Perintövero

kotte

Hyperaktiivi
Järkeen ei istu, että vaikkapa 100.000 euroa käteistä on verovapaata mutta 100.000 arvoinen yksiö olisi verotettavaa jollain algoritmilla.
Istuisi se sillä tavalla, että kaikki omaisuus siirrettäisiin vähitellen uusille yhtiöille vastineeksi noiden yhtiöiden osakkeista. Osakkeet sitten siirtyisivät sukupolvelta toiselle verotta ja kaikki asuntoihin ja kiinteään omaisuuteen liittyvä kaupankäynti ja arvonmuutosten voitonjako hoidettaisiin yhtiöiden sisäisillä ja keskinäisillä järjestelyillä. Osinkoja ei tietenkään kannattaisi jakaa eikä pelkistä osakkeiden arvonmuutoksista tarvitse maksaa myyntivoittoverojakaan. Osakkeiden keskinäiset arvot voivat tietenkin muuttua ja todellakin elävät ajan myötä ja yhtiöitä verotettaisiin yhteisöveroperiaatteella kirjanpidon tuloksen pohjalta. Koko talous tavallaan muuttuisi vähitellen eräänlaiseksi kansankapitalismin ja osuustoiminnan sekasikiöksi eli mitään kiinteää omaisuutta tai asunto-osakkeen kaltaista irtainta ei enää kannattaisi yksityishenkilön verotussyistä omistaa, vaan hoitaa asia toisin eli yhtiöomistusten kautta. Tiedä sitten, milloin mokomaan puututtaisiin verotulojen menetyksen seurauksena.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Koko "myyntivoitto" on jo lähtökohtaisesti kovin fiktiivinen peruste, veroa tyhjästä. Verottajallehan kyllä kelpaa myyntivoitosta se vero mutta tappiota verottaja ei korvaa rahana vaan tappio häipyy noin 5 vuodessa bittien sfääreihin ellei ole vastapainoksi voittoja minkä verosta kuitata. Siis esim. asunto on joskus rakennettu, se on vanhentunut ja myös huonommaksi muuttunut vaikka sitä on joka vuosi korjailtu. Sitten inflaation vuoksi sen euromääräinen "arvo" on noussut ja tästä määrätään vero. Ei nyt voi kauhean oikeudenmukaiseksi mainostaa ja kuten edellä kerrottu, tämän "voiton" realisoitumista voisi vältellä erilaisilla vippaskeinoilla. Muutenkin Suomessa nyt ei lähtökohtaisesti pitäisi kummoisia myyntivoittoja olla mahdollista saada oikeastaan mistään, koska talous ei ole kasvanut 20 vuoteen. Jossakin ollut kasvua mutta toisaalta on taannuttu.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Eipä tunnu kohtuullista ratkaisua olevan tilanteelle, jossa perittävää on vain kohtuullisen kokoinen asunto, johon leski jäisi asumaan ja vain vähän rahaa. Jos perillisillä ei ole omaa rahaa perintöveron maksuun, joudutaan asunto myymään lesken alta.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Ei joudu jos leskellä on esim elinikäinen hallintaoikeus ja leski ei halua myydä.
Lapset on sitten pulassa (ulosotossa) jos ei löydy rahaa perintöveroihin.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Vaisala ei ole menestynyt tekemättä pitkän tähtäimen suunnitelmia. Perintövero on toki jokin summa, mutta eipä perintöäkään ole annettu suoraan alenevalle polvelle. Ellei Vaisala saa perintöveron maksuun verottajalta maksusuunnitelmaa 10 vuodeksi tai muuten rahoitettua maksujärjestelyä, niin ihan väärille ihmisille on testamentattu perintö.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tässä olisi juttua menestyneestä perheyrityksestä. Seuraavan sukupolven pitää myydä iso pala pois, jotta on millä maksaa perintöverot.

"Perheyritys" onkin vekkuli olio. Vaisalan tapainen on tietenkin omistajilleen tuottoisa, mutta organisaationa rinnastaisin sen yleisenä sukupolvet ylittävänä organisaationa lähinnä kolhoosiin ja siihen nivoituvaan maaorjuuteen. "Perhe" päättää tavalla tai toisella kollektiivisesti omistajana, miten toimitaan ja jäsenten on sopeuduttava rooliinsa.

Menestyksekäs vakiintunut ja kasvanut perheyritys muuttuu luonnostaan ensin osakeyhtiöksi ja lopulta pörssinoteeratuksi yhtiöksi, jolloin perheen jäsenet vapautuvat kolhoosimaisesta maaorjuussuhteestaan ja voivat tehdä omaisuudelleen, miten parhaaksi näkevät muista suvun jäsenistä riippumatta. Verottaja tietenkin tuossa vaiheessa suhtautuu asiaan kuten minkä tahansa pörssiyrityksen kohdalla. Suku myös menettää kontrollinsa yhtiöön, jota ruvetaan hallitsemaan kuten mitä tahansa julkisesti pörssinoteerattua yhtiötä.

Sinnittely suurena pörssinoteerattuna "perheyrityksenä" se konstikas juttu onkin, kun tarvitaan eri äänimäärän osakesarjojen kanssa pulaamista, jotta voidaan säilyttää valta äänivaltaisilla osakesarjoilla samalla, kun on nostettu ja saadaan lisääkin pääomaa ulkopuolisilta vähä-äänivaltaisilla osakesarjoilla ja firman kehittyessä rajat alkavat kerta toisena kanssa paukkua vastaan. Ilman ulkopuolista rahoitusta yritys uhkaa näivettyä, ellei oma tase ole äärimmäisen vahva (mikä sekään ei yleensä jatku ikuisuuksiin). Osakesarjojen määrällä ja ehdoillahan ei tietenkään saa rikkoa osakeyhtiölaissa säädettyjä tasapuolisuusperiaatteita. Vaikeus vastata perintöveroista osakkeiden vähäisen tuoton takia johtuu täysin tuosta strategiasta yrittää pitää valtaa yhtiössä äänivallaltaan etuoikeutettujen osakesarjojen välityksellä samalla, kun moisen vastapainona tuollaisille osakesarjoille osinkotuotto on väistämättä säädetty yhtiön säännöissä vähä-äänivaltaisia osakesarjoja heikompi (sillä muutenhan ulkopuoliset sijoittajat eivät olisi ikinä moisten sarjojen osakkeita hankkineet, eli vaihtoehtoa ei moisille oikeusvaihtoehdoille ole) ja osakeyhtiölaki estää muuttamasta oikeuksien suhdetta olennaisella tavalla myöhemmin edes äänivaltaisten osakesarjojen kautta.

Menestyvän pörssiyhtiön hallitseminen kolhoosi/maaorjuusperiaattella tulee tientä päähän joka tapaukseessa ennemmin tai myöhemmin ja yhtiö muuttuu normaaliksi pörssinoteeratuksi osakeyhtiöksi, jos yleensä säilyy elinvoimaisena. Virtuaalinen kolhoosi-maaorjuusjärjestely saattaa loppua perintöverotuksen takia jo ennemmin, mutta tavanomaiset talouselämän lait vievät omistajien määräysvallan kuitenkin muutaman sukupolven kuluessa. Erittäin vahva reaalinen omaisuustase on toki mahdollisuus säilyttää järjestely pitempään, mutta Vaisalan kaltaisella pitkälti aineettomaan pääomaan perustuvalla hightech-yrityksellä tuo on erikoisen vaikeaa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eihän asia varsinaisesti poikkea vaikkapa jonkin maatilan sukupolvenvaihdoksesta. Näissä yritysten kauhukertomuksissa on aina kuitenkin sellainen hyvä puoli, että esim. työpaikan voi saada perinnöksi eikä siitä mene senttiäkään veroa. Lähtökohtaisesti samat verot menevät ihan pienistäkin sijoituksista samassa suhteessa. Mikäli perintöveroa ei olisi vaan sen tilalla olisi myyntivoiton vero, sen saman veron joutuisi maksamaan, mikäli haluaisi keventää omistustaan. Omistuksen keventäminen taas on hyvinkin perusteltua, mikäli omistaisi käytännössä vain yhden yhtiön osakkeita. Yhdellä hevosella ratsastava tietysti saattaa voittaa eniten mutta voi myös hävitä koko omaisuutensa. Maailmassa on aika paljon maita missä ei ole sen paremmin myyntivoiton veroa kuin perintöveroakaan, vielä tuplaten enemmän missä on vai jompi kumpi. Miksiköhän nyt yleensä perustaa mitään yritystä Suomeen, kun ne palkatkin ovat niin kauhean kovat ja työvoimastakin on huutava pula. Kaiken kukkuraksi erilaisia verojankin peritään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eihän asia varsinaisesti poikkea vaikkapa jonkin maatilan sukupolvenvaihdoksesta.
Nuo vain voivat muodostua aika kinkkisiksi, jos sukupolvia on useampia ja ovat olleet hedelmällisiä. Eroon pääseminen omaisuusosasta voi olla hiukan hankalaa. Suomen laki on sellainen, että jos osakkaat eivät kykene sopimaan jakamisesta keskenään, oikeudesta voi vaatia päätöksen, jolla koko hoito pannaan pakkohuutokaupattavaksi ja saadut rahat sitten tilitetään omistuksen suhteissa.

Sinällään myyntivoiton verotus on aivan yhtä perusteltu kuin omaisuustulojen verotus ylipäätään (ja miksi tuon pitäisi olla suojatumpi kuin vaikkapa ansiotulojen verotus). Nykyaikaiset yritykset ja sijoittavat yksityishenkilöthän ostavat, myyvät ja tapahtuminen välillä kasvattavat omistusosuuksia ja yleisesti ottaen firman substanssin kasvattaminen tuottaa paremmin kuin osinkojen jakaminen. Menestyvä yrityshän osaa sijoittaa varansa tuottavasti omaa liiketoimintaansa tukemaan ja tuo on useimmiten järkevämpi tapa luoda omaisuutta kuin jakaa rahana omistajille näiden itsensä edelleen sijoitettavaksi tai kulutettavaksi. Perheyrityksissä kuitenkin ongelmana on pyrkimys irrottaa omistuskontrolli pääoman omistuksesta ja tuo käy pitkän päälle tuhoisaksi, jos pyrkii väen väkisin säilyttämään omistajan vallan samalla kun hankkii lisäpääoman pääosin perheomistuksen ulkopuolelta.
 

Tata

Aktiivinen jäsen
Mediaani perintö on vain noin 15000 €, eli puolet perinnöistä on tuota pienempiä. Arviolta 80% perinnöistä on alle 50000 €.

Loppujen lopuksi perinnöllä on suurempaa merkitystä vain pienelle osalle perinnönsaajista, niille oikeasti rikkaille.
 

grendy

Vakionaama
Mediaani perintö on vain noin 15000 €, eli puolet perinnöistä on tuota pienempiä. Arviolta 80% perinnöistä on alle 50000 €.

Loppujen lopuksi perinnöllä on suurempaa merkitystä vain pienelle osalle perinnönsaajista, niille oikeasti rikkaille.
Ei mikään ihme että Kokoomus ajaakin perintöveron poistoa :).. Vaikka sillä hinnalla, että pienempiä perintöjä saavat joutuisivatkin nykyistä entistä huonompaan tilanteeseen.
 

Husky

Hyperaktiivi
Näissä on vaan se, kun Suomessa ei ole rikkaita. Tästä syystä rikkaiden verotus ei onnistu. Ja kun rahanjakoa ei pystytä hillitsemään, niin päädytään joka vaiheessa tapahtuvaan tavispalkansaajan kostoverotukseen
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Nuo vain voivat muodostua aika kinkkisiksi, jos sukupolvia on useampia ja ovat olleet hedelmällisiä. Eroon pääseminen omaisuusosasta voi olla hiukan hankalaa. Suomen laki on sellainen, että jos osakkaat eivät kykene sopimaan jakamisesta keskenään, oikeudesta voi vaatia päätöksen, jolla koko hoito pannaan pakkohuutokaupattavaksi ja saadut rahat sitten tilitetään omistuksen suhteissa.
Niin, jos alkaa riidellä perintö kuluu pääosin asianajajien kuluihin. En osaa sanoa maksetaanko nuo kulut ennen veroja vain sen jälkeen, lopputulos kuitenkin sama. Jos perillisiä on paljon, perintöverotkin ovat pienet. Yhden jatkajan asema ei tunnetusti parane, jos on sisaria joille pitäisi jotain myös jättää.

Mediaani perintö on vain noin 15000 €, eli puolet perinnöistä on tuota pienempiä. Arviolta 80% perinnöistä on alle 50000 €.
Siinäpä se syy. Ensin alarajaa nostettiin ja nyt se haluttaisiin pudottaa myyntivoiton kautta nollaan, että näistäkin saataisiin verot.
Mikään progressio ei käy. Ehkä kiinteä 10 000 € hautausvero oli kuitenkin lopulta se mitä tavoiteltiin. :rolleyes:
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Loppujen lopuksi perinnöllä on suurempaa merkitystä vain pienelle osalle perinnönsaajista, niille oikeasti rikkaille.

Kyllä sillä on ihan koko kansalle merkitystä jos Vaisalan kaltaiset yritykset ohjataan veropolitiikalla kasvottomien suurkonsernien, lähes aina ulkomaisten sellaisten, osiksi.

Ehkä tätä halutaankin, ei ainakaan ole ketään kasvollista henkilöä tai sukua aiheuttamassa kateutta ja katkeruutta menestyksellään, mutta hyvä se on kuitenkin tiedostaa että nykyinen perintöverotus siihen lähes väistämättä johtaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
jos Vaisalan kaltaiset yritykset ohjataan veropolitiikalla kasvottomien suurkonsernien, lähes aina ulkomaisten sellaisten, osiksi.
Osingothan ne jo pääosin nostavatkin, kun omistajasuvun vallan säilyttämiseksi tehty osakesarjojen jako antaa niille etuoikeuden osinkoihin. Vaikea sitten on sanoa kategorisesti, kumpi vaihtoehto on omistajana parempi, mutta nykyjärjestely epäilemättä jarruttaa liiketoiminnan laajentamista uusille lupaaville, mutta huomattavia pääomia edellyttäville alueille. Tällainen on valitettavasti ollut Suomessa tyypillistä viimeisten vajaan 20 vuoden ajan ja talous on kokonaisuutena polkenut pahemmin paikallaan kuin ulkomailla.
 

kaihakki

Vakionaama
Vaisalassa on ollut näköjään erittäin kovatasoinen johto ja henkilöstö. Liikevaihto kasvaa maltillisesti ja tulos sitäkin vauhdikkaammin.
On paras mahdollinen firma Suomeen. Maksaa kunnon palkkoja ja omistaille jää reilusti osinkoja ja maksaa vielä paljon veroja.

Ei näillä Väsiälän perillisillä mitään ongelmaa ole. Saavat kyllä firmasta tarpeeksi tuloja verojen maksuun ja silti jää roppakaupalla vielä tilille saldoa.
Vaisala tekee niin kovaa tulosta, että voi vielä pyöriä perheyrityksenä. Kassa riittää kasvun rahoittamiseen. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa melko varmasti menee pörssiin ja omistus jakaantuu.
Tällaisia firmoja lisää Suomeen, niin pärjätään.


1773777721607.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaisala tekee niin kovaa tulosta, että voi vielä pyöriä perheyrityksenä. Kassa riittää kasvun rahoittamiseen. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa melko varmasti menee pörssiin ja omistus jakaantuu.
Onhan tuo ollut pörssiyhtiö (Oyj) iät ja ajat (kun otetaan muutkin kuin päälistan yhtiöt mukaan).
 

kaihakki

Vakionaama
Nojoo. Enpäs huomannut.
Tekoäly antaa seuraavia omistustietoja:

Tarkat omistusosuudet maaliskuussa 2026:
  • Kokonaisomistus (osakemäärä): Suvun jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistavat yhteensä noin 25–30 % kaikista osakkeista.
  • Äänivalta: Korkean äänivallan K-osakkeiden ansiosta suvun hallussa on noin 85–90 % yhtiön koko äänimäärästä.
    • Yksi K-sarjan osake tuottaa 20 ääntä, kun taas pörssissä noteerattu A-sarjan osake tuottaa vain yhden äänen.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vaisalassa on ollut näköjään erittäin kovatasoinen johto ja henkilöstö. Liikevaihto kasvaa maltillisesti ja tulos sitäkin vauhdikkaammin.
On paras mahdollinen firma Suomeen. Maksaa kunnon palkkoja ja omistaille jää reilusti osinkoja ja maksaa vielä paljon veroja.
Olen seurannut Ville Voipion tekemisiä ja puheita linkkarissa, ja täytyy kyllä rehellisesti sanoa että tuon miehen tekemisille täytyy nostaa hattua ja korkealle.
Perintökiemuroista on ollut lehdessäkin juttua hiljan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ilman muuta on sukuja, joissa on kasvanut erinomaisia liikemiehiä ja -naisia useassakin sukupolvessa ja V. vaikuttaa esimerkiltä moisesta. Itse kuitenkin kyselisin, että pitäisikö sukuomistuksen säilyttämiseksi säätää erityistä valtion säilyttävää vero- tai muuta tukea (sukupolvenvaihdoksiinhan tuollaista liittyy muutakin ja esimerkiksi perintöveron maksuaikaa on äskettäin lisätty vuosilla, vaikkakin korkotaso on markkinkorkoihin nähden tarpeettoman korkea ainakin tällä hetkellä). Jokainen yrittäjä, työntekijä ja omistaja (joista jälkimmäinen hankkii tuloja osinkoina tai aineettoman tai fyysisen omaisuuden kannattavilla kaupoilla) joutuu kantamaan osansa verottajalle ja esimerkiksi pörssiyhtiö joutuu käyttämään varojensa hankinnassa jo kertaalleen tai usemminkin verotettua sijoittajien pääomaa).

Uudistus, jonak tarkoitus on säilyttää kaikkeen pörssiyrityksen päätöksentekoon ehdoton määräenemmistö perintäkaaren nojalla pörssiarvoltaan murto-osalla koko osakekannan kokonaisarvosta, olisi aika erikoinen näkökulma valtion verotukisäännöksien kohteeksi kuten muukin omaisuuksien perimisen vapauttaminen hamaan maailman tappiin verotukselta. Tuohan olisi säilyttävä tuki, joka tukee vanhojen rakenteiden säilyttämistä verrattuna uuden liiketoiminnan, uuden yrittäjyyden ja rationaalisempien omistus- ja pääomarakenteiden kehittämiseen (eli kyse on haitallisesta yritystuesta). Vaikkakin pätevä henkilöitynyt ankkuriomistaja on kommanditääriluonteisen osakeomistajan kannalta monesti houkutteleva tuoton tae, kyse on silti henkilösidonnaisesta ja periaatteessa väliaikaisesti tilanteesta. Eivät yrityksen kommanditäärisijoittajatkaan mitään amatöörejä sijoittajana ainakaan kauttaaltaan ole, vaan tarpeen vaatiessa nämäkin yleensä kykenevät ottamaan yrityksen johdon hoitoonsa samalla periaatteella, millä länsimainen yritystoiminta pääosin muutoinkin pelaa, jos ankkuriomistajien perillisten joukosta ei vastaavan tason omistajan kykyä joskus tulevaisuudessa löytyisikään.
 

Arvid

Aktiivinen jäsen
Eivät yrityksen kommanditäärisijoittajatkaan mitään amatöörejä sijoittajana ainakaan kauttaaltaan ole, vaan tarpeen vaatiessa nämäkin yleensä kykenevät ottamaan yrityksen johdon hoitoonsa samalla periaatteella, millä länsimainen yritystoiminta pääosin muutoinkin pelaa, jos ankkuriomistajien perillisten joukosta ei vastaavan tason omistajan kykyä joskus tulevaisuudessa löytyisikään.
Tätähän isoilla pelimerkeillä (kymmenien miljardien luokassa) pelaavat teknologiafirmat ja venture capital -rahastot kyttäävät vesi kielellä.

Suomalainen omistaja myy -> siirretään teknologia omaan salkkuun ja tuotanto ja verotulot halpoihin maihin. Kaupallinen organisaatio sulautetaan omaan, jolloin usein suomalaiset eivät pärjää kun aletaan vertailemaan -> YT:a pukkaa. Paikallinen tutkimus ja tuotekehitys vedetään kireälle ja maksimoidaan voitot. VC-rahasto laittaisi trimmatun firman (paperilla) kovemmilla luvuilla muutamien vuosien päästä uudestaan myyntiin ja kuppaus on valmis.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse kuitenkin kyselisin, että pitäisikö sukuomistuksen säilyttämiseksi säätää erityistä valtion säilyttävää vero- tai muuta tukea

Nämähän ovat kaikki mittatilaustyötä kuin artistin esiintymispuku konsanaan.

Noin puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden omistuksesta on hallintarekisterin takana. Lisäksi suuria omistajia ovat toiset yritykset kun yksityisten osuudeksi jää luokkaa 10...20 %. Hallintarekisterin takana oleva omistaja ei maksa veroa ainakaan Suomeen, yleensä ei minnekään. Osinkoa maksava yhtiö tilittää veron hallintarekisterin pitomaahan, sikäli kuin siellä satutaan perimään osingoista jotain veroa. Suomen verottaja ei yksinkertaisesti voi mitenkään tietää, kuka ulkomailta operoidun hallintarekisteröidyn omistuksen takana on, mikä onkin koko hallintarekisterin tarkoitus. Varsinaisesti omistuksen kohteena oleva yrityskään ei tiedä, kuka hallintarakesterin takana on. Yhtiön hallintoa varten on luotu kuitenkin järjestelmä väliaikaista omistuksen rekisteröintiä varten, jolloin todellinen omistaja voi astua esille savuverhon takaa esim. yhtiökokoukseen päättämään kuten muutkin omistajat yhtiön asioista. Tämän jälkeen uninalle laittautuu jälleen laatikkoonsa. Yrityksessä siis usein "tiedetään" omistaja (tai todennäköisemmin) sen valtakirjalla ääntä käyttänyt epävirallisesti. Yhtiökokouksen keskeisiä päätöksiähän ovat lähinnä vain päättäminen voiton jaosta ja toimitusjohtajan valinta.
 
Viimeksi muokattu:

moti

Aktiivinen jäsen
Itse olen miettinyt mitä voi lapseton avioehdoton aviopari tehdä sen varalle kun toinen kuolee. Käsittääkseni veroseuraamukset on merkittävät mikäli omaisuus on esim. 500000 euroa asunto ja 100000euroa muuta omaisuutta. Maksukykyä on vain eläkkeestä eli voiko perintöveron maksua lykätä lesken kuoleman jälkeiseksi?
 

Hempuli

Töllintunaaja
Itse olen miettinyt mitä voi lapseton avioehdoton aviopari tehdä sen varalle kun toinen kuolee. Käsittääkseni veroseuraamukset on merkittävät mikäli omaisuus on esim. 500000 euroa asunto ja 100000euroa muuta omaisuutta. Maksukykyä on vain eläkkeestä eli voiko perintöveron maksua lykätä lesken kuoleman jälkeiseksi?
Näin maallikkona osituksen jälkeen perittävä omaisuus on 300.000 €, josta saa puolisovähennyksen 90.000 € eli jää 210.000 € perittävää. Tuosta menisi perintöveroasteikon 1. veroluokan mukaan veroa 21.000 + 1.600 eli 22.600 € veroa, johon voi anomuksesta saada korollista maksuaikaa 10 vuotta. Varsinaista veroneuvoa en osaa antaa. Lähisuvun pesät olen hoitanut, mutta ei niissä ole tarvinnut verosuunnittelua tehdä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Näin maallikkona osituksen jälkeen perittävä omaisuus on 300.000 €, josta saa puolisovähennyksen 90.000 € eli jää 210.000 € perittävää. Tuosta menisi perintöveroasteikon 1. veroluokan mukaan veroa 21.000 + 1.600 eli 22.600 € veroa, johon voi anomuksesta saada korollista maksuaikaa 10 vuotta. Varsinaista veroneuvoa en osaa antaa. Lähisuvun pesät olen hoitanut, mutta ei niissä ole tarvinnut verosuunnittelua tehdä.
Leskihän ei peri mitään ilman testamenttia. On toki poikkeustapaus eli jos vainajalla ei ole lainkaan perillisiä (ei lapsia, vanhempia, sisaruksia jne.) niin leski perii kaiken omaisuuden omistusoikeudella.
 
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Lesken perinnössä tulee joskus yllätyksiä, kun kuollessaan perintöä jakaa yleensä myös ensin kuolleen puolison toissijaiset perillisetkin.
 

moti

Aktiivinen jäsen
AI ehdotti:

Miten päästä nollaan euroon?
Jotta veroa ei menisi lainkaan näillä summilla, vaihtoehdot ovat:
  1. Hallintaoikeustestamentti: Omistusoikeus menee muille perillisille ja leski saa elinikäisen käyttöoikeuden kaikkeen (asuntoon ja rahoihin). Tällöin leski maksaa 0 €veroa.
  2. Muiden perillisten mukaanotto: Jos testamentilla jaetaan omaisuutta useammalle perilliselle (esim. molempien sisaruksille), verovapaat osuudet (20 000 € per henkilö) moninkertaistuvat.
 

Husky

Hyperaktiivi
Onko joku apukeino tällaiseen epäilemättä suht yleiseen suomalaiskansalliseen tilanteeseen:
Kommuunimökki jonka omistajista toinen haluaa pitää eli ei tule myynti kyseeseen. Toisen omistajan perillisellehän sitten jää maksettavaksi joissain tapauksissa iso perintövero ja ikinä et saa mitään takaisin kun ei voi myydä ja vieläpä kun tuo toinen lössi pesii mökillä häiriköimässä muita koko ajan ja itsellä on oma mökki, niin ei edes sitä hyötyä, että majailisi kommuunissa.

Pitäisi ehdottomasti olla oikeus kieltäytyä osasta perintöä, mutta eikö se ollut niin, että joku rikollisjärjestö on hoitanut sellaisen kuvion, ettei rääsyläinen saa niin tehdä? Vaan pitää maksaa kostovero asiasta mitä et todellisuudessa peri?
 

kaihakki

Vakionaama
Perintöasiat ovat kyllä viheliäisiä juttuja. Itsekin olen niihin pakosta joutunut sekaantumaan monellakin tavalla. Moniomisteiset asunnot ja kesämökit ovat todella vaikeita. Parasta on, että joku perillisistä ostaa muilta osuuksia. Niin olen itsekin tehnyt ja siten yksinkertaistanut tilannetta.

Parsata olisi, että perinnön jättäjä hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa alkaa itse miettimään perillistensä tilannetta, kun aika jättää.
Tuttavapiirissäni on joitain vanhenevia pariskuntia, jotka ovat myyneet asuntonsa ja muuttaneet vuokralle juurikin näistä perintösyistä. Samoin jotkut ovat myyneet kesämökkinsä myös ennen noutajaa ja siten yksinkertaistaneet perillistensä tulevaa tilannetta.

Näissä kesämökeissä asia alkaa olla ajankohtainen. Joku päivä takaperin telkkarissa oli mökkiasiaa. Kesämokkiläisten omistajien keski-ikä on nyt noin 70 vuotta. Meilläkin päin olen tiekokouksessa porukkaa katsellut ja ikäkeskiarvo pitää kutinsa.
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Kommuunimökki jonka omistajista toinen haluaa pitää eli ei tule myynti kyseeseen. Toisen omistajan perillisellehän sitten jää maksettavaksi joissain tapauksissa iso perintövero ja ikinä et saa mitään takaisin kun ei voi myydä ja vieläpä kun tuo toinen lössi pesii mökillä häiriköimässä muita koko ajan ja itsellä on oma mökki, niin ei edes sitä hyötyä, että majailisi kommuunissa.

Kuolinpesän osakkaalla on siis oikeus vaatia toimitusjakoa käynnistettäväksi. Toimitusjako tulee vireille hakemuksen johdosta, vaikka muut osakkaat jakoa vastustaisivatkin. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee toimittaa tuomioistuimelle.

Mainitsemasi perinnön jaon vastustaminen liittyy sopimusjakoon. Siihen ei voi ketään pakottaa vaikka se olisikin usein järkevintä. Jos sopimalla ei jakoa syynny voi siis hakea toimitusjakoa. Tähän varmaan verottajan linja perustuu että perillisellä on kuitenkin mahdolisuus saada osansa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko joku apukeino tällaiseen epäilemättä suht yleiseen suomalaiskansalliseen tilanteeseen:
Kommuunimökki jonka omistajista toinen haluaa pitää eli ei tule myynti kyseeseen. Toisen omistajan perillisellehän sitten jää maksettavaksi joissain tapauksissa iso perintövero ja ikinä et saa mitään takaisin kun ei voi myydä ja vieläpä kun tuo toinen lössi pesii mökillä häiriköimässä muita koko ajan ja itsellä on oma mökki, niin ei edes sitä hyötyä, että majailisi kommuunissa.
Voisihan perillisistä toinen (tai miksei useampikin) myydä osuutensa tuolle, joka haluaa pitää mökin. Saisi sitten sen ikiomakseen. Toki pitäisi raapia kasaan 80% perintäverotun osuuden arvosta (jottei joudu maksamaan lahjaveroa koko summasta). Kun perintöverotetun osuuden voi vähentää hankintamenona, ei tule enää edes myyntivoiton veroa (vaikka aikaa olisi vierähtänyt ja hintakin noussut korkeintaan neljänneksellä).

Ei kannata joutua pakkoerotteluun, koska siinä omaisuuden arvo hävinnee suurimmaksi osaksi kuluihin ja kaikki jäävät nuolemaan näppejään. Täytyy asianosaisille olla todella huonot välit, jotta moista kannattaisi ajaa (yhteiskäyttöhän olisi mahdotonta, kun ei edes pystytä sopimaan asiasta ennen kuin mennään mokomaan pakkorealisaatioon suurine palkkioineen ja toimituskuluineen ulkopuoliselle, jolloin kiinteistökin mennee lopulta ulkopuoliselle).
 

Husky

Hyperaktiivi
Perintöasiat ovat kyllä viheliäisiä juttuja. Itsekin olen niihin pakosta joutunut sekaantumaan monellakin tavalla. Moniomisteiset asunnot ja kesämökit ovat todella vaikeita. Parasta on, että joku perillisistä ostaa muilta osuuksia. Niin olen itsekin tehnyt ja siten yksinkertaistanut tilannetta.

Parsata olisi, että perinnön jättäjä hyvissä ajoin ennen laskettua aikaa alkaa itse miettimään perillistensä tilannetta, kun aika jättää.
Tuttavapiirissäni on joitain vanhenevia pariskuntia, jotka ovat myyneet asuntonsa ja muuttaneet vuokralle juurikin näistä perintösyistä. Samoin jotkut ovat myyneet kesämökkinsä myös ennen noutajaa ja siten yksinkertaistaneet perillistensä tulevaa tilannetta.

Näissä kesämökeissä asia alkaa olla ajankohtainen. Joku päivä takaperin telkkarissa oli mökkiasiaa. Kesämokkiläisten omistajien keski-ikä on nyt noin 70 vuotta. Meilläkin päin olen tiekokouksessa porukkaa katsellut ja ikäkeskiarvo pitää kutinsa.
Lähipiirin kaikki perinnönjättäjät ovatkin itse huomanneet tuon, että pitää elinaikanaan setviä omaisuudet, mutta tämä ei varmasti tule ajatelleeksi eikä rautalankakaan auta ja viimeistään ääretön laiskuus estää.
Kuolinpesän osakkaalla on siis oikeus vaatia toimitusjakoa käynnistettäväksi. Toimitusjako tulee vireille hakemuksen johdosta, vaikka muut osakkaat jakoa vastustaisivatkin. Hakemus pesänjakajan määräämiseksi tulee toimittaa tuomioistuimelle.

Mainitsemasi perinnön jaon vastustaminen liittyy sopimusjakoon. Siihen ei voi ketään pakottaa vaikka se olisikin usein järkevintä. Jos sopimalla ei jakoa syynny voi siis hakea toimitusjakoa. Tähän varmaan verottajan linja perustuu että perillisellä on kuitenkin mahdolisuus saada osansa.
Ahaa, täytyypä tutustua tähän toimitusjakoon, että sopisiko tähän tapaukseen.
Voisihan perillisistä toinen (tai miksei useampikin) myydä osuutensa tuolle, joka haluaa pitää mökin. Saisi sitten sen ikiomakseen. Toki pitäisi raapia kasaan 80% perintäverotun osuuden arvosta (jottei joudu maksamaan lahjaveroa koko summasta). Kun perintöverotetun osuuden voi vähentää hankintamenona, ei tule enää edes myyntivoiton veroa (vaikka aikaa olisi vierähtänyt ja hintakin noussut korkeintaan neljänneksellä).

Ei kannata joutua pakkoerotteluun, koska siinä omaisuuden arvo hävinnee suurimmaksi osaksi kuluihin ja kaikki jäävät nuolemaan näppejään. Täytyy asianosaisille olla todella huonot välit, jotta moista kannattaisi ajaa (yhteiskäyttöhän olisi mahdotonta, kun ei edes pystytä sopimaan asiasta ennen kuin mennään mokomaan pakkorealisaatioon suurine palkkioineen ja toimituskuluineen ulkopuoliselle, jolloin kiinteistökin mennee lopulta ulkopuoliselle).
Tilanne on niin, että mökin toinen omistaja ei ole tämän toisen perillinen.
Ja muuten nuo mainitut ostopointit pitää paikkansa, mutta kun tuo mökin toinen omistaja ei ikinä saa lanttiakaan kasaan ja velkaa suunnattomat määrät, niin ei sillä ole varaa ostaa tuota toista puolikasta.

Ja tuohan hypoteettisesti on sitä mieltä, että toisen omistajan perillinen saa tulla mökille, mutta kun on jo oma toinen mökki, eikä muutenkaan kiinnosta kommuunimökkeily suurperheen keskellä (mitään käyttövuoroja ei voida sopia, kun tuo yksi haluaa aina olla siellä).

Sääli, ettei ole mahdollisuutta kieltäytyä osasta perintöä, kun joutuu tuollaisesta maksamaan perintöverot. Olisipa joku halpamökki, mutta valitettavasti hyvällä paikalla yms.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sääli, ettei ole mahdollisuutta kieltäytyä osasta perintöä, kun joutuu tuollaisesta maksamaan perintöverot. Olisipa joku halpamökki, mutta valitettavasti hyvällä paikalla yms.
Tuollaisessa tapauksessa voisi tosiaan harkita turvautumista Lakiin yhteisomistuksen purkamisesta laissa mainittujen instanssien toimittamana. Ei tuosta välttämättä rahallisesti juuri mitään kostu, mutta loppuu ainakin toisen osapuolen loisiminen mökillä, jos ja kun kiinteistö lopulta menee julkiseen pakkohuutokauppaan (jollei sopua sitä ennen synny). Kulut kun napsitaan pois, tuskinpa saa edes maksetun perintöveron marginaaliosuutta maksetuksi meklarin tulouttamalla palkkiosuudella, mutta eipä siten toinenkaan voi omia yhteisomistettua omaan käyttöönsä. En osaa sanoa, kauanko prosessi kestää, sillä jos onnistuisi parissa vuodessa, toteututunut tuloutettu hinta kelvannee perusteeksi ao. perintöosuuden perintöveron alentamiseksi ja hyvittämiseksi osittain verottajalle tehtävällä alentamisvaatimuksella ao. määräaikojen puitteissa. En osaa sanoa, voiko verottajan määräaikoja venyttää sillä perusteella, että yhteisomistuksen purkamismenettely vie oman aikansa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ruotsi poikkeaa Suomesta mm. asuntovarallisuuden puolesta. Minusta voidaan hyvin ottaa esimerkkiä ruotsalaisista, mutta se pitää tehdä yksittäisten veroratkaisujen sijaan kokonaisvaltaisesti ja ruveta yrityksissäkin diskuteeraamaan olan takaa.

Myös uutisointien taustoihin on hyvä kiinnittää huomiota. Suhtaudun varauksella erityisryhmien uutisoinnin koko totuuteen, sillä usein tulee vastaan osatotuuksia, joista omalle agendalle haitalliset näkökulmat on jätetty pois. Oli kyseessä sitten EK, ETLA, Perheyrittäjät, ay-liike, cityvihreät, kapitalistit, kommunistit, tms.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
perintömetsä xxx xxx€ josta perintövero 20 000€
perinnöndsaaja ottaa 20 000€ lainan kun myytävää ei ole puuston iästä johtuen eikä aika ole muutenkaan suotuisa puun myynnille.
24.4 myrsky silpoi metsän myyntikelvottomaksi ja polttopuuksi/hakkeeksi sitä ei kannata korjata kustennusten ollessa tuottoa suurempi.
perinnön saajalle jäi muutaman satasen/ha arvoinen maa ja uudistamiskustannukset sekä 20 000€ laina
perinnöstä luopumine ei tässä vaiheessa tule kysymykseen.

nimimerkki kotte
onko tämä tasapuolista kohtelua ja oikeudenmukaista?
olen yhä mieltä että verojen periminen tapahtuu silloin kun syntyy verotettavaa tuloa.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
On monia muitakin tilanteita, joissa perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen perintöverotuksessa, kuten:
*Perittävä omaisuus on kiinni kohtalaisessa asunnossa eikä muuta omaisuutta ei juuri ole. Leski haluaa jäädä asumaan.
*Perinnöstä suuri osa on yhtä osakelajia, jonka arvo romahtaa perittävän kuoleman jälkeen.
*Vaikeasti reaalisoitava, mutta arvokas omaisuus.

Edellä mainituissa ja samantapaisissa perinnöissä pitäisi voida noudattaa joustavaa tulkintaa veron suuruutta määrättäessä ja maksuajassa.
 

kaihakki

Vakionaama
Perintöverolle on nykyään 10 vuotta maksuaikaa. Korko taitaa olla 4 % ja veroa voi lyhentää kaiken aikaa maksukykynsä mukaan.
On ihan turha säälitellä perinnönsaajia, jotka saavat isoja perintöjä vaikkapa kiinteistön muodossa. Ihan varmasti heillä on keinoja verojen maksuun. Hilloa kuitenkin on perinnössä, joka jossain vaiheessa realisoituu.
Tavallista kengänkuluttajaa ei moiset ongelmat koske ollenkaan. Aika varakasta sukua pitää olla, jotta ongelmia tulee.
 

Husky

Hyperaktiivi
On monia muitakin tilanteita, joissa perilliset joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen perintöverotuksessa, kuten:
*Perittävä omaisuus on kiinni kohtalaisessa asunnossa eikä muuta omaisuutta ei juuri ole. Leski haluaa jäädä asumaan.
*Perinnöstä suuri osa on yhtä osakelajia, jonka arvo romahtaa perittävän kuoleman jälkeen.
*Vaikeasti reaalisoitava, mutta arvokas omaisuus.

Edellä mainituissa ja samantapaisissa perinnöissä pitäisi voida noudattaa joustavaa tulkintaa veron suuruutta määrättäessä ja maksuajassa.
Kyllä! Tuo viimeinen kohtakin kun kosahtaa niin kyllä herättää raivoa yhteiskuntaa kohtaan
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Perintöverolle on nykyään 10 vuotta maksuaikaa. Korko taitaa olla 4 % ja veroa voi lyhentää kaiken aikaa maksukykynsä mukaan.
On ihan turha säälitellä perinnönsaajia, jotka saavat isoja perintöjä vaikkapa kiinteistön muodossa. Ihan varmasti heillä on keinoja verojen maksuun. Hilloa kuitenkin on perinnössä, joka jossain vaiheessa realisoituu.
Tavallista kengänkuluttajaa ei moiset ongelmat koske ollenkaan. Aika varakasta sukua pitää olla, jotta ongelmia tulee.
esimerkiksi metsäomaisuudessa 10 vuotta ei ole juuri mitään, oletko koskaan käynyt metsässä, kuullut vain kateellisia essonbaarin juttuja
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Back
Ylös Bottom