Pyöriväkennoinen kone ja kosteudenpoisto

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ollip
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
O

ollip

Jäsen
Mulla on kämpässä -20 asteen pakkasilla ongelmaa että ikkunat kondensoi alareunastaan vaikkei edes pitäisi verhoja edessä. Jos verhon pitää kiinni niin ikkunan alareuna vetää ihan jäähän. Osa ongelmaa lienee syvät karmit eli lasi on todella lähellä seinän ulkopintaa. Seinä on 205mm hirttä. Mutta pääsyyllinen lienee kuitenkin pyöriväkennoinen IV-kone ja ilmankosteus joka on noin 35% näilläkin -20C pakkasilla. Kone on Flexit Nordic S3.

Kysymys kuuluu, mitä keinoja olisi pudottaa ilmankosteutta? Puhaltimien säätäminen täysille ei auta. Kennon pyörimistä ei nähdäkseni pysty rajoittamaan koska tulolämpötilan alin mahdollinen referenssi on 10 astetta ja senkin saavuttaakseen kennon on pyörittävä täysillä. Voisihan koneen lämpöanturia huijata että ilma on lämpimämpää jolloin kenno ei pyörisi ainakaan täysillä. Mutta toimisikohan se edes vai tulisiko jotain ongelmaa. Sen lisäksi tietysti että tuloilma menisi älyttömän kylmäksi. Yksi vaihtoehto tietysti olisi vaihtaa kuutiokoneeseen mutta ei nyt ole suosikkivaihtoehto kun tuo nykyinenkin kone on vasta 3 vuotta vanha.
 
Hommaa irrallinen ilmankuivain. Meillä Trotec TTK 100 on toiminut vuosia hienosti. Ilmanvaihtokone pyörivällä kennolla ei oikeasti pysty kylmillä keleillä poistamaan kosteutta kunnolla kämpästä ulos ja aina varsinkon saunomisen ja pyykinpesun yhteydessä ikkunat itkevät. Ilmankuivain hoitaa kuivauksen hienosti joskin hieman meluisasti. Siitä on myös se apu, ettei pitkilläkään pakkasilla ilmanvaihtokoneen pyörivä kenno enää ole mennyt jumiin tai tukkoon jäästä kuten joskus aiemmin kovilla pakkasilla (ilmanvaihtokoneena Enervent Pingvin). Lauhemmilla keleillä meillä samainen ilmankuivain kuivaa autotallia, kun sinne parkkerataan märkää tai lumista autoa.
Varmin tapa toki estää ikkunoiden hikoilu on laittaa patterit vanhaan tapaan suoraan ikkunoiden alle eikä hifistellä koko talon lattialämmityksellä...
 
ollip sanoi:
Mulla on kämpässä -20 asteen pakkasilla ongelmaa että ikkunat kondensoi alareunastaan vaikkei edes pitäisi verhoja edessä. Jos verhon pitää kiinni niin ikkunan alareuna vetää ihan jäähän. Osa ongelmaa lienee syvät karmit eli lasi on todella lähellä seinän ulkopintaa. Seinä on 205mm hirttä. Mutta pääsyyllinen lienee kuitenkin pyöriväkennoinen IV-kone ja ilmankosteus joka on noin 35% näilläkin -20C pakkasilla. Kone on Flexit Nordic S3.

Kysymys kuuluu, mitä keinoja olisi pudottaa ilmankosteutta? Puhaltimien säätäminen täysille ei auta. Kennon pyörimistä ei nähdäkseni pysty rajoittamaan koska tulolämpötilan alin mahdollinen referenssi on 10 astetta ja senkin saavuttaakseen kennon on pyörittävä täysillä. Voisihan koneen lämpöanturia huijata että ilma on lämpimämpää jolloin kenno ei pyörisi ainakaan täysillä. Mutta toimisikohan se edes vai tulisiko jotain ongelmaa. Sen lisäksi tietysti että tuloilma menisi älyttömän kylmäksi. Yksi vaihtoehto tietysti olisi vaihtaa kuutiokoneeseen mutta ei nyt ole suosikkivaihtoehto kun tuo nykyinenkin kone on vasta 3 vuotta vanha.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laita Swegonin kone. Pakkasten tullessa se kuivaa kämppäsi oikein kunnolla huudattamalla poistopuhallinta kovemmalla kuin mitä asetuksissa on sallittu maksimitehostukselle nopeudeksi. Se tekee sen vieläpä siten, että tuloilman lämmitysvastusta ei käytetä lainkaan, koska se pudottaa tuloilmapuhaltimen nopeuden naurettavan alas.

Noita koneita saa halvalla nyt pakkasjakson jälkeen, eräskin palstalainen lupasi juuri pistää omansa myyntiin.
 
jmaja sanoi:
Oho, on siinä kosteuskuormaa jo 5 g/m3 ja kastepiste reilusti plussalla. Voisi auttaa säätö alipaineismmaksi, jolloin ulos menisi enemmän kosteutta eli jäteilma lämpimämpi. Paljonkos jäteilma on?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tällä hetkellä näyttäisi olevan tällainen tilanne:
Ulkoilma -22,2
Tuloilma 13,2 (jälkilämmitysvastus säädetty 13 asteeseen)
Poistoilma 18,3
Jäteilma -7,9

En mielellään laittaisi kämppää alipaineiksi ja vähän epäilen että olisiko siitä juuri hyötyäkään koska talo on todella tiivis joten vuotoilmaa ei vaan tule mistään vaikka olisi reilustikin alipaineinen. Talon mitattu tiiveysluku on 0,2.
 
Täällä täysin sama ongelma, iv koneena deekax fair 80. Ei oikein muuta ratkaisua ole ollut kuin kuivailla ikkunoita ja jättää pyykkäys ja saunominen vähemmäksi.
 
pökö sanoi:
Ei mitään järkevää keinoa, parempi elellä vaan tuon kanssa
Klikkaa laajentaaksesi...
Joku keino pitäisi löytää, vaikka sitten vähemmän järkevä. Vähän pelottaa että tuo kosteus aiheuttaa muitakin ongelmia rakenteille, esim. yläpohjan homehtuminen. Yläpohjassa on ilmansulkupaperi ja 45cm ekovillaa. Eli kosteus mennee paperista jossakin määrin läpi mutta en nyt niin rakennusfysiikkaa tunne että onko tuossa miten suuri riski.
 
Koita vaan ensialkuun säätää tuloa pienemmälle ja/tai poistoa isommalle ja katsele vaikka vuorokauden päästä että korjaako tilannetta ja ilmeneekö mitään ongelmia.
 
Jake sanoi:
Hommaa irrallinen ilmankuivain. Meillä Trotec TTK 100 on toiminut vuosia hienosti. Ilmanvaihtokone pyörivällä kennolla ei oikeasti pysty kylmillä keleillä poistamaan kosteutta kunnolla kämpästä ulos ja aina varsinkon saunomisen ja pyykinpesun yhteydessä ikkunat itkevät. Ilmankuivain hoitaa kuivauksen hienosti joskin hieman meluisasti. Siitä on myös se apu, ettei pitkilläkään pakkasilla ilmanvaihtokoneen pyörivä kenno enää ole mennyt jumiin tai tukkoon jäästä kuten joskus aiemmin kovilla pakkasilla (ilmanvaihtokoneena Enervent Pingvin). Lauhemmilla keleillä meillä samainen ilmankuivain kuivaa autotallia, kun sinne parkkerataan märkää tai lumista autoa.
Varmin tapa toki estää ikkunoiden hikoilu on laittaa patterit vanhaan tapaan suoraan ikkunoiden alle eikä hifistellä koko talon lattialämmityksellä...
Klikkaa laajentaaksesi...
Saisikohan tuon tyyppistä konetta kiinteästi asennettuna IV-koneen jatkoksi? Aika paljon näyttäisi sähköä kuluttavan (570W) mutta ei kai sitä tarttisi 24/7 pitää päällä.
Frost sanoi:
Täällä täysin sama ongelma, iv koneena deekax fair 80. Ei oikein muuta ratkaisua ole ollut kuin kuivailla ikkunoita ja jättää pyykkäys ja saunominen vähemmäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sellaista olen miettinyt että mitä jos laittaisi kylppäriin oman poiston suoraan ulos ja se ohjattaisiin aina päälle kun suihkutellaan. Sauna meillä on onneksi vain pihalla.
 
Lappanen sanoi:
Koita vaan ensialkuun säätää tuloa pienemmälle ja/tai poistoa isommalle ja katsele vaikka vuorokauden päästä että korjaako tilannetta ja ilmeneekö mitään ongelmia.
Klikkaa laajentaaksesi...
pökö sanoi:
Poistoilmaa enemmän koneen läpi. Tai tuuletusta ikkunoista
Klikkaa laajentaaksesi...
Tätä ajatusta kommentoinkin jo tuossa ylempänä että olen hieman epäileväinen koska talo on niin tiivis ettei ylimääräistä tuloilmaa vaan tule mistään vaikka poistoa kasvattaisikin. Pitäisiköhän sitä olla joku venttiili katossa josta menisi suora putki katolle? Sitten voisi säätää poistoa isommaksi ja ko. venttiilistä tulisi kylmää ja kuivaa ilmaa sisään. Tai ikkunaan tuloilmaventiili?
 
ollip sanoi:
todella tiivis joten vuotoilmaa ei vaan tule mistään vaikka olisi reilustikin alipaineinen. Talon mitattu tiiveysluku on 0,2.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä sitä aina tulee. Kokeile missä vaiheessa alipaine nousee havaittavaksi ovissa ja nouseeko poiston lämpötila merkittävästi ennen sitä.
 
jmaja sanoi:
Kyllä sitä aina tulee. Kokeile missä vaiheessa alipaine nousee havaittavaksi ovissa ja nouseeko poiston lämpötila merkittävästi ennen sitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laitoin 15 Pa alipaineiseksi (mulla on paine-eromittari yläpohjan yli, eli villoissa toinen letku ja toinen sisäkatossa). Huomaa jo selvästi ulko-ovessa tuon paineen.

Nyt lukemat ovat seuraavat:
Ulko -21,9
Tulo 12,9
Poisto 18,5
Jäte -6,4

Onkohan tuolla vaikutusta kosteudenpoistoon? En senkään takia hirveästi tästä ideasta pidä, että vetää mahdollisesti korvausilmaa yläpohjan villojen tai ryömintätilan kautta.

Teen vielä testin että pidän puhaltimet samassa asennossa ja raotan ikkunaa.
 
Meillä ollut ongelmaa liian kuivan sisäilman kanssa vaikka pyöriväkennoinen käytössä, mikäli enerventin kosteus mittauksiin on luottaminen.
Pienensin 10% ilmanvaihtoa ja mittarissa on alkanut näkymään muutosta.
Eilen huomasin myös kosteuden tiivistymistä ikkunoihin kun käytiin saunassa eikä tehostus ollut automaattisesti lähtenyt käyntiin vaikka kosteus oli noussut yli 50%, aamulla tila oli alkanut normalisoitumaan, kosteutta oli tiivistynyt todella vähän ja ainoastaan pesuhuoneen ikkunassa mutta mittari näytti vielä 37%
 
jmaja sanoi:
Ovatko jo lopulliset vai muuttuuko vielä? Paljonko oli paine lähtötilanteessa? Millä anturilla mittaat?
Klikkaa laajentaaksesi...
En malttanut kyllä mitata kovin pitkään, pari kymmenystä vielä ehti jäteilma lämmetä ja sitten avasin ikkunan. Alkutilanteessa alipainetta oli joku -4 Pa. Nyt siis lähellä nollaa taas kun avasin ikkunaa. Nyt reilun vartin jälkeen lukemat ovat:
Ulko -21,5
Tulo 12,9
Poisto 18,7
Jäte -5,0

Miltä lukemat kuulostaa, onko tuollaisilla lukemilla odotettavissa apua? Ainakin ikkunasta vetää nyt melko kovaa joten asumismukavuus ei varsinaisesti tällä ratkaisulla paranisi vaikka korvausilman laittaisikin jostain kattoventtiilistä tulemaan. Toki jos pienempi virtaus riittäisi niin voisi olla siedettävä.

Paine-erolähetin on Thermokon DPA250-D AZ.
 
remykv sanoi:
Meillä ollut ongelmaa liian kuivan sisäilman kanssa vaikka pyöriväkennoinen käytössä, mikäli enerventin kosteus mittauksiin on luottaminen.
Pienensin 10% ilmanvaihtoa ja mittarissa on alkanut näkymään muutosta.
Eilen huomasin myös kosteuden tiivistymistä ikkunoihin kun käytiin saunassa eikä tehostus ollut automaattisesti lähtenyt käyntiin vaikka kosteus oli noussut yli 50%, aamulla tila oli alkanut normalisoitumaan, kosteutta oli tiivistynyt todella vähän ja ainoastaan pesuhuoneen ikkunassa mutta mittari näytti vielä 37%
Klikkaa laajentaaksesi...
Paljonko sulla sitten on ollut ilmankosteus kun on ollut liian kuivaa?
 
Tässä pyöriväkennoiselta dataa. Onneline eco XL / Pinving XL

Vuodenvaihteeseen asti kone pyöri mitoitusilmavirralla. Sen jälkeen alennetulla teholla.
1704630301929.png

Tehon alentamisen jälkeen kosteus alkoi kasvamaan. Mitoitusilmavirralla kosteus oli jossain 25-27,5 % paikkeille ja sen jälkeen se alkoi vakiintumaan johonkin 35% paikkeille.

CO2 eikä RH % ole mielestäni karannut vielä käsistä.
1704630554839.png


Ja sitten seuraukset, en tiedä olisiko kondenssia jos en olisi muuttanut koneen nopeutta.
Takaovi jossa lasi on noin 30cm lattiasta. Kosteutta on näemmä ollut joskus enemmänkin. Pidän ovea syyllisenä.
1704630703594.png


Kiinteä lasi ulko-oven vieressä. Lasi syvennyksessä ja lattiaan saakka. Ei mikään hyvä rakenne tämäkään.
1704630771543.png


Khh oven ikkuna. Näemmä oven tiiviste falskaa hiukan lukon vierestä. Ei kuitenkaan juurikaan merkkejä aikaisemmasta kosteudesta.
1704630829402.png


Kävin myös kurkkaamassa että joko se kenno on jäässä kun sulatuksiakaan ei ole. Ei näyttänyt olevan. Vain hiukan kuuraa koneen sisällä.
1704630961365.png


Jos nyt tuota aloittajan ongelmaa miettii niin kumpi sitten on suurempi ongelman aiheuttaja, kosteus vai itse rakenne. Itse kallistun ehkä rakenteen puolelle. Mittasin ir-mittarilla tästä noita omia kosteutta kerääviä paikkoja niin syvennyksessä alhaisin lämpötila oli noin 10 astetta. Muissa ikkunoissa noin 15 astetta missä ei ollut kondenssia. Khh oven tiivisteen reunalta sai mitata pakkasella olevan lukeman ilmavuodon takia.

Oman kokemuksen mukaan ilmakosteutta pystyy hallitsemaan säätämällä koneen tehoa. Ainakin täällä. Kokeilisin sitä alkuunsa jos haluat kosteutta alhaisemmaksi.
 
fraatti sanoi:
Tässä pyöriväkennoiselta dataa. Onneline eco XL / Pinving XL

Vuodenvaihteeseen asti kone pyöri mitoitusilmavirralla. Sen jälkeen alennetulla teholla.
Näytä liitetiedosto 93022
Tehon alentamisen jälkeen kosteus alkoi kasvamaan. Mitoitusilmavirralla kosteus oli jossain 25-27,5 % paikkeille ja sen jälkeen se alkoi vakiintumaan johonkin 35% paikkeille.

CO2 eikä RH % ole mielestäni karannut vielä käsistä.
Näytä liitetiedosto 93023

Ja sitten seuraukset, en tiedä olisiko kondenssia jos en olisi muuttanut koneen nopeutta.
Takaovi jossa lasi on noin 30cm lattiasta. Kosteutta on näemmä ollut joskus enemmänkin. Pidän ovea syyllisenä.
Näytä liitetiedosto 93024

Kiinteä lasi ulko-oven vieressä. Lasi syvennyksessä ja lattiaan saakka. Ei mikään hyvä rakenne tämäkään.
Näytä liitetiedosto 93025

Khh oven ikkuna. Näemmä oven tiiviste falskaa hiukan lukon vierestä. Ei kuitenkaan juurikaan merkkejä aikaisemmasta kosteudesta.
Näytä liitetiedosto 93026

Kävin myös kurkkaamassa että joko se kenno on jäässä kun sulatuksiakaan ei ole. Ei näyttänyt olevan. Vain hiukan kuuraa koneen sisällä.
Näytä liitetiedosto 93027

Jos nyt tuota aloittajan ongelmaa miettii niin kumpi sitten on suurempi ongelman aiheuttaja, kosteus vai itse rakenne. Itse kallistun ehkä rakenteen puolelle. Mittasin ir-mittarilla tästä noita omia kosteutta kerääviä paikkoja niin syvennyksessä alhaisin lämpötila oli noin 10 astetta. Muissa ikkunoissa noin 15 astetta missä ei ollut kondenssia. Khh oven tiivisteen reunalta sai mitata pakkasella olevan lukeman ilmavuodon takia.

Oman kokemuksen mukaan ilmakosteutta pystyy hallitsemaan säätämällä koneen tehoa. Ainakin täällä. Kokeilisin sitä alkuunsa jos haluat kosteutta alhaisemmaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jep, nyt jos saisi palata ajassa taaksepäin niin ainakin valitsisin paremmat ikkunat, eli joku 0,6 U. Ja sellainen rakenne taloon muutenkin että 35% kosteus ei varmasti olisi riski.
remykv sanoi:
15-18%
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuulostaa aika yllättävältä. Täytyy koittaa vielä itsekin laittaa puhaltimet täysille vuorokauden ajaksi josko sillä olisi vaikutusta tapauksessani.
 
ollip sanoi:
Miltä lukemat kuulostaa, onko tuollaisilla lukemilla odotettavissa apua?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kosteus etsii tasapainoa eli raitisilmassa sisään tuleva + sisällä syntyvä = jäteilmassa ulos menevä.

-22 C:ssä raitisilmassa on enintään (100% suhteellinen) 0,7 g/m3 vettä.

Jäteilmassa lienee n. 100% kosteus, jolloin -8 C jäteilmassa on 2,5 g/m3 ja -5 C 3,3 g/m3.

Siis nyt jokaista vaihdettua kuutiota kohti ulos menee vähintään 1,8 g/m3 ja -5 C jäteilmalla menisi 2,6 g/m3. Jos sisällä syntyy yli tuon, sisäilman kosteus nousee.
 
ollip sanoi:
Täytyy koittaa vielä itsekin laittaa puhaltimet täysille vuorokauden ajaksi josko sillä olisi vaikutusta tapauksessani.
Klikkaa laajentaaksesi...
Onhan sillä, mutta tietysti pyöriväkennoisessa normaalisti toimivassa ei niin suuri, kun se palauttaa takaisin kennoon tiivistyneen/jäätyneen kosteuden.
 
ollip sanoi:
Jep, nyt jos saisi palata ajassa taaksepäin niin ainakin valitsisin paremmat ikkunat, eli joku 0,6 U. Ja sellainen rakenne taloon muutenkin että 35% kosteus ei varmasti olisi riski.

Kuulostaa aika yllättävältä. Täytyy koittaa vielä itsekin laittaa puhaltimet täysille vuorokauden ajaksi josko sillä olisi vaikutusta tapauksessani.
Klikkaa laajentaaksesi...
150m2 talossa meillä iv mitoitettu poisto75/tulo72litraa.
Kosteus ei varmasti aivan hetkessä muutu kuivemmaksi.
 
jmaja sanoi:
Kosteus etsii tasapainoa eli raitisilmassa sisään tuleva + sisällä syntyvä = jäteilmassa ulos menevä.

-22 C:ssä raitisilmassa on enintään (100% suhteellinen) 0,7 g/m3 vettä.

Jäteilmassa lienee n. 100% kosteus, jolloin -8 C jäteilmassa on 2,5 g/m3 ja -5 C 3,3 g/m3.

Siis nyt jokaista vaihdettua kuutiota kohti ulos menee vähintään 1,8 g/m3 ja -5 C jäteilmalla menisi 2,6 g/m3. Jos sisällä syntyy yli tuon, sisäilman kosteus nousee.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joskus pakkasella näin jäteilmakanavan poistotöttörön päältä että sieltä tuli jääkiteitä pihalle ilman mukana joten jäteilman 100% RH ei taida pitää paikkaansa jos sitä ajatellaan poistuvan kosteuden määränä.
 
remykv sanoi:
150m2 talossa meillä iv mitoitettu poisto75/tulo72litraa.
Kosteus ei varmasti aivan hetkessä muutu kuivemmaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos liiallinen kuivuus on ongelma niin ota 20% ilmanvaihdosta pois ja katso mihinsuuntaan kosteus elää. Pari kolme päivää taitaa mennä ainakin ennenkuin tasapaino löytyy. Tuolla näkee ainakin suunnan nopeasti. Muttaa sitten lisää tarpeen mukaan jos sillä on jotain vaikutusta.
 
fraatti sanoi:
Jos liiallinen kuivuus on ongelma niin ota 20% ilmanvaihdosta pois ja katso mihinsuuntaan kosteus elää. Pari kolme päivää taitaa mennä ainakin ennenkuin tasapaino löytyy. Tuolla näkee ainakin suunnan nopeasti. Muttaa sitten lisää tarpeen mukaan jos sillä on jotain vaikutusta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pudotin eilen 20% ja tuntuu että vaikutus on alkanut jo näkymään
 
Viimeksi muokattu:
jmaja sanoi:
Tässä on mittailtu jotain Flexitiä ja saatu vähän alle 100% silloin kun sisäilma on kosteaa ja jäteilma pakkasella.

Klikkaa laajentaaksesi...
En jaksanut katsoa että miten mittaus oli tehty mutta ottiko se huomioon että jos jäteilman mukana poistuu jotain kiinteää? Eli verrattu ulkoilmaa, jäteilmaa ja poistoilmaa keskenään? Tämä on vain oma havainto että jäteilmarööristä on noussut jotain hileitä ja oletin että se on sisäilman kosteutta. Liesarilla saa myös "lumisateen".
 
fraatti sanoi:
En jaksanut katsoa että miten mittaus oli tehty mutta ottiko se huomioon että jos jäteilman mukana poistuu jotain kiinteää? Eli verrattu ulkoilmaa, jäteilmaa ja poistoilmaa keskenään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaikkien neljän kosteus ja lämpötila on mitattu. Eihän kosteusmittari tietysti jäätä tai pisaroita huomaa. Mutta missä vaiheessa nuo syntyvät ja onko niiden massa merkittävä. Liesarissa varmasti on, mutta LTO pyrkii ottamaan lämmöt talteen.

Vaikkapa yhdssä pisteessä oli raitis -20/63, tulo 8/78, poisto 18,6/74 ja jäte -7,4/82. Absoluuttisina kosteuksina 0,6 , 6,5, 11,8 ja 2,2 g/m3. Eli ei tuossa pisteesssä veden massatase päde. Mutta voi tietysti vettä kerääntyä kennoonkin tuossa.

Työssä laskettiin kosteushyötysuhdetta, joka oli pakkasilla 80-90 % eli tuon verran poistoilman ylikosteudesta palautui tuloilmaan.
 
jmaja sanoi:
Kaikkien neljän kosteus ja lämpötila on mitattu. Eihän kosteusmittari tietysti jäätä tai pisaroita huomaa. Mutta missä vaiheessa nuo syntyvät ja onko niiden massa merkittävä. Liesarissa varmasti on, mutta LTO pyrkii ottamaan lämmöt talteen.

Vaikkapa yhdssä pisteessä oli raitis -20/63, tulo 8/78, poisto 18,6/74 ja jäte -7,4/82. Absoluuttisina kosteuksina 0,6 , 6,5, 11,8 ja 2,2 g/m3. Eli ei tuossa pisteesssä veden massatase päde. Mutta voi tietysti vettä kerääntyä kennoonkin tuossa.

Työssä laskettiin kosteushyötysuhdetta, joka oli pakkasilla 80-90 % eli tuon verran poistoilman ylikosteudesta palautui tuloilmaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos LTO kennon jälkeen voi bongata tälläistä niin silloin nuo kiteet ovat syntyneet kennossa(kuvat ovat samoista koneista mutta eri paikoista). Itse epäilen että osa saattaa jäädä koneen sisälle ja suurin osa menee pihalle jäteilman mukana. Saattaa olla että jos sisukset olisi sopivasti muotoiltu niin suurempi osa päätyisi pihalle. Hydrofobinen pinnoite voisi myös vaikuttaa.

Ei harmainta aavistustakaan että paljonko kosteutta voisi noin päätyä ulos.

Pitäs laittaa kännykkä koneeseen sisälle kuvaamaan ja käydä heittämässä löylyä ja katsoa että pöllähtääkö jäteilmavirrassa. ;D

1704637839342.png

Tässä alemmassa koneessa on ollut noin 1,5x ilmavirrat ylempään verrattuna.
 
Viimeksi muokattu:
jmaja sanoi:
Missä lämpötilassa tuo 35% on mitattu ja paljonko on sisällä? Hirsiseinä on surkea eriste. Meneekö nurkat alle kastepisteen?
Klikkaa laajentaaksesi...
Siinä 20-21 astetta. Nurkat pysyy kyllä kuivina, ei ongelmaa seinien kanssa. Vaikka tottahan se on ettei tuo mikään lämpimin seinärakenne ole.
 
Meillä on nyt eilisen saunomisen jälkeen tasaantunut 30% kosteus, jos saisin sen tuossa pidettyä niin olisin tyytyväinen.
Sisällä 21-22 ja ilmatkin lauhtunut -8C
 
Yllä jmajan linkittämästä Huttusen opinnäytetyöstä näkyy (kuva 14), että pyöriväkennoinen ilmanvaihtokone palauttaa pakkasilla 90 % poistoilman kosteudesta takaisin asuntoon. Ristivirtaustyyppinen ilmanvaihtokone ei palauta lainkaan. Tästä syystä pyöriväkennoisten ilmanvaihtokoneiden asunnoissa ikkunoiden alalaidat useammin itkevät saunomisten ja pyykkäysten jälkeen. Kosteus asunnosta putoaa hitaasti ellei konetta huudata täysillä ja pitkään, koska ilmanvaihtokone sylkee sinnikkäästi kosteuden takaisin taloon. Kovilla pakkasilla harva haluaa pitää ilmanvaihtokonettaan täysillä päiväkausia saunomisen jälkeen ja toisaalta kovilla pakkasilla on mukava saunoa usein. Kone jakaa kosteuden asuntoon joka puolelle ja ikkunat itkee tasaisesti ympäri kämppää. Tämä on tuttua etenkin, jos saunottelee usein tai pitemmän kaavan mukaan tai isommalla seurueella. Kennon jäätymiset tukkoon tai jumiin (=ei pyöri) ovat tuttua saunomisen jälkeen etenkin silloin, kun kovat yli 20C pakkaset jatkuvat päiväkausia.
Näiden faktojen takia käytän erillistä ilmankuivainta ja suosittelen sitä muillekin pyöriväkennoisen ilmanvaihtokoneen omistajille.
 
Viimeksi muokattu:
ollip sanoi:
Tällä hetkellä näyttäisi olevan tällainen tilanne:
Ulkoilma -22,2
Tuloilma 13,2 (jälkilämmitysvastus säädetty 13 asteeseen)
Poistoilma 18,3
Jäteilma -7,9

En mielellään laittaisi kämppää alipaineiksi ja vähän epäilen että olisiko siitä juuri hyötyäkään koska talo on todella tiivis joten vuotoilmaa ei vaan tule mistään vaikka olisi reilustikin alipaineinen. Talon mitattu tiiveysluku on 0,2.
Klikkaa laajentaaksesi...
Meillä Flexit uni 4. Siinä ei ainakaan ole erillistä asetusta tuloilmalle ja jälkilämmitysvastukselle. Oletko kokeillut kuinka lämpimän tuloilman saat vastukset poiskytkettynä? Itsellä nyt Tuloilma asetettu 18 asteeseen, Ulkoilma - 3, vastus käyttö 5%
 
Rinnetalonmies sanoi:
Meillä Flexit uni 4. Siinä ei ainakaan ole erillistä asetusta tuloilmalle ja jälkilämmitysvastukselle. Oletko kokeillut kuinka lämpimän tuloilman saat vastukset poiskytkettynä? Itsellä nyt Tuloilma asetettu 18 asteeseen, Ulkoilma - 3, vastus käyttö 5%
Klikkaa laajentaaksesi...
S3:ssa pystyy säätämään vastuksen lämpötilareferenssin erikseen. Joo olen oikeastaan aina pitänyt vastuksen pois päältä mutta nyt kun tuli nämä useamman päivän -20 pakkaset niin laitoin vastuksen päälle. Jotain 10 astetta taisi olla tuloilma ilman vastusta kun ulkoilma -22.
 
ollip sanoi:
Mulla on kämpässä -20 asteen pakkasilla ongelmaa että ikkunat kondensoi alareunastaan vaikkei edes pitäisi verhoja edessä. Jos verhon pitää kiinni niin ikkunan alareuna vetää ihan jäähän. Osa ongelmaa lienee syvät karmit eli lasi on todella lähellä seinän ulkopintaa. Seinä on 205mm hirttä. Mutta pääsyyllinen lienee kuitenkin pyöriväkennoinen IV-kone ja ilmankosteus joka on noin 35% näilläkin -20C pakkasilla. Kone on Flexit Nordic S3.

Kysymys kuuluu, mitä keinoja olisi pudottaa ilmankosteutta? Puhaltimien säätäminen täysille ei auta. Kennon pyörimistä ei nähdäkseni pysty rajoittamaan koska tulolämpötilan alin mahdollinen referenssi on 10 astetta ja senkin saavuttaakseen kennon on pyörittävä täysillä. Voisihan koneen lämpöanturia huijata että ilma on lämpimämpää jolloin kenno ei pyörisi ainakaan täysillä. Mutta toimisikohan se edes vai tulisiko jotain ongelmaa. Sen lisäksi tietysti että tuloilma menisi älyttömän kylmäksi. Yksi vaihtoehto tietysti olisi vaihtaa kuutiokoneeseen mutta ei nyt ole suosikkivaihtoehto kun tuo nykyinenkin kone on vasta 3 vuotta v
Klikkaa laajentaaksesi...

ollip sanoi:
Mulla on kämpässä -20 asteen pakkasilla ongelmaa että ikkunat kondensoi alareunastaan vaikkei edes pitäisi verhoja edessä. Jos verhon pitää kiinni niin ikkunan alareuna vetää ihan jäähän. Osa ongelmaa lienee syvät karmit eli lasi on todella lähellä seinän ulkopintaa. Seinä on 205mm hirttä. Mutta pääsyyllinen lienee kuitenkin pyöriväkennoinen IV-kone ja ilmankosteus joka on noin 35% näilläkin -20C pakkasilla. Kone on Flexit Nordic S3.

Kysymys kuuluu, mitä keinoja olisi pudottaa ilmankosteutta? Puhaltimien säätäminen täysille ei auta. Kennon pyörimistä ei nähdäkseni pysty rajoittamaan koska tulolämpötilan alin mahdollinen referenssi on 10 astetta ja senkin saavuttaakseen kennon on pyörittävä täysillä. Voisihan koneen lämpöanturia huijata että ilma on lämpimämpää jolloin kenno ei pyörisi ainakaan täysillä. Mutta toimisikohan se edes vai tulisiko jotain ongelmaa. Sen lisäksi tietysti että tuloilma menisi älyttömän kylmäksi. Yksi vaihtoehto tietysti olisi vaihtaa kuutiokoneeseen mutta ei nyt ole suosikkivaihtoehto kun tuo nykyinenkin kone on vasta 3 vuotta vanha.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kommentoin tähän, koska minulla myös kosteusongelmia. Minulla Flexit Econordic WH4 (pyöriväkenno) kone ja kosteus ongelmat alkoivat kun ensimmäiset pakkaset alkoi. Ulko-ovien karmin ja ovilehden väliin tiivisteiden ulkopuolelle kerääntyy kosteutta ja kovemmilla pakkasilla jäätä. Liesituuletin tiputtaa vettä myös. Iv säädöt on mitattu kahden eri mittaajan toimesta. Olen saanut ongelmia hillittyä, kun sisäilman kosteutta olen saanut pudotettua 30% paikkeille. Poistoa lisännyt enemmän ja saunat ja suihkut vähemmälle (ei kovin viihtyisää asumista). Jos pakkasta alkaa olemaan -10 tai enemmän, niin kone ei pysty pitämään sisäilman kosteutta alhaalla vaan esim. Suihkussa käynnin jälkeen kosteus alkaa sisällä nousta. 35% ja enemmän kun kosteutta on, niin ongelmia alkaa tulemaan. Talo on paritalo ja molemmat asunnot samanlaisia ja naapurissa ei mitään näitä ongelmia. Naapurin koneessa ei ole kenno pyörinyt ja tätä ei ole vielä korjattu, joten ei vaihtoehtoja taida olla kuin, että iv kone ei kykene kosteutta poistamaan pakkasilla.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom