PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

[someone]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Dodii!

Nyt sitten tuli ostettua tuollainen Duracraft AMD8500 -ilmastointilaite ei ihan pienimmästä päästä mut kuhan tän purkasee ja ihmettelee jot millasil sykleil tää pelaa niin vähä viisaampi olen.

Oletteko millasia kontrollereja rakennelleeet omille laitteillenne? Mielessäni kävi joku piskuinen LOGO tai ALPHA automaatio moduuli kun toi oma tuskin kovin hyvin tulee pelaamaan. Vois kyllä jollain hyvällä relehässäkällä ja muutamalla termostaatillakin saada pelaamaan kuhan ei liian tiukalle katkokäynnille laita kompuraa.

 

[jussi]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Minä tykkään käyttää kontrollerina noita Microchipin Piccejä, mutta ei tuossa mun pilpissä ole juuri mitään säädettävää,
niin menee ihan termostaateilla. Seuraavassa kehitysversiossa voi olla sitten jo älyäkin, jos joskus saisi aikaiseksi...

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Dodii!

Nyt sitten tuli ostettua tuollainen Duracraft AMD8500 -ilmastointilaite ei ihan pienimmästä päästä mut kuhan tän purkasee ja ihmettelee jot millasil sykleil tää pelaa niin vähä viisaampi olen.

Oletteko millasia kontrollereja rakennelleeet omille laitteillenne? Mielessäni kävi joku piskuinen LOGO tai ALPHA automaatio moduuli kun toi oma tuskin kovin hyvin tulee pelaamaan. Vois kyllä jollain hyvällä relehässäkällä ja muutamalla termostaatillakin saada pelaamaan kuhan ei liian tiukalle katkokäynnille laita kompuraa.

Vehkeen saa varmaankin toimimaan ihan tyydyttävästi alkuperäisillä varusteilla. Termostaatti vain mittaamaan huoneen lämpötilaa ja kone siis seis, jos tulee liian kuuma. Alkuperäistä säätöruuvia voi käyttää sellaisenaan. Johtoja voi joutua vain jatkamaan ... Alkuperäinen ilmastointilaitteen jäätymisenesto huolehtii koneen sulatuksesta jäätymistapauksessa (ilmastointilaitehan vain kytketään pois päältä, jolloin poistoilma sulattaa höyrystimeen kertyneen jään). Kennoanturinkin johtoja voi joutua jatkamaan, jos siirtää kontrolleria.

Haasteet liittyvät omasta mielestäni tässä nimenomaisessa tapauksessa ilmakanavien järjestelyyn. Pienitehoisen ilmanviilentäjän tehotaso on sinällään tarkoitukseen soveltuva (liekö tämä silti turhan tehokas, jolloin jäätymisestä seuraa jatkuva katkokäynti?).

 

[someone]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Oletteko muuten kokeillet kompuroille moottorin nopeuden säätimiä?

Taajuusmuuttajan laitto on hiukan työläämpi homma kun kompurasta pitäs purkaa konkat pois ja tamulle saada säätöpiirikin väsättyä... Olisko ihan on/off säätö fiksuin... asettas vaan johonkin asteeseen tuon höyrystimen lämmön ja yrittäs pitää sitä siinä pienellä käynnistysviiveellä.

Olisko teillä fiksua vinkkiä kuinka ohjata noita sisääntulevan ilman ja ulosmenevän ilman puhaltimia niin että toinen ottas aina vähä enemmän kiekkaa kuin toinen. Ei tartteis veivata kahesta säätimestä aina päälle poistoja ja pitää toista aina isommalla et sais tuon pienen alipaineen pysymään.

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Oletteko muuten kokeillet kompuroille moottorin nopeuden säätimiä?

Taajuusmuuttajan laitto on hiukan työläämpi homma kun kompurasta pitäs purkaa konkat pois ja tamulle saada säätöpiirikin väsättyä... Olisko ihan on/off säätö fiksuin... asettas vaan johonkin asteeseen tuon höyrystimen lämmön ja yrittäs pitää sitä siinä pienellä käynnistysviiveellä.

Vaikea juttu on säätö kompressorimoottoreille. Tavanomaisella tyristorisäätimillä on tällaisissa tehtävissä parhaassakin tapauksessa huono hyötysuhde. Todennäköisempää on, että jos kierroslukua yrittää pudottaa enemmän kuin muutaman prosentin verran, moottori "sakkaa", eli käytännössä pysähtyy niin, että sitä ei saa ainakaan minuuttiin inahtamaankaan ja lämpörele vain laukeaa, jos tehoa ei heti katkaista. Tällainen säätö onnistuu puhaltimilla, joissa sekä asynkroniroottorin rakenne että kuorman käyttäytyminen kierrosluvun muuttuessa ovat tyystin erilaiset.

Taajuusmuuttajalla homma voisi periaatteessa onnistua, jos sattuu joko löytämään 1-vaiheiselle kondensaattorimoottorille soveltuvan muuttajan taikka moottori sattuisi sopimaan kolmivaiheisella taajuusmuuttajalla säädettäväksi (lähinnä poistamalla kondensaattori, laittamalla mahdollisesti tilalle jokin muu reaktiivinen sarjakuorma ja syöttämällä piiriä taajuusmuuttajan toisesta vaihelähdöstä; tällaista en ole koskaan kokeillut, vaikka ajatus on tullut monesti mieleen).

Olisko teillä fiksua vinkkiä kuinka ohjata noita sisääntulevan ilman ja ulosmenevän ilman puhaltimia niin että toinen ottas aina vähä enemmän kiekkaa kuin toinen. Ei tartteis veivata kahesta säätimestä aina päälle poistoja ja pitää toista aina isommalla et sais tuon pienen alipaineen pysymään.

Eiköhän tämän saisi toteutetuksi luotettavammin jollakin peltirakenteella, ritilällä, eripaksuisilla suodattimilla tai vastaavilla mekaanisilla ratkaisuilla. Voisihan alipainetta myös mitata suoraan ja säätää tulopuhallinta tämän perusteella. Jonkinlainen U-putkimittari ja optohaarukkailmaisinsetti olisi itsekin rakennettavissa ja tällä voisi ohjata tyristorisäätimen tapaista kierroslukuohjainta.

 

[Sammi77]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Bauhaus myy Pro Klima merkkistä pientä ilmankuivainta tarjoushintaan 89e. Tuostakin voisi sellaisen PILP:n taivutella. Itsellä sellainen on toiminut alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ainakin moitteetta. Sen verran katsoin sisälle että kupariputkissa on aika lailla 'ylimääräistä' jotenka lauhduttimen ja höyrystimen erotus toisistaan onnistunee ok. Jos vaan putket kestää..

Ottoteho on 180W eli tämä tuskin on ainakaan ylitehoinen PILP:ksi.

Laittakaahan kokemuksia jos tästä laitteesta joku alkaa rakennella... Itsellä joskus hamassa tulevaisuudessa, rakennetaan nyt talo ensin.

 

[maanma]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Tällä hetkellä mietityttää Bauhausin kanta-asiakas laite johon saisi 5v takuun / 230m3/ 199€ / 8000BTu /230m3. Ottoteho sillä on 815Wh. Laskennallinen jäähdytysteho 2,35kW ja ilmeisesti vuosikulutus? energialuokituksessa 415kWh. Tämä vain pitäisi liittää ylitehoisena viimeiseksi esitetyllä tavalla.

Onko tämä hormijäähdytteinen ilmanjäähdytin? Tällaisen laitteen soveltamista olen itsekin joskus mietiskellyt, mutta päätynyt aina kielteiseen tulokseen aivan mekaanisista rajoitteista johtuen. Olisi kiinnostavaa kuulla, jos keksit toimivalta tuntuvan ratkaisun!

PS. Itse olen sitä mieltä, että lämmöntalteenottoproblemattiikka helpottuu huomattavasti, jos ottaa lähtökohdaksi lämmön purkamisen sisäilmaan. Tätähän voi sitten täydentää ulkoa otetulla raitisilmalla ulkolämpötilan ja muiden olosuhteiden mukaan, mutta tuloilman tuonti, suodatus ja lämmitys on silloin ratkaista jollakin muulla tavalla (tuloilmaventtiilit tms.), eikä tällaista ratkaisua taida olla helppoa perustella uudisrakennuksiin tai raskaasti peruskorjattaviin kohteisiin (vaikka energiatalous ja sisäilman laatu saadaankin kunnon suunnittelulla ja toteutuksella hyväksi)

Tuo on siis hormipuhalteinen ja noita ostin sitten kaksi. Eli yksi varalle.

Alunperin ajattelin puhaltaa jäähdytetyn sisäilman tiilihormiin, mutta teenkin varmaan alaspäin johtavan ulostulon räystään alle.

Pidän tällä hetkellä todennäköisempänä vaihtoehtona suoraan sisälämmöksi puhaltamista.

Laudutusilma kannattaisi vissiin ottaa ulkoa pohjoisen puolelta, koska kompurakäyttö olisi vain lämmityskaudella.

Tuuligeneraattorin + akuston asennuksen jälkeen tuli sellainen heureka elämys että jospa ottaisikin tälle pilpille virran sitä kautta, niin reaalinen hyötysuhde olisi aikas kiva. Kuinkahan nopeasti tuollainen kompura käryää kanttiaaltoinvertterillä?

Nyt on viikonloppuna Bauhausin sensaatiopäivillä saman laitteen seuraava kauko-ohjattava versio "järkevään hintaan". Tämän laitteen COP ei ole tiedossa.

 

[maanma]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Termostaatti vain mittaamaan huoneen lämpötilaa ja kone siis seis, jos tulee liian kuuma. Alkuperäistä säätöruuvia voi käyttää sellaisenaan. Johtoja voi joutua vain jatkamaan ... Alkuperäinen ilmastointilaitteen jäätymisenesto huolehtii koneen sulatuksesta jäätymistapauksessa (ilmastointilaitehan vain kytketään pois päältä, jolloin poistoilma sulattaa höyrystimeen kertyneen jään). Kennoanturinkin johtoja voi joutua jatkamaan, jos siirtää kontrolleria.

Alkuperäinen termostaatti pyrkii saavuttamaan tietyn jäähdytystason eli sammuu mentyään alaspäin tuohon tasoon. Lämmitystapauksessa termostaatin rajan ylitys aiheuttaa keskeytyksen.

Halvan hinnan takia suurella todennäköisyydellä lämpötilaa mittaa joko NTC tai PTC vastus, jotka ovat toisilleen vastakkaisia. Oletetaan että se olisi loogisempi NTC niin vaihtamalla sen ohmiarvoltaan vastaavaan PTChen ei olle hirmuisen kaukana tavoitellusta lopputuloksesta. Jos alkuperäinen sattuisi olemaan PTC niin sitten se pitäisi vaihtaa NTC:hen. Voi se tietysti olla lineaarinen Pt100:kin, jolloin vaihtamista ei lineaariseen NTC:hen voi kokeilla. Yksi vaihtoehto on huijata vastusmittaajaa relekytkentäisellä rinnakkaisvastuksella, jota ohjaa ulkoinen termostaatti.

 

[maanma]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Kastepisteen läheisyys poistoilmassa mietityttää. Kastepiste olisi paljon lähempänä jos lämmityskaudella poistoilmaan sekoitettaisiin esim 10% ulkoilmaa. Yleistietämys sanoo ettei oo järkee.

Olen vain lukenut että kondensoituneesta vedestä saadaan eniten energiaa. Osaako joku jelppiä ???

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Kastepisteen läheisyys poistoilmassa mietityttää. Kastepiste olisi paljon lähempänä jos lämmityskaudella poistoilmaan sekoitettaisiin esim 10% ulkoilmaa. Yleistietämys sanoo ettei oo järkee.

Olen vain lukenut että kondensoituneesta vedestä saadaan eniten energiaa. Osaako joku jelppiä ???

Jos sekoitat ulkoilmaa, kastepistevaikeudet pahenevat. Vesihöyryn osapaine kasvaa enemmän kuin verrannollisesti (absoluuttiseen) lämpötilaan. Tästä syystä kahden erilämpöisen vesihöyryllä kyllästyneen ilmavirran sekoittaminen aiheuttaa aina huurua tai sumua (ulkoilman sekoittaminen patterilla jäähdytettyyn poistoilmaan).

Jos sekoitus tehdään jälkikäteen, ongelmana voisi olla lähinnä poistokanavan tukkeutuminen huurusta (mutta mitään hyötyäkään ei ole).

Jos sekoittaminen tehdään ensin ja lämpö otetaan talteen vasta seuraavassa vaiheessa, vettä tiivistyy patterille sama määrä, jos loppulämpötila (ja faasi) on sama, mutta kylmällä ulkoilmalla tiivistyminen tapahtuu suoraan huuruna, jolloin lämmönsiirto on heikompaa eikä patteria saa sulamaan kuin kuumakaasusulatuksella (nelitieventtiili on pakollinen kuten ILPeissä). Ilmassa leijuva huuru saattaa tukkia paitsi poistokanavan myös patterin ennenaikaisesti, jolloin sulatusta tarvitaan vähän väliä tai tarvitaan erikoinen (lue: suuri ja kallis) jäähdytyspatteri.

Kondensoitumisesta ei saa merkittävää apua sen tuomiin ongelmiin nähden kuin erikoistapauksissa (saunan, pesutuvan, keittiöhöyryjen tms. lämmön talteenotto). Tämän ns. latentin lämmön määrä kasvaa merkittäväksi vain kun poistoilman kastepiste on runsaasti nollan yläpuolella (kuten em. esimerkeissä).

 

[lmfmis]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Tällaisen poistoilmavirran lämmöntalteenottoon nollan vaiheille tarvitset tosiaan
n. 200W:n tehoisen kompressorin, eikä asia siitä muutu. Ilmastointilaitteet (pieniä inverter-split-pumppuja lukuunottamatta) ovat tarkoitukseen turhan järeitä. Kosteudenpoistimista (tämän ketjun alkuperäinen aihe) löytyy sopivan tehoisia.

Näin olen itsekkin kehitelly. Joku Mitshubishi 25VABH on käynyt mielessä jota sitten ajettaisiin osatehoilla...lämmönvaihtimesta tulee epäkäytännöllisen kokoinen ja muotoinen kanava-asennusta varten. Tosin samalla laitteella saisi jäähdytyksen ja lämmityksen.

Mutta jos luovutaan lämmityksestä nniin näissä ilmankuivaimissa on kivan kokoiset kennot. Kuparin liittäminen ei ole ongelma, tyhjiöinnin jä kylmäaineen täytön kanssa on tietenkin haasteet.

Jos siis seuraavan periaatekuvan mukaan edettäisiin niin kuinka pitkät nuo putkivedot voi käytännössä olla noiden elementtien välillä?

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Jos siis seuraavan periaatekuvan mukaan edettäisiin niin kuinka pitkät nuo putkivedot voi käytännössä olla noiden elementtien välillä?

Muutama metri ei vielä pahemmin haittaa, kunhan saa kylmäaineen täytön kohdalleen. Voi katsoa esimerkiksi ILP:n putken jatkamisen lisätäyttösuositusta ja skaalata putken paksuudella poikkipinta-alojen suhteessa (mikä tarkoittaa, että eipä juuri kymmentä grammaa enempää tarvita, eli ei välttämättä juuri yhtään).

Kyllä tämä projekti on silti melkein sama kuin lämpöpumppulaitteiston kasaaminen irto-osista (kompressori, putket, höyrystin, lauhdutin, paisuntalaite, kylmäaineen täyttöyhde, kompressorin jalusta, kotelointi, sähkötyöt, ...)

 

[Tilator]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Niinpä on. Tällaisen poistoilmavirran lämmöntalteenottoon nollan vaiheille tarvitset tosiaan
n. 200W:n tehoisen kompressorin

Niben 410P kai toimii poistoilmaperiaatteella ja siinä kompressorin teho on 500W, joten tästä voinee mitoitusta myös arvioida.

Velimiehen mukaan 2000-luvun omakotitalo suuruusluokassa 150 m2 pysyy lämmmöissään pelkästään tuolla laitteella (käyttövesineen) +5 asteen ulkolämpötilan tietämiin.

 

[lmfmis]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Velimiehen mukaan 2000-luvun omakotitalo suuruusluokassa 150 m2 pysyy lämmmöissään pelkästään tuolla laitteella (käyttövesineen) +5 asteen ulkolämpötilan tietämiin.

Yhdella ilmankuivaimella ei saa kuin jäähdytyksen (tai lämmitykseen jos laittaa toisteppäin).

Mutta voihan noita asentaa kaksi kennostoparia peräkkäin. Jäähdytettäessä käy jäähdytys(kuivain) ja lämmitettäessä käy lämmitys(kuivain)...

[EDIT: kuva toimii paremmin kuin tuhat sanaa]

 

[maanma]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Lämmityksen suunnan saa käännettyä tekemällä X kytkennän, joustavalla kanavalla. Voi olla että valmiitakin X elementtejä on myynnissä, mutta hinta on varmaan suolainen.

 

[jussi]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Jollain valmistajalla on koko hässäkkä, kennot ja kompura laitettu pyörivälle alustalle, jonka voi mottorilla kääntää 180 astetta.
Siinä vaan jäähdytyksellä tulee "likainen" poistoilmakenno tuloilman puolelle. Ei ehkä hyvä.

 

[lmfmis]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Jollain valmistajalla on koko hässäkkä, kennot ja kompura laitettu pyörivälle alustalle, jonka voi mottorilla kääntää 180 astetta.
Siinä vaan jäähdytyksellä tulee "likainen" poistoilmakenno tuloilman puolelle. Ei ehkä hyvä.

Niin, tai laittaa vain 4-tie venttiilin (reversing valve) tuohon kytkenttän muuttamaan kennojen roolin lämmityskäytössä.

Link: Danfossin luettelon venttiilit.

Ei kai sitten muuta tarvitakkaan?

[EDIT] Näköjään toinen paisuntaventiili ja molemmille ohitus

http://www.nccc.gov.sg/building/heat_pump.shtm

Lämmityskäytössä

Ja sama jäähdyttämässä:

 

[jussi]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Varustelutason ja ominaisuuksien lisääntyessä ei pysytä enää otsikon alla. KISS. Paitsi jos kaikki tarpeet löytyy nurkista B-osina.

 

[lmfmis]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Varustelutason ja ominaisuuksien lisääntyessä ei pysytä enää otsikon alla. KISS. Paitsi jos kaikki tarpeet löytyy nurkista B-osina.

Nyt tuli ässä idea:

Laitetaan kennot joustavien letkujen päähän ja vaihdetaan fyysisesti paikkoja kun lämmitys/jäähdytys kausi alkaa.

Jos joutuu tehdä kaksi kertaa vuodessa niin tulee puhdistettua ne kennotkin samalla.

Kuinka pitkät tuollaiset joustavat letkut voi olla?

 

[Laaksonenster]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Onkos joku jo kokeillut sellaista edullista ilmastointilaitetta käytännössä lämmitykseen ihan sellaisenaan? Rakentaisi hiukan kanavaa ja johtaisi ilman konpressorin höyrystimen kautta pihalle ja vastaavasti lauhduttimen kautta sisään, jotta voisi kokeilla. Toimisiko jäähdytykseen tarkoitettu säätöautomatiikka lämmityksessä?

Edellä on asiaa jo käsitelty teoriassa ja on otettu esille joitakin ongelmia, mutta olisko käytännön kokemuksia jo olemassa?

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Onkos joku jo kokeillut sellaista edullista ilmastointilaitetta käytännössä lämmitykseen ihan sellaisenaan? Rakentaisi hiukan kanavaa ja johtaisi ilman konpressorin höyrystimen kautta pihalle ja vastaavasti lauhduttimen kautta sisään, jotta voisi kokeilla. Toimisiko jäähdytykseen tarkoitettu säätöautomatiikka lämmityksessä?

Edellä on asiaa jo käsitelty teoriassa ja on otettu esille joitakin ongelmia, mutta olisko käytännön kokemuksia jo olemassa?

Käytin vuosia sitten tällaista laitetta kylmähkön toimistohuoneen lisälämmitykseen aamuisin. Käänsin vain koneen nurinperin ja tungin huoneen nurkkaan. Nurkasta koneellinen poistohormi vei osan ilmasta harakoille hieman kylmenneenä ja hyvin toimi tuossa tarkoituksessa.

Vakavammin ottaen tällainen siirrettävä ilmastointilaite sopii lähinnä yksittäisen huoneen lämpötilan nostoon kytkentää vaihtamalla, viemällä lähdöstä ilma muihin tiloihin putkea pitkin. Rakensin aikoinaan tällaisen keräimen kylmälaukusta ja joustavasta muovikanavasta, kylläkin jäähdytysilman viemiseksi muualle (tämäkin toimi, mutta tehohan ei ole hääppöinen).

 

[Laaksonenster]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

En huomannut laittaa itselleni muistutusta tähän ketjuun ja oli vastaustakin tullut jo muutama päivä sitten.
Osaatko sanoa saako tuollaisesta ilmastointilaitteesta lämmityskäytössä kuitenkin jollakin kertoimella lämmitystehoa ulos verrattuna sähkönkulutukseen?
Sain vaan semmosen idean, josko ilmastointilaitteen voisi putkittaa wanhan Valmet Ilmavan kylkeen - tai kyllähän sen tietenkin voi, mutta onkos siitä mitään hyötyvä - tuleeko säästövä?

Jos ottaisi Ilmavan levylämppärin jälkeen poistoilmasta haaran ilmastointilaitteen kautta ulos. Levylämppärihän kuivattaisikin ilmaa sopivasti ennen höyrystintä. Mutta... Onkohan ilmastointilaitteen ohjausautomatiikka suunniteltu niin, ettei laite enää pysty jäähdyttämään sitä poistoilmaa, jos se levylämppärissä on jo jäähtynyt huonelämpötilasta johonkin tuloilman lämpötilasta riippuvaan lämpötilaan...

Eipä taida olla hyvä ajatus, vai mitä mieltä ollaan?

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Osaatko sanoa saako tuollaisesta ilmastointilaitteesta lämmityskäytössä kuitenkin jollakin kertoimella lämmitystehoa ulos verrattuna sähkönkulutukseen?

Riippuu aivan kytkennästä. Jos tarkoituksena on tasata liian lämpimän ja liian viileän huoneen lämpötilaeroja, on hyötykerroin mitä mainioin (vaikea arvioida edes perinteisin mittarein, kun kyse on eräänlaisesta "yhteistuotannosta". Sanoisin, että COPit voi laskea yhteen, tyypillisesti esim. 2+3=5).

Laite toki toimii puhtaana sähkölämmittimenäkin, jos putkia ei yhdistetä minnekään. Jos kylmä lähtö yhdistetään poistoon, toimii laite PILPinä, joskaan ei kovin hyvänä, sillä lähtevän ilman lämpötila on alhaisimmilaan jotakin +10 astetta.

Laitetta voi siis käyttää lähinnä lämmöntalteenottoon, eli poistuvan ilman lämpöä voi siirtää lähtöpisteen huoneilmaan. Jos tämän takia joudutaan lisäämään ilmavaihtoa, muuttuu homma kannattamattomaksi jo jossakin +5 asteen vaiheilla, koska lähtevää ilmaa ei saa jäähtymään alle mainitun +10 asteen. Jos mennään nollan tienoille tai alle, laite jo hukkaa ylimääräisen poistoilman mukana enemmän lämpöä kuin pystyy tuottamaan, eli COP menee peräti negatiiviseksi (suoralla sähkölläkin se on sentään +1).

Homma on tietenkin alun alkaenkin energiataseen kannalta kannattamatonta, jos poistossa on edes jonkinlaista lämmön talteenottoa tai suoraa poistoa ei ko. tilasta muutenkaan ole.

Tämä ei nyt ole kovin tarkasti kirjoitettua analyysia, mutta lopputulos on aivan selvä: tällainen laite on lämmitykseen lähinnä kuriositeetti ja toimii lisälämmittimenäkin vain hieman sähköpatteria tehokkaammin paikallisesti ja lukuunottamatta aivan erityisiä olosuhteita imemällä muista tiloista valmiiksi lämmitettyä ilmaa (johon se siis on korvattava lämmittämällä raakaa ulkoilmaa).

 

[eppu69]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Onkos joku jo kokeillut sellaista edullista ilmastointilaitetta käytännössä lämmitykseen ihan sellaisenaan? Rakentaisi hiukan kanavaa ja johtaisi ilman konpressorin höyrystimen kautta pihalle ja vastaavasti lauhduttimen kautta sisään, jotta voisi kokeilla. Toimisiko jäähdytykseen tarkoitettu säätöautomatiikka lämmityksessä?

Edellä on asiaa jo käsitelty teoriassa ja on otettu esille joitakin ongelmia, mutta olisko käytännön kokemuksia jo olemassa?

http://www.hobbyhall.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Product1_10052_13051_51721_13658_13650_13602_-11_13__43617465676f7279446973706c61793f696e6465783d313226706172656e745f63617465676f72795f726e3d313336353026746f705f63617465676f72793d31333630322673746f726549643d313030353226616c6c3d266f7264657242793d26636174616c6f6749643d31333035312663617465676f727949643d313336353826766965775461736b4e616d653d43617465676f7279446973706c617956696577

Tuossa olisi siirrettävä ilmastointilaite valmiiksi lämpöpumpputoiminnolla.
Tämäkin on käsittääkseni pilp kun laittaa lämmitykselle ja laittaa poistoputken ulos.

 

[Laaksonenster]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Kiitos vastuksista Pitääpä jäädä seuraamaan keskustelua, jos vaikka lisää propellihattuja ilmaantuisi asian tiimoille.
Toi Hoppu Hallin vehje on hieano, mutta kyllä on hintaakin

 

[VesA]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Kiitos vastuksista Pitääpä jäädä seuraamaan keskustelua, jos vaikka lisää propellihattuja ilmaantuisi asian tiimoille.
Toi Hoppu Hallin vehje on hieano, mutta kyllä on hintaakin

Vastaavia rumempia oli honkkarissa ja semmoisissa suunnilleen sadallaviidelläkympillä kun myivät kesän viilentimiä pois.. ehkä niitä on vieläkin.

 

[Laaksonenster]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

...

 

[lmfmis]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Gigantissa näytti olevan tuo uutena 449,- €

Tässä vähän tätä ongelmaa. Nyt lipsahdetaan niin lähelle ihan oikeata ILP että kannattavuuta pitää harkita. Satanen pari lisää ja saa ihan eri luokkaa olevan lämmityslaittteen/viilentimen tehokkaammalla kylmäainella....

 

[Laaksonenster]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Joo, oikeastaan tämä mun löpinänikin tästä aiheesta sai alkunsa siitä, kun kyselin tuolla Ilmaisenergia.infon foorumilla, että olisko joku tehnyt halvasta ILPistä PILPin. Sieltä sain linkin tähän keskusteluun, jossa oli ideoitu erilaisten ilmastointilaitteiden ja ilmankuivaajien käyttöä PILPin rakentamisessa.

Alunperin ajatuksenani oli ostaa Ultimaten halvin ILP eli 8 Basic, jota sai joku aika sitten vielä alle 300,- € ja ruveta rakentamaan siitä PILPiä.
No sitten kun täällä funtsittiin ilmastointilaitteen käyttämisestä ja niitä irtoaa Huuto.netissä melkein ilmaiseksi, niin ILP jäi ostamatta.
Nyt niitä 8-koon ILPejä ei näytä enää olevaankaan Ultin sivuilla.

Mulla hajosi Valmet Ilmavan liesikupu, jossa on systeemin ohjaukset. Saan nyt viikonloppuna uuden (=käytetyn/ehjän) samanlaisen liesikuvun ja pitää laittaa se paikoilleen seuraavaksi.

Edit. Onhan niitä 8 Pro Basic - malleja siellä kuitenkin 299,- €urolla + liitäntäsarja 48,-€.
Mulla kun on Ultimaten Chofu Sereno, niin ne mailailee kanta-asiakastarjouksia, jossa hinta oli vielä joitakin kymppejä halvempi.

 

[maanma]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Laitetta voi siis käyttää lähinnä lämmöntalteenottoon, eli poistuvan ilman lämpöä voi siirtää lähtöpisteen huoneilmaan. Jos tämän takia joudutaan lisäämään ilmavaihtoa, muuttuu homma kannattamattomaksi jo jossakin +5 asteen vaiheilla, koska lähtevää ilmaa ei saa jäähtymään alle mainitun +10 asteen. Jos mennään nollan tienoille tai alle, laite jo hukkaa ylimääräisen poistoilman mukana enemmän lämpöä kuin pystyy tuottamaan, eli COP menee peräti negatiiviseksi (suoralla sähkölläkin se on sentään +1).

Minulla 19 asteinen sisään menevä ilma jäähtyy -3 asteiseksi. Samalla 21 asteisesta huonetilasta otettava ilma lämpenee 40 asteiseksi. Laite on Bauhausista 2009 hankittu 200e jäähdytin ottotehoksi ilmoitetaan 800w ja kertoimeksi paketissa 2.98. Todellinen ottoteho on 570W em. lämpötiloissa. PILP kytkentä.

2,5 vkoa pyörinyt. Kerran vesisäiliö täyttynyt. Suurin haaste on ollut saada laitteelle riittävän lämmintä ilmaa, koska sijaitsee teräskotelossa kylmällä vintillä. Laitteen alin jäähdytyslämpötila on 18 astetta.

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Laitetta voi siis käyttää lähinnä lämmöntalteenottoon, eli poistuvan ilman lämpöä voi siirtää lähtöpisteen huoneilmaan. Jos tämän takia joudutaan lisäämään ilmavaihtoa, muuttuu homma kannattamattomaksi jo jossakin +5 asteen vaiheilla, koska lähtevää ilmaa ei saa jäähtymään alle mainitun +10 asteen. Jos mennään nollan tienoille tai alle, laite jo hukkaa ylimääräisen poistoilman mukana enemmän lämpöä kuin pystyy tuottamaan, eli COP menee peräti negatiiviseksi (suoralla sähkölläkin se on sentään +1).

Minulla 19 asteinen sisään menevä ilma jäähtyy -3 asteiseksi. Samalla 21 asteisesta huonetilasta otettava ilma lämpenee 40 asteiseksi. Laite on Bauhausista 2009 hankittu 200e jäähdytin ottotehoksi ilmoitetaan 800w ja kertoimeksi paketissa 2.98. Todellinen ottoteho on 570W em. lämpötiloissa. PILP kytkentä.

2,5 vkoa pyörinyt. Kerran vesisäiliö täyttynyt. Suurin haaste on ollut saada laitteelle riittävän lämmintä ilmaa, koska sijaitsee teräskotelossa kylmällä vintillä. Laitteen alin jäähdytyslämpötila on 18 astetta.

Vertailun vuoksi: Olen itse käyttänyt pienestä invertteri-ILP:stä (Pana E9-CKP) muokattua vastaavaa laitetta jo runsaan viiden vuoden ajan. Olen tämän vuoden kalliin sähkön hinnan aikana ajanut sitä minimiteholla, joka on välillä 140W-160W, sisäpuhaltimen kierrosluvusta riippuen (ulkopuhallin on kytketty irti lämmityskäytössä). Höyrystinpatteri on toiminut n. +4 ... +7 lämpötilassa kelistä ja kotiaskareista riippuen ja sisälle puhallettava ilma on ollut n. 30-asteista (imuilma n. 23 astetta). Saunaa kuivattaessa höyrystinpatteri lämpiää hetkeksi jopa +11 asteeseen.

Yleensä ajan laitetta n. 240W:n ottoteholla, jolloin höyrystin toimii talvella n. 0.5 ... 2.5 asteen lämpötiloissa.

 

[maanma]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Hyvät cop:t tulee ... mutta kerroppa mitä tuollainen laite kustantaa paikalleen laitettuna (jos ei ole itse kylmälaiteasentaja) ilman ilmanvaihtotöitä. Pelkäänpä että erotushintaa kuolettaa varsin kauan.

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Hyvät cop:t tulee ... mutta kerroppa mitä tuollainen laite kustantaa paikalleen laitettuna (jos ei ole itse kylmälaiteasentaja) ilman ilmanvaihtotöitä. Pelkäänpä että erotushintaa kuolettaa varsin kauan.

Tässä tapauksessa laite oli asennettu jäähdytystä varten ja sille oli vain yritetty keksiä käyttöä talvea varten (ettei istu tyhjän panttina, kun lämpöä saa lähes aina samaan hintaan tai halvemmalla kuin ILPillä).

Vaikka tällaisen laitteen asentaisi itse (mikä oli ennen vanhaan sallittuakin), ei laitteen hankintahintaa (pyöreästi n. 1000 euroa riippuen tarjouksesta) saa käytössä takaisin -- kuten ei juuri minkään muunkaan lämmöntalteenottoratkaisun kohdalla, jollei se joko ole osa rakennuksen alkuperäistä ilmanvaihtoratkaisua tai lämpöä sitten tuoteta pelkästään suoralla sähköllä). Ehkä nyt ylimääräiset poistoilmakanavat ja ulkoyksikön kotelomateriaalit saa kannattavasti, jollei laske työlle paljon arvoa ja ratkaisu muutoin sopii tarkoituksiin kanavapuhaltimien ym. osalta ja pystyy toteuttamaan säätöjärjestelmän edullisesti (oman syteemini säätölaiteosat maksoivat pari sataa, mutta laite tekee muitakin temppuja, jolla säästää vuodessa saman summan vähentyneenä lämmönkulutuksena mm. ohjaamalla lämmönkäyttöä aikaisempaa tarkemmin esim. ikkunoista tulevan kevätauringon lämmön perusteella).

 

[nf-50]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Moro,

Vieläkös jussilla on tuo DIY PILP käytössä?

Rupesi tämä aihe kiinnostamaan, kun "löysin" tuolta varastosta eittäin vähällä käytöllä olleen ilmankuivaimen/jäähdyttimen, ja tulevana kesänä on kattoremontin yhteydessä tehdä myös painovoimaimaiselle ilmanvaihdolle hieman tuunausta.

Kone on R407C:llä, ottoteho 900W tyyppikilven mukaan, tuosta saisi aika rajun PILP:n, mahdollisesti vesikierrolla terästettynä.

 

[jussi]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Viimeisin "parannus" teki siitä kyvyttömän juuri sopivasti kevään korvalla. Enkä ole nyt ehtinyt/jaksanut/viitsinyt tutkia, mikä meni metsään.
Saattoi tietysti liittyä koviin pakkasiin jotenkin.

 

[bitti]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Piti registeröidä, kun rakentelin itselleni PILP:n tuollaisesta Bauhaus:n ilmankuivaimesta.
Laitoksen työnsin ILTO 300:seen (LTO + PILP sarjassa) ja tilasin ebay:stä kylmälaitteelle tarkoitetun säätimen, jolla onnistuu kennon sulattelu. Jos joku voisi tarkistaa leskelmat?

Laskeskelin, että COP olisi näillä keleillä 2.9 (jos laskutoimitukset on oikein).
Ulkolämpötila: 7,5 C
Sisälämpötila: 22,7 C
Jäteilma: 14,8 C
Tuloilma: 34,1 C
Tulo: 25l/s
Poisto: 30l/s
Kompuran ottoteho: 180W (max. ko. kompuralle)
Tuloilman lämpötilahyötysuhde: 1.75
Poistoilman lämpötilahyötysuhde: 0,52

Vastaavat luvut, mikäli PILP kytketään pois päältä:

Ulkolämpötila: 6,6 C
Sisälämpötila: 22,8 C
Jäteilma: 16,9 C
Tuloilma: 20,5 C
Tulo: 25l/s
Poisto: 30l/s
Tuloilman lämpötilahyötysuhde: 0,86
Poistoilman lämpötilahyötysuhde: 0,36

 

[janti]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Piti registeröidä, kun rakentelin itselleni PILP:n tuollaisesta Bauhaus:n ilmankuivaimesta.
Laitoksen työnsin ILTO 300:seen (LTO + PILP sarjassa) ja tilasin ebay:stä kylmälaitteelle tarkoitetun säätimen, jolla onnistuu kennon sulattelu.

Laitappa kuvia tulemaa!
Kuvat inspiroivat muitakin propelipäitä ja herättävät keskustelua.

Miten olit mitannut nuo ilmanvaihdon määrät?

 

[bitti]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Laitan kuvia ens viikolla.
Ilmamäärät on arvioita manuaalista, kuten myös kompuran ottotehokin.
Oonko laskenut oikein vai päin ...? :-[

 

[janti]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

Oonko laskenut oikein vai päin ...? :-[

Noi energia/COP-laskelmat eivät kyllä mulle oikein auenneet.

Pitäisi tietää jäteilman lämpötila LTO-kennon jälkeen ja PILPin höyrystimen jälkeen => Kuinka paljon ilmaisenergiaa saadan poistoilmasta talteen.
Vaihtoehtoisesti pitäisi tietää tuloilman lämpötila ennen LTO-kennon jälkeen ja PILPin lauhduttimen jälkeen.


Taisit laskea koko laitteen COPia, et vain PILPin, itse laskeskelin että tuloilmaan saataisiin lämpötehoa siirrettyä 750W.
Jos kompura on 180 ja puhaltimet vaikka 50 W yhteensä => COPiksi tulisi 750/(180+50) = 3,2
Pelkän LTO-laiteen saisi tuloilmaan lämpöteho noin 380 W ja "COP" olisi näin 380/50 = 7,6

=> Voiko tuosta laskea pelkän PILPin COPin (kuten sinä teit)? Siis näin PILPin COPiksi tulisi (750-380)/180 = 2

Tuo jäteilman lämpötila silloin kun PILP on päällä, hiukan ihmetyttää. Sen pitäisi olla alempi ~6-7 C tai sitten tuonne PILPin höyrystin kennoon tiivistyy sisäilman kosteutta reippaasti.

 

[kotte]

Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!

En laskenut mitään tarkasti, mutta epäilen ymmärtäväni laskelmien tarkoitusperän. Pari kommenttia aluksi:

- tuloilman lämpötilahyötysuhteen laskenta ei mielestäni ole oikein tukevalla perustalla, kun merkittävä osa tehosta on kumminkin kompressorin häviöistä ja pumppaustyöstä peräisin. Voikohan PILPille oikein tätä laskeakaan LTO-laitteen tapaan (ts. kertooko oikeastaan mitään; pitäisikö vain pysyä COPin laskennassa, kuten Jani jo ehdottikin).

- tuloilman jäähtyy mittauksesi mukaan aika vähän kompressorin käytön seurauksena. Eli saat pudotetuksi jäteilman 16,9 --> 14,8 (noin suunnilleen samantapaisissa oloissa). Kovin paljon ei järjestelyllä siis poistoilmasta lisäenergiaa irtoa. Päätellen tuloilman vastaavasta lämpenemäerosta (20,5 --> 34,1) on lopputulos väistämättä melko lähellä sitä, että tuloilmaa yksinkertaisesti lämmitettäisiin sähkövastuksella. Kyllä kunnollisen PILPin pitäisi pystyä parempaan, vaikka LTO tässä tapauksessa heikentäneekin PILPin toimintaolosuhteita (en lähde esittämään arvailuja sarjakytkennän tarkasta periaatteesta nykytiedoilla).