Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa hinnat ovat pysyneet kohtuullisina kuluneena talvikautenakin. Jos ja kun Suomeen tulee paljon lisää tuulivoimaa ja lisäksi Aurora-linja ja mahdollisesti tuota Pyhäsalmen voimalaa vielä laajennetaan rutkasti, niin onhan mahdollista, että hinta Suomessa seuraisi kohtuullisesti noita edullisten alueiden hintoja -- jos nimittäin ruotsalaiset eivät onnistu ratkaisemaan noita siirto-ongelmiaan pohjoisen ja etelän välillä. Suomen tuulivoiman ajoittainen ylituotanto nimittäin pitää myös Pohjois-Skandinavian luontaiset vesivoima-altaat täydempinä, kun vettä kannattaa pantata heikkotuulisille jaksoille.
Pyhäsalmen kaivoksen suuri pumppuvoimalahanke laitettiin telakalle
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Suomi on muutaman vuoden päästä omavarainen sähkön suhteen, jos katsotaan vuosituotantoa. Hetkellinen tarkastelu on sitten toki eri asia, varmasti ostosähköä tarvitaan hetkellisesti paljonkin, ja jonain toisena hetkenä sitten viedään ulkomaille langat punaisina.
Ihan mielenkiintoinen esitys aiheesta. Muutama poiminta siitä.
Saamaan yhteyteen tulee myös 100 MWp aurinkopanelisto
^ Sama suomeksi:
www.solarigo.fi
100 MWp aurinkosähkötoteutus kaivosten rikastushiekka-altaille Pohjois-Pohjanmaalle
Pohjois-Pohjanmaalla suunnitellaan 100 MWp aurinkovoimalakokonaisuutta ja teollisen mittakaavan Callio Solar Park aurinkopuistoa.
www.solarigo.fi
Tässä onkin mukavan kokoinen pumppuvoimala valmistunut Sveitsiin.
Pumppuvoimalaitoksen teho on 900 megawattia, ja se sijaitsee Sveitsin Valaisin piirikunnassa. Nant de Drance -yrityksen voimalaitos rakennettiin vastaamaan uusiutuvien energianlähteiden tuotantomäärien vaihteluun erityisesti Sveitsissä, mutta myös koko Euroopan alueella.
Pumppuvoimalaitoksen turbiinit sijoitettiin maanalaisen luolaston uumeniin 600 metrin syvyyteen. Turbiineja on yhteensä kuusi, joista jokaisen teho on 150 megawattia. Yhteensä niiden läpi kulkee 360 kuutiota vettä sekunnissa.
Lisäksi voimalaitoksessa on kaksi patoallasta. Ylemmän altaan tilavuus on 25 miljoonaa kuutiota, joka vastaa 20 000 megawattitunnin varastointikapasiteettia.
www.tekniikkatalous.fi
Pumppuvoimalaitoksen teho on 900 megawattia, ja se sijaitsee Sveitsin Valaisin piirikunnassa. Nant de Drance -yrityksen voimalaitos rakennettiin vastaamaan uusiutuvien energianlähteiden tuotantomäärien vaihteluun erityisesti Sveitsissä, mutta myös koko Euroopan alueella.
Pumppuvoimalaitoksen turbiinit sijoitettiin maanalaisen luolaston uumeniin 600 metrin syvyyteen. Turbiineja on yhteensä kuusi, joista jokaisen teho on 150 megawattia. Yhteensä niiden läpi kulkee 360 kuutiota vettä sekunnissa.
Lisäksi voimalaitoksessa on kaksi patoallasta. Ylemmän altaan tilavuus on 25 miljoonaa kuutiota, joka vastaa 20 000 megawattitunnin varastointikapasiteettia.
Euroopan uusi jättimäinen pumppuvoimalaitos: 25 miljoonassa vesikuutiossa 20 000 MWh varastointikapasiteetti
Sveitsiin rakennettu voimalaitos on yksi Euroopan suurimmista.
www.tekniikkatalous.fi
^Sveitsi on siitä onnellisessa asemassa, että heillä noita korkeuseroja riittää. Tuokin laitos perustuu veden pumppaamiseen kahden vuosikymmeniä sitten rakennetun maanpäällisen tekoaltaan välillä. Meillä homma on kertaluokkaa hankalampaa, kun riittävää korkeuseroa ei oikein tahdo löytyä. Ei tuollakaan taideta silti maailman TOP 10 pumppuvoimaloiden listalle päästä, sen verran pienestä laitoksesta on kyse.
Tuossa on sama teho kuin Liettuan Kruoniksen pumppuvoimalassa on nykyisin jäljellä (oli melkein kaksinkertainen aikoinaan Ingnalinan ydinvoimalan tarpeisiin), kuitenkin varastokapasiteetti noin kaksinkertainen, https://en.wikipedia.org/wiki/Kruonis_Pumped_Storage_Plant. Suurempia laitoksia joka suhteessa löytyy etenkin Kiinasta ja Yhdysvalloista, mutta selvästi suurempia Euroopastakin, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pumped-storage_hydroelectric_power_stations. Eivät nuo silti vedä vertoja Norjan hybridiallasratkaisuille (joilla yhdistetään pumppuvoimala- ja varastoivaa vesivoimaa eri tavoin). Kanadasta löytyy myös kaikenlaista.
Kaj Luukko pohtii toimisiko Porttipahta ja Lokka pumppuvoimalana
planeetta.wordpress.com
Toimisiko Lokka ja Porttipahta pumppuvoimalana?
Sattui silmiini artikkeli otsikolla Tuulienergian varastointiin olisi tarjolla helppo ratkaisu. Ingeressi kertoo idean: ”Ylimääräisen tuulienergian aikana pumpataan vettä Porttipahdasta Lokkaan j…
planeetta.wordpress.com
Altaiden välillä tarvittaisiin sulkuja ja pienehkö voimalaitos jotta hommassa olisi järkeä.
Toinen vaihtoehto olisi tehdä viikoksi pumpuille riittävä allas Porttipahdan alapuolelle.
Mietin vaan että 30m nosto takaisin Porttipahtaan on ihan eri luokan juttu kuin 9m Lokkaan.
Samaa toki voisi soveltaa Oulujärvellä
Toinen vaihtoehto olisi tehdä viikoksi pumpuille riittävä allas Porttipahdan alapuolelle.
Mietin vaan että 30m nosto takaisin Porttipahtaan on ihan eri luokan juttu kuin 9m Lokkaan.
Samaa toki voisi soveltaa Oulujärvellä
Imatran koski ja viereiset Suomen puolella taitavat pystyä valjastamaan pääosan putouskorkeudesta ja Laatokka on jo aika matalalla, mutta toki tuosta menisi huomattava osa haaskuun naapurimaan hyväksi ja korvauksia ei taida olla odotettavissa. Jos siis yleensä haluaa spekuloida tuon vesistön mahdollisella energiavarastosovelluksella.
- Keskustelun aloittaja
- #55
Euroopan komissio näyttää vihreätä valoa Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalasuunnitelmille
Euroopan komissio on hyväksynyt sen, että Suomi voi maksaa 26,3 miljonaa euroa investointitukena Pyhäsalmen kaivokseen suunnitelulle pumppuvoimalalle.
yle.fi
Euroopan komissio on hyväksynyt sen, että Suomi voi maksaa 26,3 miljonaa euroa investointitukena Pyhäsalmen kaivokseen suunnitelulle pumppuvoimalalle.
Euroopan komissio näyttää vihreätä valoa Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalasuunnitelmille
Euroopan komissio on hyväksynyt sen, että Suomi voi maksaa 26,3 miljonaa euroa investointitukena Pyhäsalmen kaivokseen suunnitelulle pumppuvoimalalle.
yle.fi
”Pumppuvoimalaitoksen tehoksi on suunniteltu 75 MW ja kapasiteetiksi 530 MWh”
Tämän vuoden lopussa meillä pitäisi kaiketi olla 5GW tuulivoimatuotantoa eli noin 1,5GW vuotuinen keskiteho.
Nyt kun oli 20 päivää jolloin tuulivoiman tuotanto jäi Fingridin datan perusteella keskimäärin 260 MWh/h niin täyttämään 1000 MW vaje 520 MWh:n varasto olisi riittänyt puoleksi tunniksi. Ja/tai näitä Pyhäsalmia olisi pitänyt olla luokka 15 kappaletta jolloin 1GW tuotantovaje olisi täytetty 7 tunniksi.
Tuulivoima ja vastaavat on OK mutta vaikuttaa siltä, että tuo energianvarastointi ja sen massiivisuus on jotenkin unohtunut?
Tämän vuoden lopussa meillä pitäisi kaiketi olla 5GW tuulivoimatuotantoa eli noin 1,5GW vuotuinen keskiteho.
Nyt kun oli 20 päivää jolloin tuulivoiman tuotanto jäi Fingridin datan perusteella keskimäärin 260 MWh/h niin täyttämään 1000 MW vaje 520 MWh:n varasto olisi riittänyt puoleksi tunniksi. Ja/tai näitä Pyhäsalmia olisi pitänyt olla luokka 15 kappaletta jolloin 1GW tuotantovaje olisi täytetty 7 tunniksi.
Tuulivoima ja vastaavat on OK mutta vaikuttaa siltä, että tuo energianvarastointi ja sen massiivisuus on jotenkin unohtunut?
Viimeksi muokattu:
Pikaisella kuukeloinnilla löytyi laskelmia, ja näyttävät yhtä huonoille kuin oletinkin.
Toimisiko Lokka ja Porttipahta pumppuvoimalana?
Sattui silmiini artikkeli otsikolla Tuulienergian varastointiin olisi tarjolla helppo ratkaisu. Ingeressi kertoo idean: ”Ylimääräisen tuulienergian aikana pumpataan vettä Porttipahdasta Lokkaan j…
planeetta.wordpress.com
Vesivoiman vesivarastot ovat Suomessa 5500 GWh ja nyt on tuosta 3400 GWh. Siitä siis saa aivan helposti kuukauden 1 GW ylitehoa.
Ruotsissa ja Norjassa on kertaluokkaa enemmän, nyt 23 000 ja 66 000 GWh. Tietysti tuossa rajoittavat siirtolinjat, mutta saahan tuolta nyt 2,5 GW ja lisää rakennetaan.
Ihan valoisalta mielestäni tulevaisuus näyttää. Kun tuulivoimaa pian on tarpeeksi, vesivarantoja voi alkaa säästämään paremmin juuri tuulivoiman vaihteluihin eikä pelkästään vuodenaikojen mukaan.
Vesivoimatehoa tietysti olisi mukava kasvattaa Suomessa, mutta se vaatii virtaaman kasvattamista, joka taas vaatii kanavakokojen ja impellerien lukumäärän tai koon kasvattamista samassa suhteessa, jotta hyötysuhde pysyy hyvänä. Sekä tietysti myös generaattoreiden ja siirtolinjojen tehonnoston.
Virtaamarajoituksia tulee myös jokiuomista.
Millä se "yliteho" tuotetaan? Suomen noin 3,2 GW vesivoimatehosta kaiketi noin puolet ylipäätään pystyy tekemään säätövoimaa, toinen puoli on pieniä laitoksia jokiuomissa jotka ajavat luonnollisen virtaaman mukaan. Mistä tuo 1 GW ylimääräistä säätötehoa otetaan?
Onko mahdollista irrottaa tai siirtää tarvittava lisävoima nykyisestä vesivoimatuotannosta ja säätövoimasta, sitä olen miettinyt?
Tuulivoimatuotanto kasvaa nykyisestä oletettavasti monikertaiseksi, kymmenkertaiseksi jolloin ”varavoima”tehoa tarvitaan lisää.
Vesivoimatehoa taitaa olla nykyisin 3GW joten olisiko siitä puolet??? mahdollista irrottaa tuulettomien päivien pelastajaksi?
Joten vesivoimaloita lisää, isoja vesialtaita ja takaisinpumppausta kun tuuli- ja aurinkosähkössä on ”ylituotantoa".
Voidaanhan sitä toki nojautua enemmän Ruotsiin Ja Norjaan ja kasvattaa siirtokapasiteettia sieltä.
Tuulivoimatuotanto kasvaa nykyisestä oletettavasti monikertaiseksi, kymmenkertaiseksi jolloin ”varavoima”tehoa tarvitaan lisää.
Vesivoimatehoa taitaa olla nykyisin 3GW joten olisiko siitä puolet??? mahdollista irrottaa tuulettomien päivien pelastajaksi?
Joten vesivoimaloita lisää, isoja vesialtaita ja takaisinpumppausta kun tuuli- ja aurinkosähkössä on ”ylituotantoa".
Voidaanhan sitä toki nojautua enemmän Ruotsiin Ja Norjaan ja kasvattaa siirtokapasiteettia sieltä.
Hyvä kysymys. En ole tarkemmin tutustunut missä vesivarannot ovat, miten säädettävää niiden käyttö on ja miten suuri maksimiteho käytännössä saadaan jne.
Näyttää kuitenkin viime aikoina taipuneen 0,6-2,5 GW alueelle. En tiedä miten lähelle nollaa pääsee ja miten pitkäksi aikaa, jos tuulivoimaa on yllin kyllin. Ja sama toiseen suuntaan.
Vesivarannon puolesta pitäisi onnistua, jos tuulivoimalla vettä voi säästää. Keskimäärinhän vesivoima käy vain n. puoliteholla.
Useampaa vesivoimalaa olen laskenut 3D virtauslaskentaohjelmistolla. Noissa usein hyötysuhde on aika huono maksimiteholla. Vaikkapa 15% huonompi kuin normitehoilla. Tuo tietysti osaltaan rajoittaa suurten tehojen käyttöintoa.
Mistä ajattelit löytää paikkoja Suomesta uusille vesivoimaloille ja niille vettä virtaamaan?
Noin 90 prosenttia Suomessa virtavesistä ja koskista on jo valjastettu vesivoiman tuotantoon. Tällä tavoin saadaan keskimääräisenä vuonna tuotettua 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Loput 10 prosenttia vesivoimasta ja vapaista koskista sijoittuu lähinnä rajajokiin ja luonnonsuojelualueille.
Tuo Suomessa vesivoiman tuottama sähkömäärä on yhteensä vuodessa pienempi mitä Olkiluoto kolmonen tuottaa sähköä yksinään vuositasolla. Kunhan se joskus valmistuu.
Vesivoiman tuotanto painottuu Suomessa pääasiassa kesäaikaan ja sulien vesien aikaan keväällä ja kesällä. Johtuu ihan siitä, että jokien virtaama koostuu siitä vedestä joka sataa jokien valuma-alueelle. Talvisin se vesi sataa lumena ja ei päädy jokiin ennen kevättä. Eli se virtaama on talvisin joissa pienempi kuin kesäisin. Ja se vesivoimalan tuottama sähkömäärä riippuu suoraan siitä virtaamasta ja sen lisäksi patokorkeudesta.
jos minun mielipidettäni kysyt niin vastaukseni on, että uudelle vesivoimalle ei varmaankaan mistään.
Ko. lause oli sarkastinen jonka toivoin käyvän ilmi.
Viestintäni epäonnistui tässä.
Viimeksi muokattu:
70-luvulla oli jo suunnitelmat rakentaa pumppuvoimala Päijänteeseen Korpilahdelle. Ympäristönsuojelu toppasi hankkeen.
www.kauppalehti.fi
Suomeen piti 1970-luvulla rakentaa ydinvoimalan tehoa vastaava 500 MW pumppuvoimala, mutta jättihanke kaatui yllättävään syyhyn
Suomeen piti 1970-luvulla rakentaa ydinvoimalan tehoa vastaava 500 MW pumppuvoimala, mutta jättihanke kaatui yllättävään syyhyn
Ympäristönsuojelu torppasi Korpilahden Vaarunvuorille suunnitellun Päijänteen säätövoimalan.
www.kauppalehti.fi
Viroon 550 MW / 6 GWh pumppuvoimala. Tuossa pumppaillaan merivettä
energiasalv.ee
Estonia’s first energy storage project gets green light for construction - Energiasalv
Construction work of pumped hydro plant to start in summer 2024 Estonia’s first large-scale energy storage project, Zero Terrain, has received an official permit and…
energiasalv.ee
Taloudellisessa mielessä aika kova haaste: Ideana olisi siis louhia Pyhäsalmen kaivosvoimalan kaltainen rakennelma meren rantaan lähtien aivan alkutekijöistä. Jos tuo osoittautuisi kannattavaksi, Pyhäsalmen lähtökohdista vastaavan tekeminen laajentamalla pohjan vesivarastoallasta parilla kertaluokalla pinnan avolouhoksen mittoihin (nostamalla louhitut kivet ylös ajoteitä pitkin tai jopa kaivoshissillä) olisi suoranainen kultakaivosprojekti.
Rahoistusta taitaa tulla EU:lta.
The commissioning of the facility is scheduled for 2029. The project originally received funding of €650 million, as an EU Project of Common Interest.
Estonia to host 550 MW pumped hydro storage facility
Energiasalv has secured a construction permit to build a 6 GWh pumped hydro storage plant in Paldiski. Work on the facility is planned to start in the summer of 2024.
www.pv-magazine.com
Siellä on toinenkin projekti vireillä.
Energiasalv is not the only pumped hydro energy storage project that Estonia is looking to add. Last year, Energy-Storage.news reported on a 225MW unit being planned by state-owned company Eesti Energia in Ida-Virumaa, on the other side of the country. That project is slated for completion by 2025-26, and would also mostly be underground.
First pumped hydro energy storage unit in Estonia given green light for construction
Construction on a 6GWh pumped hydro energy storage project in Estonia will begin in summer 2024 after it was green-lighted by regulators.
www.energy-storage.news
Tälläinenkin on laitettu pystyyn: "European Association for Storage of Energy"
ease-storage.eu
Homepage - EASE Storage
ease-storage.eu
Pumppuvoimaloista puheenollen. Tälläisiä suunnitteilla.
Kemijoki oy tavoittelee merkittävää lisäystä vesisähkön tuotantoon. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitoksia Kemijoen vesistöalueelle. Mahdollisten investointien suuruus on yhteensä 2–3 miljardia euroa.
– Selvityksessä on useita 200–600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia, Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoo tiedotteessa.
Timosen mukaan jokiyhtiöllä on paljon potentiaalia vesisähkön lisätuotannolle.
– Tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia lisärakentaa vesisähköä yhtiön olemassa olevaan rakenteeseen ja ympäristöön.
yle.fi
Tiedote: https://www.kemijoki.fi/viestinta/t...rvalliseen-energiasiirtymaan.html?opened=2132
Kemijoki oy tavoittelee merkittävää lisäystä vesisähkön tuotantoon. Yhtiö selvittää mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitoksia Kemijoen vesistöalueelle. Mahdollisten investointien suuruus on yhteensä 2–3 miljardia euroa.
– Selvityksessä on useita 200–600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia, Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen kertoo tiedotteessa.
Timosen mukaan jokiyhtiöllä on paljon potentiaalia vesisähkön lisätuotannolle.
– Tarkastelemme erilaisia mahdollisuuksia lisärakentaa vesisähköä yhtiön olemassa olevaan rakenteeseen ja ympäristöön.
Kemijoki Oy suunnittelee rakentavansa useita pumppuvoimaloita – investoinnit jopa kolme miljardia euroa
Selvitettävänä on useiden pumppuvoimalaitosten rakentaminen Kemijoen vesistöalueelle. Kemijoki Oy:n mukaan vesisähkön tarjoamaa säätövoimaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
yle.fi
Tiedote: https://www.kemijoki.fi/viestinta/t...rvalliseen-energiasiirtymaan.html?opened=2132
Viimeksi muokattu:
Pyhäsalmi rakentumassa ensi vuonna. Hesarissa myös juttua Kemijoen hankkeesta.
www.hs.fi
Energia | ”Tälle on jumalattoman iso kysyntä” – Suunniteltu miljardi-investointi tasoittaisi sähkön hintaa
Pumppuvoimala tasaa energian tuotannon lyhytaikaisia heilahteluja, joita syntyy esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannossa.
www.hs.fi
- Keskustelun aloittaja
- #72
HS: Pitkään suunniteltu entisen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalahanke on kaatumassa
Hanketta vetänyt EPV Energia on päättänyt vetäytyä Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellusta pumppuvoimalaitoshankkeesta Pyhäjärvellä.
HS: Pitkään suunniteltu entisen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalahanke on kaatumassa
Hanketta vetänyt EPV Energia on päättänyt vetäytyä Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellusta pumppuvoimalaitoshankkeesta Pyhäjärvellä.
yle.fi
Pyhäsalmen kaivokseen pumppuvoimalaitos - EPV
Pyhäsalmen kaivoksessa maanalainen louhinta on loppumassa vuonna 2022. Yhtenä ajatuksena kaivoksen jatkohyödyntämisessä on ollut energiavarasto ja pumppuvoimala. EPV Energia lähti alkuvuodesta projektiin mukaan ja päätti tutkia tätä varastointiratkaisumahdollisuutta lisää.
www.epv.fi
Tiedotteesta päätellen rakentamistarjousten hintataso on etenkin nykysuhdeisiin peilaten osoittaunut pöyristyttäväksi? Toki korkotaso on kulminoitunut sekä rakennusalan ja koneteollisuuden suhdanteet sukeltaneet kunnolla ilmeisesti vasta tarjousten jättämisajankohdan jälkeen.HS: Pitkään suunniteltu entisen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalahanke on kaatumassa
Hanketta vetänyt EPV Energia on päättänyt vetäytyä Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellusta pumppuvoimalaitoshankkeesta Pyhäjärvellä.
HS: Pitkään suunniteltu entisen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalahanke on kaatumassa
Hanketta vetänyt EPV Energia on päättänyt vetäytyä Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellusta pumppuvoimalaitoshankkeesta Pyhäjärvellä.Pyhäsalmen kaivokseen pumppuvoimalaitos - EPV
Pyhäsalmen kaivoksessa maanalainen louhinta on loppumassa vuonna 2022. Yhtenä ajatuksena kaivoksen jatkohyödyntämisessä on ollut energiavarasto ja pumppuvoimala. EPV Energia lähti alkuvuodesta projektiin mukaan ja päätti tutkia tätä varastointiratkaisumahdollisuutta lisää.
Sen sijaan tarve moiselle laitokselle on osoittanut entistäkin ilmeisemmäksi, kun tuuli- ja aurinkotuotantoa on tullut jatkuvasti lisää ja joustavasti säädettävä tuotanto jatkanut vähenemistään ja tämän seuraukset ovat alkaneet kärjistyä. Vieläköhän hanke saattaisi viritä uudelleen henkiin, kun rakentajille ja koneteollisuudelle pannaan oikein kunnolla luu kurkkuun, eli ota tai jätä, eli tarjoa työtä järkevällä hinnalla tai vaihtoehtona ole sitten tekemättä mitään?
Täällä kuitenkin hommat jatkuu
Kemijoki Oy jatkaa pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla
Kemijoki Oy vauhdittaa Suomen turvallista energiasiirtymää ja jatkaa pumppuvoimalaitoksen alustavaa esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla. Samalla yhtiö jatkaa selvitystä myös muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksista Pohjois-Suomessa.Kemijoki Oy jatkaa pumppuvoimalaitoksen esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla
Kemijoki Oy vauhdittaa Suomen turvallista energiasiirtymää ja jatkaa pumppuvoimalaitoksen alustavaa esisuunnittelua Kemijärven Ailangantunturilla. Samalla yhtiö jatkaa selvitystä myös muiden pumppuvoimalaitosten rakentamisen mahdollisuuksista Pohjois-Suomessa.
www.kemijoki.fi
- Keskustelun aloittaja
- #76
Espanjan Tajo de la Encantada on aika saman kokoluokan laitos kuin tuo Kemijoen hanke
www.gem.wiki
www.surinenglish.com
maps.app.goo.gl
Tajo De La Encantada hydroelectric plant
Tajo De La Encantada hydroelectric plant is an operating hydroelectric power plant in Guadalteba, Malaga, Andalusia, Spain.
www.gem.wiki
The power of El Chorro | Sur in English
The Tajo de la Encantada hydroelectric plant is one of the most powerful in Spain. It can generate enough power to meet almost all of Malaga city's energy needs
www.surinenglish.com
Central Hidroeléctrica del Tajo de la Encantada · 29552, Málaga, Espanja
★★★★★ · Voimalaitos
maps.app.goo.gl
Tätä Wikipadiassa olevaa listaa olen tutkaillut - liekö ajan tasalla.
(teholtaan) Suurin Euroopassa sija 11.
en.wikipedia.org
| Station | Country | Location | Power Capacity (MW) | Storage Capacity (MWh) | Ref |
|---|---|---|---|---|---|
| Fengning Pumped Storage Power Station | 
| 
| 3,600 | 40,000 | [1][2] |
| Bath County Pumped Storage Station | 
|
| 3,003 | 24,000 | [3 |
(teholtaan) Suurin Euroopassa sija 11.
| Grand'Maison Dam | 
|
| 1,800 | 34,800 | [16][17] |
List of pumped-storage hydroelectric power stations - Wikipedia
Pyhäsalmeen suunniteltu laitos onkin ollut kokoluokaltaan aika vaatimaton eikä todellakaan käytä kunnolla hyväkseen kuilun syvyyden mahdollisuuksia. Mutta jos rakennettaisiin teholtaan ja kapasiteetiltaan kymmenkertainen, rahaakin tarvittaisiin runsaasti. Ala-allasta pitäisi louhia vastaavassa suhteessa ja kivi nostaa maan pinnalle sekä läjittää jonnekin lähistölle. Tarvittaisiin varmaan uusi suurempi kaivoshissikin, jolla kiveä saataisiin riittävän tehokkaasti ja taloudellisesti maan pinnalle. Kun louhii pohjalta kuutiometrin, saa periaatteessa muutaman kilowattitunnin varastokapasiteettia, joten olisi louhittava ja hissattava ylös aika paljon kiveä. Jo tuon puolen gigawattitunnin varastokapasiteetti vaatisi luokkaa 20m syvän ja pinta-alaltaan 50m x 200m varastoaltaan. Patoamalla saanee energiavarastoa sopivaan paikkaan paljon halvemmalla, vaikka tilavuutta tarvitaankin käänteisesti suhteessa putouskorkeuteen.
Arviota Kemijärvi- Ailangantunturi projektin aikataulusta
www.tekniikkatalous.fi
"Pumppuvoimalan putouskorkeudeksi saadaan Ailangantunturilla noin 200 metriä"
"Mahdollisen investoinnin suuruus olisi noin 600–800 miljoonaa euroa."
"Keväällä Timonen totesi haastattelussa, että aikaisintaan hankkeiden rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2025 ja rakentamiseen on varattu neljä vuotta aikaa.
Kyse on siis 2030-luvun ratkaisusta."
Jopa 800 miljoonan investointi: Kemijoki selvittää 550 MW pumppuvoimalaitoksen rakentamista Kemijärvelle
Kemijoki Oy:n suurhanke useiden pumppuvoimaloiden rakentamiseksi nytkähti pykälän eteenpäin perjantaina. Yhtiö tutkii nyt tarkemmin uuden voimalan rakentamista Kemijärven Ailangantunturille.
www.tekniikkatalous.fi
"Pumppuvoimalan putouskorkeudeksi saadaan Ailangantunturilla noin 200 metriä"
"Mahdollisen investoinnin suuruus olisi noin 600–800 miljoonaa euroa."
"Keväällä Timonen totesi haastattelussa, että aikaisintaan hankkeiden rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2025 ja rakentamiseen on varattu neljä vuotta aikaa.
Kyse on siis 2030-luvun ratkaisusta."
Tuossa o maininta että kustannukset olisivat tuplaantuneet.
Kello käy Euroopan syvimmän kaivoksen kohtalolle – vesi alkaa nousta, jos pumppuvoimalalle ei pian löydetä toteuttajaa
EPV Energia valmisteli pumppuvoimalaa Pyhäsalmen ehtyneeseen kaivokseen. Se vetäytyi hankkeesta, kun kustannukset nousivat. Nyt etsitään uutta toimijaa, mutta aika käy vähiin.
yle.fi