olisi mitään käytännön merkitystä kun lämmöntarve on näillä keleillä enää ihan olematon. Silti tämä kiinnostaa teorian kannalta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Noita 6:n COPeja on tullut minulla mitattua vain 2018 heinäkuussa ja elokuussa, ja sillonkin satunnaisesti johtuen mittarien lukemisen epätarkkudesta. Mutta tuollon kuitenkin systemaattisesti komeasti päälle viiden. Tuo on edellyttänyt hirmuhelteitä ja lämpimiä öitä. Lämpimän yön vaatimuksen tosin voi välttää päiväpumppauksella, mutta ihan oikeasti kesäkelit pitää olla, jotta yli päälle 5:n pääsee ja näin tokokuun aikana mikään päälle +10 °C iltapäivällä ei tuohon ole riittännyt vaikka on on kuinka koeluoteisesti sen erilleen mitannut. Tuottolämpötila on täällä se noin 35°C.
Pintakeruupiireissä luulisi loppukesästä olevan hyvä mahdollisuudet päästä MLP:lla korkeisiin lukemiin, kun eikös ne lämpene loppukesästä oikein kunnolla, jonnekin +15 paikkeille. Tällöin harvemmin lämmitystarvetta kovin on ellei ole maanalaisia tiloja lämmitettäväksi. Onkohan kuuman veden teko sitten kaikilla syönyt nämä näkymättömiin?
Pintakeruupiireissä luulisi loppukesästä olevan hyvä mahdollisuudet päästä MLP:lla korkeisiin lukemiin, kun eikös ne lämpene loppukesästä oikein kunnolla, jonnekin +15 paikkeille. Tällöin harvemmin lämmitystarvetta kovin on ellei ole maanalaisia tiloja lämmitettäväksi. Onkohan kuuman veden teko sitten kaikilla syönyt nämä näkymättömiin?
Adamooppeli
Vakionaama
Tein viime yönä toisen mittauksen, jonka pituus oli 6 h 25min. Olosuhteet- ja lämpötilat aika samat. Lämmityksen lähtöhetken erot, verrattuna edelliseen alle 8h mittaukseen. Ennen lämmitystä teki kaksi peräkkäistä LKV sykliä ja siihen päälle vielä pöpösyklin, jonka jälkeen pysähtyi. Ei lämmön tarvetta. Ajoin ensin ilmausohjelmalla lämmönjaon- ja keruupumppua 100% ohjeella noin 20min. Tavoite saada keruu tasalämpöiseksi, näin ei tule alkuun liian hyvää coppia, keruuliuoksen lämpenemästä johtuen. Lisäksi saadaan tasattua nopeammin pöpösyklin jälkeinen ”lämpöpulssi” joka lipsahtaa lämmön jakoon kun vaihtoventtiili vaihtaa tilaa LKV syklin päättyessä.
Aiempi mittaus lämmitys käynnistys hetkellä paluu 23.1 ja asetus 23.3 näin hystereesi oloarvo 0.2C. Kone ajoi koko lämmityssyklin alle 8h mini teholla 26Hz.
Lämmitys käynnistys hetkellä edelliseen mittaukseen nähden lämmönjaon paluun oloarvossa ja paluu asetuksessa enemmän eroa. Nyt paluu 23.1C ja asetus 23.5C eli paluu hystereesin oloarvo 0.4C. Asetus arvo lämmitys käynnistykselle on 0.5C. En viitsi odottaa kovin paljon yli puolen yön koneen omaa käynnistystä, niin käytän hetken käyrää ylempänä ja "heilautan" koneen käyntiin ja sen jälkeen palautan käyrän 3min jälkeen siihen missä se pitää olla.
Kone käynnistyi hystereesi oloarvolla 0.4C, joten sillä oli enemmän töitä tiedossa. Aloitti 35Hz nosti tehoa yli 50Hz ja aamua kohti taas laski minimiteholla 26Hz. Sain COP Ka = 5.5 tuolle syklille.
Oman arvion mukaan. Mittausepätarkkuudet huomioiden, molempien mittauksien COP välillä ~ 5.0 – 6.0.
Aiempi mittaus lämmitys käynnistys hetkellä paluu 23.1 ja asetus 23.3 näin hystereesi oloarvo 0.2C. Kone ajoi koko lämmityssyklin alle 8h mini teholla 26Hz.
Lämmitys käynnistys hetkellä edelliseen mittaukseen nähden lämmönjaon paluun oloarvossa ja paluu asetuksessa enemmän eroa. Nyt paluu 23.1C ja asetus 23.5C eli paluu hystereesin oloarvo 0.4C. Asetus arvo lämmitys käynnistykselle on 0.5C. En viitsi odottaa kovin paljon yli puolen yön koneen omaa käynnistystä, niin käytän hetken käyrää ylempänä ja "heilautan" koneen käyntiin ja sen jälkeen palautan käyrän 3min jälkeen siihen missä se pitää olla.
Kone käynnistyi hystereesi oloarvolla 0.4C, joten sillä oli enemmän töitä tiedossa. Aloitti 35Hz nosti tehoa yli 50Hz ja aamua kohti taas laski minimiteholla 26Hz. Sain COP Ka = 5.5 tuolle syklille.
Oman arvion mukaan. Mittausepätarkkuudet huomioiden, molempien mittauksien COP välillä ~ 5.0 – 6.0.
Viimeksi muokattu:
EN 14511 standardissa lämmönjaon dT on 5K. Sillä ilmoitettu B10W35 on monella uudemmalla MLP:llä yli 6. B0W35 ja B10W45 ovat yleensä lähes samat ja alle 5.
Ei siis pitäisi olla mikään ihme, että @Adamooppeli saa B2W28 testistään 6.
Teoreettinen maksimi on B0W35 8,8, B10W45 9,1, B10W35 12,3 ja B2W28 11,6.
Vaikkapa tämä F1255 pääsee hiukan yli 50% teoreettisesta maksimista, vaikka on jo uudenaikaisempia paremmilla luvuilla.
VILPillä nyt ei vaan pääse samaan. Onko sitten kyse puhaltimen sähkötehosta vai lämmönsiirron huonoudesta, mutta F2120:llekin laskettuna pääsee vain n. 45% teoreettisesta hyötysuhteesta. Mutta tuleehan silläkin yli 5 A2W28.
Ei siis pitäisi olla mikään ihme, että @Adamooppeli saa B2W28 testistään 6.
Teoreettinen maksimi on B0W35 8,8, B10W45 9,1, B10W35 12,3 ja B2W28 11,6.
Vaikkapa tämä F1255 pääsee hiukan yli 50% teoreettisesta maksimista, vaikka on jo uudenaikaisempia paremmilla luvuilla.
VILPillä nyt ei vaan pääse samaan. Onko sitten kyse puhaltimen sähkötehosta vai lämmönsiirron huonoudesta, mutta F2120:llekin laskettuna pääsee vain n. 45% teoreettisesta hyötysuhteesta. Mutta tuleehan silläkin yli 5 A2W28.
Adamooppeli
Vakionaama
AIT ilmoittaa tälle invertterille pisteessä B7/W35 osakuormalla lähtöteholla 4.91 kW / COP 5.74 , virtauksilla: keruu 1050L/h, lämmönjako 720L/h.
Tuossa pisteessä teoreettinen maksimi on tasan 11. Jos pääsee samaan suhteeseen, pitäisi B2W28 COP olla 6,04.
Tulipa tutkittua noita Mitsun ilmoittamia lämpötiloja huoltovalikosta. Ulkoilman lt oli noin 8 astetta ja kone ilmoitti "liquid pipe temp" -arvoksi 0 astetta. Sama arvo oli myös "2-phase pipe temp". Mitähän MLP:n vastaavat arvot on tuollaisella 2 asteisella liuostulolla? Eli kuinka paljon tehokkaampaa on lämmön siirtyminen MLP:n levarissa kuin VILP:in kennossa?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Aika paljon ulkoilmaa kylmemmäksi tuo höyrystin menee kyllä Nibessäkin. Ulkoilma 5,6 astetta ja pumppu vetää 40 hz:n vauhdilla. Jostain syystä puhallin kuitenkin pyörii vajaateholla, 328 rpm kun normi on 450. Ottoteho noin 1,7kW ja anto 7,3 kW josta cop noin 4,1
Liitetiedostot
Mikäs noista kolmesta lämpötilasta on sitten se oleellinen?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Tuo BT16 arvo (-0,5C) tuossa tilanteessa on höyrystimen lämpötila anturi tuossa.
BT84 taas on höyrystimen imukaasun lämpötila.
BT84 taas on höyrystimen imukaasun lämpötila.
Entäs BP8 (-2,3C)?
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
BP8 on taas lämpötila matalapainekytkimen kohdalla.
Miksi se on alempi kuin höyrystimen?
Mikä on sitten oikea vertailukohta @fraatti MLP lämpötiloihin? Tuolla näkyy joku lämpötila, joka on 6-7 K kylmempi kuin kaivosta tuleva vesi.
MLP:llä siis tulee aivan yhtä kylmää kuin VILPillä, jos ulkolämpötila=kaivosta tuleva?
COP-ero tuolloin johtuu "vain" sulatuksista ja puhaltimen mahdollisesti keruupumppua suuremmasta tehontarpeesta?
Vai tuleeko COP-ero lähinnä siitä, että VILP joudutaan suunnittelemaan laajalle höyrystysalueelle eli kompuraa ei voi optimoida yhtä hyvin?