Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mertmi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Mertmi

Jäsen
Tästä asiasta on varmasti puhuttu monessakin yhteydessä aiemmin, mutta keksin mielestäni yhden mielenkiintoisen lähestymistavan. Kiinnitin huomiota laitteiden teknisissä tiedoissa mainittuun suurimpaan sähkötehoon, minkä laite ottaa sähköverkosta. Esim. omassa ilpissä se on ilmoitettu seuraavasti: Sähköteho (lämmitys) 995W (250-1360). Kun omassa systeemissäni on sähkömittari tuolla syötössä, niin laskin -31 pakkasella keskimääräisen sähkötehon noin kolmen tunnin kulutuksen perusteella. Käytännössä otin lukeman mittarista ja kirjasin kellonajan ylös. Sama temppu tarkastelujakson lopuksi ja sitten taskulaskinta peliin. Ne joilla on monipuolisempi mittari, voivat varmaan nähdä sähkötehon parin napin painalluksella. Jokatapauksessa tulos oli -31:ssä 985W. Nyt kun keli lauhtui, ulkolämpötila -12astetta ja 3h keskimääräinen teho 660W. Tällä kelillä pumppuni hoitaa lämmityksen suurimmalta osalta yksin (lattialämmitykset pesutiloissa päällä ja parissa makuuhuoneessa patterit). Selkeästi -31:ssä pumppu teki sen minkä pystyi ja sähkötehosta sen näkee, 10W vähemmän, kuin valmistajan prosyyrissä.

Nythän ei enää tarvitse, kun ottaa muutama lukema ylös tuosta -12 ... -31 väliltä ja selviää vallan hyvin piste, jossa sähköteho saavuttaa tuon tehtaan lupaaman vajaan kilovatin. Tokihan asia selviää katsomalla asunnon lämpömittareita, mutta omasta mielestäni huoneiston lämpötilan alkaessa laskea pakkasen kiristyessä tämän haetun rajan tarkka ulkolämpötila jää hieman epätarkaksi. Tehon tarkkailu ja sitä kautta tämän rajan löytäminen tosin taitaa vaatia suhteellisen tasaisen ulkolämpötilan. Ainakin meillä tuo saisi pysyä samana sen kolme tuntia. Siihen voi hyvinkin tulla joku sulatuskin mukaan, mutta onpahan suunnilleen samantyylisiä tilanteita kokonaisuudessaan.
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Siis mitä nyt haet takaa? Sitä että milloin alkaa pumppu tehdä täysillä töitä vai jotain muuta? Eikös tuolla ole galluppia jo aiemmin? Ja riittäähän se pumppu pitämään lämpimänä koko kämpän jos vain viihtyy viileässä...
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Tois puol jokke sanoi:
Ja riittäähän se pumppu pitämään lämpimänä koko kämpän jos vain viihtyy viileässä...
Smiley211008 Smiley211008 Smiley211008
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Siis mitä nyt haet takaa? Sitä että milloin alkaa pumppu tehdä täysillä töitä vai jotain muuta? Eikös tuolla ole galluppia jo aiemmin? Ja riittäähän se pumppu pitämään lämpimänä koko kämpän jos vain viihtyy viileässä...

Tuo nyt ei oikein pidä paikkaansa käytännössä tai sitten pitää jo viihtyä pakkasessa. Nimittäin torpassa jos ei ole muita lämmön lähteitä käy tällaisillä talvilla ennemmin tai myöhemmin niin, että pumppu menee jäähän koska sulatukseen ei ole enää riittävästi lämpöä tarjolla.

Koska torppia on niin erilaisia lämmöneristyskyvyltään, ei oikein pumppujen vertaileminen tämän perusteella ole mielekästä. Sama juttu "pumppu yksin lämmittämässä", Normaalisti kun kaikki oheistoiminta tuottaa lämpöä ja monilla kylpyhuonetilat ovat lämmitettyja sekä osa pitää myös kivilattioita pienellä.

Mutta vastauksena otsikon kysymykseen: kesämökkini ei kestä +23:ssa yli -10 asteen pakkasessa ilman lisälämmittimiä.
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Kokkare sanoi:
Eikös nämä kuitenkin ole vain lisälämmönlähteitä. ???

Päälähde kykenee tuottamaan energiasta suurimman osan ja enimmän aikaa, ei siihen sen kummempaa määrittelyä kaivata. Lisälämmöksi näitä kutsuvat kalliita investointeja myyvät kauppiaat.

Ei minulla ole ollut vesikierto päällä muutamaan vuoteen. Jos ILPpein teho ei riitä pitemmällä pakkasella autan rautakaupan lämpöpuhaltimilla ( joka siis on se varalähde )
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Tois puol jokke sanoi:
Siis mitä nyt haet takaa? Sitä että milloin alkaa pumppu tehdä täysillä töitä vai jotain muuta? Eikös tuolla ole galluppia jo aiemmin? Ja riittäähän se pumppu pitämään lämpimänä koko kämpän jos vain viihtyy viileässä...

Vissiin ajatusmallini oli itsestäänselvyys, jota en vaan ollut ymmärtänyt kenenkään kirjoitteluista suoraan. Lähinnä ajoin takaa sitä, että tuosta sähkötehosta näkee suoraan milloin pumppu vetää maksimitehoilla. Galluppipalstaa en ollut tajunnut lukea.

Tietenkin muidenkin mainitsema muun sähkönkulutuksen tuoma lämpö auttaa lämpöpumppua ja sisäyksikkö levittää parhaimmillaan pistemäistä hukkalämpöä tasaisemmin laajemmalle alueelle huusholliin...
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Oman pumpun maksimiotto on 1500 W, mutta sulatusten takia keskimääräinen otto on reilu 1 kW ja suurimmat vuorokausikulutukset 25 - 26 kWh. Tästä tehdään lämpöä ilman apuja tuonne -10 seutuville, jonka jälkeen makuuhuoneet alkavat jäähtymään. Takan kanssa pääsee -15, jopa -20 jos ei tuule tai pakkanen kestä päiväkausia. Liitteenä kuvaaja, jossa tämä rajalämpötila tulee näkyville, kun ollaan pelkän pumpun varassa. Samalla siitä näkee, miten muut lämmönlähteet (paitsi takka) osallistuu lämmitykseen.

Talossa pitää olla aika pieni energiankulutus, jos tuommoisella reilulla 1 kW lämmittimellä pistemäisesti mökkiä lämmitetään, kun COP laskee samalla kohti ykköstä.
 

Liitetiedostot

  • Ilman takkaa.PNG
    Ilman takkaa.PNG
    17,8 KB · Lukukerrat: 468
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Onko mahdollista, että lämmönvaihtimista loppuisi teho jossakin pisteessä niin, ettei ilpin elektroniikka aja kompressoria täysillä vaikka keli olisi kylmä ja sisäyksiköltä pyydetään täyttä tehoa?

edit: vastaanpa itelleni, olipa tästä aiheesta vanha keskustelukin olemassa http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=12047.0
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Mertmi sanoi:
Onko mahdollista, että lämmönvaihtimista loppuisi teho jossakin pisteessä niin, ettei ilpin elektroniikka aja kompressoria täysillä vaikka keli olisi kylmä ja sisäyksiköltä pyydetään täyttä tehoa?
Ulkoyksikön lämmönvaihdinkennolla taitaa olla vielä Barin verran mittaripainetta -37asteessa R410A:lla joten kyllä kai sieltä voi sitä harvahkoa kaasua vielä imeä ihan täysillä.
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Jos otsikon tarkoitus ei ollut vertaillakaan eri pumppumerkkejä/malleja tällä perusteella vaan yksinkertaisesti selvittää miten kukakin on pumpun pirttiinsä mitoittanut.

Omassa pirtissä pumpun teho riittää laskennallisesti pitämään pirtin lämpimänä -14 asteeseen asti ja käytännössä n. -15 tai ehkä -16 asteeseen minkä olen tulkinnut johtuvan muusta sähkönkäytöstä johtuvasta hukkalämmöstä. Takan kanssa ollaan menty tähän asti koko talvi joten se raja jossa pumppu ja takka yhteensäkään ei riitä ei tullut vastaan vielä tuolla joulunalus -27 lukemilla. Varmaan jos olisi samanlaisena jatkunut pidempään olisi voinut joutua sähköjä kytkemään.
Pumppu vei tosin noilla huippu pakkasilla n. 47kW päivä.
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Sebu sanoi:
Jos otsikon tarkoitus ei ollut vertaillakaan eri pumppumerkkejä/malleja tällä perusteella vaan yksinkertaisesti selvittää miten kukakin on pumpun pirttiinsä mitoittanut.

Omassa pirtissä pumpun teho riittää laskennallisesti pitämään pirtin lämpimänä -14 asteeseen asti ja käytännössä n. -15 tai ehkä -16 asteeseen minkä olen tulkinnut johtuvan muusta sähkönkäytöstä johtuvasta hukkalämmöstä. Takan kanssa ollaan menty tähän asti koko talvi joten se raja jossa pumppu ja takka yhteensäkään ei riitä ei tullut vastaan vielä tuolla joulunalus -27 lukemilla. Varmaan jos olisi samanlaisena jatkunut pidempään olisi voinut joutua sähköjä kytkemään.
Pumppu vei tosin noilla huippu pakkasilla n. 47kW päivä.

Millainen talo? Rakennusvuosi? Paljonko eristettä alapohjassa, seinissä, yläpohjassa?
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Sebu sanoi:
Jos otsikon tarkoitus ei ollut vertaillakaan eri pumppumerkkejä/malleja tällä perusteella vaan yksinkertaisesti selvittää miten kukakin on pumpun pirttiinsä mitoittanut.

Omassa pirtissä pumpun teho riittää laskennallisesti pitämään pirtin lämpimänä -14 asteeseen asti ja käytännössä n. -15 tai ehkä -16 asteeseen minkä olen tulkinnut johtuvan muusta sähkönkäytöstä johtuvasta hukkalämmöstä. Takan kanssa ollaan menty tähän asti koko talvi joten se raja jossa pumppu ja takka yhteensäkään ei riitä ei tullut vastaan vielä tuolla joulunalus -27 lukemilla. Varmaan jos olisi samanlaisena jatkunut pidempään olisi voinut joutua sähköjä kytkemään.
Pumppu vei tosin noilla huippu pakkasilla n. 47kW päivä.
Mitä on lattiamateriaalit mitä on lattioissa ::)
Meinaa en voisi kuvitella ottavani lattialämmitystä ainakaan laattalattiasta pois!
Ei se laminaattikaan kyllä sen lämpöisempi ole ::)
Meillä laitoin kumminkin 200mm eristeen tuonne lattiaan ja sokkelin sisälle 2x50mm
 
Vs: Raja, jossa pumppu ei yksin riitä lämmittämään torppaa

Kirsikkapuu parkettiahan nuo lattiat aika pitkälti ovat. Keittiössä on laattalattia jota olen pitänyt sähköllä +20 asteisena kun sisälämpö on ollut +23 astetta jolloin ei varsinaisesti lämmittäne sisäilmaa mutta ei jäädy sukat kiinni.

Nuo talon perustiedothan on tuossa alapalkissa eli 137 asuin neliötä 150 kokonaisneliötä. Rakennusvuosi 2003 yläpohjassa 300mm milliä ja alapohjassa 150mm jos oikein muistan olisiko seinät olleet sitten 175mm. Sen verran täytyy ottaa takaisin että onhan tuolla LTO koneessa tuloilmalle 500W sähköpatteri joka kovilla pakkasilla varmaan huutaa tauotta. Pesuhuoneessa on lattialämmitys.

Edit: kävin mittailemassa tuon keittiön lattian lämmöt. Näyttää +20 astetta keskeltä lattiaa mutta nurkissa on kyllä asteen pari viileämpi.
 
Takaisin
Ylös Bottom