Kolleega RAFU lienee vilpittömin mielin liikkeellä mutta jotakin klappia näissä Hitachi tuloksissa on. Omin ajatuksin pitää palata 1970- 1980 luvulle jolloin olin mukana jonkin aikaa IVO:n pientalojen lämmitystutkimusprojektissa. Tältä ajalta on jäänyt joitain prujuja ja ajatuksiakin. Samoin pitää palata ajatuksin 1990 luvulle jolloin oli tekemisissä ilmastointilaitosten suunnittelun, vastaanottotarkastusten ja käytönkin kanssa kanssa.
Rakennuksen lämmöntarve
RAFUn rakennus on n 120 m2 ja tilavuus siten luokkaa 350 m3. Prujuista löytyy muutaman tutkimuskohteen
tieto jolla osoitetaan että lämmitystehon tarve muuttuu hyvin suoraviivaisesti lämmitettävän tilavuuden mukaan. Samoin saa vastaavan tiedon että lämmitystehon tarve muuttuu hyvin suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan. Löytyy myös tietoa siitä miten eristykset ym vaikuttavat mutta pelkistetään tarkastelua kun muita faktoja ei ole tiedossa. Tuonaikaisen 350 m3 rakennuksen lämmitysteho on luokkaa 6 kW mitoituslämpötilalla -25 oC ja jos tästä pisteestä vedetään ruutupaperilla viiva +12 kohdalle jolloin lämmitystä ei tarvita, saadaan esimerkiksi - 20 asteelle rakennuksen lämmitystehoksi 5 kW, -10 asteelle 3 kW ja 0 asteessa vähän alle 2 kW.
Sisäilma
Jos huoneessa ylimpänä oleva ilma on kylmempää tai samanlämpöistä kuin huoneilma keskimäärin, tarkoittaa se
normaalisti sitä että kyseessä on jäähdytys jossa käytetään hyväksi erilaisin tuloilmasuutin/säleiköin aikaansaatua Koanda ilmiötä jossa kylmän tuloilman nopeus voittaa lämpimän huoneilman nosteen ja kylmä ilma kiirii pitkin katon pintaa ja tämän ilman nopeuden laskiessa alkaa ilma sekoittua tähän lämpimänpään ilmaan ja osa kylmästä ilmasta valuu "läpi" tämän lämpimän ilman ja tällä tavoin saadaan miellyttävä sisäilman jäähdytysvaikutus.
En muista tarkoin miten ihmisten aistimus meni sisäilman nopeuden ja lämpötilan välillä mutta keskivertoihminen tuntee jo niinkin pienellä nopeudella kuin 0.1 m/s nopeudella ilman epämiellyttäväksi jos ilma on viileää n 20..21 asteen paikkeilla (kansankielellä puhutaan vedon tunteesta). Sisäilman nopeus 0.5 m/s on jo hyvin suuri ja vaatii muistaakseni lähelle 30 asteen ilman lämpötilan ollakseen aistimukseltaan tyydyttävä. Jos taas halutaan että huoneilma sekoittuu tasalämpöiseksi katosta lattiaan, tarvittaneen ilmannopeuksia 1..5 m/s joka tarkoittaa sitä että baskeri pyörii päässä ja sukat pyörivät jaloissa.
Oma lukunsa on siten tämä sisäilmapyörityksen vaikutus lämpötalouteen. Periaatteessa asia on aivan sama kuin talon ulkopuolella. Jos ulkona tuulee, se jäähdyttää taloa ja aivan varmasti talo kuluttaa enemmän lämpöä tuulisella säällä kuin tyvenessä säässä.
/a045b
Rakennuksen lämmöntarve
RAFUn rakennus on n 120 m2 ja tilavuus siten luokkaa 350 m3. Prujuista löytyy muutaman tutkimuskohteen
tieto jolla osoitetaan että lämmitystehon tarve muuttuu hyvin suoraviivaisesti lämmitettävän tilavuuden mukaan. Samoin saa vastaavan tiedon että lämmitystehon tarve muuttuu hyvin suoraviivaisesti ulkolämpötilan mukaan. Löytyy myös tietoa siitä miten eristykset ym vaikuttavat mutta pelkistetään tarkastelua kun muita faktoja ei ole tiedossa. Tuonaikaisen 350 m3 rakennuksen lämmitysteho on luokkaa 6 kW mitoituslämpötilalla -25 oC ja jos tästä pisteestä vedetään ruutupaperilla viiva +12 kohdalle jolloin lämmitystä ei tarvita, saadaan esimerkiksi - 20 asteelle rakennuksen lämmitystehoksi 5 kW, -10 asteelle 3 kW ja 0 asteessa vähän alle 2 kW.
Sisäilma
Jos huoneessa ylimpänä oleva ilma on kylmempää tai samanlämpöistä kuin huoneilma keskimäärin, tarkoittaa se
normaalisti sitä että kyseessä on jäähdytys jossa käytetään hyväksi erilaisin tuloilmasuutin/säleiköin aikaansaatua Koanda ilmiötä jossa kylmän tuloilman nopeus voittaa lämpimän huoneilman nosteen ja kylmä ilma kiirii pitkin katon pintaa ja tämän ilman nopeuden laskiessa alkaa ilma sekoittua tähän lämpimänpään ilmaan ja osa kylmästä ilmasta valuu "läpi" tämän lämpimän ilman ja tällä tavoin saadaan miellyttävä sisäilman jäähdytysvaikutus.
En muista tarkoin miten ihmisten aistimus meni sisäilman nopeuden ja lämpötilan välillä mutta keskivertoihminen tuntee jo niinkin pienellä nopeudella kuin 0.1 m/s nopeudella ilman epämiellyttäväksi jos ilma on viileää n 20..21 asteen paikkeilla (kansankielellä puhutaan vedon tunteesta). Sisäilman nopeus 0.5 m/s on jo hyvin suuri ja vaatii muistaakseni lähelle 30 asteen ilman lämpötilan ollakseen aistimukseltaan tyydyttävä. Jos taas halutaan että huoneilma sekoittuu tasalämpöiseksi katosta lattiaan, tarvittaneen ilmannopeuksia 1..5 m/s joka tarkoittaa sitä että baskeri pyörii päässä ja sukat pyörivät jaloissa.
Oma lukunsa on siten tämä sisäilmapyörityksen vaikutus lämpötalouteen. Periaatteessa asia on aivan sama kuin talon ulkopuolella. Jos ulkona tuulee, se jäähdyttää taloa ja aivan varmasti talo kuluttaa enemmän lämpöä tuulisella säällä kuin tyvenessä säässä.
/a045b
Miten kävisi jos kuumettakin mitattaisiin +/- 3 ast C tarkkuudella. Mittauksen nopeus on tietenkin joissain tapauksissa haasteellista. Tätä mittausta voi kutsua vaikka korvakuulolla mittaukseksi. Älä ota liian vakavasti! 