Porakaivoveden suodatuslaitteisto

Lappanen

Hyperaktiivi
Ongelmana porakaivon korkeat pitoisuudet raudan ja mangaanin osalta.
Ennen muuttoa otetusta vesianalyysistä lausunto alla:

1593080772854.png

Kaivoa ei tuon näytteenoton aikana oltu paljoa kuormitettu, ehkä reilu 100 kuutiota lasketettu. Olen uuden näytteen nyt tilannut kun ollaan reilu puoli vuotta asuttu ja läträtty, siitä saa sitten mustaa valkoisella näyttää kun massasuodatinta olen tässä jossain kohtaa tilaamassa. Tuskin arvot kuitenkaan ovat parantuneet tuon raudan ja mangaanin osalta niin siksi haluan ajantasaisen tiedon jos sillä saisi varmuuden juuri oikean laitteen valintaan..

Tähän asti selvitty Watmanin vaihdettavilla suodatinpatruunoilla, kaivon ja painesäiliön välissä 60 micronin pestävä karkeasuodatin ja 10 micronin hienosuodatin, talossa vielä yksi 10 micronin hienosuodatin. Talon suodattimesta kyttäilen milloin pitää kaikki kolme vaihtaa/puhdistaa. Aina suodatinvaihdon jälkeen vesi on raikasta ja mautonta, hajuja ei ole ollut kuin muuton alussa. Vaihtotarve ollut noin 2kk välein talviaikaan, mutta nyt kesää kohti vaihtotarve on tihentynyt ja nyt pitäisi jo vaihtaa suodattimet vaikka ne 3 viikkoa sitten viimeksi vaihdoin/puhdistin. Rauta alkaa maistumaan nopeasti jos ei suodattimia vaihda silloin kun ne ovat jo tummanruskeita eli päästävät tavaraa läpi.

Alkaa tätä vauhtia tilillä käydä pyörre kun hienosuodatin maksaa sen 8-9 euroa kpl ja karkeasuodatin taisi olla lähemmäs 20e vaikkei sitä kovin usein tarvitsekkaan vaihtaa kun pesulla selviää. Kuitenkin tuossa oma hommansa aina on ja haluaisin siksi myös huoltovapaamman systeemin jolla varmasti myös saisi raudan ja mangaanin pois tai raja-arvoihin käyttövedessä. Viimeisimmän tiedon mukaan mangaani on haitallista pienten lasten älylliselle kehitykselle ja niitä kun tällä hetkellä löytyy taloudesta niin mielellään mangaanin vedestä poistaisin.

Puhdistuslaitteen kapasiteetiksi olen haarukoinut 20-25 l/min, vettä meillä on 4kk keskiarvolla kulunut 275 l/vrk (ei sisällä ulkohanasta lasketettua vettä). Vettä tulee kuitenkin reilusti kulumaan kunhan kylpyosasto saadaan talossa valmiiksi sekä palju terassille..

Onko heittää suosituksia ja/tai käyttökokemuksia hyvistä massasuodattimista/valmistajista, mistä lähteä tarjouksia sitten kyselemään tuoreen vesianalyysin kanssa? Nämä massasuodattimet kai ovat käyttöiältään 10-15 vuotiaita ennen kuin suodatinmassaa pitää vaihtaa, kestävätkö muuten ilman huoltoja tai vahtaamisia?
 

arimika

Vakionaama
Vettä tulee kuitenkin reilusti kulumaan kunhan palju terassille..

Mihin perustat väitteen paljun lisäävän veden kulutusta?
Hommaat siihen paljuun hiekkasuodatin laitteiston, niin vettä ei välttämättä tarvitse vaihtaa kuin 1-2 kk välein. Toki tarvvi se veden laatu katsoa viikottain ja tarviittaessä lisätä klooria yms muita aineita
 

metsänhoitaja

Aktiivinen jäsen
Ongelmana porakaivon korkeat pitoisuudet raudan ja mangaanin osalta.



Onko heittää suosituksia ja/tai käyttökokemuksia hyvistä massasuodattimista/valmistajista, mistä lähteä tarjouksia sitten kyselemään tuoreen vesianalyysin kanssa? Nämä massasuodattimet kai ovat käyttöiältään 10-15 vuotiaita ennen kuin suodatinmassaa pitää vaihtaa, kestävätkö muuten ilman huoltoja tai vahtaamisia?

Mitattiinko radon? Sehän se taitaa yleisin ongelma porakaivossa olla. Jos sitä on myös niin se vaatii oman laitteensa.

Itselläni on kokemusta Kunafilter tms. nimisestä swedu suodattimesta mökkikäytössä. Toimi kyllä ihan luotettavasti mutta ph oli sellainen että suodattaakseen tehokkaasti kalkkia olisi pitänyt lisätä kahdesti vuodessa pönttöön. Itse tyydyin kaatamaan keväisin säkillisen kalkkia suoraan porareikään kun se oli paljon helpompaa. Hiekkojen vaihtoväli oli seitsemän vuotta. Vesipumpultahan tuo vaati tehoja jotta vastavirtahuuhtelu onnistuu kunnolla, jouduin vaihtamaan tehokkaamman pumpun jotta homma toimi. Lisäksi omaan järjestelmääni kuului sellainen ilmastin, rauta kun on porakaivossa fe2 muodossa jota ei saa suodatettua kunnolla mutta kun sen ilmastaa fe3 muotoon niin suodatus onnistuu paremmin.
Ostin tuon joskus noin vuonna 1990 ja nyt ilmeisesti koronan ansiosta sain mökin myytyä ja ihan toimiva laite sinne jäi vaikka kellokoneisto oli vielä mekaaninen. Uudet lienee elektronisia mitkä tuskin kestää paljon yli kymmentä vuotta.
Nyt jos ostaisin niin varmaan kallistuisin Watmaniin koska se on vanha ja yleinen merkki johon uskoisin osia saavan helposti tulevaisuudessa.
 

Antero80

Vakionaama
Me vaihdettiin juuri Watman laitteet BWT:n laitteisiin, kun vanha korkkasi ja siihen ei saanut enään varaosia.
Tarjouksissa oli jokin verran hinta eroa, Jalovedestä en huomannut kysyä..
Kannattaa tosiaan mitata samalla tuo radon ja uraani, jos ei ole jo mitattu. Varsinkin kun lapsia taloudessa, meiltä löytyi molempia herkkuja porakaivosta :)
 

Lappanen

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Paljua tuskin tulen pitämään viikonloppua pidempään täynnä, kun sitä tuskin joka vkl edes käytetään. Tai eihän sitä tiedä.. Poreamme tulee myös kylpyosastolle, unohtui mainita.

Olen tilannut laajan vesitutkimuksen, johon kuuluu myös uraani, radon yms.

Radon ei talossa ole ollut ongelma, talo kallion päälle rakennettu eikä ole radonputkistoa, mittarilla mitattuna kellarissa ei radonarvo nouse yli 50 ja talon sisällä arvo 30. Ehkä tuo voisi ennustaa, ettei vedestäkään radonia ehkä löytyisi. Mutta senhän näkee sitten kun analyysi on tehty.

Ehkä tuohon Watmaniin tällä hetkellä kallistun, kun lupaavat 10-15 vuoden vaihtovälin massalle ja pitäisi muuten toimia ihan itsekseen.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Ok, meillä aiempi mittaus näytti rauta 420 eikä ennen suodattimien asennusta vettä värjännyt, mutta suussa vähän tuntui hiekkaiselta ja "verenmaku" oli suussa.

Tuo 10 vuottakin massojen vaihtovälinä olisi jo luksusta, jos sille ei ilmeisesti juuri muuta tarvitse tehdä.
 

Jolberious

Vakionaama
Juu, hyvin huoleton laite kyseessä.

Voin heittää tuosta jonkun "foorumitarjouksen" sulle yv, tai sitten laitat itse jalovedelle sähköpostia aiheesta.
Eroina noissa on se, että toiset käyttävät kaliumpermanganaattia suodatinmassan regenerointiin ja toiset luottavat vastavirtahuuhteluun.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Juu, hyvin huoleton laite kyseessä.

Voin heittää tuosta jonkun "foorumitarjouksen" sulle yv, tai sitten laitat itse jalovedelle sähköpostia aiheesta.
Eroina noissa on se, että toiset käyttävät kaliumpermanganaattia suodatinmassan regenerointiin ja toiset luottavat vastavirtahuuhteluun.

Kiitoksia, palaan asiaan kun saan vesianalyysin tulokset niin tietää onko muutakin poistettavaa kuin pelkkä rauta ja mangaani.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tuomio tuli ja vaikka rautapitoisuus 2 vuoden takaiseen tippuikin puoleen niin mangaani pysyi samana:

Screenshot_20200801-123511.png
Screenshot_20200801-123525.png

@Jolberious pystytkö heittämään laitesuositusta/tarjousta suodattimesta jolla vesi paranee. Toki pyytelen muualtakin näillä tiedoilla.

Talo ja talousrakennus vielä vaiheessa, mutta sitten kun on valmista niin vettä läträtään 4 henkilön (tulevaisuudessa ehkä 5 hlön) voimin:
- 3 suihkua joista 2 enintään kerralla käytössä
- 1 hana keittiössä, 4 vessoissa ja 1 khh
- astianpesukone ja pyykkikone
- 4 vessanpyttyä
- 2 hengen poreamme
- 1,5 kuution palju
- käyttövettä kulunut nyt 7kk aikana noin 250 l/vrk eli 62,5 l/hlö/vrk, mutta tuo kulutus kyllä nousee kun saadaan yläkerta valmiiksi jossa 2 suihkua, amme, 2 vessaa sijaitsee. Lukemassa ei mukana kasteluvesi, se otetaan ennen suodattimia ja vesimittaria. Palju, jota ei vielä ole, täytetään suodatetulla vedellä.
 

Mekaniker

Vakionaama
Keskustelun aloittaja on tehnyt oikean päätöksen, talon vedenkulutus on niin suuri että iso suodatinpaketti on tarpeen

Toisaalta jos on toisenlaista tarvetta:
Kävimme paikallisessa rautakaupassa maanantaina ennen kotiintuloa: https://www.k-rauta.ee/otsing/?q=FILTRIELEMENT&o=48
Hinnat on vähän... edullisemmat "etelähelsingissä"
Kun oli lisäksi -30% kaikista normaalihintaista ostoksista niin kotimatka tuli kuitattua tavarostoksilla
Jos on tarvetta omaan käyttöön ja liikkuu siellä muissa asioissa kannattaa kurvata Mustamäen kautta

Narva_Joesuu hotellissa oli "ilmastettua?"vettä, emme suostuneet juomaan sitä;-)
Kuva lasista
 

Liitteet

  • Skärmavbild 2020-08-01 kl. 19.03.55.png
    Skärmavbild 2020-08-01 kl. 19.03.55.png
    22,6 KB · Katsottu: 390
  • 0555E9.jpeg
    0555E9.jpeg
    78,1 KB · Katsottu: 578
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Päivitetäänpäs aihetta.

Vajaan vuoden Jaloveden valmistama raudan ja mangaanin poistovehjes ollut toiminnassa, alkuun oli ihmettelyä veden sameuden takia. Tuo johtuu suodattimen toiminnasta kun se prosessissa ilmaa vettä jotta rauta ja mangaani saadaan poistettua. Kyseessä siis pienen pienet ilmakuplat, jotka ilmestyvät lasiin kuin tyhjästä täytön jälkeen samentaen veden täysin ja siitä 10-15 sekunnissa myös häipyvät ja lasissa on täysin kirkasta ja mautonta raikasta vettä. Tuohon ollaan jo täysin totuttu, vieraille tosin tulee yllätyksenä ja osalla ilmeet on aika kysyviä "voiks tätä juoda??" :)

Rauta poistuu hyvin, mutta mangaani juuri ja juuri suositusrajan alle. Tämä johtuu liian alhaisesta PHsta joka pitäisi olla lähempänä 8 kun nyt se on noin 7,5. Ehdotettiin kallista ilmastuslaitetta, eri valmistajilta hintahaarukka 700-900 €, joten tein itse karvalakkimallin josta alla pari kuvaa.

Kaivolta lähtevään linjaa tuikattu T-haara josta paluuputki sulkuventtiilin läpi kaivon hatulle jossa toinen T-haara. Kun vesi virtaa T-haaran kautta kaivon hatun läpi, kaivoon syntyy imu joka imee ilmaa avoimen putken kautta veden mukana ja toivottavasti hapettaa kaivon vettä jolloin PH hieman kohoaa ja mangaani suodattuisi paremmin pois. Imun pystyy tuntemaan sormella ja voimakkaimmillaan se imaisee sormen melko tiukasti putken suuhun kiinni. Kuvasta puuttuu putken päästä suodatin, ettei kaivo ole parin vuoden päästä täynnä ötököitä.. Ison T-haaran jälkeen on vielä takaisku, ettei koko putki pääse tyhjäksi vaan vain tuo kaivon hatun ja takaiskun välinen osuus tyhjenee.

Säästi ehkä taas jokusen satasen jos homma pelittää toivotusti.

IMG_20210615_212009.jpg
Kaivon yleisilme

IMG_20210615_212027.jpg
Venttiilistä voi lisätä tai pienentää virtausta ja siitä syntyvää imuilman määrää tai sulkea paluun kaivoon kokonaan
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Aika paljon eilen ja vielä tänäänkin vettä lotrasin talossa ja päästelin myös puutarhaan reilusti jotta kaivon vesi oikein kunnolla vaihtuisi ja tilalle tulisi ilmastettua vettä. En tiedä voiko näin nopeasti vaikuttaa tuo ilmastus, mutta juuri mitattuna PH näyttäisi 7,5 - 8 väriasteikolla asettuvan lähes arvoon 8. Aiemmin siis asettui väriasteikolla 7 - 7,5 lähemmäs 7,5.

Antaa tuon nyt porista ainakin tämä kuukausi, teetän sitten vesianalyysin raudasta, mangaanista ja PH:sta josko se mangaani olisi mieltä rauhoittavalla tasolla.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Muistaakseni noin 70 metriä ja pumppu noin 40 metrissä. Jouduttiin paineaukaisemaan, veden pinta oli ainakin alussa noin 7 metrissä.

Viime kesänä tuota muutaman päivän pumppailin "tyhjäksi", 6-8 tuntia per vuorokausi ja eikä veden tulo loppunut.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Molemmin puolin vastakkaisissa suunnissa on lämpökaivot yhtä kaukana vesikaivosta, eli 15 metrin päässä. Eli lämpökaivot 30 metrin päässä toisistaan ja vesikaivo näiden keskellä. Lämpökaivot porattu viistoon pois päin toisistaan eli etääntyvät myös vesikaivosta syvyyden lisääntyessä. Yksi lämpökaivo 230 metriä ja toinen 190 metriä. Vesikaivo porattiin ensin, seuraavana vuonna lämpökaivot. Siitä meni varmaankin vuosi ja sitten alettiin ottaa rakennusvettä vesikaivosta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jos ajattelee tuota sijainita, ei varmaan mitenkään kaukaa haettua etteikö vesikaivosta voisi olla hydraulista yhtettä jompaan kumpaan tai molempiin lämpökaivoihin. Rauta ja mangaani voivat tulla toki pinnemmastakin, jos siinä tai sopivasti lähistöllä on "rautapitoista" kalliota.

Mitään muutahan tuossa ei ole tehtävissä kuin puhdistaa vesi tai porata uusi kaivo jonnekin kauas ja toivoa, että vesi olisi siellä ehkä parempaa. Tontin koko luultavasti estää jo haaveetkin ?

Ehkä aistinvaraisesti voisi yrittää tutkia, tulevatko metallit pinnasta vai syvemmästä. Vaikka pidemmän vedenkäyttötauon jälkeen jos vesikaivosta maistaisi, mitä siellä on, voisi saada jotain käsitystä metallien alkuperästä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Nuo pitoisuudet on varsin tavallisia ja on ihan maaperästä kiinni mitä sieltä löytyy ja kuinka paljon. Oikeastaan uraanipitoisuus, joka on lähellä raja-arvoa, voisi hyvinkin olla peräisin syvemmistä lämpökaivoista. Mutta tuota on aika mahdoton enää todentaa, olisi pitänyt ottaa näytteet ennen lämpökaivojen porausta. Viimeisimmät analyysitulokset löytyy viestistä #11.

Raudassa enemmän maku ja värjääminen ikävä puoli, mutta se on nyt hoidettu suodattimella.
Mangaanin terveysvaikutukset varsinkin lapsille on taas sen verran ikäviä, että en halua heidän sitä liikaa litkivät ja hengittävät. Itse olen jo menetetty tapaus. Suodattimen asennuksen jälkeen ja ennen tuota lisäilmastusta suodattimen valmistaja mittasi mangaanipitoisuudeksi 95 ug/l.


Mangaanin terveyshaitat​

Mangaani on ihmiselle välttämätön hivenaine eli tarvitsemme sitä pieniä määriä pysyäksemme terveenä. Ravinnon kautta saatu mangaani ei aiheuta terveyshaittoja, koska ilmeisesti ravinnon muut komponentit vähentävät mangaanin imeytymistä elimistöön. Juomaveden kautta saatu mangaani on haitallisempaa.

Mangaania on pidetty lähinnä esteettisenä haittana. Yli 100 µg/l mangaanipitoisuus voi aiheuttaa veteen tunkkaista hajua ja makua, ja vedessä voi olla harmaata tai mustaa väriä. Vesi saattaa värjätä pyykkiä ja saniteettikalusteita. Suuremmilla pitoisuuksilla mangaani kertyy putkistojen biofilmiin, ja veteen saattaa irrota myös tummaa mangaanisakkaa.

Liian suuri mangaanin saanti on haitallista etenkin lasten terveydelle. Lapsilla haitallisten vaikutusten riski alkaa kasvaa, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on yli 100 µg/l. Aikuisilla terveyshaitat tulevat esiin vasta lapsia suuremmilla pitoisuuksilla.

Juomaveden mangaani on yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, hienomotoriseen kömpelyyteen ja alentuneeseen älykkyysosamäärään. Jo raskauden aikainen altistuminen vaikuttaa haitallisesti kehittyvään lapseen. Aikuisilla juomaveden mangaanin on todettu aiheuttavan motoristen toimintojen hidastumista.

Mangaanin saanti​

Mangaania saadaan pääasiassa ravinnon ja juomaveden kautta. Pieni osa (5 %) suun kautta saadusta mangaanista imeytyy elimistöön. Elimistön raudan puute lisää mangaanin imeytymistä. Mangaani imeytyy myös nenän limakalvoilta, joten esimerkiksi saunassa löylyvedestä höyrystyvä mangaani voi päätyä elimistöön. Löylyveden kautta tapahtuvaa altistumista ei tunneta kunnolla, mutta hyvin mangaanipitoista vettä ei suositella löylyvedeksi.

Mangaani läpäisee istukan ja pääsee myös aivoihin. Äidinmaitoon mangaani ei kulkeudu, vaikka sen pitoisuus juomavedessä olisi suurikin. Mangaani ei kerry pitkäaikaisesti elimistöön.


Mangaani pohja- ja kaivovedessä​


Melko korkeita mangaanipitoisuuksia esiintyy yleisesti Suomen pohjavesissä, usein samanaikaisesti raudan kanssa. Mangaanin pitoisuutta kaivovedessä ei voi ennustaa, vaan pitoisuus on kunkin kaivon osalta määritettävä aina erikseen. Korkea mangaanipitoisuus aiheuttaa veteen epämiellyttävää makua ja saniteetti- ja talouskalusteisiin kerrostumia sekä tahraa pyykkiä.
Juomaveden mangaanin aiheuttamista terveyshaitoista ei ole yksiselitteistä näyttöä. Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. WHO:n esittämä mangaanin terveysperusteinen enimmäisarvo on 400 µg/l. Kanta perustuu WHO:n tähän mennessä tekemiin selvityksiin ravinnon kautta saadun mangaanin vaikutuksista. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan juomaveden mangaanin on esitetty olevan yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on ylittänyt 100 µg/l. Lisää tietoa mangaanin mahdollisista terveyshaitoista löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) on mangaanille asetettu alle 50 μg/l laatusuositus. Myös sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (1352/2015) sisältyvä laatutavoite vesihuoltolaitosten jakamalle talousvedelle on alle 50 μg/l.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
"Mangaani imeytyy myös nenän limakalvoilta, joten esimerkiksi saunassa löylyvedestä höyrystyvä mangaani voi päätyä elimistöön. Löylyveden kautta tapahtuvaa altistumista ei tunneta kunnolla, mutta hyvin mangaanipitoista vettä ei suositella löylyvedeksi."

Tämä menee kyllä jo minun ymmärryksen yli ja väitän, että asettuu jo hysterian lietsomisen puolelle. Veteen liuenneet metallit ja ionit eivät "höyrysty". Tislaus perustuu juuri tähän. Toki aineita roiskuu vesipisaroiden mukana ilmaan. Kiukaalle heitetystä vedestä ehkä korkeintaan yksittäisiä prosentteja voisi roiskua ilmaan pieninä pisaroina ja kun siitä tuskin prosenttiakaan hengitetään, on varsin kätevästi sanottu, että asiaa ei tunneta. Kyllä ne kiukaalle heitetyt suolat jäävät pääasiassa niihin kiviin tai liukenevat siitä kukin taipustensa mukaan vesiylijäämän mukana lattialle. Ne samat mangaanit saa, kun juo pisaran sitä vettä.

Kiukaasta ja koko kiuasnurkkauksesta voi tulla toki melko musta, jos kovin metallipitoista vettä kiukaalle heittelee.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tässä vähän eri tavalla selitettynä:

Löylyvesi höyrystyy aerosoliksi, jota hengitetään. Mangaanin tiedetään voivan kulkeutua myös nenän limakalvoilta hajuhermoja pitkin suoraan aivoihin. Teoreettiset laskelmat osoittavat, että jos kaikki kiukaalle heitetyn veden mangaani päätyy hengitettävään muotoon, ilman mangaanipitoisuus voi pahimmillaan ylittää mangaanin työperäiset haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien arvot (HTP-arvot). Vuosien saatossa altistuminen löylyssä on toistuvaa.
http://fi.opasnet.org/fi/Mangaanin_terveysriskinarvion_taustatiedot_ja_ohjeet

"Aerosoli eli sumute on kaasun ja siinä leijuvien kiinteiden tai nestemäisten hiukkasten seos. Hiukkasten halkaisija vaihtelee 0,002 µm:stä yli sataan mikrometriin."



Enempi kiinnostaa kuitenkin se, että sitä mangaanipitoista vettä ei käytetä juomavetenä.

Eihän tuota mangaanin haitallisuutta juomavedessäkään ole aiemmin tunnettu, kuten tuo aiempi sitaattini kertoo: "Suurina annoksina mangaani saattaa aiheuttaa neurotoksisia oireita. WHO:n esittämä mangaanin terveysperusteinen enimmäisarvo on 400 µg/l. Kanta perustuu WHO:n tähän mennessä tekemiin selvityksiin ravinnon kautta saadun mangaanin vaikutuksista. Joidenkin uusien tutkimusten mukaan juomaveden mangaanin on esitetty olevan yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, kun mangaanin pitoisuus juomavedessä on ylittänyt 100 µg/l.".

Ehkä jokusen vuoden päästä löylyvedellekin osataan antaa raja-arvo?


Hitsatessakin muuten höyrystyy joistakin teräslaaduista mangaania.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
"Teoreettiset laskelmat osoittavat, että jos kaikki kiukaalle heitetyn veden mangaani"
  • Niinpä niin, teoriassa - jos - kaikki.
  • Käytännössä vain pieni osa veden sisältämistä suoloista Mn mukaan lukien päätyvät ilmaan.
  • Jos veden sisältämät aineet halutaan saada ilmaan, se vesi pitää sumuttaa hienona sumuna ilmaan - ei haihduttaa tai höyrystää.
Muutenkin tuo löylyveden käyttömäärä nimen omana kiukaalle heitettynä on aika pientä siihen nähden mitä sitä juodaan/syödään.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Sattui muita asioita tutkiessa tämä melko tuore (05/2020) Valviran Talousvesiasetuksen soveltamisohje, osa 3, enimmäisarvojen perusteet.

Mangaanistakin siellä oli juttua, aika lailla samat käyty jo yllä, mutta tuota löylyvesiasiaa ei käsitelty mitenkään. Ihan mielenkiintoinen opus muuten jos kiinnostaa mitä siitä juomavedestä saattaa löytyä tai olla löytymättä:

 

BBF

Vakionaama
Käänteisosmoosilaitteella veden kuin veden saa aika puhtaaksi. Löytyy monelta valmistajalta, yleensä juomaveden puhdistukseen koska tuotto on varsin pieni.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Käänteisosmoosilaite tosiaan varmasti toimisi paikassa kuin paikassa, mutta ovat kalliita ja hitaita. Varmaan huoltoakin joutuu aika paljon harrastamaan, niissähän taitaa olla 6-8 suodatinta peräkkäin? Vaativat ilmeisesti myös lisäainepatruunan, jolla saadaan ne ihmiselle tärkeät mineraalit takaisin sihen juomaveteen mitkä jäävät suodattimeen.

Aamulla otin PH-näytteen ja PH on jo selkeästi väriasteikossa 8. Eli hieman noussut edellisestä mittauksesta.
Antaa tosiaan pari viikkoa nyt tekeytyä vakioksi käytön myötä ja teen vesianalyysin.

Kerrataan nyt vielä kerran tähän väliin, että alun perin ongelmana oli vain rauta ja mangaani. Massasuodattimella rautaongelma poistui ja massan määrää säätämällä mangaani meni juuri ja juuri tuon 100 ug/l raja-arvon alle, mutta haluan sen alle 50 ug/l jota pidetään turvallisena lapsille. PH-arvo vaikuttaa suoraan mangaanin suodattumiseen, pitää olla vähintään 7,5 ja mieluiten 8-8,5 jotta suodattuu tehokkaasti. Nyt siis alkaa olla PH lähellä toivottua.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ihan mielenkiintoinen opus muuten jos kiinnostaa mitä siitä juomavedestä saattaa löytyä tai olla löytymättä:
Olipa tosiaan. Tuossa oli korroosiokysymykseksiäkin käsitelty. Tuo Mn poisto pH olisi juuri hyvä senkin suhteen. Löylyvedestä sen verran, että kaikilla ei ole motiivia lietsoa hysteriaa.

Sinällään lohduttaisin useimpia oman veden varassa olevia. Jos vesi maistuu hyvältä ja on kirkasta, ilman erityistä aiheperusteista epäilyä sitä ei kannata kovin laajasti tutkia. Tutkittavaa on todella paljon ja "kaiken" analysointi tulee kalliiksi. Pohjavesiä pidetään yleisesti parhaana vedenhankintakeinona vesilaitoksillekin, koska varsinaista puhdistusta ei tarvita.

Fluori ja radonalueet taitavat olla melko hyvin tiedossa ja sielläkin ongelma on vain porakaivovesissä.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Kyllä ehdottomasti kannattaa vesianalyysi teettää omaan kaivoon, paitsi jos aikoo asua aina yksin eikä vieraitakaan ikinä aio kylään ottaa.

Vaikka vesi olisi väritöntä, hajutonta ja mautonta, voi siinä silti olla jotain epämukavaa tavaraa sen verran paljon ettei sitä huomaa lyhyellä aikavälillä, mutta vuosikausien aikana se voi sitten aiheuttaakin vaikkapa jälkikasvulle parantumattomia seurauksia. Ja sehän on sitten mukavaa, kun asian alkuperä selviää myöhemmin sitten vesianalyysin kautta ja muutaman sadan investoinnilla olisi ehkä elinikäinen vamma ollut estettävissä.

Mutta jokainen toki päättää itse, vaikkakin se päätös saattaa vaikuttaa myös muihinkin kuin itseensä. En yritä mitään lietsoa, kunhan maalaisjärjellä asioita pohdin.

Tuo perusanalyysin listahan on varsin suppea ja kattaa varmasti juuri sen mitä terveellinen juomavesi vaatii ollakseen terveellistä. Myös raja-arvot on varmasti parhaan tiedon mukaan laadittu. Sitten jos rajat jonkin kohdalla ylittyy, on varmasti syytä hoitaa asia kuntoon.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuossa sinun analyysissa taitaa olla tehty aika paljon enemmän kuin perusanalyysissä. Eihän noita uraaneja ja radoneita ainakaan yleensä mitata.

Eikös teillä ollut siis noista raudasta ja mangaanista jo makuhaittoja?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Ennen muuttoa otettiin perusanalyysi, ennen massasuodattimen valintaa ja ostoa otin laajemman tutkimuksen jotta sitten varmasti kaikki haitallinen saadaan poistettua eikä tarvitse jälkikäteen lisäsuodattimia hankkia.

Rauta oli se ongelma, joka maistui vedessä ja jonka takia analyysin otinkin. Mangaani tulee yleensä sitten sen kylkiäisenä, eli siellä missä on rautaa on myös mangaania. Rauta on helppo suodattaa pois, mutta mangaani vaatii sen PH-korotuksen.

Raudan kun sai pois, vesi maistui ja tuoksui ja näytti hyvälle, mutta silti siinä oli sama määrä mangaania kuin ennen massasuodatinta. Eli mangaanin olemassaoloa ei mitenkään havainnut, vaikka sen määrä oli yli WHOn ravinnon kautta saatavan suositusrajan ja 4 kertaa yli Suomessa juomaveden kautta saatavan suositusrajan.

Edit. Näköjään jäänyt laittamatta suppeampi analyysi massasuodattimen asennuksen jälkeen tänne:

Screenshot_20210618-221208.png

Tuon jälkeen massasuodattimeen lisättiin suodatinmassaa valmistajan ohjeen mukaan jolloin PH nousi sen verran, että mangaanin määrä tippui juuri alle suositusrajan. Tästä ei ole dokumenttia, vain puhelinmessa annettu selostus.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Ylläolevaan tuli joitain lisäyksiä useassa erässä lyhyen ajan sisään kun muistui aikajana ja toimenpiteet mieleen..
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niin, näin siis käsittelyn jälkeen. Mangaani tulee kylkiäisenä raudan mukana. Varmaan perin harvinaista että on mangaania ilman rautaa.

Muut ovat jokseenkin näkymättömiä mutta myös harmittomia, paitsi radon, uraani ja fluoridi joita tavataan perin suppeilla alueilla.

Mitäs muuten on maksanut vesianalyysi ?
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Niin, näin siis käsittelyn jälkeen. Mangaani tulee kylkiäisenä raudan mukana. Varmaan perin harvinaista että on mangaania ilman rautaa.

Muut ovat jokseenkin näkymättömiä mutta myös harmittomia, paitsi radon, uraani ja fluoridi joita tavataan perin suppeilla alueilla.

Mitäs muuten on maksanut vesianalyysi ?

Kvvy:n kautta olen itse analyysit ottanut, kun työmatkan varrella heillä yksi toimipiste johon voin aamulla aina viedä näytteen. Ei ehkä halvin, mutta mitä tuoreempi näyte sitä tarkemmat tulokset.

Vähän on palvelut ja hinnat muuttuneet, mutta tällä hetkellä heillä:
- käyttökelpoisuustutkimus pora- ja rengaskaivoille 177€ (https://kauppa.kvvy.fi/product/kaivoveden-kayttokelpoisuustutkimus-rengas-ja-pora/)
- laaja tutkimus porakaivolle 320€ (https://kauppa.kvvy.fi/product/kaivoveden-laaja-tutkimus-porakaivolle/)
- suodatinlaitteen toimintatarkistus 90€ (https://kauppa.kvvy.fi/product/suodantinlaitteen-toimintatarkastus/)

Linkeistä näkee mitä niihin kuuluu.


Edit. Niin rautaa ja mangaania oli siis yhtä paljon ennen käsittelyä eli ~400 ug/l.
Käsittelyn jälkeen rautaa ~50 ug/l ja mangaania edelleen ~400 ug/l. Käsittelyn jälkeen vesi maistui, näytti ja haisi virheettömältä, paitsi ettei ollutkaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onpas noille lyyseille hinta kehitetty. :rolleyes:

Milläs olet muuten meinannut hoitaa pH asian? Itse olen tämmöistä käyttänyt. Kaivokalkkia ei voi laittaa porakaivoon, mutta ehkä vaikka painesäiliöön tai sitten johtaa jonkin "kalkkisuodattimen läpi". Prismassa näkyi olevan täällä päin tuota ihan multasäkkien vieressä, alle kympin säkki. Sopii varmaan moneen muuhunkin tarkoitukseen.

Jos vedessä on rautaa ja mangaania, tuon pitäisi tummua käytössä. En tarkoita sitä, että sopisi raudanpoistomenetelmäksi mutta ainakin on merkki kaivoveden korkeasta metallipitoisuudesta. Eikä tuo 3 vuoteen mihinkään kulu.

 

Lappanen

Hyperaktiivi
No siis PH-asiahan on jo hoidossa, kun tein tuon ilmastimen kaivon päähän. PH nyt väriliuskan mukaan 8 jolloin mangaanin pitäisi jo hyvin jäädä kiinni massasuodattimeen.

Annan tuon nyt pöristä tämän kuun loppuun ja tilaan sitten toivottavasti viimeisen analyysin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Onko sinulla vettä liikkeellä semmoisissa säiliöissä, joissa tuota kaivokalkkia voisi kokeilla ja sen tummumista? Täällä tuo on pysynyt aikalailla valkoisena mutta aina siitä jotain muuta roskaa tahtoo tulla.

Jos ilmastus korjaa pH:n, siinä on hiilidioksidia runsaasti. Ilmakuplat varmaan myös poistavat radonia ainakin jonkin verran. Vesi on ilmeisesti kirjaimellisesti huonossa hapessa, mikä on omiaan edistämään metallien liukoisuutta.
 
Viimeksi muokattu:

Lappanen

Hyperaktiivi
Eipä ole muuta kuin kalvopainesäiliö ja sinne ei kalkkia eikö mitään muutakaan saa ujutettua.

Vähähappinen vesi tuossa meidän kaivossa taitaa olla, järvi on 300 metrin päässä mutta korkeuseroa on varmaan 20 metriä järven pintaan ja ollaan aika lailla korkeimmalla kohdalla tässä lähialueella. Savimaata kallion päällä.

Siksi ilmastus auttaakin asiaa näköjään melko nopeasti, kun happi reagoi raudan ja mangaanin kanssa pelkistäen ne veteen lienneesta olomuodosta jolloin niiden suodattaminen on helpompaa. Kaikenlaisia keksintöjä tuohon myydään, painesäiliöitä jotka täytetään ilmalla joka ilmastaa veden, sitten on jotain rosteripötköjä joinka läpi vesi virtaa vesipatjan lävitse ja sitten samanlaisia systeemeitä elektroniikalla höystettynä minkä itse väkersin kaivoon. Hinnat satoja-tuhansia euroja. Itse selvisin satasella.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No satasen maksoi minunkin rosterinen painesäiliö. Kalvolla varustettu oli jo lopussa. Painesäiliö ei ehdi vettä hapettaa. Se ilma pitää jotenkin kuplittaa sen veden läpi. Olettaisin, että painesäiliöön kyllä ruostesakkaa kertyy rautaisesta vedestä kun se siitä saa hiukan happea mutta se ei ole mikään puhdistusmenetelmä sellaisenaan.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Tuollainen tuli jossain vaiheessa tutkimuksia vastaan, asennus ennen painesäiliötä jolloin hapettaa painesäiliön veden:


Mulla kalvollinen säiliö joten ei soveltunut minulle.
 
Back
Ylös Bottom