Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä

[Mikki]

Kummasti myös unohtuu monelta kesäaikainen viilennys Nilanin laskennasta kun lämmin vesi tulee ilman ylimääräistä energiankäyttöä.

Kyllähän se unohtuu kun jos pakkasia on vähän, niin ei helteitä ainakaan enempää ole.

Se että Nilan työntää lämmön ilmanvaihdon kautta on koko laitoksen tyhmin homma. Tuloilma pitäisi pitää aina mahdollisimman viileänä pelkästään ilman sekoittumisen vuoksi huoneessa. Puhumattakaan kanavahäviöistä jos putlket on ylöpohjassa. Lämpö kuuluu jakaa lattioiden kautta. Piste.

Jäähdytys toki on oiva ominaisuus Nilanissa.

Minusta PILP yleisesri on ihan ok laitos pienehköön uudistaloon... Minullahan on siis F750 ja maapiiri. Mutta kyllä se kulutus sitkeästi meinaa mennä 10-11MWh nurkille. Eihän se hurjasti ole, mutta liikaa silti. Se PILPn peruskulutus on kuitenkin se mitä on vaikea välttää. Kompuratunteja myös tulee paljon vuodessa.

Aurinkopaneeleista PILPero kyllä hyötyisi selvästi.

 

[huugo]

Aurinkopaneeleista PILPero kyllä hyötyisi selvästi.

Kaikki hyötyy aurinkopaneelista. Mutta eikös PILP tee käyttöveden tehokkaasti kesällä jolloin paneelien hyöty itseasiassa pienempi kuin perus LVV:ssä?

Auringolla saa lämmitettyä vastuksillakin edullisesti - jos paneelit on....

Pienistä eroista puhutaan....

 

[Mikki]

Kaikki hyötyy aurinkopaneelista. Mutta eikös PILP tee käyttöveden tehokkaasti kesällä jolloin paneelien hyöty itseasiassa pienempi kuin perus LVV:ssä?

Auringolla saa lämmitettyä vastuksillakin edullisesti - jos paneelit on....

Pienistä eroista puhutaan....

Joo... Lillukoista tässä väännetään. Mutta se hyvä LTO ja pörssillä ohjattu sähkölämmitys on erittäin kestävä ratkaisu.

Jos PILP porsii 10-15v iässä, niin se uusintakulu jaettuna näille vuosille käytännössä syö sen eron mitä laite säästi.

Ja puhun nyt siis pienestä hyvin eristetystä talosta. Tuollainen EPS talo kun eristellään hyvin (esim. 300mm alapohja, 600mm yläpohja), niin se ei kuluta kyllä paljo mitään.

 

[Skata]

Joko nykyään Nilan pilp lämmittää käyttöveden lisäksi myös lattiat, eikä pelkästään ilmaa?

Suoralla sähköllä edelleen, löytyy myös malli, jossa ei ole sähkökattilaa lainkaan. Eli voi laittaa lattiat vaikka VILP:lle ja Nilan hoitaa IV:n ja vedenlämmityksen.

Tuossa kuvaajat 2019 eteenpäin. 14 vuoden aikana on 2 x hätyytelty 12000 kWh:n rajaa mutta ikinä ei ole rikki mennyt. 125 neliötä + 12 neliön varasto. 3 hengen talous. Paneelit ollut nyt 2 vuotta ja reilu vuoden hybridiä ladattu pihalla. Puuta poltetaan 3-5 kuutiota vuodessa, suurin osa saunassa. Ihan hyvin omaan käyttöön sopinut laite, huonekohtainen viilennys vielä suuri +. Keskiarvollisesti kohta 14 vuotta menty reilusti alle 10000 kWh vuodessa. Juu puuta poltetaan mutta ne ”ilmaiset puut” ja omaan elämäntyyliin sopiva ratkaisu. Ei toki käy kaikille.
Mutta kuten kaikessa, käyttäjiä ja käyttötapoja on monia, ja sit tänne foorumille tullaan kyselemään kun kaikki ei toimikaan.
2 samalla autolla ajavaa saa ihan eri kulutuslukemat, toisella kuluu vielä renkaat enemmän kuin toisella ja auto huollossa jatkuvasti.

Menee kyllä ohi topiikin tämä Nilan keskustelu. Aloittajalle voi olla toimivakin ratkaisu, jos aurinkopaneelit ja takka on jokatapauksessa tulossa.

 

[Hegsa]

Se että Nilan työntää lämmön ilmanvaihdon kautta on koko laitoksen tyhmin homma. Tuloilma pitäisi pitää aina mahdollisimman viileänä pelkästään ilman sekoittumisen vuoksi huoneessa. Puhumattakaan kanavahäviöistä jos putlket on ylöpohjassa.

Sen verran tuloilmaa tarvitsee kuitenkin lämmittää ettei tule epämiellyttävää vedon tunnetta.

Lämpö kuuluu jakaa lattioiden kautta. Piste.

Mukavuuden kannalta ehdottomasti ja vesikiertoisellalämpöpumpulla matalaenergiaista lämmitystä käyttöessä myös energiatehokkaasti. Muuten kategoriaan "ehkä", ILP on kuitenkin merkittävästi tehokkaampi kuin suorasähkö laatan läpi

Minusta PILP yleisesri on ihan ok laitos pienehköön uudistaloon... Minullahan on siis F750 ja maapiiri. Mutta kyllä se kulutus sitkeästi meinaa mennä 10-11MWh nurkille. Eihän se hurjasti ole, mutta liikaa silti. Se PILPn peruskulutus on kuitenkin se mitä on vaikea välttää. Kompuratunteja myös tulee paljon vuodessa.

F750 ja uudempi S735 on kyllä fiksuja laitoksia, mutta 10-15 v käyttöiällä ei pienessä talossa saa riittävästi sähköä säästettyä, jotta hintaeron Nilaniin sais kurottua uusimmissyklin aikana. Nibe jos saa tsempattua F470 uusittaessa ja pistää hitusen isomman invertterikompuran tilalle ilman hintapisteen rikkoutumista olisi voittava laite käsillä pienille taloille.

Aurinkopaneeleista PILPero kyllä hyötyisi selvästi.
Joo... Lillukoista tässä väännetään. Mutta se hyvä LTO ja pörssillä ohjattu sähkölämmitys on erittäin kestävä ratkaisu.

Suorasähkö on vaan horror myytävä, varsinkin uudistalomarkkinassa.

Nyt kun on pari vuotta täynnä omassa talossa voi alkaa varovaisesti sketsaamaan seuraavaa. Alustavasti pyöriteltynä lämmitysjärjestelmää ei pysty osaoptimoimaan erillisenä vaan kaikki energiajärjestelmät (mukaan lukien autot) tulee ottaa laskentaan mukaan. Aurinkopaneelit on nykyhintatasolla melko itsestäänselvä ostos ja mikäli akut jatkaa nykyisellä hintakäyrällä pääsisi PILP:n kompressorien käyttötunteja siirtämään sinne.

 

[Adamooppeli]

Missä nyt ei sinällään mitään ihmeellistä. Pohjoisempanakin tuohon pääsee VILPillä joskin käsittäen vain lämmityksen+veden, ei muuta sähkön käyttöä.

Täysin selvää, että näissä tarkasteluissa on kaikki sähkönkulutus aina mukana. Sinulla on hämmästyttävän suuri kokonaissähkönkulutus yli 20000 kWh vaikka sinulla on kaksi lämpöpumppua lämmitettävässä kohteessa. Toki suurta sähkönkulutusta selittää hyvin selkeästi maalämmön puute.

 

[Adamooppeli]

Nyt on ehdotettu seuraavia järjestelmiä, PILP, Aurinkopaneelit, suorasähkökattila, varaava takka, ILP -> Jos pudotetaan suorasähkökattila pois saadaan monen esittämä kokoonpano - > kaikki asennettuna 10k + 8k+10k+2k ~ 30000 € yhteensä.
Maalämmön saa kaivolla avaimet käteen ~ 22000 €. Kummalla oli ne suuremmat korkokulut ?

 

[Espejot]

Nyt on ehdotettu seuraavia järjestelmiä, PILP, Aurinkopaneelit, suorasähkökattila, varaava takka, ILP -> Jos pudotetaan suorasähkökattila pois saadaan monen esittämä kokoonpano - > kaikki asennettuna 10k + 8k+10k+2k ~ 30000 € yhteensä.
Maalämmön saa kaivolla avaimet käteen ~ 22000 €. Kummalla oli ne suuremmat korkokulut ?

Sivuhuomautuksena, nuo kaksi optiota eivät ole vertailukelposia asennuslaajuden suhteen, maalämmöstä puuttuu viilennys ja IV. Siis ottamatta kantaa kumpi kannattaa ottaa. Rahaa kumpaankin optioon taitaa palaa suunnilleen saman verran käteistä jos ovat asennuslaajuudeltaan samalla viivalla.

 

[puuteknikko]

Aurinkopaneeleita ei ehkä kannata mitoittaa järkyttävän suureksi voimalaksi jos tuo 8k€ viittaa niihin. Parilla tonnilla saa jo aika hyvän systeemin aikaiseksi.

 

[Adamooppeli]

Aurinkopaneeleita ei ehkä kannata mitoittaa järkyttävän suureksi voimalaksi jos tuo 8k€ viittaa niihin. Parilla tonnilla saa jo aika hyvän systeemin aikaiseksi.

Ei kai parilla tonnilla ei saa mitään asennettuna, jota voi kutsua miksikään systeemiksi ?

 

[Espejot]

Ei kai parilla tonnilla ei saa mitään asennettuna, jota voi kutsua miksikään systeemiksi ?

Joku 6 paneelin voimala voisi olla jotain +2ke asenettuna jos itse tekee kaiken muun paitsi sähkötyöt mutta sitten se ei ole vertailuukelpoinen avaimet käteen asennuksen kanssa.

 

[Adamooppeli]

Joku 6 paneelin voimala voisi olla jotain +2ke asenettuna jos itse tekee kaiken muun paitsi sähkötyöt mutta sitten se ei ole vertailuukelpoinen avaimet käteen asennuksen kanssa.

Oikein, kun täällä pyritään selvittämään jonkin laitteiston kokonaiskustannuksia niin lähtökohtana laskennalle pitää olla avaimet käteen asennus.

 

[Skata]

Nyt on ehdotettu seuraavia järjestelmiä, PILP, Aurinkopaneelit, suorasähkökattila, varaava takka, ILP -> Jos pudotetaan suorasähkökattila pois saadaan monen esittämä kokoonpano - > kaikki asennettuna 10k + 8k+10k+2k ~ 30000 € yhteensä.
Maalämmön saa kaivolla avaimet käteen ~ 22000 €. Kummalla oli ne suuremmat korkokulut ?

Nilan EC9 6990 €
Pikku-Lauri varaava takka 2589 €
3,4 kWp paneelit 5500 € (asennettuna)
= 15100 €
Tuohon 1 päivä töitä Nilanin asennukseen ja muurari muuraa takan = alle 20000 € mennään. ILP:ä ei Nilanin EC mallin kanssa tarvita, kun siinä on jo viilennys.
Sen maalämmön avaimet käteen tuntuu aina vaan saavan siihen ~ 22000 €, onkos linkkiä missä tuo hinta luvataan? Kaikkialle ei MLP:tä saa myöskään asentaa, esim itselleni tuo ei ole mahdollista.

NILAN EC9 | Suomen Maalämpötukku

Tuotemerkki: Nilan Tuotenumero: LVI-7939015 Toimitusaika: 1 – 5 arkipäivää Energiatehokkaalla Nilan EC9 -poistoilmalämpöpumpulla lämmität asuntosi edullisesti vesikiertoisen lämmityksen sekä pilpin yhteistyöllä. Laite on suunniteltu kestämään käyttöä pitkään. Viilennys lämpöpumpulla...

www.maalampotukku.fi

Varaava takka Tiileri Pikku-Lauri Funkkis pääliliittymä

Suosittu Funkkis-takka Pikku-Lauri pääliliittymällä. Funkkis-takoissa yhdistyvät moderni ulkoasu ja tiilitakan loistavat lämmönvarausominaisuudet. Pikku-Lauri muurataan paikan päällä aidosta Tiileri tiilestä ja pinnoitetaan haluamallasi värillä.

www.taloon.com

Aurinkovoimala asennettuna - Tiikman Verkkokauppa

Aurinkovoimala asennettuna omakotitaloon. Testaa laskurilla minkä kokoista voimalaa suosittelemme. Valitse aurinkopaneeli määrä ja katso hinta!

kauppa.tiikman.fi

 

[Hegsa]

Nyt on ehdotettu seuraavia järjestelmiä, PILP, Aurinkopaneelit, suorasähkökattila, varaava takka, ILP -> Jos pudotetaan suorasähkökattila pois saadaan monen esittämä kokoonpano - > kaikki asennettuna 10k + 8k+10k+2k ~ 30000 € yhteensä.
Maalämmön saa kaivolla avaimet käteen ~ 22000 €. Kummalla oli ne suuremmat korkokulut ?

Nilan 7 k€, Monoblock VILP 2 k€ ja asennukset vaikka 3 k€ päälle. Tuohon vielä 4,5 kWp paneelisto (esim 12x Himo5 + 2xHoymiles mikroja) 3-3,5 k€ hintaan asennettuna niin ollaan 15 k€ pinnassa. Vuosittaiset energiakulut aika lähellä samaa kun paneeleilla tekee muutakin kuin lämpöä ja 7 k€ pienemmällä investoinnilla selvisi.

 

[roots]

Tuohon vielä 4,5 kWp paneelisto (esim 12x Himo5 + 2xHoymiles mikroja) 3-3,5 k€ hintaan asennettuna

Paremminkin tätä luokkaa:

 

[Hegsa]

Paremminkin tätä luokkaa:
katso liitettä 98746

Mulla on maksetut kuitit tälle vuodelle 4,3 kWp (Himo 6 + Huawein hybridi-inu) järjestelmästä avaimet käteen asennettuna 3260€ sis alv. En asentanut mitään itse ja tuosta olisi vielä saanut työstä kotitalousvähennykset jos olisi sellaisiin oikeutettu.

Ei se tyhmä ole joka pyytää vaan maksaa.

 

[ollikuhta]

Sen maalämmön avaimet käteen tuntuu aina vaan saavan siihen ~ 22000 €, onkos linkkiä missä tuo hinta luvataan? Kaikkialle ei MLP:tä saa myöskään asentaa, esim itselleni tuo ei ole mahdollista.

Pumput lähtee alle 8k, reikä 30-35€/m ja asennus romuineen 2000-3000€

NIBE S1255-6(8) R

NIBE S1255 on älykäs ja energiatehokas invertteriohjattu maalämpöpumppu, joka optimoi lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuotannon mukautuen tarpeisiisi.

www.maalampotukku.fi

-> Pieneen kämpään voi riittää 100m kaivo jolloin noin 16k, jos 150m kaivo niin alle 18k kuitenkin

 

[Hegsa]

Pumput lähtee alle 8k, reikä 30-35€/m ja asennus romuineen 2000-3000€

NIBE S1255-6(8) R

NIBE S1255 on älykäs ja energiatehokas invertteriohjattu maalämpöpumppu, joka optimoi lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tuotannon mukautuen tarpeisiisi.

www.maalampotukku.fi

-> Pieneen kämpään voi riittää 100m kaivo jolloin noin 16k, jos 150m kaivo niin alle 18k kuitenkin

Pitäs vielä IV-kone laittaa mukaan. Energiaan menevä raha tuskin on yhtään vähemmän kuin PILP+VILP+paneelit kombossa ja jollain pitäisi isompi investointi vielä maksaa.

 

[kaihakki]

En huomannut, että oliko ketjussa aloittajan vuotuista lämmöntarvetta mainittu. Mutta voisi olla ehkä luokkaa 8000 kwh?
Suora sähkö pörssissä olisi ihan hyvä. Kiinteälläkin sopparilla mennään n. 14 snt/kwh kokonaishinnalla. Olisi n. 1100,- euroa vuodessa ja pörssisähköllä ehkä hieman alle. Ei kovin kummasia investointeja kestä. VILPillä vuosicoppiarviolla 2 jäisi säästöksi 550,- euroa vuodessa.
Varaaja kyllä tarvitaan. Mieluummin mahdollisimman iso, jotta saa pörssisähköllä varattua halpa-aikaan reippaasti energiaa. Varaajalle voi olla myös käyttöä, jos hommaa joskus VILPin tai aurinkosähköä.

 

[Mikki]

Varaajaksi kelpaa betonilattiat talvella ainakin, jos paksuutta on vaikka sen 150mm. Kun talo on hyvin eristetty, ei tapahdu sisälämmölle käytännössä mitään vaikka lämmityksen katkaisee kalleimmiksi tunneiksi pakkasillakin.

Tosiaan se 8000kWh voisi olla lämmitykseen sopiva arvio. Mutta jos paneelit ja hyvä takka tulee niin siitä voi jonkun verran vähentää. Eipä kompuravehkeelle paljoa säästettåvää jää.

 

[Adamooppeli]

Pitäs vielä IV-kone laittaa mukaan. Energiaan menevä raha tuskin on yhtään vähemmän kuin PILP+VILP+paneelit kombossa ja jollain pitäisi isompi investointi vielä maksaa.

En miettisi päiväävään jos minulla olisi mahdollisuus valita kahden eri kokoonpanon väliltä:

1. kokoonpano - > PILP + VILP + aurinkopaneelit.
- Urakoisija pyrkii lukemaan (jos lukee) ja sisäistämään (jos sisäistää) 3 kpl eri järjestelmän valmistajan asennusohjeet.
- 2 kertaa enemmän asennusvirheen mahdollisuuksia putkistotyössä.
- 2 kertaa enemmän vikaantuvia kompressoreita (2 kpl) + kylmäpiirin komponentteja *2
- 2 - 3 kertaa enemmän vikaantuvia kiertopumppuja, vastuksia, ohjauselektroniikkaa *3
- PILP kykenee lämmityskaudella vain hädin tuskin lämmittämään tuloilmaa. Talon lämmitys- ja lämmin käyttövesi tehdään suorasähköllä vastuksien avulla. Tästä muodostuu kallis sähkölasku vuoden mittaan. Tarvitaan merkittävissä määrin puunpolttoa lämmityksen tueksi, että sähkölasku olin edes jossain määrin kohtuullinen.
- VILP kykenee lämmittämään pienillä pakkasilla kohtuullisella lämpökertoimella. Mutta varsinaisella lämmityskaudella todellinen lämpökerroin sukeltaa ja siirrytään pääpainoltaan suorasähkökäyttöön. Tästä muodostuu kallis sähkölasku vuoden mittaan.
- Aurinkopaneelit. Tuottaa vähän sähkö silloin kun sitä vähiten tarvitaan. Lisäksi silloin kun paneelit tuottavat sähkön hinta on keskimäärin hyvin matalalla tasolla. Mutta varsinaisella lämmityskaudella silloin kun niitä tarvitaan ne eivät tuota mitään kun aurinko ei paista ja ovat pitkiä aikoja lumen alla piilossa.

2. kokoonpano - > Maalämpöpumppu.
- Urakoisija pyrkii lukemaan (jos lukee) ja sisäistämään (jos sisäistää) 1 kpl valmistajan asennusohjeet.
- Vähiten asennusvirheen mahdollisuuksia putkistotyössä.
- Vähiten vikaantuvia kompressoreita (1 kpl) + kylmäpiirin komponentteja *1
- Vähiten vikaantuvia kiertopumppuja, vastuksia, ohjauselektroniikkaa.
- Oikein mitoitettuna-ja toteutettuna. Tuottaa kaiken tarvittavan lämmityksen-ja lämpimän käyttöveden pelkän kompressorin avulla -> hyvällä lämpökertoimella.
- Vuosittainen lämpökerroin lämmitykselle-ja lämpimän käyttöveden tuotannossa täysin omaa luokkaa muihin lämpöpumppuihin verrattuna.
- Puita käytetään 0 kg. Jos on puita omasta takaa ne kannattaa myydä.
- Suorasähkövaraajaa lämpimälle käyttövedelle ei tarvita.
- Muita lämmönlähteitä lämmitykselle ja lämpimän käyttöveden tuotannon tueksi 0 kWh (pois lukien leg. syklit +140 kWh mitattu -> 21€ )
- Sähköverkosta otettu sähköenergian kokonaismäärä vuositasolla on hyvin maltillinen. Tässä suhteessa MLP on omaa luokkaa verrattuna muihin lämpöpumppuihin.
- Oikein asennettuna ja huollettuna. Täysi huoleton asenna ja unohda -> verrattuna muihin lämpöpumppuihin.
- Tarvittaessa koneellinen tulo-ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. (Ei ilmeisesti pakollinen nykyään -> painovoimainen) Pyöriväkennoinen LTO (jäätyy pakkasilla -> legendaa) ei jäädy, eikä ole ongelmia kun se on asennettu oikein ja ilmavirrat ovat valmistajan määrittelemissä rajoissa.
- Yksi suurimmista hankinnoista omakotitalo -> menee helposti kaupaksi kun se lämpiää maalämmöllä.

Oma valinta olisi hieman korkeammasta hinnasta huolimatta täysi selvä - > 2.

 

[Espejot]

- Puita käytetään 0 kg. Jos on puita omasta takaa ne kannattaa myydä.
- Täysi huoleton asenna ja unohda -> verrattuna muihin lämpöpumppuihin.

Nämä ei ehkä niin absoluuttisia totuuksia... maalämpöpumpuissa on myös ongelmia. Nopealla otannalla HP-hälytys joka tuntuu vaivaavan kesät talvet myös maalämmpöä. Jos vaivatomuus on argumentti niin malp on vaivattomampi mutta ei vapaa huoltamisesta ole. Omat puut ja takka. Puiden myyminen ei ole niin vaivatonta että jos vaivattomuus on kriteeri niin omia puita ei kannata olla ensinkään. Ja omakotitalokin on hieman kyseenalainen jos etsii vaivatonta elämää. Meillä ei ole 16 vuoden aikana ostettu klapiakaan ja silti puuta on vaivaksi asti. Eli takka ei liity suoraan lämmitysmuotoon mutta sen käyttö ja hyöty liittyy. Muuten takka lisää huoltovarmuutta jos sille jotakin arvoa haluaa antaa mutta muuten en kytkisi takkaa suoraan lämmitymuodon valintaan. Meillä palaa puuta takassa ainakin vuosi kaksi vaikka MLP koska niiden puiden poltaminen on vaivattomin ratkaisu, kuitenkin. Ja on niitä hyötyäkin jos on pörssisähkö. Muuten en ota kantaa lämmitymuodon valintaa vaikka oma valinta olisikin aika selkeä.

 

[Adamooppeli]

Nämä ei ehkä niin absoluuttisia totuuksia... maalämpöpumpuissa on myös ongelmia. Nopealla otannalla HP-hälytys joka tuntuu vaivaavan kesät talvet myös maalämmpöä. Jos vaivatomuus on argumentti niin malp on vaivattomampi mutta ei vapaa huoltamisesta ole.

Kyse ei ole mlp ominaisuudesta " HP hälytys kesät, talvet" Tässä on kyseessä asennusvirhe ja- tai huoltamaton mutasihti.

 

[Mikki]

@Adamooppeli... Kerro mitä teen väärin PILPn kanssa, kun ei se vaikuta vaativan mitään huoltoa (pl..suodattimien vaihto) ja se ei käytä oikeastaan vastuksia ja sähkölaskut ei ole suuria? Päivitä tietosi.

Mutta kyllä jos tekee erittäin hyvin eristetyn pienen talon, niin lämmitystarve on pieni ja sitäkautta ei investointi kannata olla hirmu suuri.

Harkitsisin koko kompuran tarvetta. Pl. ILP

 

[Adamooppeli]

@Adamooppeli... Kerro mitä teen väärin PILPn kanssa, kun ei se vaikuta vaativan mitään huoltoa (pl..suodattimien vaihto) ja se ei käytä oikeastaan vastuksia ja sähkölaskut ei ole suuria? Päivitä tietosi.

Lisää polttamasi puut xxx kWh lämpömäärä sähkölaskusi. Joka talossa ei ole tulisijaa, joten sinun polttamasi puun osuus tehdään sähköllä. Paljonko sinun talossasi on lattia m2, lämmitettävä ilmamäärä m3, sisälämpötila, puut vuodessa m3 / kg, kokonaissähkökulutus ?

 

[Mikki]

Lisää polttamasi puut xxx kWh lämpömäärä sähkölaskusi. Joka talossa ei ole tulisijaa, joten sinun polttamasi puun osuus tehdään sähköllä. Paljonko sinun talossasi on lattia m2, lämmitettävä ilmamäärä m3, sisälämpötila, puut vuodessa m3 / kg, kokonaissähkökulutus ?

Alle kuutio ehdottomasti menee takassa. 123m2 ja 9-11MWh

 

[Adamooppeli]

Alle kuutio ehdottomasti menee takassa.

Ei kai kukaan lämmittele mitään tuollaisella määrällä vuodessa ? Kysymys oli että montako kuutiota menee vuodessa ?

 

[pökö]

Kerro mitä teen väärin PILPn kanssa, kun ei se vaikuta vaativan mitään huoltoa (pl..suodattimien vaihto) ja se ei käytä oikeastaan vastuksia ja sähkölaskut ei ole suuria? Päivitä tietosi.

6 vuotta maalämpöä kohta täynnä ilman huoltoa ja hälyjä.
Onnistunut asennus ja mitoitus lienee melko ratkaisevia kaikissa lämpöpumpuissa

 

[Espejot]

Kyse ei ole mlp ominaisuudesta " HP hälytys kesät, talvet" Tässä on kyseessä asennusvirhe ja- tai huoltamaton mutasihti.

Kyllä osa vioista on ominaisuuksia jotka usein on suunittelun kukkasia. Painehälytys voi tulla monesta muustakin syystä kuin mutasihdistä (LP) mutta joo, tarvii se myös MLP vaivannäköä jos ei halua ulkoistaa huoltoa. Niben pumpuissa on yli viisitaa vikakoodia ja iso osa liittyy anturihin. Mitä "huolettomampi" pumppu on niin sitä enemän se sisältää vikaantumismahdollisuuksia. Tämä koskee siis kaikkia pumppuja.

 

[Kellarinlämmittäjä]

lähtökohtana laskennalle pitää olla avaimet käteen asennus.

Minkä takia? Maalämmössä on tietty suurin osa sellaista työtä, jota ei ole mahdollista tehdä itse mitenkään. Mutta sen koneen, VILP:n, PILP:n MLP:n voi aivan hyvin asennella myös itse. Kyllä kai PILP:n etu on se että kun talotekniikka on samassa paketissa, se on helppo ja kätevä asentaa ja vie vähän tilaa.

Täysin selvää, että näissä tarkasteluissa on kaikki sähkönkulutus aina mukana. Sinulla on hämmästyttävän suuri kokonaissähkönkulutus yli 20000 kWh vaikka sinulla on kaksi lämpöpumppua lämmitettävässä kohteessa. Toki suurta sähkönkulutusta selittää hyvin selkeästi maalämmön puute.

Kahtena vuotena 9:stä on mennyt hiukan yli 20 000 kWh. Mutta nytkö kulutus on sitten suurta kun välillä sitä on pidetty aivan liian pienenä. Sähköä kuluu myös ulkorakennuksesssa ja siellä on lisäksi toinen ilmalämpöpumppu ja autojakin on roikan päässä. Näillä ei kauheasti ole tekemistä talon lämmityksen kanssa.

 

[Espejot]

Pieni välikevennys

 

[kotte]

- Tarvittaessa koneellinen tulo-ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. (Ei ilmeisesti pakollinen nykyään -> painovoimainen) Pyöriväkennoinen LTO (jäätyy pakkasilla -> legendaa) ei jäädy, eikä ole ongelmia kun se on asennettu oikein ja ilmavirrat ovat valmistajan määrittelemissä rajoissa.

Tätä kohtaa kannattaa harkita tarkasti. Periaatteessa pyöriväkennoinen ottaa lämmön talteen tarkasti, mutta maalämpöratkaisun kanssa tuo ominaisuus ei edes ole järin kriittinen. Painovoimainen ilmanvaihto on huoltokustannuksiltaan ja suoran sähkönkulutuksen kannalta ylivoimainen ratkaisu, vaikkakin kesällä ilmanvaihto kaipaisi jonkinlaista tehostusta (tähän on maalämmityksen yhteydessä hyviä mahdollisuuksia lisäämällä maaliuoskenno ja tuloilmapuhallin sarjaan kesäkäyttöä varten; talvella systeemi avustaa korvausilman järjestämisessä puhallin lepuutettuna). Pyöriväkennoisten joukossa on ollut "susiratkaisuja", jollaisten huolto- ja ylläpitokustannukset pitkän päälle saattavat ylittää saavutettavan lisäsäästön kestävämpiin ilmanvaihtoratkaisuihin verrattuna.

 

[Adamooppeli]

Tätä kohtaa kannattaa harkita tarkasti. Periaatteessa pyöriväkennoinen ottaa lämmön talteen tarkasti, mutta maalämpöratkaisun kanssa tuo ominaisuus ei edes ole järin kriittinen. Painovoimainen ilmanvaihto on huoltokustannuksiltaan ja suoran sähkönkulutuksen kannalta ylivoimainen ratkaisu, vaikkakin kesällä ilmanvaihto kaipaisi jonkinlaista tehostusta (tähän on maalämmityksen yhteydessä hyviä mahdollisuuksia lisäämällä maaliuoskenno ja tuloilmapuhallin sarjaan kesäkäyttöä varten; talvella systeemi avustaa korvausilman järjestämisessä puhallin lepuutettuna). Pyöriväkennoisten joukossa on ollut "susiratkaisuja", jollaisten huolto- ja ylläpitokustannukset pitkän päälle saattavat ylittää saavutettavan lisäsäästön kestävämpiin ilmanvaihtoratkaisuihin verrattuna.

Enervent Pandio. Käyttöönotettu 2018. Ei mitään huollettavaa tai korjattavaa suodattimien lisäksi.

 

[kotte]

Alle kuutio ehdottomasti menee takassa. 123m2 ja 9-11MWh

Pienessä talossa ei ehkä kannattaisi laskea mitään puiden varaan, jollei puuta satu saamaan jatkuvasti oman elinkeinotoiminnan sivutuotteena tai ideologisena harrasteena. Takka vie tilaa, hukkaa lämpöä, vaatii ylimääräisiä järjestelyitä oheiskustannuksineen. Mahdollisten kriisiaikojen varalta ei ehkä kannattaisi varautua tuollaisen avulla, vaan järjestää jonkinlainen valmiiksi mietitty ja osin varustettu valmius keittokelpoisen kamiinatyyppisen tulisijan järjestämiseksi asuntoon, jos moinen joskus osoittutuu tarpeelliseksi ja on itse moiseen pakotettu.

 

[kotte]

Ei mitään huollettavaa tai korjattavaa suodattimien lisäksi.

En usko pelkän lyhyen statistiikan ja vakuuttelun perusteella, etteikö vastaan luultavasti tulisi ainakin vetoremmeihin, pyöritysmoottoriin ja roottorin harjatiivisteisiin liittyviä huoltotarpeita vielä kuluvan vuosikymmenen aikana. Silloin voisi olla järkevintä uusia koko vehje (jolloin on kyse tonneista). Pyöriväkennoinen on myös vaativampi suodattimen vaihtokulujen osalta kuin risti-vastavirtakennokoneet (jollaiset ovat maalämpökohteessa sikäli kiitollisia, että niille voi järjestää liuosesijäähdytys-lämmityksen). Mutta aika näyttää..

 

[Adamooppeli]

Kyllä osa vioista on ominaisuuksia jotka usein on suunittelun kukkasia. Painehälytys voi tulla monesta muustakin syystä kuin mutasihdistä (LP) mutta joo, tarvii se myös MLP vaivannäköä jos ei halua ulkoistaa huoltoa. Niben pumpuissa on yli viisitaa vikakoodia ja iso osa liittyy anturihin. Mitä "huolettomampi" pumppu on niin sitä enemän se sisältää vikaantumismahdollisuuksia. Tämä koskee siis kaikkia pumppuja.

Täällä jonkin verran kirjoiteltu ohjelmisto "ominaisuuksista". Mutta en silti allekirjoita että ne olisivat merkittävässä asemassa vikojen osalta. Kyllä suurin haaste liittyy osaamattomaan suunnitteluun / asennukseen / käyttöönoton osalta mitä tulee käyttöönoton jälkeisiin ongelmiin. Toisin sanoen kyllä ne pumpun aivan kunnossa tehtaalta lähtevät, mutta vikaa ilmenee sen jälkeen kun joku on niihin koskenut.

 

[Espejot]

Täällä jonkin verran kirjoiteltu ohjelmisto "ominaisuuksista". Mutta en silti allekirjoita että ne olisivat merkittävässä asemassa vikojen osalta. Kyllä suurin haaste liittyy osaamattomaan suunnitteluun / asennukseen / käyttöönoton osalta mitä tulee käyttöönoton jälkeisiin ongelmiin. Toisin sanoen kyllä ne pumpun aivan kunnossa tehtaalta lähtevät, mutta vikaa ilmenee sen jälkeen kun joku on niihin koskenut.

Viimesin HP mihin törmäsin häly kuitaantu pois kun varaajan anturin kiinnitystä paranneetti. Jäi kyllä epäilys että siinä voisi olla muutakin takana kosk tehtiin aika haaleeta vettä. Mutta huollon tarve tulee sekä kerros että omakotitaloissa kasvamaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

-> Pieneen kämpään voi riittää 100m kaivo jolloin noin 16k, jos 150m kaivo niin alle 18k kuitenkin

Niin ..

Sen maalämmön avaimet käteen tuntuu aina vaan saavan siihen ~ 22000 €

Kumpi lie lähempänä ?

Mutta joka tapauksessa, jos se lämmöntarve arvio on luokkaa 8000 kWh josta lähemmäs puolet veden lämmitykseen, mitäs tuossa sitten voi säästää? Säästö voisi teoriassa olla 6000 kWh eli takaisinmaksu aika jotain 20-30 v. luokkaa johon sitten pääsee jo pumpunkin uusimaan jo kerran tai kahdestikin eli maksaisiko edes teoriassa koskaan itseään takaisin? Toki se vaihtoehtokin jotain maksaa.

Pakkasella kaikkia lämpöpumppuja joutuu pyörittämään kellon ympäri. Jos talo lämpenee sähköllä, tuommoisen pienen kulutuksen ehtii ottamaan helposti halvimpien tuntien aikana. Tai sitten se lämmpöpumppujärjestelmä pitää mitoittaa tämän mukaan eikä se vastaa enää ainakaan sitä halvinta muutenkin alimittaista tarjousta.

Pienessä talossa ei ehkä kannattaisi laskea mitään puiden varaan, jollei puuta satu saamaan jatkuvasti oman elinkeinotoiminnan sivutuotteena tai ideologisena harrasteena. Takka vie tilaa, hukkaa lämpöä, vaatii ylimääräisiä järjestelyitä oheiskustannuksineen. Mahdollisten kriisiaikojen varalta ei ehkä kannattaisi varautua tuollaisen avulla, vaan järjestää jonkinlainen valmiiksi mietitty ja osin varustettu valmius keittokelpoisen kamiinatyyppisen tulisijan järjestämiseksi asuntoon, jos moinen joskus osoittutuu tarpeelliseksi ja on itse moiseen pakotettu.

Tästä voi varmaan olla montaa mieltä. Pienessä talossa yksi tulisija on täydellinen varalämmitys, joka lämmittää koko talon. Itselläni on suuri ja sokkeloinen talo ja yhdellä takalla ainakaan sen ainoan piipun vieressä ei olisi edes vaikutusta kauimmaisten kolkkien sulanapitoon. Generaattori ja öljypoltin on tästä syystä varmempi ratkaisu. Puita pitäisi myös tuhkata pakkasella satakunta kiloa päivässä, pienessä ja hyvin eristetyssä pääsee paljon vähemmällä eli ei puhuta kokopäivätyöstä jos joskus jonkun päivän puilla lämmittäisikin.

Hätävaraksi sopii hyvin myös nestekaasuhellat ja keittimet. Säilytys on helppoa. Mutta kyllä näiden hankkiminen nurkkiin pyörimään on kovasti kyseenalaista, ellei niille ole jotain muuta järkevää retki- tai mökkikäyttöä, sen verran harvinaisia ne sähkökatkot ovat. Jos kerran eläissään joutuisi menemään ABC:lle syömään kun kotona ei ole sähköä, kukaan siihen tuskin kuolee mutta jos talo jäätyy niin vahinko on jo suurempi.

Millähän tavalla takka hukkaa lämpöä? Tämä tulisijojen vastus täällä on kyllä ihmeen pontevaa vaikka takka löytyy melkein jokaisesta talosta ja monesti useampikin, jopa puolentusinaa on nähnyt.

 

[pökö]

Millähän tavalla takka hukkaa lämpöä?

Ehkä lämpö kiipeää huoneesta kiveä pitkin katolle vaikkei tulet pala pesässä? Meillä ja monella muulla on piipun ympärillä lumeton kuiva kohta katolla vaikkei edes ole pesää mitä lämmittäisi

 

[kotte]

mitäs tuossa sitten voi säästää? Säästö voisi teoriassa olla 6000 kWh eli takaisinmaksu aika jotain 20-30 v. luokkaa johon sitten pääsee jo pumpunkin uusimaan jo kerran tai kahdestikin eli maksaisiko edes teoriassa koskaan itseään takaisin?

Rahan säästöä en niinkään ajattele, vaan enemmänkin kaikenlaista harmin vähentämistä ja meluhaittaa. Sen verran on kokemusta sekä ilmasta että maasta lämpöä ottavista lämpöpumppuratkaisuista, että edellisillä kaikki on ikäänkuin jatkuvasti hiukan väliaikaisessa tilassa ja milloin minkäkin laista putsausta ja sulatusvesijärjestelyihin liittyvää odottamassa. Aina nuo ulkopropellit alkavat ennemmin tai myöhemmin harmittamaan, kun äänimaailma muuttuu ikääntymisen myötä. Sietää tuollaisen ympäristön ja epävarmuuden kestämisestä hiukan vaivanpalkkaa saadakin, vaikkei tuolla mahdollisella säästöllä vuosien mittaan paljon särvintä kerrykään. Maalämpöpumput ja muut maaenergiaratkaisut ovat niin huomaamattomia taustalla hoitaessaan tehtäviään. Toki noissakin voi sattua huonoja tuotteita ja asennus- sekä mitoitusvirheitä vastaan (etenkin, jos laskennallinen pihistely ottaa isännän roolin).