B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Tuossa on linkki säätimeen:
http://cgi.ebay.com/All-purpose-Temperature-Controller-STC-9100-046-/320436526961?cmd=ViewItem&pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4a9b815f71
Tuolla onnistuu sulattelun ohjaus. Itsellä säädetty niin, että jos hörystimen lämpötila laskee alle +6 asteen, säädin sulattaa kennon 1h välein. Kytkee tuloilman ja kompuran pois päältä ja odottaa, että kennon lämpötila nousee +6 asteeseen. Sitten tulopuhallin päälle ja tämän jälkeen on vielä 2min veden tiputus tauko ja kompura päälle. Tämä siis hoitaa myös LTO kennon sulatuksen eikä puhallin pätki jatkuvasti kovilla pakkasilla, kuten ILTO 300 normaalisti tekee.
Epäilen, että tuon lauhdutuskennon läpi pitäisi saada enemmän ilmaa, että hyörystimen lämpötila laskisi enemmän.
Lauhdutin käy liian kuumana näillä keleillä. ILTO 300:n 1 asennolla (15/18l/s) kompuran lämpörajoitin pätkii kompuraa välillä pois päältä.
Tuossa on linkki säätimeen:
http://cgi.ebay.com/All-purpose-Temperature-Controller-STC-9100-046-/320436526961?cmd=ViewItem&pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item4a9b815f71
Tuolla onnistuu sulattelun ohjaus. Itsellä säädetty niin, että jos hörystimen lämpötila laskee alle +6 asteen, säädin sulattaa kennon 1h välein. Kytkee tuloilman ja kompuran pois päältä ja odottaa, että kennon lämpötila nousee +6 asteeseen. Sitten tulopuhallin päälle ja tämän jälkeen on vielä 2min veden tiputus tauko ja kompura päälle. Tämä siis hoitaa myös LTO kennon sulatuksen eikä puhallin pätki jatkuvasti kovilla pakkasilla, kuten ILTO 300 normaalisti tekee.
Epäilen, että tuon lauhdutuskennon läpi pitäisi saada enemmän ilmaa, että hyörystimen lämpötila laskisi enemmän.
Lauhdutin käy liian kuumana näillä keleillä. ILTO 300:n 1 asennolla (15/18l/s) kompuran lämpörajoitin pätkii kompuraa välillä pois päältä.
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Laskin tuon COP:n vertaamalla hukkatehoa ja lämmitystehoa tilanteeseen, jolloin PILP on pois päältä.
Hukkateho pelkällä LTO:lla 374W ja lämmitysteho -443W eli sisäilma jäähtyy.
Hukkateho LTO +PILP 265W (PILP ottaa lämpöä talteen 109W vielä jäteilmasta, jonka LTO on jo jäähdyttänyt) ja lämmitysteho 80W, eli sisäilma lämpenee.
Lämmitystehojen erotus -443W -> 80W eli 523W
Kompuran ottoteho 180W, joten COP 2,9
Laskin tuon COP:n vertaamalla hukkatehoa ja lämmitystehoa tilanteeseen, jolloin PILP on pois päältä.
Hukkateho pelkällä LTO:lla 374W ja lämmitysteho -443W eli sisäilma jäähtyy.
Hukkateho LTO +PILP 265W (PILP ottaa lämpöä talteen 109W vielä jäteilmasta, jonka LTO on jo jäähdyttänyt) ja lämmitysteho 80W, eli sisäilma lämpenee.
Lämmitystehojen erotus -443W -> 80W eli 523W
Kompuran ottoteho 180W, joten COP 2,9
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Joku tuossa laskussa mättää....
109W+180W=523W :-X
Joku tuossa laskussa mättää....
109W+180W=523W :-X
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Hukkatehoja en kyllä tuohon laskelmaan sotkisi.
Kokeile laittaa puhallusta lisää. Määrät tällöin? Onko IV-mittauspöytäkirja?
Mites tuo PILPin tehon säätö oli tarkoitus toteuttaa? Sisäilman lämpötilamittauksen perusteella katkoo?
Hukkatehoja en kyllä tuohon laskelmaan sotkisi.
Kokeile laittaa puhallusta lisää. Määrät tällöin? Onko IV-mittauspöytäkirja?
Mites tuo PILPin tehon säätö oli tarkoitus toteuttaa? Sisäilman lämpötilamittauksen perusteella katkoo?
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Määrät on noin:
1 15/18l/s
2 25/30l/s
3 40/50l/s
4 70/80l/s
Puhallusta lisäämällä hukkateho kasvaa enemmän, kuin talteen otettu.
Lisäksi tuo 2 asento vaihtaa sen 12* asunnon ilmamäärän/ vrk.
Kyllä se PILP on päällä syksystä kevääseen ja kun tulee kuuma ilman lämmitystä, niin laitan pois päältä.
Määrät on noin:
1 15/18l/s
2 25/30l/s
3 40/50l/s
4 70/80l/s
Puhallusta lisäämällä hukkateho kasvaa enemmän, kuin talteen otettu.
Lisäksi tuo 2 asento vaihtaa sen 12* asunnon ilmamäärän/ vrk.
Kyllä se PILP on päällä syksystä kevääseen ja kun tulee kuuma ilman lämmitystä, niin laitan pois päältä.
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Nuo mitatut lämpötilat ei voi pitää paikkaansa, koska noilla arvoilla saan kompuran tehoksi 314W.
Toisin sanoen lämmitystehoa on liikaa verrattuna jäähdytystehoon (katso liite).
Kompuran max. teho tyyppikilven mukaan on 180w. No tarkistan mittaukset, kun pääsen kotia huomenna...
Jäteilman pitäisi olla 11 asteen paikkeella, että kompuran ottoteho olisi noin 180W.
PILP:n lämmitysteho = talteenotettuteho + kompuran ottoteho.
Nuo mitatut lämpötilat ei voi pitää paikkaansa, koska noilla arvoilla saan kompuran tehoksi 314W.
Toisin sanoen lämmitystehoa on liikaa verrattuna jäähdytystehoon (katso liite).
Kompuran max. teho tyyppikilven mukaan on 180w. No tarkistan mittaukset, kun pääsen kotia huomenna...
Jäteilman pitäisi olla 11 asteen paikkeella, että kompuran ottoteho olisi noin 180W.
PILP:n lämmitysteho = talteenotettuteho + kompuran ottoteho.
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Oletko varma, ettei LTO:n jälkilämmitys osallistu kuvioon? Niin kauan kuin periaatekytkentä ei ole selvä, en pohdi tätä mahdollisuutta sen pitemmälle.
Kompressoreille on tyypillistä, että tehon kulutus kasvaa huomattavasti lauhdelämpötilan (eli tässä tapauksessa tuloilman lämpötilan) noustessa. Teho toisaalta laskee hieman höyrystimen kylmetessä. Veikkaisin, että esillä olleilla lämpötiloilla tuo kompressori voisi ottaa tehoa haarukassa 150W ... 180W, mahdollisesti hieman enemmänkin (siis jopa enemmän kuin minkä kone on suunniteltu kestämään jatkuvassa käytössä), riippuen siitä, vuotaako ilmaa "hukkaan" lauhdutinlamellipatterin sivuitse.
Oletko varma, ettei LTO:n jälkilämmitys osallistu kuvioon? Niin kauan kuin periaatekytkentä ei ole selvä, en pohdi tätä mahdollisuutta sen pitemmälle.
Kompressoreille on tyypillistä, että tehon kulutus kasvaa huomattavasti lauhdelämpötilan (eli tässä tapauksessa tuloilman lämpötilan) noustessa. Teho toisaalta laskee hieman höyrystimen kylmetessä. Veikkaisin, että esillä olleilla lämpötiloilla tuo kompressori voisi ottaa tehoa haarukassa 150W ... 180W, mahdollisesti hieman enemmänkin (siis jopa enemmän kuin minkä kone on suunniteltu kestämään jatkuvassa käytössä), riippuen siitä, vuotaako ilmaa "hukkaan" lauhdutinlamellipatterin sivuitse.
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Ei ole jälkilämmitykset päällä ollu koko talvena.
Periaatekuva on liitteenä.
Mustalaatikko on kompura, sininen on höyrystin (kiinni poistopuhaltimessa), punainen on lauhdutin.
Tuo lauhdutin olisi hyvä saada kanssa kiinni tuohon tulopuhaltimeen, että koko ilmamäärä menisi kennon läpi.
Tuossa on vaan edessä jälkilämmityspatteri.
Ei ole jälkilämmitykset päällä ollu koko talvena.
Periaatekuva on liitteenä.
Mustalaatikko on kompura, sininen on höyrystin (kiinni poistopuhaltimessa), punainen on lauhdutin.
Tuo lauhdutin olisi hyvä saada kanssa kiinni tuohon tulopuhaltimeen, että koko ilmamäärä menisi kennon läpi.
Tuossa on vaan edessä jälkilämmityspatteri.
Liitetiedostot
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
OK. Lauhduttimen mahdollisimman hyvä jäähdyttäminen käytettävissä olevalla tuloilmalla on tällaisessa kytkennässä tärkeää sekä sähkönkulutuksen (COP) että kompressorin rasituksen kannalta. Suoraan sanoen: selkeä lisä kiertoilmaa lauhdutuspuolelle voisi parantaa tilannetta selvästi jäähdyttämällä lauhdutinta; lämpöpumppu toimii aina paremmin, jos lauhtumislämpötilaa voidaan laskea käyttämällä kumminkin kaikki lämpö hyväksi.
Kompressori olisi järkevintä sijoittaa tuloilman puolelle, mutta tämä ei taida tässä tapauksessa olla tilan puolesta mahdollista.
bitti sanoi:
OK. Lauhduttimen mahdollisimman hyvä jäähdyttäminen käytettävissä olevalla tuloilmalla on tällaisessa kytkennässä tärkeää sekä sähkönkulutuksen (COP) että kompressorin rasituksen kannalta. Suoraan sanoen: selkeä lisä kiertoilmaa lauhdutuspuolelle voisi parantaa tilannetta selvästi jäähdyttämällä lauhdutinta; lämpöpumppu toimii aina paremmin, jos lauhtumislämpötilaa voidaan laskea käyttämällä kumminkin kaikki lämpö hyväksi.
Kompressori olisi järkevintä sijoittaa tuloilman puolelle, mutta tämä ei taida tässä tapauksessa olla tilan puolesta mahdollista.
B
bitti
Vieras
![IMG_6105[2].jpg](/foorumi/data/attachments/1/1606-e7f50da641c3c8b289b6c93b16e517d7.jpg?hash=5_UNpkHDyL)
B
bitti
Vieras
![IMG_6106[1].jpg](/foorumi/data/attachments/1/1607-8bd3fcf7bf32cfcd439959e0b6e161b6.jpg?hash=i9P8978yz8)
B
bitti
Vieras
![IMG_6107[1].jpg](/foorumi/data/attachments/1/1608-48a4a3174aa66d47138e5cba1fe75d58.jpg?hash=SKSjF0qmbU)
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Oletko joutunut vääntämään lauhduttimen jopa mutkalle? Alkaa ihan hälytyskellot soimaan, eli epäilen, että vain murto-osa ilmasta menee lauhduttimen lävitse. Onko kompressorin ylivirta-/-kuumenemissuoja katkonut tehoa? Toivottavasti se on ainakin vielä mukana, muuten kompressorin tuhoutuminen voi olla lähellä.
Oletko joutunut vääntämään lauhduttimen jopa mutkalle? Alkaa ihan hälytyskellot soimaan, eli epäilen, että vain murto-osa ilmasta menee lauhduttimen lävitse. Onko kompressorin ylivirta-/-kuumenemissuoja katkonut tehoa? Toivottavasti se on ainakin vielä mukana, muuten kompressorin tuhoutuminen voi olla lähellä.
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
En ole lauhdutinta vääntänyt mutkalle, vaan lauhdutin- ja höyrystinkenno nätisti erilleen. Putkea on ko. kuivaimessa juurikin sopivasti.
Putkia pitkin kompuran ääntä ei kuule. Ainoastaan kodinhoitohuoneessa, jossa ILTO on kuulee vaimean pörinän. Kompura on kumitassujen päällä ILTO:n pohjalla.
Kierrossa on 134a kylmäaine (n.100g), joka ei tietääkseni ole hirveän vaarallinen. Saahan noita PILP:jä kaupastakin...
Mittasin eilen lauhdutuskennon lämpötilan 15l/s asetuksella ja näytti n. 47 astetta (tuloilma oli jotain 35 asteen luokkaa).
Kokeilin myös laittaa erillisen puhaltimen lauhdutuskennoon, mutta tällä ei ollut suurta vaikutusta tulo- tai poistoilman lämpötilaan.
En ole lauhdutinta vääntänyt mutkalle, vaan lauhdutin- ja höyrystinkenno nätisti erilleen. Putkea on ko. kuivaimessa juurikin sopivasti.
Putkia pitkin kompuran ääntä ei kuule. Ainoastaan kodinhoitohuoneessa, jossa ILTO on kuulee vaimean pörinän. Kompura on kumitassujen päällä ILTO:n pohjalla.
Kierrossa on 134a kylmäaine (n.100g), joka ei tietääkseni ole hirveän vaarallinen. Saahan noita PILP:jä kaupastakin...
Mittasin eilen lauhdutuskennon lämpötilan 15l/s asetuksella ja näytti n. 47 astetta (tuloilma oli jotain 35 asteen luokkaa).
Kokeilin myös laittaa erillisen puhaltimen lauhdutuskennoon, mutta tällä ei ollut suurta vaikutusta tulo- tai poistoilman lämpötilaan.
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Miten laskit kylmätehon?
Tuliko huomioitua mahdollinen kosteuden tiivistyminen höyrystimeen?
Höyrystimen läpi menevä ilma ei jäähdy monesti laskelman mukaan jos kastepiste tulee ensin vastaan, mukaan pitää ottaa vesihöyryn tiivisityminen.
Lauhdekennon laittaminen virtaussuunnassa ennen ristivirtaavaa passiivista lämmöntalteenottokennoa käytännössä tekee sen turhaksi tai se jopa joutuisi 'oikosulkuun'
Jos LTO kenno puuttuisi, pitäisi kylmätekniikalla siirtää koko lämpömäärä ja se saattaisi olla tuon koneen mitoitukselle vähän liikaa.
Muutenkin kuulostaisi +22 sisäilman lämmön siirtäminen -10 tuloilmaan pumpulla erikoiselta?
LTO:lla päästää ilmaiseksi eroon osasta lämpömäärää.
Mittaa lauhdelämpötila kennon kupariputkesta kennon keskivaiheenkohdilla olevasta putken lenkistä.
Vastaavan mittauksen voi laittaa höyrystimeen välittömästi kapillaariputken jälkeen. (tai kierroksen jälkeen)
Tuosta saadaan hyvät parametrit toiminnan arviointiin.
Miten laskit kylmätehon?
Tuliko huomioitua mahdollinen kosteuden tiivistyminen höyrystimeen?
Höyrystimen läpi menevä ilma ei jäähdy monesti laskelman mukaan jos kastepiste tulee ensin vastaan, mukaan pitää ottaa vesihöyryn tiivisityminen.
Lauhdekennon laittaminen virtaussuunnassa ennen ristivirtaavaa passiivista lämmöntalteenottokennoa käytännössä tekee sen turhaksi tai se jopa joutuisi 'oikosulkuun'
Jos LTO kenno puuttuisi, pitäisi kylmätekniikalla siirtää koko lämpömäärä ja se saattaisi olla tuon koneen mitoitukselle vähän liikaa.
Muutenkin kuulostaisi +22 sisäilman lämmön siirtäminen -10 tuloilmaan pumpulla erikoiselta?
LTO:lla päästää ilmaiseksi eroon osasta lämpömäärää.
Mittaa lauhdelämpötila kennon kupariputkesta kennon keskivaiheenkohdilla olevasta putken lenkistä.
Vastaavan mittauksen voi laittaa höyrystimeen välittömästi kapillaariputken jälkeen. (tai kierroksen jälkeen)
Tuosta saadaan hyvät parametrit toiminnan arviointiin.
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Lauhdutin on passiivisen lämmöntalteenottokennon jälkeen, ei ennen.
Minäpä koitan mittailla kaikki lämpötilat uusiksi, jotta tuohon mittaukseen saataisiin jotain järkeä...
Mikäli kosteus tiivistyy höyrystimen pintaan, miten lasken tuon mukaan?
Lauhdutin on passiivisen lämmöntalteenottokennon jälkeen, ei ennen.
Minäpä koitan mittailla kaikki lämpötilat uusiksi, jotta tuohon mittaukseen saataisiin jotain järkeä...
Mikäli kosteus tiivistyy höyrystimen pintaan, miten lasken tuon mukaan?
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Sisälämpötila 22
Höyrystin 8,8
Lauhdutin 38,5
Jäteilma 10,5
Tuloilma 29,4
LTO:n jälkeen ennen höyrystintä 15,5
Ulkolämpötila 4,7
tulo/poisto n. 15/18 l/s
Sisälämpötila 22
Höyrystin 8,8
Lauhdutin 38,5
Jäteilma 10,5
Tuloilma 29,4
LTO:n jälkeen ennen höyrystintä 15,5
Ulkolämpötila 4,7
tulo/poisto n. 15/18 l/s
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Siedettävältähän nämä lukemat nyt vaikuttavat, mutta kuten mainitsit aikaisemmin, olisi koko poistoilmavirran jakaminen mahdollisimman tasaisesti höyrystinkennolle edelleenkin tavoiteltava asia (jos vain mahdollista). Kaikki millä lauhduttimen lämpötilaa saa laskemaan johtamalla lämpöä paremmin suoraan tuloilmaan tai muutoin sisätiloihin on kotiinpäin. Lauhduttimen lämpötila on tosin alkupäästä korkeampi (jäähtyvä tulistunut kuumakaasu) ja "oikea" paikka mitata lauhduttimen lämpötila on lähellä lauhduttimen kaasuputken puolta väliä. Alkupään lämpötila ei millään voi pudota suhteessa yhtä lähelle tuloilman lisälämpenemää kuin höyrystimen lämpötila alittaa jäteilman lisäjäähtymän.
Jos kompressori jää kylmäpuolelle, se kannattaisi eristää esim. samantapaisella matolla kuin ilmalämpöpumpuissa (olin näkevinäni kuvista, että kompressoria ei ole eristetty). Eikös tämä ole rotaatiotyyppinen kompressori (siis sellainen melko korkea ja kapea pönttö eikä sen mallinen kuin jääkaappien ja pakastimien mäntäkompressorit)? Rotaatiokompressorin eristäminen ei heikennä COPia samaan tapaan kuin mäntäkompressorin eristäminen heikentäisi tämän COPia. Mäntäkompressori pitäisikin ehdottomasti saada tuloilman puolelle, kylläkin ennen lauhdutinta.
Siedettävältähän nämä lukemat nyt vaikuttavat, mutta kuten mainitsit aikaisemmin, olisi koko poistoilmavirran jakaminen mahdollisimman tasaisesti höyrystinkennolle edelleenkin tavoiteltava asia (jos vain mahdollista). Kaikki millä lauhduttimen lämpötilaa saa laskemaan johtamalla lämpöä paremmin suoraan tuloilmaan tai muutoin sisätiloihin on kotiinpäin. Lauhduttimen lämpötila on tosin alkupäästä korkeampi (jäähtyvä tulistunut kuumakaasu) ja "oikea" paikka mitata lauhduttimen lämpötila on lähellä lauhduttimen kaasuputken puolta väliä. Alkupään lämpötila ei millään voi pudota suhteessa yhtä lähelle tuloilman lisälämpenemää kuin höyrystimen lämpötila alittaa jäteilman lisäjäähtymän.
Jos kompressori jää kylmäpuolelle, se kannattaisi eristää esim. samantapaisella matolla kuin ilmalämpöpumpuissa (olin näkevinäni kuvista, että kompressoria ei ole eristetty). Eikös tämä ole rotaatiotyyppinen kompressori (siis sellainen melko korkea ja kapea pönttö eikä sen mallinen kuin jääkaappien ja pakastimien mäntäkompressorit)? Rotaatiokompressorin eristäminen ei heikennä COPia samaan tapaan kuin mäntäkompressorin eristäminen heikentäisi tämän COPia. Mäntäkompressori pitäisikin ehdottomasti saada tuloilman puolelle, kylläkin ennen lauhdutinta.
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
No nyt alkaa näyttää mielestäni järkevälle:
Lämmitysteho kasvaa PILP:n käytönvaikutuksesta 197,59W
ja talteen otetaan 100,99W, joten kompuran ottotehoksi jää 96,6W.
COP on siis 2,05.
Suhteellisen pieniä lukuja, mutta n. 100€ investoinniksi ihan ok.
Tuo lauhdutin on kyllä vaikea saada tuonne tulopuhaltimeen kiinni, ilman perusteellista purkamista.
Kompura on todellakin rotaatiokompressori. Pitääpä kokeilla eristää ja katsoa onko tuolla suurta vaikutusta.
Kiitos tähän mennessä auttaneille!!
Laitan vielä liitteeksi nuo illan laskelmat.
No nyt alkaa näyttää mielestäni järkevälle:
Lämmitysteho kasvaa PILP:n käytönvaikutuksesta 197,59W
ja talteen otetaan 100,99W, joten kompuran ottotehoksi jää 96,6W.
COP on siis 2,05.
Suhteellisen pieniä lukuja, mutta n. 100€ investoinniksi ihan ok.
Tuo lauhdutin on kyllä vaikea saada tuonne tulopuhaltimeen kiinni, ilman perusteellista purkamista.
Kompura on todellakin rotaatiokompressori. Pitääpä kokeilla eristää ja katsoa onko tuolla suurta vaikutusta.
Kiitos tähän mennessä auttaneille!!
Laitan vielä liitteeksi nuo illan laskelmat.
Laaksonenster
Jäsen
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, kun mulla on Wanha Walmetin Ilmawa, joka taita olla tuon sun ILTOn esiäiti :
Laite on taas kunnossakin, kun vaihdoin liesikuvun ehjään.
Mielessä on ollut joskus rakentaa jotakin vastaavaa, muttei ole oikein ollut rohkeutta aloittaa.
Olenko oikeassa, kun olen rivien välistä antanut itseni ymmärtää, että onnistuit asentamaan laitteen niin, että siinä oli kylmäaineet sisällä ???
Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua, kun mulla on Wanha Walmetin Ilmawa, joka taita olla tuon sun ILTOn esiäiti :
Laite on taas kunnossakin, kun vaihdoin liesikuvun ehjään.
Mielessä on ollut joskus rakentaa jotakin vastaavaa, muttei ole oikein ollut rohkeutta aloittaa.
Olenko oikeassa, kun olen rivien välistä antanut itseni ymmärtää, että onnistuit asentamaan laitteen niin, että siinä oli kylmäaineet sisällä ???
B
bitti
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Lauhdutinkennon putket menevät tuloilmapuolelle lämmöntalteenottokennon takaa.
Ainakin ILTO 300:ssa on n. 1cm paksu tiiviste takaseinässä, joka eristää nuo ilmakanavat toisistaan.
putki painaa eristeeseen kolon, mutta ilmakanavat pysyvät edelleen eristettynä toisistaan.
En siis ole joutunut täyttämään kylmäaineita uudestaan.
Lauhdutinkennon putket menevät tuloilmapuolelle lämmöntalteenottokennon takaa.
Ainakin ILTO 300:ssa on n. 1cm paksu tiiviste takaseinässä, joka eristää nuo ilmakanavat toisistaan.
putki painaa eristeeseen kolon, mutta ilmakanavat pysyvät edelleen eristettynä toisistaan.
En siis ole joutunut täyttämään kylmäaineita uudestaan.
Y
Yoman
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Olisi itsellänikin tuollainen "norsu" joutilaana. Purin laitteesta kuoret ihmettelyä varten ja alkoi virittely kiinnostamaan.
Norsu: http://www.innoheat.fi/images/esite_linda_ky-26a.pdf
IV-kone Ilto econo400: http://www.ilto.fi/_file/4748/Ilto_300_400_k%C3%A4ytt%C3%B6ohje.pdf
Ajatuksena lämmön talteenotto poistoilmasta, tuloilman esilämmittäminen (pakkaskelillä) tai suoraan veteen ??? Puhallusilmamäärät on liki sama Iltossa 3 nopeudella, joka meillä käytännössä on aina päällä.
Norsun kompressori on Toshiba PG135X1C-4DZ2, linkki kompressorin tietoa (sivu 11) http://www.friotech.hu/downloads/service_manuals/glory_star_R407C_50Hz__V1.0.pdf
Pystyyköhän tuota ajeleen taajuusmuuttajalla ???
Olisi itsellänikin tuollainen "norsu" joutilaana. Purin laitteesta kuoret ihmettelyä varten ja alkoi virittely kiinnostamaan.
Norsu: http://www.innoheat.fi/images/esite_linda_ky-26a.pdf
IV-kone Ilto econo400: http://www.ilto.fi/_file/4748/Ilto_300_400_k%C3%A4ytt%C3%B6ohje.pdf
Ajatuksena lämmön talteenotto poistoilmasta, tuloilman esilämmittäminen (pakkaskelillä) tai suoraan veteen ??? Puhallusilmamäärät on liki sama Iltossa 3 nopeudella, joka meillä käytännössä on aina päällä.
Norsun kompressori on Toshiba PG135X1C-4DZ2, linkki kompressorin tietoa (sivu 11) http://www.friotech.hu/downloads/service_manuals/glory_star_R407C_50Hz__V1.0.pdf
Pystyyköhän tuota ajeleen taajuusmuuttajalla ???
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Tuo olisikin mielenkiintoista tietää. Vehkeen kompressori on tyypillinen 1-vaiheinen käyntikondensaattori-asynkronimoottorilla varustettu (itse kompressori rotaatio-sellainen). Periaatteessa tuota voisi ohjata 3-vaihe-tamun 2-vaiheella, kun poistaa konkan välistä, mutta kokeiluksi menee. Kone ei ehkä heti kärähdä, mutta mahdollista ylikuumenemista pitäisi seurata hyvin tarkasti.
Missään tapauksessa vehkeen osateho-ominaisuudet eivät vedä vertoja tyypillisille parempien ILPien kompressoreiden kestomagneetti-3-vaihemoottoreille.
<edit> ... Ja eihän tuollainen kapillaarilaite muutenkaan toimi kunnolla vaativammissa käyttöolosuhteissa (siis, jos tarkoituksena olisi liittää PILP LTO:n kanssa sarjaan). Sen sijaan ilman LTO-kennoa kapillaarikin voisi toimia siedettävästi, jos mukaan saadaan kiertoilmaa sisältä. </edit>
Yoman sanoi:
Tuo olisikin mielenkiintoista tietää. Vehkeen kompressori on tyypillinen 1-vaiheinen käyntikondensaattori-asynkronimoottorilla varustettu (itse kompressori rotaatio-sellainen). Periaatteessa tuota voisi ohjata 3-vaihe-tamun 2-vaiheella, kun poistaa konkan välistä, mutta kokeiluksi menee. Kone ei ehkä heti kärähdä, mutta mahdollista ylikuumenemista pitäisi seurata hyvin tarkasti.
Missään tapauksessa vehkeen osateho-ominaisuudet eivät vedä vertoja tyypillisille parempien ILPien kompressoreiden kestomagneetti-3-vaihemoottoreille.
<edit> ... Ja eihän tuollainen kapillaarilaite muutenkaan toimi kunnolla vaativammissa käyttöolosuhteissa (siis, jos tarkoituksena olisi liittää PILP LTO:n kanssa sarjaan). Sen sijaan ilman LTO-kennoa kapillaarikin voisi toimia siedettävästi, jos mukaan saadaan kiertoilmaa sisältä. </edit>
Y
Yoman
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Tutkailin tarkemmin tuota ohjauspuolta. Näyttäisi olevan ihan fiksu ja yksinkertainen systeemi. Käsittääkseni jäätymisenesto on jo valmiina (PIP anturi kennossa). Sammuttelee kompuraa jos kenno jäähtyy liiaksi. Täytyisi vaihtaa huonelämpötila-anturi toiseen, niin saisi käänteisen ohjauksen (ntc->ptc tai toisinpäin). Poistoilmasta lämpöä pois ja sen jälkeen esilämmitettäisiin tuloilmaa. Vähällä näyttäisi pääsevän, mikäli kortti ei herjaa, kun poistaa puhaltimien piuhat. (näyttää jopa vaarallisen helpolta
)
Laitetta käytettäisiin vain silloin, kun oma LTO:n teho ei riitä. Ohjaus asettelulämpötilan mukaan (kanava-anturi) ja katkaisu releellä, kun huoneen lämpötila nousee tavoitteeseen. Voisi tuo on/off peli silloin toimia ihan ok. :
Sen verran testailin ja mittailin konetta, että helposti saavutetaan COP3. +8 asteen imuilman lämpötilalla lämpöä tulee surutta +28 astetta toisesta päästä +8 asteen poistolämpötilalla. Kävin ulkona testaamassa
, huonelämpötila-anturi sormien välissä 
. COP noussisi kohisten, kun ilma otettaisiin sisältä (+22ast.)!
Kyllä tästä taitaa projekti tulla
edit: Lisättäköön vielä tähän, että kyseisellä viritelmällä pääsisi eroon tuosta Ilton tuloilman pät ki mi ses tä nollakelin molemmin puolin. Juttua aiheesta oli jo aikaisemmin. Talo tuppaa menemään alipaineiseksi, mikä ei ole kyllä hyvä juttu. Repii sitten kylmää mistä vaan saa.
Tutkailin tarkemmin tuota ohjauspuolta. Näyttäisi olevan ihan fiksu ja yksinkertainen systeemi. Käsittääkseni jäätymisenesto on jo valmiina (PIP anturi kennossa). Sammuttelee kompuraa jos kenno jäähtyy liiaksi. Täytyisi vaihtaa huonelämpötila-anturi toiseen, niin saisi käänteisen ohjauksen (ntc->ptc tai toisinpäin). Poistoilmasta lämpöä pois ja sen jälkeen esilämmitettäisiin tuloilmaa. Vähällä näyttäisi pääsevän, mikäli kortti ei herjaa, kun poistaa puhaltimien piuhat. (näyttää jopa vaarallisen helpolta
)Laitetta käytettäisiin vain silloin, kun oma LTO:n teho ei riitä. Ohjaus asettelulämpötilan mukaan (kanava-anturi) ja katkaisu releellä, kun huoneen lämpötila nousee tavoitteeseen. Voisi tuo on/off peli silloin toimia ihan ok. :
Sen verran testailin ja mittailin konetta, että helposti saavutetaan COP3. +8 asteen imuilman lämpötilalla lämpöä tulee surutta +28 astetta toisesta päästä +8 asteen poistolämpötilalla. Kävin ulkona testaamassa
, huonelämpötila-anturi sormien välissä . COP noussisi kohisten, kun ilma otettaisiin sisältä (+22ast.)!Kyllä tästä taitaa projekti tulla
edit: Lisättäköön vielä tähän, että kyseisellä viritelmällä pääsisi eroon tuosta Ilton tuloilman pät ki mi ses tä nollakelin molemmin puolin. Juttua aiheesta oli jo aikaisemmin. Talo tuppaa menemään alipaineiseksi, mikä ei ole kyllä hyvä juttu. Repii sitten kylmää mistä vaan saa.
Y
Yoman
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
<edit> ... Ja eihän tuollainen kapillaarilaite muutenkaan toimi kunnolla vaativammissa käyttöolosuhteissa (siis, jos tarkoituksena olisi liittää PILP LTO:n kanssa sarjaan). Sen sijaan ilman LTO-kennoa kapillaarikin voisi toimia siedettävästi, jos mukaan saadaan kiertoilmaa sisältä. </edit>
[/quote]
Ei liene ongelma, mikäli tuloilmaa esilämmitetään laitteistolla. Tällöinhän LTO-kenno jää ns. lepotilaan
<edit> ... Ja eihän tuollainen kapillaarilaite muutenkaan toimi kunnolla vaativammissa käyttöolosuhteissa (siis, jos tarkoituksena olisi liittää PILP LTO:n kanssa sarjaan). Sen sijaan ilman LTO-kennoa kapillaarikin voisi toimia siedettävästi, jos mukaan saadaan kiertoilmaa sisältä. </edit>
[/quote]
Ei liene ongelma, mikäli tuloilmaa esilämmitetään laitteistolla. Tällöinhän LTO-kenno jää ns. lepotilaan
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Mun mielestä toi linda on liian järeä ilmanvaihtokoneen kaveriksi.
Siinä on sentään keskijäreä kompura 900W...
Ilmamäärä on 320 m3/h josta lauhdepuolella menee enemmänkin. Tuo tekisi 88 litraa/sekunti. Aika kookas lukema jos keskisuuren taloon.
ILPiksi siitä olisi, parvekkeelle vaan hurisemaan ja kuumailma sisälle. Sulatuskin noissa taitaa kellolla olla? Tosin jos pakkanen,ei sula..
Nuo kosteudenpoistimet on oikeampaa kaliiberia. mulla onko käytössä 130W ja 330W kosteudenpoistimet...
Mietin itsekin joskus mäntäkompuran ..jaa tossa onkin limppu...niin käyntikonkan mitoitusta pitäisi kaiketi muuttaa jos ajaa alemmilla kierroksilla. Toinen ongelma on että toimiiko voitelu vielä? Joku 20...25 Hz saattaisi mennä ja toisaalta jos Max.teho ei ylity niin 'ylikierroksetkin' menisi.
Tuota COPia miettiessä se riippuu nyt jäteilman lämpötilasta. Jos poistoilma on lämmintä sitä tarvitaan vähemmän...
Musta noi PILPIt on ihan hölmöjä. Ne toimii + keleillä, pakkasilla pyöriväkennoiset LTO koneet pesee ne 20W input teholla.
Jossa Skåne tasolla varmaan käypiä pelejä.
Mun mielestä toi linda on liian järeä ilmanvaihtokoneen kaveriksi.
Siinä on sentään keskijäreä kompura 900W...
Ilmamäärä on 320 m3/h josta lauhdepuolella menee enemmänkin. Tuo tekisi 88 litraa/sekunti. Aika kookas lukema jos keskisuuren taloon.
ILPiksi siitä olisi, parvekkeelle vaan hurisemaan ja kuumailma sisälle. Sulatuskin noissa taitaa kellolla olla? Tosin jos pakkanen,ei sula..
Nuo kosteudenpoistimet on oikeampaa kaliiberia. mulla onko käytössä 130W ja 330W kosteudenpoistimet...
Mietin itsekin joskus mäntäkompuran ..jaa tossa onkin limppu...niin käyntikonkan mitoitusta pitäisi kaiketi muuttaa jos ajaa alemmilla kierroksilla. Toinen ongelma on että toimiiko voitelu vielä? Joku 20...25 Hz saattaisi mennä ja toisaalta jos Max.teho ei ylity niin 'ylikierroksetkin' menisi.
Tuota COPia miettiessä se riippuu nyt jäteilman lämpötilasta. Jos poistoilma on lämmintä sitä tarvitaan vähemmän...
Musta noi PILPIt on ihan hölmöjä. Ne toimii + keleillä, pakkasilla pyöriväkennoiset LTO koneet pesee ne 20W input teholla.
Jossa Skåne tasolla varmaan käypiä pelejä.
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Jos yrität ajaa 50 Hz:n yksivaihemoottoria 25 Hz:llä, pitäisi kondensaattorin ja apukäämin lävitse saada entisen suuruinen virta, vaikka jännite on puolitettava (ettei rauta ylimagnetoidu ja käämi mene lähes oikosulkuun) -- jos nimittäin yrität saada entisen väännön, mikä on välttämätöntä, jotta kompressorin lepokitka saadaan ylittymään. Itse asiassa tämäkin pätisi vain kestomagneettimoottorille ja asynkronimoottorin kohdalla tilanne on murheellisempi. Silti tarvitaan vähintään 2-kertainen kondensaattori kompressorin saamiseksi luotettavasti käyntiin.
<edit>
Tarkennuksena (tai oikaisuna) todettakoon, että reaktanssi ilmaistuna ohmeina pitäisi puolittaa. Tähänhän ei kondensaattorin kapasitanssin kaksinkertaistaminen riitä, vaan se pitäisi nelinkertaistaa, kun taajuuskin laskee puoleen. Vastaavan näkee LC-piirin resonanssitaajuudesta, joka on f = 1/(2*pi*sqrt(L*C)) . Eli jos tämän mielii puolittaa, pitää kondensaattori nelinkertaistaa (tai vaihtoehtosesti käämin kierrosten määrä kaksinkertaistaa, jotta induktanssi nelinkertaistuu).
</edit>
Itse ajattelin kylläkin sellaista kytkentää, jossa apukäämin kanssa sarjassa oleva kondensaattori poistetaan ja käämi kytketään suoraan TAMUn kolmanteen karvaan. Jos käämi ja piiri on mitoitettu optimaalisesti, TAMUsta saataisiin juuri oikeanlainen ja oikeassa vaiheessa oleva jännite pyörittämään moottoria kolmivaihemoottorin tapaan. Mutta kun yksivaihemoottorin voi suunnitella monilla erilaisilla periaatteilla, niin tämä kytkentä ei välttämättä johda hyvään tulokseen tietyn moottorin kanssa. Vastaavasti 3-vaihemoottorista saa varsin hyvän 1-vaihemoottorin kytkemällä kolmas käämijohto sopivalla kondensaattorilla jompaan kumpaan päänavoista (ja valinta samalla määrää kiertosuunnan).
Nafta sanoi:
Jos yrität ajaa 50 Hz:n yksivaihemoottoria 25 Hz:llä, pitäisi kondensaattorin ja apukäämin lävitse saada entisen suuruinen virta, vaikka jännite on puolitettava (ettei rauta ylimagnetoidu ja käämi mene lähes oikosulkuun) -- jos nimittäin yrität saada entisen väännön, mikä on välttämätöntä, jotta kompressorin lepokitka saadaan ylittymään. Itse asiassa tämäkin pätisi vain kestomagneettimoottorille ja asynkronimoottorin kohdalla tilanne on murheellisempi. Silti tarvitaan vähintään 2-kertainen kondensaattori kompressorin saamiseksi luotettavasti käyntiin.
<edit>
Tarkennuksena (tai oikaisuna) todettakoon, että reaktanssi ilmaistuna ohmeina pitäisi puolittaa. Tähänhän ei kondensaattorin kapasitanssin kaksinkertaistaminen riitä, vaan se pitäisi nelinkertaistaa, kun taajuuskin laskee puoleen. Vastaavan näkee LC-piirin resonanssitaajuudesta, joka on f = 1/(2*pi*sqrt(L*C)) . Eli jos tämän mielii puolittaa, pitää kondensaattori nelinkertaistaa (tai vaihtoehtosesti käämin kierrosten määrä kaksinkertaistaa, jotta induktanssi nelinkertaistuu).
</edit>
Itse ajattelin kylläkin sellaista kytkentää, jossa apukäämin kanssa sarjassa oleva kondensaattori poistetaan ja käämi kytketään suoraan TAMUn kolmanteen karvaan. Jos käämi ja piiri on mitoitettu optimaalisesti, TAMUsta saataisiin juuri oikeanlainen ja oikeassa vaiheessa oleva jännite pyörittämään moottoria kolmivaihemoottorin tapaan. Mutta kun yksivaihemoottorin voi suunnitella monilla erilaisilla periaatteilla, niin tämä kytkentä ei välttämättä johda hyvään tulokseen tietyn moottorin kanssa. Vastaavasti 3-vaihemoottorista saa varsin hyvän 1-vaihemoottorin kytkemällä kolmas käämijohto sopivalla kondensaattorilla jompaan kumpaan päänavoista (ja valinta samalla määrää kiertosuunnan).
Y
Yoman
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Liite Merair 21C, talon koko 150-200m3 : http://www.merair.fi/fi/tuotteet/yleista.html
Oma taloni: 220m2, 500m3
Lindan kompressorin ottoteho 768W (mitattu)
Sulatuksen uskon toimivan suoraan anturin perässä, ts. kompressori sammu mutta puhallin käy. Ei vaatisi virittelyä.
Ilmaa menee tälläkin hetkellä 250-300m3/tunti. Tarkoitus siis käyttää vasta kun kelit on nollan alapuolella.
Tuon taajuusmuuttajaohjauksen olen jo unohtanut, liian riskinaltista pelleilyä
Tuota pyöriväkennoista on vähän hankala virittää tuohon Iltoon
edit: Ilton LTO-kennon ohitus luonnollisesti käyttöön, ettei lämmitä poistoilmaa tarpeettomasti
edit: Irroitin puhaltimen johdot (kylmä puoli) ja annoin koneen käydä. Kävi normaalisti, kunnes kenno kuuraantui tarpeeksi. Tämän jälkeen kone sammui ja käynnistyi uudelleen normaalisti, kun kenno oli sulanut.
Nafta sanoi:
Liite Merair 21C, talon koko 150-200m3 : http://www.merair.fi/fi/tuotteet/yleista.html
Oma taloni: 220m2, 500m3
Lindan kompressorin ottoteho 768W (mitattu)
Sulatuksen uskon toimivan suoraan anturin perässä, ts. kompressori sammu mutta puhallin käy. Ei vaatisi virittelyä.
Ilmaa menee tälläkin hetkellä 250-300m3/tunti. Tarkoitus siis käyttää vasta kun kelit on nollan alapuolella.
Tuon taajuusmuuttajaohjauksen olen jo unohtanut, liian riskinaltista pelleilyä
Tuota pyöriväkennoista on vähän hankala virittää tuohon Iltoon
edit: Ilton LTO-kennon ohitus luonnollisesti käyttöön, ettei lämmitä poistoilmaa tarpeettomasti
edit: Irroitin puhaltimen johdot (kylmä puoli) ja annoin koneen käydä. Kävi normaalisti, kunnes kenno kuuraantui tarpeeksi. Tämän jälkeen kone sammui ja käynnistyi uudelleen normaalisti, kun kenno oli sulanut.
P
P3trik
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Sama ajatus laittaa ilmankuivuri hoitamaan talteenottoa on ollut mielessä. Tarkoitusta varten kävin ihan ostamassa Bauhaus:n kuivurin, entuudestaan kylpyhuoneessa jo onkin Bilteman kuivuri. Se mitä jäin miettimään että onko tällaisella kuivurilla mahdollisuus saavuttaa mitään hyötyä ?
COP näyttää jäävän aika alhaiseksi, mutta tuota varmaan heikentää se että ensin ilma jäähdytetään noin 14C lämpöön ja sitten se lämmitetään noin 30C lämpöiseksi. Tämä lämmönvaihto on kyllä aikalailla sama kuin mitä levylämmönvaihtimen jälkeen ilmassa tapahtuu - joten siltä osin mittaus on aika realistinen.
Nousisiko COP jos kylmäaineen täyttömäärää nostettaisiin ? ... ja missä tuollaisen ylitäytön voisi tehdä ?
Lisäksi kyllä täytyy sanoa että tyyppikilven ottoteholla ei ole mitään todellisen tehon kanssa. Bilteman ottoteho on noin 160W ja Bauhaus:n ottoteho on noin 225W.
Alla yhteenveto COP laskelmasta:
Sama ajatus laittaa ilmankuivuri hoitamaan talteenottoa on ollut mielessä. Tarkoitusta varten kävin ihan ostamassa Bauhaus:n kuivurin, entuudestaan kylpyhuoneessa jo onkin Bilteman kuivuri. Se mitä jäin miettimään että onko tällaisella kuivurilla mahdollisuus saavuttaa mitään hyötyä ?
COP näyttää jäävän aika alhaiseksi, mutta tuota varmaan heikentää se että ensin ilma jäähdytetään noin 14C lämpöön ja sitten se lämmitetään noin 30C lämpöiseksi. Tämä lämmönvaihto on kyllä aikalailla sama kuin mitä levylämmönvaihtimen jälkeen ilmassa tapahtuu - joten siltä osin mittaus on aika realistinen.
Nousisiko COP jos kylmäaineen täyttömäärää nostettaisiin ? ... ja missä tuollaisen ylitäytön voisi tehdä ?
Lisäksi kyllä täytyy sanoa että tyyppikilven ottoteholla ei ole mitään todellisen tehon kanssa. Bilteman ottoteho on noin 160W ja Bauhaus:n ottoteho on noin 225W.
Alla yhteenveto COP laskelmasta:
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
MIten olet suunnitellut tuon kytkeä? Nythän mittaat kompressorin häviöitä ja ehkä hiukan lisäksi kosteuden tiivistymisestä saatua tehoa (vai ymmärsinkö aivan väärin?). Tuossa COP on tosiaan teoreettisestikin jotakin 1...1,5 luokka, eikä sitä tuolla kytkennällä voi paremmaksi saadakaan. Talvisaikaan COP ei ylitä yhtä, kesällä voi päästä tuohon COPiin 1,5. Eikö tuo ole nyt lähinnä "tuloilmalämpöpumppu"?
Ketjun aloittajahan puukotti konettaan hyvin rankasti ja veti höyrystimen poistokanavaan ja lauhduttimen tuloilmakanavaan.
P3trik sanoi:
MIten olet suunnitellut tuon kytkeä? Nythän mittaat kompressorin häviöitä ja ehkä hiukan lisäksi kosteuden tiivistymisestä saatua tehoa (vai ymmärsinkö aivan väärin?). Tuossa COP on tosiaan teoreettisestikin jotakin 1...1,5 luokka, eikä sitä tuolla kytkennällä voi paremmaksi saadakaan. Talvisaikaan COP ei ylitä yhtä, kesällä voi päästä tuohon COPiin 1,5. Eikö tuo ole nyt lähinnä "tuloilmalämpöpumppu"?
Ketjun aloittajahan puukotti konettaan hyvin rankasti ja veti höyrystimen poistokanavaan ja lauhduttimen tuloilmakanavaan.
P
P3trik
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Ajattelin kokeilla levylämmönvaihtimen jatkeena. Ajatus on että ostaisin kokeilun vuoksi uuden poistoilman levylämmönvaihtimen "kuution" johon tuon "PILP:n" asentaisin niin että tilalle on helppo vaihtaa vanha kuutio takaisin. Tuo kenno on vain 17cm leveä ja noin 1cm paksu joten mahtuu 20cmx20cm kuution sisään vähän puukottamalla kuutiota.
Ilmalämmitystalossa asuvana joudun näillä näkymin lisäämään lämmitystä lämmönvaihtimen jälkeiselle kiertoilman ja tuloilman sekoitukselle kun se ulkoilma levylämmönvaihtimen jälkeen sekoittuu kiertoilmaan suhteella 1:3. Tästä johtuu se että pakkasen alkasessa nähtävästi täytyy kytkeä jälkilämmityksen suorasähkö päälle kun kiertoilma alkaa jäähtymään liikaa asumisviihtyvyyden kannalta.
Alla kuvassa Bauhaus:n kuivuri tänään purettuna ja liitettynä STC-9100 ohjaimeen. Tuohon kennojen väliin voi kuvitella levylämmönvaihtimen kuution.
No katsotaan onnistuuko ja löytyykö aikaa saada tällainen projekti maaliin saakka.
EDIT - mitenkähän tuo huoltoventtiilin asennus tällaiseen onnistuu ? Täytyy yrittää etsiä sopiva venttiili johon saa auton ilmastoinnin täyttöaseman kiinni, sillähän tuo täyttökin onnistuu helposti.
EDIT2 - nuo edellisen viestin COP:t oli laskettu kuivurin puhalluksesta silloin kun kuivurit olivat vielä kasassa mittaamalla lämmöt ja virtaus. Nyt kun kennot on purettu niin COP ei ole vielä mitattu.
Ajattelin kokeilla levylämmönvaihtimen jatkeena. Ajatus on että ostaisin kokeilun vuoksi uuden poistoilman levylämmönvaihtimen "kuution" johon tuon "PILP:n" asentaisin niin että tilalle on helppo vaihtaa vanha kuutio takaisin. Tuo kenno on vain 17cm leveä ja noin 1cm paksu joten mahtuu 20cmx20cm kuution sisään vähän puukottamalla kuutiota.
Ilmalämmitystalossa asuvana joudun näillä näkymin lisäämään lämmitystä lämmönvaihtimen jälkeiselle kiertoilman ja tuloilman sekoitukselle kun se ulkoilma levylämmönvaihtimen jälkeen sekoittuu kiertoilmaan suhteella 1:3. Tästä johtuu se että pakkasen alkasessa nähtävästi täytyy kytkeä jälkilämmityksen suorasähkö päälle kun kiertoilma alkaa jäähtymään liikaa asumisviihtyvyyden kannalta.
Alla kuvassa Bauhaus:n kuivuri tänään purettuna ja liitettynä STC-9100 ohjaimeen. Tuohon kennojen väliin voi kuvitella levylämmönvaihtimen kuution.
No katsotaan onnistuuko ja löytyykö aikaa saada tällainen projekti maaliin saakka.
EDIT - mitenkähän tuo huoltoventtiilin asennus tällaiseen onnistuu ? Täytyy yrittää etsiä sopiva venttiili johon saa auton ilmastoinnin täyttöaseman kiinni, sillähän tuo täyttökin onnistuu helposti.
EDIT2 - nuo edellisen viestin COP:t oli laskettu kuivurin puhalluksesta silloin kun kuivurit olivat vielä kasassa mittaamalla lämmöt ja virtaus. Nyt kun kennot on purettu niin COP ei ole vielä mitattu.
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Omiin silmiini tuo näyttää mäntäkompressorilta (?). Silloinhan täyttöä varten on kompressorin kyljessä varmaan tyypilliseen tapaan pään läheltä rutistettu ja umpeen juotettu täyttöputki. Joka tapauksessa laitteesta löytynee vastaava umpeen juotettu putki, josta laite on täytetty. Tuosta vaan täytyy katkaista pää ja juottaa kiinni (tai liittää kartioliittimellä, jos sopiva osa löytyy) schrader- tai autotyyppinen täyttöliitin. Jos haluaa myös korkeapainemittausta varten liittimen, tuo sitten vaan sopivalla haaraliittimellä keräimeen tai sen virkaa toimittavaan putken pätkään ennen kapillaaria.
P3trik sanoi:
Omiin silmiini tuo näyttää mäntäkompressorilta (?). Silloinhan täyttöä varten on kompressorin kyljessä varmaan tyypilliseen tapaan pään läheltä rutistettu ja umpeen juotettu täyttöputki. Joka tapauksessa laitteesta löytynee vastaava umpeen juotettu putki, josta laite on täytetty. Tuosta vaan täytyy katkaista pää ja juottaa kiinni (tai liittää kartioliittimellä, jos sopiva osa löytyy) schrader- tai autotyyppinen täyttöliitin. Jos haluaa myös korkeapainemittausta varten liittimen, tuo sitten vaan sopivalla haaraliittimellä keräimeen tai sen virkaa toimittavaan putken pätkään ennen kapillaaria.
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Miten meinasit ne ilmat tuossa setupissa pistää kulkemaan ja pitää erillään?
Pelkkä tuloilma ei sitten riitä lauhdutukseen, tehot jää hyödyntämättä valtaosan aikaa. Kiertoilmaa pitää saada lauhduttimelle mukaan, tai hoitaa lauhdutus
ihan muualle.
P3trik sanoi:
Miten meinasit ne ilmat tuossa setupissa pistää kulkemaan ja pitää erillään?
Pelkkä tuloilma ei sitten riitä lauhdutukseen, tehot jää hyödyntämättä valtaosan aikaa. Kiertoilmaa pitää saada lauhduttimelle mukaan, tai hoitaa lauhdutus
ihan muualle.
P
P3trik
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Ilmalämmityskoneen sisällä tuloilma kulkee kennon lävitse noin 100m3/h ja sen lisäksi kiertoilma "huuhtelee" kennon toista kylkeä noin 200m3/h. Eli lauhduttimennläpivirtaus on noin 100m3/h ja sivuvirtaus on 200m3.
Ilmavirrat ajattelin pitää erillään asentamalla tuon ristivirtause kennojen vastakkaisille puolille niin että ilma ensin virtaa kennon lävitse ja sitten lopuksi tämän PILP: lävitse.
Kyllä kompuran kyljessä on taitettu kupariputki johon voi liittää täyttöliittimen.
Nythän tämä vaikuttaa pitkälti mäntäkompressorilta jolloin toiminta on ainoastaan on/off tyyppistä termostaatin mukaan säätyvä. Tossa stc1000 ohjaimessa on onneksi sulatus ja sen avulla varmaan voi hakea jonkinlaista katkotoimintaa. Lisäksi tarvitaan toinen termostaatti joka määrittelee millä lämmöllä tällainen kapistus kytketään päälle.
Mitäs muuta mun pitäisi ottaa huomioon ? Kysymykset ovat aina hyviä tässä vaiheessa kunnratkaisua vasta hahmotetaan.
Ilmalämmityskoneen sisällä tuloilma kulkee kennon lävitse noin 100m3/h ja sen lisäksi kiertoilma "huuhtelee" kennon toista kylkeä noin 200m3/h. Eli lauhduttimennläpivirtaus on noin 100m3/h ja sivuvirtaus on 200m3.
Ilmavirrat ajattelin pitää erillään asentamalla tuon ristivirtause kennojen vastakkaisille puolille niin että ilma ensin virtaa kennon lävitse ja sitten lopuksi tämän PILP: lävitse.
Kyllä kompuran kyljessä on taitettu kupariputki johon voi liittää täyttöliittimen.
Nythän tämä vaikuttaa pitkälti mäntäkompressorilta jolloin toiminta on ainoastaan on/off tyyppistä termostaatin mukaan säätyvä. Tossa stc1000 ohjaimessa on onneksi sulatus ja sen avulla varmaan voi hakea jonkinlaista katkotoimintaa. Lisäksi tarvitaan toinen termostaatti joka määrittelee millä lämmöllä tällainen kapistus kytketään päälle.
Mitäs muuta mun pitäisi ottaa huomioon ? Kysymykset ovat aina hyviä tässä vaiheessa kunnratkaisua vasta hahmotetaan.
P
P3trik
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Tässä linkissä Qx42h (bauhaus:n kuivaimen kompura) ja muiden vastaavien kompuroiden teknisiä tietoja...
http://shenbumachinery.com/Other%20products_Other%20products_513.html
Tässä linkissä Qx42h (bauhaus:n kuivaimen kompura) ja muiden vastaavien kompuroiden teknisiä tietoja...
http://shenbumachinery.com/Other%20products_Other%20products_513.html
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Minä itse asiassa rakensinkin muutama vuosi sitten eräänlaisen koe-PILPin tuon QX65h:n pohjalle. Laitoin kokonaan uudet nestekiertoiset lauhduttimen ja höyrystimen ja termostaattisen paisuntaventtiilin. Toimiihan tuo (vieläkin), mutta COP ei häikäise (tyypillisesti vähän yli kahden; tosin ilman pumppujen ja puhaltimien kulutusta COP on lähellä kolmea. Nuo spexeissä mainitut COPithan ovat jäähdytys-COPeja edullisissa oloissa).
P3trik sanoi:
Minä itse asiassa rakensinkin muutama vuosi sitten eräänlaisen koe-PILPin tuon QX65h:n pohjalle. Laitoin kokonaan uudet nestekiertoiset lauhduttimen ja höyrystimen ja termostaattisen paisuntaventtiilin. Toimiihan tuo (vieläkin), mutta COP ei häikäise (tyypillisesti vähän yli kahden; tosin ilman pumppujen ja puhaltimien kulutusta COP on lähellä kolmea. Nuo spexeissä mainitut COPithan ovat jäähdytys-COPeja edullisissa oloissa).
P
P3trik
Vieras
Vs: PILP 300 eurolla! TEE-ITSE MIEHELLE!
Kotte, mistä sait sopivan pienen lämmönvaihtimen ?
Kotte, mistä sait sopivan pienen lämmönvaihtimen ?