Totta kai se lämmittää, mutta hyötysuhde on huono. Mutta jos on omasta takaa ilmaisia puita ja ottaa asiat kuntoiluna (aika yksipuolista vain on) tai on koneita ammatinharjoittamista varten hankittuna ja käytettävissä, niin tokihan puulla hyvin voi lämmittää. Pienessä nykyaikaisessa ja hyvin eristetyssä talossa vain vaivan palkka jää vähäiseksi (ja ostopuilla herkästi tappiolle ainakin ruuhka-Suomessa, missä puuta myydä lähinnä viihdykkeeksi kuten ilotulitustarvikkeita ja vastaavia).
Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä
- Viestiketjun aloittaja Impivaara
- Aloituspäivämäärä
Jos savukaasujen lämpötila on "satoja asteita" kyse on jostain Porin Matista eikä kunnollisesti lämmitystakasta. Satoja watteja ei mene oikein missään vaiheessa kun poltettaessa puhutaan kilowateista ja pelti kiinni ennemmin kymmenistä wateista.
Kannattaa ihan oikeasti lukea tuo VTT:n dokkari: Takka saa talteen lämmöstä noin 80% (täälle ne kilowatit menee taivaalle) ja lämmönluovutuksen hyötysuhde noin 90 % --> ~72% kokonaishyötysuhde. Todennäköisesti voittaa jopa kaukolämmön kokonaishyötysuhteessa.
Kannattaa ihan oikeasti lukea tuo VTT:n dokkari: Takka saa talteen lämmöstä noin 80% (täälle ne kilowatit menee taivaalle) ja lämmönluovutuksen hyötysuhde noin 90 % --> ~72% kokonaishyötysuhde. Todennäköisesti voittaa jopa kaukolämmön kokonaishyötysuhteessa.
Takasta voi olla montaa mieltä ja yleensä tunnelmasta joko pitää tai ei pidä. Tarvittaessa se toimisi pääasiasiallisena lämmönlähteenä ja sähköriippumattomana varalämmitysmuotona se on melko lyömätön.
Turha väittää, että tulen uunin sisäosan massoihin varaama lämpö siirtyy jotenkin maagisesti sisältä ulompiin kerroksiin nopeasti ja siirtyy sieltä sitten pääosin uunin ulkopintaan tms. hyödyksi sisätiloja lämmittämään. Sisäosa on uunissa erikoisen kuuma ja vapauttaa loppupoltossa savukaasuihin ja myöhemmin "turvahuuteluilmaan" hukkaan huomattavan määrän lämpöä. Hyvin tiiviisti paloilman tukkiva luukku tosin parantaisi tilannetta riippumatta tuloilman reitistä, jos tuo luukku suljetaan jo ennen kuin puut ovat palaneet loppuu ja kekäleet sammuvat seuraavaa lämmityskertaa varten. Voihan itselleen uskotella, että hyötysuhde on hyvä, kun ei ota huomioon, miten paljon puuta polttamalla on loppujen lopuksi kemiallista energiaa lämmöksi vapautettu.
Lukemalla tuota tulin siihen tulokseen, ettei raportissa edes yritetä vastata kysymykseen, johon viittaa, eivätkä prosentit viittaa siihen, mistä itse kirjoitin. Prosentit viittaavat tulisijan lämmönluovutuksen ja rakennuksen lämmöntarpeen kohtaamiseen vs. suoralla sähkölämmityksellä tehtyyn referenssiin.
Polttoaineiden palohyötysuhteen osalta viitataan valmistajan CE-mittauksiin (osana kokonaishyötysuhdetta), mutta palamiskanavan kautta hukkautuvaan energiamäärään polton alku- ja loppuvaiheessa sekä lämmönluovutuvaiheessa ei oteta kantaa (manitaan vain ohimennen, että se pitäisi ottaa erikseen huomioon). Kuriositeettina todetaan, että ilmavaihdon mukana hukkautuva energiamäärä vähenee, kun tulisisija ohittaa lto-pohjaisen ilmanvaihdon (minkä se jonkin periaatteen mukaan voisi tehdä, vaikkei käytännössä tee, vaan päin vastoin, jollei ole järjestetty erillistä palamisilman tuloa suoraan ulkona, mikä ei ollut kovin yleistä raportin laatimisajankohtana).
Heh heh.
Hempuli
Töllintunaaja
Katselinpa minäkin, tosin 50-luvun taloon. Oma nettitutkimus johti siihen, että vesitakan tasapainotus säteilylämmön ja veden lämmityksen välillä oli mulle liian vaativaa ja lopputulemana monesti liika säteilylämpö, jos halusi varaajaan saada energiaa talteen. Onnistuneita toteutuksia on, mutta itselle jäi mielikuva, että idea on hieno, mutta käytännössä jää vähän puolitekoiseksi, jos tieto ja taito ei riitä.Olen jopa katsellut vesitakkoja
Varaava takka on helpompi. Meillä takallinen saunatupa toimii mökkinä. Kokoa ei ole paljon, mutta äkkiä oppii polttamaan oikean määrän klapia oikeaan aikaan, jotta lämmöt pysyy mukavuusalueella. Kaiken huipuksi takan säteilylämpö on miellyttävää.
Kotosalla päädyttiin puukattilaan vilpin tukena ja varalämpönä sähkökatkoihin. Meillä 500 ltr varaaja on vähän turhan pieni. Sopiva voisi olla 2000 ltr luokassa. Mutta vesikiertoisella lattialämmöllä ja hyvin eristetyssä talossa 500 ltr saattaa riittää. Puukattila ei juuri lämmitä ympäröivää tilaa. Mutta roskaa ja tuhkaa tulee ihan siivottavaksi asti. Hyötysuhteeksi luvataan yli 80%, mutta oma likimääräiset mittaukset on 70% huudeilla. Vaihteluväli eri pesällisillä on melkoinen per punnittu puumäärä, joko polttotekniikasta tai mittausvirheestä johtuen. Kotikonstein polttopuita tehden niiden tulee kyllä olla ns. ilmaisia ja touhuaminen pitää olla tuntua hyötyliikunnalta. Muuten homma ei ole mielekästä. Klapeille pitää myös olla hyvää varastotilaa.
Tuo toiminee varsin hyvin pörssisähkösopimuksen kylkiäisenä. Kun hinnat julkistetaan alkuiltapäivästä ja odotettavissa oleva sääkin on melko tarkkaan tiedossa, ehtii takan lämmittää jo aamuyöhön mennessä ja aamuksi on sitten jo valmiiksi tiedossa, lämmittääkö toisenkin kerran. Jos sen sijaan on luvassa runsaasti tuulta, lauhaa säätä ja edullinen sähkön hinta, tietää, ettei ehkä kannata lämmittää etenkään puilla, joista joutuu maksamaan edes jonkin verran tai ainakin satsaamaan puihin huomattavasti työtä.
Tuo sama ennakkoon lämmitys toimii myös puukattilan kanssa. Ja 1000 litraa vettä varaa aikalailla enemmän energiaa kuin takka.
Veikkaan että vasta 3000kg takka lämlitettynä hyvin vastaa 1000 litran varaajaa.
Ja betoniseen lattiaan voi puskuroida lisää lämpöä, etenkin jos se on valettu paksuksi juuri puskurointi mielessä. Tuokin on puukattilan ja varaajan etu.
Jos vielä rakennan talon, niin huolehdin että se kuiuttaa mahdollisimman vähän ja ettå lämmön puskurointi on hyvin hoidettu, tavoitteena olisi useamman päivän verran puskuria että talon lämpö ei juuri muuttuisi vaikka aktiivinen lömmitys katkaistaisiin.
Veikkaan että vasta 3000kg takka lämlitettynä hyvin vastaa 1000 litran varaajaa.
Ja betoniseen lattiaan voi puskuroida lisää lämpöä, etenkin jos se on valettu paksuksi juuri puskurointi mielessä. Tuokin on puukattilan ja varaajan etu.
Jos vielä rakennan talon, niin huolehdin että se kuiuttaa mahdollisimman vähän ja ettå lämmön puskurointi on hyvin hoidettu, tavoitteena olisi useamman päivän verran puskuria että talon lämpö ei juuri muuttuisi vaikka aktiivinen lömmitys katkaistaisiin.
Viimeksi muokattu:
Tuo ei vielä ole kovin suuri varaaja, mutta vesivaraajan etuna on mahdollisuus jakaa lämpöä hyvin tarkasti annostellen ja kaiken lisäksi tasapainotettuna juuri niin kuin vesikiertoiselle lämmönjakoverkostolle on muutoinkin suunniteltu. Kellarikerrokseen rakennettu varaaja lisäksi luovuttaa hukkalämpönsäkin pääosin hyödyksi talvisaikaan, jos kellarikerroskin on lämpöeristetty asiallisesti perustusten ulkopuolelta.
Nopeasti laskettuna ei edes tuo riitä, mikäli vesivaraaja on riittävän hyvin eristetty.
Hihasta kun tuota laskin niin päädyin omassa kämpässä ”reilu 50, vajaa 100 kWh” kapasiteettiin.
Oma seuraava menee varmaankin sen verran isoksi että pitää maalämpö ottaa, jolloin ylimääräisillä eristämisillä voi heittää sorsaa taloudellisessa mielessä. Puskuria jos kaipaa niin akustot on (maalämmön kanssa) halvempia kuin betoni jo nyt, vielä enemmän kun ennen kun löydän sopivan tontin. Betoni ei tietysti kulu ja toimii ylimääräisenä eristeenä, mutta akuilla on kanssa toissijaista käyttöä.
Ois kiva suunnitella sellainen talo, jossa kaikki olisi otettu huomioon ulkonäköseikkoja myöten. Ihan vaikka ei edes toteuttaisi tai myisi vaikka idean eteenpäin. Betoni on suht halpaa sitä ainakin voi kipata ylimääräistäkin.
On takka ihan ok, mutta minusta automaattisesti ja tarvittaessa etäkäynnistettävä generaattori jollain kymppikuution tankilla on varamuotona se lyömätön vaihtoehto.
Voi vaikka sitten hissillä mennä hakemaan viinikellarista vuosikertapunkkua, kun naapurit kaivavat kynttilöitä ja tulitikkuja. Priceless.
Vakavissaan, takan isoin miinus on oikeasti juuri tuo ettei toimi jos ei ole itse paikalla...
Jos en ihan väärin muista, niin jäsen Kotte ei pidä tulisijasta ja siihen liittyvistä hajuista tms jolloin en koe että kommentit ovat täysin ovjektiivisia? Saa korjata jos olen väärässä
Oma kokemus takapuista ja niiden tekemistä (n.8m3 per vuosi) että polttoaineena siihen kuluu max 50€, aikaa en ole ottanut, mutta viikossa ansiotyön ohella on puusuoja täynnä klapeja edellisen vuoden haloista koottuna ja uudet halot pinottuna odottamassa seuraavaa vuotta. Homma alkaa siitä kun itse kaataa puut
Tarkennan itse: Ymmärrän aivan täysin kunnollisten tulisijojen käytön osaavissa käsissä maalla ja haja-asutusalueilla, jos omasta takaa syntyy huomattavasti poltettavaksi halpaa ns. roskapuuta. Saattaa olla, että tuolla yrittäjätkin tarjoavat puuta siedettävään hintaan.
Sen sijaan omasta mielestäni tulisijojen käytön taajamissa ja kaupunkialueilla voisi hyvin vaikka kieltää kokonaan ilman erikseen säädettyä poikkeuslakia kriisitilanteissa. Ainakin pitäisi vaatia virallinen "takkatutkinto" ja "takkakortti", koska kaupunkilaiset eivät edes osaa polttaa puuta takoissaan, saunoissaan tai puuliesissään saastuttamatta ympäristöään pahemmin kuin mikään muu sallittu ilmansaastelähde. Muuttakoot maalle, jos kokevat saastutuksen niin olennaiseksi osaksi elämäänsä.
Tähän sen verran offtopic juttua, että kun tein kesämökin n. 15 vuotta takaperin, niin minkäänlaista tulisijaa en tehnyt. Mökkihomma on yhdessä omakotitalon ylläpidon kanssa sen verran murhaava yhdistelmä, että pitää pyrkiä mahdollisimman yksinkertaiseen ratkaisuun. Nyt on kaasulämmitin seinässä, joka ottaa ulkoa ilmaa ja palauttaa pakokaasut ulos. Erittäin hyvä ja vaivaton ratkaisu. Ja sähkösysteemi on aurinkopaneeleilla ja akustolla ja toimii erittäin hyvin. Kompurajääkaappikin saa tarpeeksi sähköä.
Jos tuollaiseen kesämökkiin tekisi takan tms. tulisijan, niin sitten pitäisi rakentaa liiteri ja siihen pitäisi kaataa ja hakata metsää pilkkeiksi. Lisäksi pilkkeitä pitäisi raahata sisälle ja siten olisi roskia ja imurointihommaa ja myös vuotuiset nuohousjutut. Ja lopulta mökki olisi myytävä. Puun poltossa ei ole mitään fiilistelyä. Aikoinaan vietetiin talvi- ja kesälomia vuokramökeissä. Niissä takka oli hieno juttu. Mutta joku muu oli tehnyt puuhommat.
Jos tuollaiseen kesämökkiin tekisi takan tms. tulisijan, niin sitten pitäisi rakentaa liiteri ja siihen pitäisi kaataa ja hakata metsää pilkkeiksi. Lisäksi pilkkeitä pitäisi raahata sisälle ja siten olisi roskia ja imurointihommaa ja myös vuotuiset nuohousjutut. Ja lopulta mökki olisi myytävä. Puun poltossa ei ole mitään fiilistelyä. Aikoinaan vietetiin talvi- ja kesälomia vuokramökeissä. Niissä takka oli hieno juttu. Mutta joku muu oli tehnyt puuhommat.
Häkä-aukon pinta-ala on ~3% hormin pinta-alasta ja deltaP on tosi paljon pienempi polton loputtua. Tuosta menee ehkä 30 W taivaalle, jos piipusta tulisi 100C ilmaa ulos, mitä sieltä ei tule lämmönluovutuksen aikana.
Jos ideologisesti vastustaa tiettyä lämmitysmuotoa on reilua kertoa ettei argumentit perustu termodynamiikkaan ja vetää hatusta lukuja tukemaan omaa agendaa.
Kun kyse on öljykattilan taivaalle hormin kautta päästämästä lämpömäärästä (esim. käyttöveden tekemisestä kesäaikaan), kaikki yleensä ovat yhtä mieltä siitä, että huomattavia määriä pääsee hormiin, vaikka polttimen puhalluksessa on suhteellisen tiivis konepelti ja tulisija pyritään tiivistämään ja pysyy sellaisena, kun luukut tiivistetään (tiedän tapauksen, jossa nimenomaan hormin kautta tuli kesällä merkittävä lämmitysvaikutus). Kaiken lisäksi kattilassa lämpö kerätään veteen, jolloin kaikki pinnat kattilan sisässä jäähtyvät nopeasti alle sadan asteen.
Vastaavasti, miten muka lämpöhäviöt voisivat olla pienemmät tai edes samaa luokkaa varaavassa takassa, missä luukkuja käytetään jatkuvasti ja tiivisteet kuluvat? Ja ennen kaikkea, lämmön varaaminenhan perustuu tulisijan sisäosien kuumentamiseen etenkin palokanavan alkupäästä useiden satojen asteiden tai jopa yli 500 asteen lämpötilaan ja hidas lämmönluovutus perustuu tuon lämmön hitaaseen johtumiseen vaipan kautta sisälle. Samalla pienikin ilmavuoto hormiin kuljettaa tuota lämpöä kohti piippua ja lämmönluovutuksen mahdollinen tasaisuus perustuu suurelta osin kuumuuden leviämiseen kohti savukanavaa, eli aluksi pieni hyvin kuuma piste leviää uunin sisälle laajemmalle, jolloin lämpövuon muodon muutos kompensoi kuumien pisteiden jäähtymistä.
Väittäisin itse, että mitä itse väität on termodynaamisessa mielessä aivan täyttä puppua ja asian tarkastelua päinvastaisten filttereiden kautta kuin mistä itseäni syytät, mutta tuskin asia tässä jauhamalla selvemmäksi tulee.
Kyllä se aika selvää on, että hormiin menee lämpöä jatkuvana pienenä norona. Mutta eipä tuosta yleensä ongelmaa ole kun puuta on monella tarjolla loputtomasti, mutta öljyä on pakko ostaa kovalla rahalla.
Suuruusluokkaa ehkä jotain pari pesällistä varmaan menee hukkaan lämmityskaudella energiana. Se ei kenenkään taloutta kaada tai harva edes ajattelee asiaa.
Jos satasen kuutio ostaa puuta niin sittenhän se on vain harrastus ja viihdettä.. Ja ne aina maksaa.
Puulämmityksessä muuten isohko kattila on järkihomma jos on omaa puuta: menee kunnon halot sinne pesään, ei tarvi pelata millään pikkuklapeilla.
Suuruusluokkaa ehkä jotain pari pesällistä varmaan menee hukkaan lämmityskaudella energiana. Se ei kenenkään taloutta kaada tai harva edes ajattelee asiaa.
Jos satasen kuutio ostaa puuta niin sittenhän se on vain harrastus ja viihdettä.. Ja ne aina maksaa.
Puulämmityksessä muuten isohko kattila on järkihomma jos on omaa puuta: menee kunnon halot sinne pesään, ei tarvi pelata millään pikkuklapeilla.
Viimeksi muokattu:
Kannattaa laskea paljonko varastoitua lämpöä tarvitaan sillä 500 litraa lämpötilaerolla 60 astetta (35-95 astetta eli lattialämmitys) tarkoittaa n 30kwh varastointia ja sillä pitäisi pärjätä 18 tuntia; 6tuntia x 6kw =36kwh josta osa menee yöajan lämmitykseen.
Lopputuloksen vertailussa vaikuttaa siirtomaksut; jokin lämpöpumppu säästää siirtomaksutkin.
Silloin kun varaajan kyky ei riitä, on kylmimmät päivät ja pörssisähkö kalleinta.
Hempuli
Töllintunaaja
Tällä on puolensa, kuten kaikissa asioissa. Iso tehokas kattila toimii ison varaajan kanssa. Omasta mielestä yhden latauksen paloaika saisi olla vähintään tunnin luokkaa mieluummin enemmän, kun palon alku- ja loppuvaihe on hankala tehon ja hyötysuhteen kannalta. Mutta puolen metrin klapilla on etunsa työmäärissä, mutta ovat hieman hankalampia käsitellä. 50cm klapin alapalokattila tuo kattilaan jo pituutta, mikä pienessä talossa tulee helposti vastaan.
Puukattilaa ei juuri kannata käyttää alle 50% nimellistehostaan ja iso varaaja antaa enemmän pelivaraa kuin ihan minimi, joka omasta kokemuksesta on 500 ltr. Puukattiloissa on aika hyvin valikoimaa, kun katsoo Baltian markkinoita ja mielestäni siellä on aiheesta osaamista enemmän kuin kotimaassamme, joka on hyvin paljon keskittynyt +30W kattiloihin muutamalla perinteisellä mallilla.
Kyllä, mutta todella pienenä norona. Ainakaan lämpökamera ei sitä tunnista hormin ulkokuoresta vaan se on aivan samassa lämpötilassa kuin huoneisto muutenkin.
Eli tuo menee siihen marginaaliin mikä tapahtuu kun joku avaa oven yhden kerran päivässä ylimääräisen kerran. Saatu lämpöteho takasta on kuitenkin huomattavasti enemmän.
Mökillä lämmitän itse koko kämpän kovemmallakin pakkasella pelkällä varaavalla takalla (ja sen mitä saunan kiukaasta tietysti lämmittää rakenteita kun se on kiinni talossa). Jos tämä kaikki olisi nollapeliä, niin varmasti puita joutuisi kantamaan vieläkin enemmän, tai sitten olisin ihmisenä aikamoinen lämpöpatteri. Epäilen jälkimmäistä, keittäisin muuten teevedet hattuni sisällä.
pökö
Kaivo jäässä
Se 30 W riittää pitämään piipun ja sen ympäristön kuivana ja lumettomana läpi talven?
No hyötysuhde takoissa on 70%-85%. Sillä erotuksella 100%iin polton aikana sulaminen tapahtuu.
Jos takkaa ei käytä ollenkaan ja silti on sulaa, niin piipppuun tollo eristettä niin loppuu sulaminen.
En ole huomannut lämpökameran havaitsevan myöskään poistoilmakanavien pinnan minkäänlaista jäähtymistä. Sen sijaan olen havainnut käyttämättömän hormin pinnan selvää jäähtymistä suljetun savupellin yläpuolelta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Viime talvenahan tuota hiukan tutkin ja noin 50 mm rinkula oli sulana piipun päässä sen savureihän ympärillä. Viereisen käyttämättömän takan hormi oli kuurassa. Siitähän piti jo mennä laskennallisesti keskimäärin yli lähes kW häviöt jatkuvasti, jos poltin kävi noin puolet ajasta ~30 kW polttoaineteholla.
Öljykattilan hyötysuhde
Eipä ole kattilan hyötysuhteestakaan taitettu peistä vähään aikaan. No, nyt kun Pollucomit ovat mitanneet pari viikkoa niin päästään asiaan. Mulla on siis kaksi vesikiertopiiriä ja kummassakin oma Qn 1.5m3/h Pollucom E, kumpaakin luetaan 1-wirelaskurin kautta. Sama verkko tarkkailee muös...
Piipun ympärys voi sulaa mutta sulamiselle on monta muutakin syytä. Aurinko lämmittää piippua ja varsinkin sen pellitystä ja toisaalta se piippu vaikuttaa ilman virtauksiin. Auringon antama näkyvä valo heijastuu lumen pinnasta tehokkaasti ei se auringon paiste oikein tehoa lumeen, jos ilma on vähänkin pakkasella. Seinustalta se lumi sulaa, kun aurinko lämmittää sen seinän ja lämpösäteily sulattaa lumet seinän läheltä, koska lumi ei heijasta lämpösäteilyä. Sulaahan paksumpien tolppien ja puunrunkojenkin ympärille reikä lumeen heti kun kevät alkaa kolkutella, joskin usein tuiskun tuomassa lumessa on jo valmiiksi rinkula esteen ympärillä.
Siitä se tietty jäähtyykin, kun kylmä laskeutuu piippuun ja sitä tehokkaamin mitä suurempi reikä. Jos sitä takkaa käytetään, se piippu lämpenee mutta se lämpenee sillä jo sillä kertaalleen hukkaenergiaksi lasketulla lämmöllä. Vasta kun se on käytetty ja piippu on todellakin kylmä, sitten se alkaa jäähdyttää. Itselläni näkyy olevan tuo takan savupelti 3 tiiltä katonrajasta, että jos ei ihan kuurassa ole niin kovin paljon se ei jäähdytä. Sitten jos se on "kylmä" kuten olet havainnut, ilmeisesti pelti ei päästä ilmaa piippuun koska se siis jäähtyy, muutenhan se ei jäähtyisi.
Tehdastekoisissa piipuissa taitaa olla ihan kunnon lämmöneristeet. Ne eivät ilmeisesti kovin ota lisää lämpöä kiinni savukaasuista mutta jos muurattu takan piippu kulkee vaikka kerroksen läpi niin onhan se melkoinen ekonomaiseri siinä kun se takka lämmittää sen piipunkin.
Taitaa taas rintsikkakeskutelut vuotaa uudispuolelle kun piiput jäätää
Modernissa piipussa on villat hormin ympärillä + tiilet päälle niin ei siinä kova lämpövuo ole. Ei myöskään ole mahdollista että piipusta yhtä aikaa vuotaa konvektiivisesti hirveä määrä lämpöä pihalle (ts. piipussa olisi aina kuuma ilma ja hirveä hönkä häkäaukon läpi) ja samaan aikaa "jostain" johtumalla piippu olisi kylmä.Kylmimmäksi kohdaksi menee helposti savupelti kun muodostaa kylmäsillan piipusta taloon, mutta siinä ei riitä pinta-ala kovin kummoisin häviöihin + kovilla pakkasilla kun jotain häviötä voisi muodostua tuo ei ole kylmänä takkaa käytettäessä. Ylipäätänsä johtumalla menevä lämpöhukka on suurempi (mutta silti pieni) verrattuna konvektiiviseen savupellin ollessa kiinni.
VTT:n käyttämä 90% tehokkuus lämmönluovutuksesta tilaan on ihan ok arvaus, hyvällä rakenteella voi olla varmaan vähän enempikin. Tästä hukasta valtaosa on johtumalla ja konvektio on melko pähkinöitä. Kylmän takan lämpöhukka talosta ulos ei ole kovin kummoinen miten päin tahansa sitä haluaa laskea.
Eli modernissa piipussa et edes pysty havaitsemaan moista (mahdollista?) ilmiötä, joka etenkin modernissa talossa lisää mainitsemaasi lämmön tihkumista johtumalla savupellin lävitsekin (en nyt laajenna keskustelua jälkimmäiseen suuntaan). Viittaamassasi VTT:n raportissa nimenomaan todettiin, että piippuhäviöt suljetaan pois tarkastelusta ja 90% taas koskee aivan muuta, eli lämmöntarpeen ja varaavan tulipesän tuoton kohtaamista simulaation perusteella. Eivät tulisijojen valmistajien hyötysuhteetkaan ole läheskään tuota luokkaa eikä noihin päästä käytännön lämmitystilanteessa, jossa pellin sulkemista ei voida ajoittaa kymmenien sekuntien tarkkuudella käyttäne apuna reaaliaikaista lisämittarointia eikä poltettava puutavara ole kuluttajalla käytännössä riittävän hyvää eikä tulen sytytystekniikka tyypillisesti ideaalista (vaikuttavat todelliseen palohyötysuhteeseen). Kaikki nuo hyötysuhteet pitäisi kertoa keskenään ja mahdollisesti vielä lisääkin, jotta oltaisiin kutakuinkin todellisen asetelman äärellä.
Tämä piipun lämpövuoto keskustelu nyt karkaa aivan omille reitille eikä mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa.
10kg sekapuuta tuottaa noin 35kWh energiaa 80% hyötysuhteella. Sanoisin että tuo lämmittää tupaa enemmän kuin karkaa lämpövuotona harakoille.
Tuosta energiasta saa ammennettua boileritakalla n.20-25kWh veden lämmitykseen ja johdettua sen kuution varaajaan, niin sillä saa nostettua kiertoon menevän veden lämpötilaa n.20°C (25kWh -> 90000kJ ja 1m3 vettä +1°C ottaa 4187,6kJ)
Samalla säteilylämpöä oleskelutilaan tulee n.10kWh edestä
Kun puut maksaa tekemisen vaivan ja n.50€ polttoainetta sanoisin että riippumatta siitä miten paljon karkaa energiaa piipusta niin tuo kannattaa paremmin kuin useampi muu lämmitysmuoto kun ulkona on -20°C
TMA osalta en laske mitään, kun yleisesti lämmitysjärjestelmä tarvitaan, kylmimpien aikojen hetkellä tukilämmitys on hyväksi ja takka joka tapauksessa omaan torppaan tulisi niin miksi ei kaikkia niitä hyödyntäisi täysimääräisesti. Ei nuo ekstrat yli 5000€ tee kertainvestointina ja samalla voi säästää lämpöpumpulta käyntitunteja
10kg sekapuuta tuottaa noin 35kWh energiaa 80% hyötysuhteella. Sanoisin että tuo lämmittää tupaa enemmän kuin karkaa lämpövuotona harakoille.
Tuosta energiasta saa ammennettua boileritakalla n.20-25kWh veden lämmitykseen ja johdettua sen kuution varaajaan, niin sillä saa nostettua kiertoon menevän veden lämpötilaa n.20°C (25kWh -> 90000kJ ja 1m3 vettä +1°C ottaa 4187,6kJ)
Samalla säteilylämpöä oleskelutilaan tulee n.10kWh edestä
Kun puut maksaa tekemisen vaivan ja n.50€ polttoainetta sanoisin että riippumatta siitä miten paljon karkaa energiaa piipusta niin tuo kannattaa paremmin kuin useampi muu lämmitysmuoto kun ulkona on -20°C
TMA osalta en laske mitään, kun yleisesti lämmitysjärjestelmä tarvitaan, kylmimpien aikojen hetkellä tukilämmitys on hyväksi ja takka joka tapauksessa omaan torppaan tulisi niin miksi ei kaikkia niitä hyödyntäisi täysimääräisesti. Ei nuo ekstrat yli 5000€ tee kertainvestointina ja samalla voi säästää lämpöpumpulta käyntitunteja
Juuri samaa mieltä kuin edellinen... Tässä kohteessa on puut omasta takaa ja aloittaja on kertonut että haluja puunplttoon on.
Kyse lienee vain että lämmitetäänkö ilmaa vai vettå. Jos vettä, niin kattila on parempi kuin vesitakka tehonsa puolesta ja siisteyden puolesta. Jos taas takka halutaan, niin vesitakan etu on että se on sirompi kuin varaava takka ja varaajan koon mukaan voi polttaa reilummin puuta.
Varaavan takan etuna on, että sähköä ei tarvita ja takassa voi tehdä vaikka ruokaa jos malli on siihen sopiva.
Näistä sitten valinnat voi tehdä ja hyötysuhteet voi työntää piipusta pihalle.. samapa se jos 10ha harvennusta tekee vaikka sulattaa pihankin sillä kattilalla.
Kyse lienee vain että lämmitetäänkö ilmaa vai vettå. Jos vettä, niin kattila on parempi kuin vesitakka tehonsa puolesta ja siisteyden puolesta. Jos taas takka halutaan, niin vesitakan etu on että se on sirompi kuin varaava takka ja varaajan koon mukaan voi polttaa reilummin puuta.
Varaavan takan etuna on, että sähköä ei tarvita ja takassa voi tehdä vaikka ruokaa jos malli on siihen sopiva.
Näistä sitten valinnat voi tehdä ja hyötysuhteet voi työntää piipusta pihalle.. samapa se jos 10ha harvennusta tekee vaikka sulattaa pihankin sillä kattilalla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Lähtökohtaisesti itse palamisen kannalta kannattaisi käyttää lämmintä poistoilmaa eli vaikkapa juuri sitä huoneilmaa. Suuruusluokkaa 200 ppm CO2 pitoisuuden nousulla ei ole vaikutusta palamiseen mutta sillä on jo melko huomattava merkitys palamiseen, onko se ilma -25 vai +25 °C. Esilämmitetty ilma nostaa palamislämpötilaa ja vähentää kaikkia muita paitsi NOX päästöjä. Myös lämmönsiirto tehostuu eikä se savukaasun lämpötila siitä syystä paljonkaan nouse.
LTO nyt sitten sotkee tätä kun se pakkasilma on mahdollista ottaa sitä kautta esilämmitettynä. Jos LTO laitetta ei ole eli ilma kiskotaan ikkunoista, silloin se tulisija vaihtaa myös ilmaa siinä sivussa. Varsinainen palamisilmamäärä on aika pieni suhteessa koko ilmanvaihtoon. Joskus laskin että öljypoltin ottaisi noin 8 l/s ilmaa käydessään 20 kWh teholla (2 kg/h). Takan palamisen aikainen teho on kyllä suurempi.
Juurisyy tuohon palamisilman suoraan ulkoa ottoon lienee talojen alipaineisuus varsinkin liesituuletinta käytettäessä, jolloin jopa palavan takan veto voi loppua kokonaan, kun liesarilla imaistaan taloon alipaine. Minkähän takia vastaavia krokotiilin kyyneleitä ei liesituulettimen käyttö saa aikaiseksi, siitähän menee lämpimin ilma suoraan taivaalle ja ihan kunnolla meneekin, jos täysillä imettää.
pökö
Kaivo jäässä
En sanonut että tuodaan se ilma ulkoa takkaan sisälle, vaan takalle.
1 kilo puuta tarvii 10 m3 ilmaa palamiseen, kyllä se ison osan kämpän jo lämmitetystä ilmasta vie ja korvaava ilma tulee sisään mistä se helpoiten voi tulla. Jotkut pitää ikkunaa auki jotta saa poltot kuntoon.
Liesarin voi antaa huilata vaikka koko talven, sen käyttö on vapaaehtoista. Itse laittaisin huoneeseen palauttavan aktiivihiili liesituulettimen