Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

[ansu]

Pumpun säästövaikutus

Valitettavasti taitaa olla niin, että ehdottoman luotettavaa tietoa ilmalämpöpumpun vaikutuksesta itse kunkin sähkönkulutukseen on saatavana vasta jälkikäteen, kun pumppu on ollut toiminnassa ja on verrattu kulutuslukemia aikaisempiin.
Asennuskohteet ja käyttötottumukset vaihtelevat.
Luulisin silti, että hankinta kannattaa.

 

[Anonymous]

Tuo järjenvastainen kerroin (COPxantoteho -15 asteessa) ei ole edes suuntaa antava. Esimerkiksi Foman "kerroin" 3,36, Chofun 1,82. Kuitenkaan Foma ei missään testin talovaihtoehdoista antanut suurempaa säästöä sähkönkulutuksessa.
Kaikenkaikkiaan näyttää, että tässä ruotsalaisessa testissä kaikki pumput olivat liian pieniä enemmän kuluttaviin taloihin. Toiset enemmän, toiset vähemmän.
Suurinta sähkönsäästöä tavoiteltaessa riittävän iso laite, jonka COP on mahdollisimman hyvä KAIKISSA käyttölämpötiloissa.
Etelä-Suomessa kannattaa painottaa -2 ja -7 arvoja. Pohjoisessa -7 ja -15

 

[kriitikko_o]

Selvitetäämpäs asia ns. juurta jaksaen.

Kuvasta nähdään että lämpötilan laskiessa talon lämmöntarve kasvaa ja vastaavasti ILP:n antoteho pienenee, kunnes se jossain tietyssä lämpötilassa loppuu kokonaan (Esimerkiksi -25 C). Optimilämpötila on se alhaisin lämpötila, jossa ILPPI pystyy hoitamaan kokonaan talon lämmityksen. Kun ollaan tämän optimipisteen oikealla puolella, niin ILP:ssä riittää antotehoja. Tällöin ILP:n paremmuuden ratkaisee hyötysuhde eli COP.(Esimerkiksi Råd&Rön testitulokset -7 C). Kun ollaan optimipisteen vasemmalla puolella, niin ILP:ssä ei riitä tehoja vaan osa talon lämmityksestä, joudutaan suorittamaan kalliimmalla tavalla esimerkiksi sähkölämmityksellä. (Esimerkiksi Råd&Rön testitulokset -15C)

 

[kriitikko_o]

Esimerkkejä. Olkoon talon lämmön tarve 3 kW -15C:ssä

ILP A. COP 2, Antoteho 2 kW. Talon lämmitykseen energiaa: 2/2 kW (ilp)+ 1 kW(suorasähkö) = 2 kW
ILP B. COP 3, Antoteho 2 kW. Talon lämmitykseen energiaa: 2/3 kW + 1 kW = 1,67 kW
ILP C. COP 4, Antoteho 2 kW. Talon lämmitykseen energiaa: 2/4 kW + 1 kW = 1,5 kW

ILP D: COP 2, Antoteho 3 kW. Talon lämmitykseen energiaa: 3/2 kW = 1,5 kW
ILP E: COP 3. Antoteho 3 kW. Talon lämmitykseen energiaa: 3/3 kW = 1 kW
ILP F: COP 4. Antoteho 3 kW. Talon lämmitykseen energiaa: 3/4 kW = 0,75 kW

ILP G: COP 2, Antoteho 4 kW. Talon lämmitykseen energiaa 3/2 kW = 1,5 kW
ILP H: COP 3, Antoteho 4 kW. Talon lämmitykseen energiaa 3/3 kW = 1 kW
ILP I: COP 4. Antoteho 4 kW. Talon lämmitykseen energiaa ¾ kW = 0,75 kW

Kun katsoo Råd&Rön testiä -7C lämpötilassa, niin ollaan kuin pisteissä G, H, I. Tällöin paras ilmalämpöpumppu on se, jolla on suurin COP.

Kun katsoo testiä Råd&Rön testiä -15C lämpötilassa, niin ollaan pisteissä A, B, C, D, E ja G. Testeissähän teho ja COP molemmat pienenevät., joten pisteet H, I ja F eivät ole mahdollisia Kun nämä pisteet laitetaan suuruusjärjestykseen, niin se on:

1. 1 kW. Piste E (Kerroin 3x3 = 9 ), Pienin kokonais energia, suurimmat pisteet.
2. 1,5 kW Piste C (Kerroin 4x2 = 8 ), Piste D (Kerroin 2x3 = 6 ), Piste G (Kerroin 2*4 = 8 ).
3. 1,67 kW. Piste B (Kerroin 3*2 = 6 )


Eli Kerroin = antotehoxCOP korreloi tulosten kanssa oikein hyvin, kun tietää kuinka pumput käyttäytyvät alhaisissa lämpötiloissa. Tämä kerroin idea on hyvä silloin kun verrataan pumppuja joista osa on optimipisteen oikealla ja osa vasemmalla puolen. KERROIN IDEA EI SIIS SOVI -7C TESTIIN, VAAN AINOASTAAN -15C TESTIIN. Tärkein havainto, minusta on se, että G, E ja C:n joukosta paras pumppu on E eli juuri se, jolla COP ja antoteho on molemmat hyviä. Toivottavasti tämä selkiyttää ideaa mitä tarkoitan.

 

[ansu]

Yli- vai alimitoitus

Itse olen hiukan kallistumassa sille kannalle, että ilmalämpöpumpun ylimitoitus ei kannata, ainakaan jos siitä joutuu maksamaan lisähintaa.
Kun lasketaan, miten monelle neliölle pumpun teho riittää, pitäisi asunnon pohjapiirroksen avulle ensin selvittää, kuinka suurelle osalle asunnon neliöitä pumpun vaikutus yltää.
Esim. 150 neliön talossa tuskin joka neliötä voi laskea mukaan.
Näin ollen pumppuakaan ei tarvitse mitoittaa 150 neliön mukaan.
Jokainen tarkastelkoon tätä oman asuntonsa suhteen.
Ilmalämpöpumppua ei Suomen oloissa voi käyttää ainoana lämmönlähteenä, niin kauan kuin täällä esiintyy yli 15-20 asteen pakkasia.
Tällaisia pakkasia tosin on koko lämmityskauden aikana melko harvoin, ainakaan Etelä-Suomessa.
Lämpöpumppu on omimmillaan jauhamaan edullista perustehoa koko lämmityskauden, huippupakkasia lukuunottamatta. Tämä perusteho on käytössä myös tuolla 15-20, jopa 25-asteen pakkasilla. (Jos valmistajien lupauksiin on uskominen). Vasta sitten, kun pumpun teho ei riitä pitämään lämpöä yllä, tulevat muut lämmitysmuodot avuksi. Paikkakunnasta riippuen tämän huippupakkasilla vaadittavan "lisälämmityksen" tarve vaihtelee. Koko lämmityskauden mittakaavassa tämän lisätehon tarve voi jäädä niin pieneksi, ettei ole aihetta hankkia tehokkaampaa (kalliimpaa?!) ilmalämpöpumppua sen perusteella.
Kuten sanottua, asennuspaikat, olosuhteet ja käyttötottumukset vaihtelevat.
Sähkönsäästöjen ennustaminen on vaikeaa. Ainoa, missä etukäteen voi varmasti vaikuttaa koko investoinnin kokonaiskuluihin, on pumpun hankinnan kokonaishinta. Se täytyy laadusta tinkimättä yrittää puristaa mahdollisimman pieneksi. Varmuuden vuoksi ei kannata maksaa liikaa.
Mikä taas on liikaa, sen jokainen päättäköön itse. Kannattaako hirveästi uhrata aikaa ja vaivaa 50-100 euron takia? Jossain se raja kuitenkin menee.

 

[Anonymous]

Tämähän on se lämpöpumpun lähes ainoa huono puoli, ettei sitä Suomessa voi käyttää ainoana lämmitysmuotona. Muuten tuskin paljonkaan käytettäisi muunlaista lämmitystä.

 

[Kriitikkoolle]

Tietenkin silloin, kun antoteho ei riitä, tarvitaan muuta lämmitystä. Tämän vuoksi, jos tavoitellaan suurta sähkönsäästöä eikä rahansäästöä, kannattaa asentaa niin suuri pumppu, että teho riittää siihen asti, kun COP laskee yhteen. Siinä laskukaavassa vain ei ole mitään logiikkaa.

 

[Jaska]

Suuri pumppuhan vie peruskäytössä enemmän sähköä eli ylimitoituksessakin on omat riskinsä., koska silloin lämpimällä ilmalla tuhlataan se, mitä pakkasella säästetään.

 

[kriitikko_o]

Tietenkin silloin, kun antoteho ei riitä, tarvitaan muuta lämmitystä. Tämän vuoksi, jos tavoitellaan suurta sähkönsäästöä eikä rahansäästöä, kannattaa asentaa niin suuri pumppu, että teho riittää siihen asti, kun COP laskee yhteen. Siinä laskukaavassa vain ei ole mitään logiikkaa.

Voihan tämän "kertoimenkin" unohtaa, jos se vaivaa. Idea oli kuitenkin se, että pakkastestissä ei saa ilpin tehoja unohtaa, muutoin COP-kertoimilla voidaan hämätä. Tämänhän herra "kriitikolle":kin myöntää. Jos joku sattuu tietämään, mitä ns. korrelaatiokerroin matemattikassa tarkoittaa, niin huomaa, että näillä kahdella muuttujalla on selkeä riippuvuus. Ja jos on riippuvuus, niin silloin voidaan ilppejä pistetyyttää kuvaamallani tavalla.

Itse olen sitä mieltä, että ilpin ylimitoituksessa ei ole mitään järkeä eli ilppi kannttaa suunnitella, niin että se kattaa 90% talon lämmön tuotosta. Ylimitoitetuttu pumppu kuluttaa sähköä paljon enmmän kuin pienempi vastaava, joten sähköä kuluu ja alkuinvestointi on suurempi. Ja kyllä se ylimitoitettukin pumppu hyytyy viimeistään siinä -20..-25 C:een pakkasella, joten se siitä hyödystä.


Tämä taitaa olla hieman arka aihe, koska keskustelu käy näinkin kiivaana. Tässähän tullaan siihen kuinka kukin valitsee oman ilmalämpöpumppunsa ja yksi tekiä mikä pumpunvalintaan kuuluu on psykologinen tekijä. Siitä ei ole kukaan puhunut mitään. Jos kaveri kehuu, niin luultavasti ostat samanlaisen vai mitä? Valinnallehan pitäisi olla aina selkeät perusteet ja jos nämä "käppyräni" jotain selkiyttää tai antaa uusia idoita, niin hyvä niin. Mutta antaa tulla vaan lisää kommentteja.

 

[ras13n]

Testeissä cop paranee kun kompressori käy 50%. Miten tästä alaspäin, vieläkö cop paranee ja kuinka alas invertteri ilp meneekään 20 %:tiin ?

Voiko isompi ilp silti olla taloudellinen, koska se toimii matalamilla kierroksilla eli paremalla cop alueella kauemmin ? Maailma on tietysti erilainen eri vakioveikkaajien silmin eli lapin ja etelänmiehen täytyy funtsia copit aivat eri tavalla.

 

[teukka]

Jos tuo COP*antoteho on niin hyvä parametri, niin kannattaa laittaa kaksi halvempaa rinnakkain. Silloinhan COP on sama kuin yhdessä koneessa, mutta antoteho on kaksinkertainen.

Niin tulee noita pisteitäkin sitten tuplasti!

 

[Freeze]

Kyllä se yleensä ottaen menee niin, että pikkuisen pienemmällä laitteella saadaan kokonaistaloudellisempaa lämpöä.
Nyt tänne alkaa pukkaamaan sama keskustelu, mikä on jo lämpöpumppu osastolla riehunut pari vuotta. "osateho vai täysteho"

No otanpa kuitenkin kantaa tähänkin keskusteluun. :?

Isompi kone on kalliimpi
Isompaa konetta pyörittää isompi moottori
Isommassa koneessa on aina enemmän "häviöitä"
Isompi kone käy harvemmin ihanneolosuhteissaan
Isompi kone on fyysisltä mitoiltaankin isompi

Ilmalämpöpumppu hankitaan jo olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tueksi. Sitä on tarkoitus käyttää niissä olosuhteissa, missä se on edullisimmillaan. Kun mennään ääriolosuhteisiin hyöty katoaa.
Sitä voi yrittää korjata aina vain isommalla koneella, jotta saadaan maximi olosuhteissa tiietty kW määrä koneesta ulos, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Pienempi kone on halvempi
Pienempää konetta pyörittää pienempi moottori (ottoteho)
Pienempi kone käy useammin "ihanneolosuhteissaan" ts. mitoitusolosuhteissaan
Pienempi kone on sirompi

Tosin onhan mailmassa aika paljon erilaisia autojakin. Eri merkkejä, malleja, värejä, tehoja ym.
Jokainen lienee yrittää valita juuri itselleen sopivan mallin.
Ja täällä sitten hakea vahvistusta "oikealle" valinnalleen.

 

[kolibri]

Tässähän tullaan siihen kuinka kukin valitsee oman ilmalämpöpumppunsa ja yksi tekiä mikä pumpunvalintaan kuuluu on psykologinen tekijä. Siitä ei ole kukaan puhunut mitään. Jos kaveri kehuu, niin luultavasti ostat samanlaisen vai mitä? Valinnallehan pitäisi olla aina selkeät perusteet ja jos nämä "käppyräni" jotain selkiyttää tai antaa uusia idoita, niin hyvä niin. Mutta antaa tulla vaan lisää kommentteja.

Tämä on totta, itse meinasin hurahtaa Panasoniciin, ilman mitään sen kummempaa syytä kuin että joku puhui ko. merkistä jotain jossain. Nimi vilahteli siis siellä sun täällä.

Tarkempi tutkimus ohjasi sitten minut oikeaan suuntaan ja tällä hetkellä olenkin onnellinen Toshiban omistaja. Hyvä näin.

 

[ras13n]

Freeze kirjottaa ihan totta . Energiamerkinnässä pumppuni vuosikulutus on 545 (4.2kW) ja pykälää pienenmän 380kw (3.2kW).

Kylmäasioita en tunne. Mutta kun esim. mitoitan sähköjä esim. pumppulle, niin tiedän usein valitaan pykälää isompi moottori ja ac-invertteri, koska jos tarvitaan isompaa pumppua niin kaikki valmiina. Maaginen sana on invertteri - pykälää isompi valinta ole sähkökuluiltaan ratkaisevasti kalliimpi. Speksit on käytössä pumpusta, moottorista ja invertteistä momentit, tehot, hyötysuhteet jne.

Vertaan ilp-kompressoria nyt pumppuun. Tämä keskustelu jatkuu sen takia loputtomiin, koska ilp kompressorin & invertterin speksejä ei saa - laite on "musta laatikko", josta tulee ulos jotain tehoja tietyillä rajoilla ja tietyillä copeilla , mutta ei saa ikäänkuin momenttikäyrää ulos. Pääosan aikaa ilp ajaa juuri osatehoilla, olisi kiva tietää osin puulämmittäjänä "momenttikäyrä".

Keskustelu ja pohdinta jatkuu loputtomiin jos asiaa ei saa purettua numeroiksi. Rolls Royce:ssa ilmoitettiin vain aikanaan tehoja olevan riittävästi; nyt niidenkin moottoreista annetaan numerotiedot.

 

[kriitikko_o]

Jos tuo COP*antoteho on niin hyvä parametri, niin kannattaa laittaa kaksi halvempaa rinnakkain. Silloinhan COP on sama kuin yhdessä koneessa, mutta antoteho on kaksinkertainen.

Niin tulee noita pisteitäkin sitten tuplasti!

Kerroinhan olisi voinut olla myös yhtä hyvin COP + antoteho yms., mutta kertomalla nämä keskenään saadaan paremmin erot esille. Ja se tukee havaintoa, että paras pummpu on sellainen pumppu jossa teho ja COP pysyvät tasaisen hyvinä. Kertoimen "hyvyys" perustuu vain tekemiini havaintoihin, joten sen suurempaa tieteellistä arvoa sillä ei ole. Joten ei kannata sen takia menettää yö-unia.

Hyvä kärjistys voisi olla aikaisempaan esimerkkiin, jossa talon lämmöntarve oli 3 kW lisätä vielä pari pistettä lisää.

(p.s. tietääkö kukaan miten kuva saadaan esille tähän.)

COP 100, Antoteho 1 kW. Tällöin lämmityskulut 1/100 kW + 2 kW = 2,01 kW
COP 1, Antoteho 100 kW. Tällöin lämmityskulut 3 kW.

Eli tietysti tällaisissa olosuohteissa saadaan laskukaavallani "kertoimeksi" 100, mutta kovin realistisia ilppejä ne ei ole. (Koska pakkasen kiristyessä COP ja antoteho pienenevät kaikilla pumpuilla. Tässähän mennään jo toiseen suuntaan, joten tämä on jo asioiden vääristelyä.) Joten ehkä on parempi unohtaa kerroin idea siinä mielessä, että se vie keskustelua pois todellisesta havainnosta. Jos näitä kahta ääripistettä vertaa pisteeseen E, niin havitaan taas, että esimerkki pisteen E: COP 3, Antoteho 3 kW vie sähköä vain 1 kW. ELI PARAS PUMPPU ALHAISISSA LÄMPÖTILOISSA ON SE, JOLLA TEHOT JA COP PYSYVÄT TASAISEN HYVINÄ. Tällaisia pumppuja on esimerkiksi Råd&Rön 2005 testissä Sanyo, IVT ja Toshiba. Se selittää miksi juuri nämä pumput ovat pärjänneet hyvin testissä.

Sanoma on siis se, että COP 100 voi hävitä kisan COP 3:lle. Teoriassahan COP 100 ei olisi tietenkään edes mahdollista. Eli jos uskoo pelkkää COPia -15C testissä, niin metsään mennään. Syy siihen on oman talon lämmön kasvu ja ilpin antotehon lasku, jolloin osa ilpeistä on oman talon optimilämpötilan vasemmalla ja osa oikealla puolen.

Nyt pitäisi kuva näkyä (hae galleriasta kuvan ominaisuudet ja kopioi suora osoite sieltä) -eepponen

 

[Kriitikkoolle]

Kiitos Kriitikko o:lle tästä viestistä. Siinä oli asiaa.
Tässä Råd&Rön testissä pistää silmään se, että Sanyon pienempi malli, jossa antoteho -15 asteessa on aivan parhaita ja COP:kin keskitasoa, ei ollut lähelläkään kärkeä.
Tämä tukee sitä johtopäätöstä, että tässä testissä moni valmistaja olisi pärjännyt paremmin isommalla mallilla. Käytännössä asia usein on varmaankin toinen. Tuskin kukaan kuvittelee missään todellisissa oloissa saavuttavansa yli 10000 kw säästöä vuodessa.

 

[ras13n]

Vieraalle - pääsen tänä leutona vuonna yli 10000kW säästöön, mutta en pelkästään ilp:illä . Muutin 2004 etelään ja ostin talon 125m2 1,5 kerrosta. Edellisten asukkaiden vuosikulutusarvio oli sähkölaskussa 21000kW - nyt perheelläni kulunut 1.1-10.11.2005 8700kW. Muutokset: lämminvesivaraaja pienemmäksi 220 litraan ja sijoitus siten että se toimii samalla lämmittimenä, yösähköä vain lattioiden kuivaukseen ei kannata varata kun vanhan talon laatan alla vain 100mm stryrox, painovoimainen ilmanvaihto tehostettu yläkerran puhaltimella - imee takkalämpöä allakerrasta, säästölamppuja, puhallin levittää takkahuoneen lämpöä muihin tiloihin, sisälämpö 20 ast. ja takkaan ilmaiset puut. Täällä etelässä menee niin lujaa että rajattomasti saatavana puulavoja firmoista, kun ne eivät kenelläkkään kelpaa !

Siirryn osin matkahommiin ja ostin ilp:n (4.5kW9 elokuussa perheelle takkaa korvaamaan. Ilp:n sielunelämää ei oikein selviä manuaaleista suoraan. Olen huomannut että kun takkaa lämmittää niin vapaalla konvektiolla saan olohuoneen (40m2) seinään maksimaan noin 350w tehon joka tuntuu hyvin riittävän plussa keleillä. Cop heikkenee pakkasille - mutta mikä on silloin inu säätöalue esim -7 ja -15 ?

 

[eepponen]

"Hullummaksi" vain menee:
http://www.lampopumput.info/foorumi/viewtopic.php?t=190
eli Sanyolta pumppu jolla COP 6,31! Toivottavasti hyvä COP on koko lämpöalueella, eikä vain +7 asteessa. Tulisi tuokin johonkin testiin...

 

[kolibri]

Vieraalle - pääsen tänä leutona vuonna yli 10000kW säästöön, mutta en pelkästään ilp:illä . Muutin 2004 etelään ja ostin talon 125m2 1,5 kerrosta. Edellisten asukkaiden vuosikulutusarvio oli sähkölaskussa 21000kW - nyt perheelläni kulunut 1.1-10.11.2005 8700kW. Muutokset: lämminvesivaraaja pienemmäksi 220 litraan ja sijoitus siten että se toimii samalla lämmittimenä, yösähköä vain lattioiden kuivaukseen ei kannata varata kun vanhan talon laatan alla vain 100mm stryrox, painovoimainen ilmanvaihto tehostettu yläkerran puhaltimella - imee takkalämpöä allakerrasta, säästölamppuja, puhallin levittää takkahuoneen lämpöä muihin tiloihin, sisälämpö 20 ast. ja takkaan ilmaiset puut. Täällä etelässä menee niin lujaa että rajattomasti saatavana puulavoja firmoista, kun ne eivät kenelläkkään kelpaa !

Siirryn osin matkahommiin ja ostin ilp:n (4.5kW9 elokuussa perheelle takkaa korvaamaan. Ilp:n sielunelämää ei oikein selviä manuaaleista suoraan. Olen huomannut että kun takkaa lämmittää niin vapaalla konvektiolla saan olohuoneen (40m2) seinään maksimaan noin 350w tehon joka tuntuu hyvin riittävän plussa keleillä. Cop heikkenee pakkasille - mutta mikä on silloin inu säätöalue esim -7 ja -15 ?

Kerrotko lisää parista asiasta, itse ajattelin siirtyä sähkölämmittäjäksi öljystä ja mm. varaajan osto edessä. Olin aiemmin siinä luulossa että noin 300 l varaaja paras riittävyydeltään sekä myös taloudellisin...varaavaa massaa siis olisi enemmän? Miten on paljonko arvioit säästöä tuolta osin syntyvän (siirto 300l - 220 l) ja riittäkö 4-henkisessä perheessä lämmin vesi? Tosin naapurilla on varaaja 45 l ja 4 hlöä...asennekysymys

Toinen juttu on pumpun sijoitus, kerrotko lisää, minulla myös 2 krs talo. Pumppu talon keskellä avoimen rappukäytävän yläosassa. Suuntaus vielä hakusessa, kun ei tarpeeksi kylmiä ilmoja testaukseen.

Välillä olen suunnannut suoraan alaspäin ja välillä yläkerran lattiaan, miten siellä päässä?

 

[apophis]

yösähköä vain lattioiden kuivaukseen ei kannata varata kun vanhan talon laatan alla vain 100mm stryrox

Tämä laatan varaaminen yösähköllä on uudemmissakin taloissa hieman kyseenalaista. Lämpövirta kasvaa lämpötilan noustessa ja kun laattaa pitää kovalla pakkasella yrittää hehkuttaa hullun lailla, niin erään tiedon mukaan (sori, ei lähdeviitettä) hukkaan haihtuisi jopa 20%! Juuri kävi sähkömies laittamassa hajonneen termostaatin tilalle uuden ja samalla väännettiin jostain kekuksen hanikasta, että viimeisetkin laatat on aina lämmitys päällä. Onneksi kaikki piirit sattuu olemaan 'konfiguroitavissa'. Tasaisen lämmön pitäminen laatassa kannattaa.

 

[teukka]

Tämä alkaa olla väärän otsikon alla, mutta haitanneeko tuo....

Minulla on vanhahko öljykattila, jossa on lisäeristeet. Lämpöä on pannuhuoneessa enemmän kuin tarpeeksi. Lämpimän käyttöveden tuottaminen on sillä paljon kalliimpaa, kuin pienellä sähköboilerilla.

Olen ajatellut noin 50 litran sähköboileria, joka hoitaisi lämpimän veden. Meillä on enää 2 henkeä taloudessa. Ihmettelen kyllä koko ajan sitä, millaisen haaremin pitämiseen tarvitaan jopa 300 litran laitteita!

Olen mittaillut suihkussa tarvittavan veden määrää ja se on kovin pieni, jos järkevästi eletään. Jos nuoriso tottuu siihen, että suihku on täysillä koko illan, niin pitäähän siitä sitten maksaa.

Kun laitoin ilmalämpöpumpun, niin tulee kartoitettua yleisesti koko energian kulutusta ja tottumuksia. Mm. huomasin, että meillä on sähköllä toimiva pyyhkeenkuivausteline pesuhuoneessa jatkuvasti päällä (n. 80 w). Se kuluttaa vuodessa noin 700 kwh. Laitoin siihen sellaisen 5 euron ajastinkytkimen ja se on enää päällä vain 2 tuntia illassa.

Joku ajattelee nyt, että tuo on saituutta....

 

[kolibri]

Naapurilla lämminvesivaraaja 45 l ja perheessä 2 lasta sekä 2 aikuista. Ovat elossa vielä....

 

[Linhai]

Jos Teukalla on sähkössä 1-aikamittaus > pieni varaaja on OK, mutta jos käytössä on 2-aika tai vuodenaikamittaus niin isompi (200-300 litrainen) varaaja tulee luultavasti edullisemmaksi käyttää jos se on kytketty käyttämään halvempaa yösähköä. Nykyaikaiset varaajat on eristetty melko hyvin ja varaaja on todennäköisesti muutenkin lämmitettävässä tilassa joten halvemmalla yösähköllä varattu lämpö ei mene hukkaan.
Ja lämmintä vettä riittää hyvin vaikka sauna-iltaan, etenkin jos varaajan kytkee silloin jatkuvalle asennolle.

Pieni varaaja pitää todennäköisesti olla jatkuvalla asennolla, jolloin sen vastukset on päällä kalliin päiväsähkön aikana > kun käyttää lämmintä vettä > varaajaan menee kylmää vettä tilalle ja termostaatti kytkee vastukset päälle. Halvemman yösähkön aikana taas vettä käytetään yleensä vähemmän ?

 

[Jarmo]

meillä 2+3 asujaa. pelkällä yösähkölämmityksellä riittää kyllä, mutta loppuu kesken jos on kovat siivoukset tms. ohjelmat päällä.
Kyseinen varaaja on 300l.

 

[janti]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

kriitikko_o laskema tunnusluku alkoi kiinnostamaan...

Ehdottaisin hiukan kehittyneempää tunnuslukua:
COP osateholla plus asteissa x lämpöteho - asteissa.

Elikä vaihtoehtoja olisivat:

• COP + 7 asteessa 50% teholla x lämpöteho -7 asteessa. (sopii hyvin Etelä-Suomeen)
• COP + 7 asteessa 50% teholla x lämpöteho -15 asteessa. (Keski-Suomelle sopiva)
• COP + 2 asteessa 50% teholla x lämpöteho -15 asteessa. (Pohjois-Suomelle sopiva)

Sanyo näyttäisi olevan näillä tunnusluvuilla aika hyvä.

 

[Jihala]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Pitäisikö ottaa vielä yksi kerroin mukaan?
Tuosta maagisesta +7 asteesta. Suhteutetaan kaikki pumput samaan tehoon.
Tällä suoralla kaavalla pikkutehoiset kärsii ja isot voittaa, mutta näinhän taitaa mennä elämässäkin...

 

[VesA]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

hmm.. tarvitsisi kai pohtia, mitä tuolla indexillä oikeastaan halutaan kertoa.

Tuo jantin uusi tunnusluku asettaa pumput edelleen lähes pakkastehojärjestykseen, koska puolitehon COPit eroavat paljon vähemmän kuin pakkastehot, kun taas ostaja varmaan haluaa haluamaansa tehoon 'hyvää' pumppua.

Mikähän olisi tehosta riippumaton tunnusluku ?

Minusta ainakin pumpun uuvahtaminen sään kylmetessä vaikuttaa aikalailla siihen, kuinka paljon pumpun joutuu normaalisäille 'yli'mitoittamaan. Eli jospa suoran tehon korvaisi vaikkapa teho (0 ) / teho (-15) -suhteella. Ja jakaisi puolitehon COPin tällä suhteella. Tässä itse asiassa tehdään vain jakolaskuja eri onto/antotehojen suhteen.

pumput voisi sen jälkeen sijoittaa pisteinä pakkasteho/tunnusluku -koordinaatistoon. Ylhäällä tasapainoisia pumppuja, alempana niitä joissa joko lämmönvaihtimet/puhaltimet eivät pakkasella riitä tai kompura vatkaa kylmänestettä lämpimässä turhan ankarasti.

 

[tet]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Eiköhän pojjaat oteta täällä meilläpäin monasti käytetty tunnusluku, Kymijoen pinnankorkeus, mukaan laskuihin!

Menee vähän monimutkaiseksi nämä laskutoimitukset. ??? Taitaa ainoa todella hyvä tunnusluku olla se pumpputesteissä mittailtu/laskettu vuositason COP. Sekin toki vain "tyyppipaikkakuntien" kanssa samanlaisessa ilmastossa.

En minä sillä, etteikö spekuloida saisi. Onneksi on oma valinta jo tehty, nyt vaan säästellään...

 

[Heikki]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Koska COP mitataan +7 asteessa on selvästi havaittavissa että moni valmistaja on keskittynyt saamaan mahdollisimman hyvä arvon juuri siinä. Tämähän onkin ok jos ollaan eurooppalaisilla leveysasteilla eikä täällä pohjoisnavan läheisyydessä. Meillä taas ratkaisee se tuleeko tehoja tarpeeksi pakkasilla ja silloinkin cop:n pitää olla kunnossa.
Kuten ed. onkin todettu että pumppu ei ole päälämmistysjärjestelmä jolla pitäisi saada kaikissa oloissa talo lämmitettyä niin mitoituksessa on oltava järki kädessä. Onkin hyvä tarkistella paria asiaa.
Jos asut etelässä ja sinulla on kesällä tukahduttavan kuuma ja haluat jäähdyttää huoneiston viileäksi ( 22-23 ) niin mitoitus tapahtuu silloin jäähdytystarpeen ehdoilla ja valinta on silloin pykälää isompi pumppu.
Pohjoisessa taas lämmitysteho on ratkaisevassa asemassa ja silloin on huomioitaja sellaisia asioita joita testeissä ei ole suoraan kerrottu. Eli päivittäinen tehontarve on talvella moninkertainen tuohon vuoden keskiarvoon nähden. Tästä taas seuraa että pakkasella on potkua kilowateissa oltava. Hyvä valinta on silloin sellainen pumppu jonka säätöalue on laaja ja teho + cop kylmässä riittävä. Saattapi olla että joudutaan ottamaan ihannetta suurempi koko.
Muuten säästöjen kannalta ei noissa testeissä pärjäneiden pumppujen kanssa ole juuri eroja.
Eli tästä kaikesta seuraa johtopäätös älä ylimitoita vaan mitoita oikein. Muista myös että kaikki ne hyytyy kun todella kylmät alkaa, mikä ennemmin ja toiset taas myöhemmin.

 

[janti]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Jihalan ja VesAn toiveiden mukaisesti ohessa taulukko tehosuhteista ja niistä osatehon COPin avulla laskettu tunnuslukuja.
Kukin voi valita haluamansa sarakkeen ja lajitella pumput "paremmuusjärjestykseen" kunkin sarakkeen mukaan.

Vihreällä pohjavärillä merkitty kunkin tunnusluvun voittaja pumppu.

edit: lisäsin tuohon vielä pari keskiarvo COPin avulla laskettua tunnuslukua.

 

[Jihala]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Näistä pystyy helposti päättelemään, että useammalla merkillä kompuran vauhtia pienennetään sään kylmetessä.
Tämä pitää COPin hyvänä, mutta tehoja ei lähde.
Eli tämä nimellisteholla mitoittaminen ajaa monessa tapauksessa raskaasti metsään.
Heikki arveli tuossa edellä, voisiko olla valmistajien kikkailua. Kaikessa mainonnassa näkyy tuo +7 asteen Cop.
Ettei olisi Heikki asian ytimessä ? ???

 

[i-see]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Näistä pystyy helposti päättelemään, että useammalla merkillä kompuran vauhtia pienennetään sään kylmetessä.
Tämä pitää COPin hyvänä, mutta tehoja ei lähde.

Olisikohan useimmilla valmistajilla joku syy (esim. vastuu tuotteestaan) säästää kompuraa kovassa pakkasessa ???

Sanyon Nordic mallit säästävät kompuraa sammuttamalla laitteen -20 asteessa, muut merkit pienentämällä vauhtia. Nämä kovia tehoja tarjoavat Sanyon uutuusmallit taitavat olla parin vuoden päästä "valmiita". Tai sitten ne vaan on niin H****tin hyvin tehtyjä ettei niihin fysiikan lait tai pakkaset pure samalla mitalla, kuin toisten pumppuihin

 

[VesA]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Jihalan ja VesAn toiveiden mukaisesti ohessa taulukko tehosuhteista ja niistä osatehon COPin avulla laskettu tunnuslukuja.
Kukin voi valita haluamansa sarakkeen ja lajitella pumput "paremmuusjärjestykseen" kunkin sarakkeen mukaan.

Vihreällä pohjavärillä merkitty kunkin tunnusluvun voittaja pumppu.

Joo.. laskin noita itsekin ja samat pumput sinne nousevat. Eli Sanyo Toshiba IVT -mallisto on aina kärjessä jossain järjestyksessä. En vaan jaksanut tapella excelin kanssa. Eli piirsin myös teho/tunnusluku scatterplotteja, mutta ainakin tämän koneen "#¤%&/( excel suostuu värittämään pumppuja kuvaavat pisteet eri väreillä ainoastaan jos kaikki on automatic-asennossa. Eli värejä ei saa samoiksi kuin vanhoissa kuvissa ja lisäksi pisteet ovat kärpäsenpaskan kokoisia.

Pisterykelmästä tuli kyllä havainnollisen oloinen...

 

[VesA]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Näistä pystyy helposti päättelemään, että useammalla merkillä kompuran vauhtia pienennetään sään kylmetessä.
Tämä pitää COPin hyvänä, mutta tehoja ei lähde.

Olisikohan useimmilla valmistajilla joku syy (esim. vastuu tuotteestaan) säästää kompuraa kovassa pakkasessa ???

Sanyon Nordic mallit säästävät kompuraa sammuttamalla laitteen -20 asteessa, muut merkit pienentämällä vauhtia. Nämä kovia tehoja tarjoavat Sanyon uutuusmallit taitavat olla parin vuoden päästä "valmiita". Tai sitten ne vaan on niin H****tin hyvin tehtyjä ettei niihin fysiikan lait tai pakkaset pure samalla mitalla, kuin toisten pumppuihin

Mahtaisiko kylmäkalleilla olla vastaus:

Miten ja miksi kompura kärsii pakkaskäytöstä ?

 

[Jihala]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

Ja varmaan maahantuojakin perehtynyt asiaan.
Jotain varmaan kertoo tuo kompuran 5 vuoden takuu. Eikä käsijarru päällä.

 

[Cud]

Vs: Paras COP kerroin, markkinointikikka vai ei?

No pitää kai munkin sekaantua tähän keskusteluun vaikkei mulla edes ILP:iä vielä ole.. Minun mielestä ei kannata satsata ylimitoitetuun ILP:iin koska niitten COP on yleensä pienempi kuin pienempi versio samasta mallista. Niitten vähimmäisteho on myös pienempi mikä tarkoitta että ne kuluttavat vähemmän tehoa kun ne ei tarvitse antaa niin paljon vielä ja vaikka meillä on kovat talvet niin on myös yllättävän paljon leutoa säätä, varsinkin syksyllä ja keväällä kun on liian kylmää olla ilman lämmitystä ja liian lämmin että lämmitys olisi kovin kuormitettu. Toinen juttu on se mitä on jo mainittu (Freeze se taisi olla?) eli se että pienempi on halvempi ja siten maksaa itseään takaisin nopeammin. Ylimitoitettu ILP:i olisi vain järkevää jos se olisi ainut lämmityskeino joka taas ei ole järkevää. Jos on esimerkiksi varaava takka niin se ILP:in kanssa pitäisi antaa tarpeeksi lämpöä että pärjää pahimmassa pakkasista ja ei tarvitse pelätä että sähkötmenee. Itselläni on 6 KW varaava takka joka ILP:i tulee tukemaan. Eli takka antaa pääasiallisen lämmön ja ILP:i tasoittaa ja levittää lämmön niin että takka toimii paremmin.