Rakennusvirheet vain osasyy...
- Viestiketjun aloittaja pökö
- Aloituspäivämäärä
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Sitähän ne juu tarkoittavat, mutta kuivumiselle on huonot edellytykset, kun märkä mineraalivilla on ennemminkin lämmönjohde kuin lämmöneriste. Ilmavuototilanteessa siis kondensio lähtee ihan lapasesta. Ei se nyt iso riemu ole saada säilyttää samat villat, jos ympäröivät rakenteet joutuu uusimaan.
pökö sanoi:
Sitähän ne juu tarkoittavat, mutta kuivumiselle on huonot edellytykset, kun märkä mineraalivilla on ennemminkin lämmönjohde kuin lämmöneriste. Ilmavuototilanteessa siis kondensio lähtee ihan lapasesta. Ei se nyt iso riemu ole saada säilyttää samat villat, jos ympäröivät rakenteet joutuu uusimaan.
Tois puol jokke
Vakionaama
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
jos eristepaksuus ei ole mikään veretseisauttava niin pienenkosteuden kyllä lämpö kuivattaa jos pääsee tuulettumaan. ja eikös useimmssa hometaloissa ole ollut painovoimainen ja muutettaessa koneelliseksi on tullut ropleemaa kun revitty ilmaa vuosikymmenienjälkeen toiseen suuntaan.
jos eristepaksuus ei ole mikään veretseisauttava niin pienenkosteuden kyllä lämpö kuivattaa jos pääsee tuulettumaan. ja eikös useimmssa hometaloissa ole ollut painovoimainen ja muutettaessa koneelliseksi on tullut ropleemaa kun revitty ilmaa vuosikymmenienjälkeen toiseen suuntaan.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Olen kerrostalorakentamisessa ihmetellyt kun villat ovat kiinnitettynä seiniin kuukausitolkulla ennekuin niiden päälle tulee roiskerappaus ( joka ei villaa tutkitustu juurikaan kasta) ja silti sanotaan että kyllä ne sieltä alta kuivuvat.
Ameriikan telkkarissa on ohjelma jossa raksaavat uuden talon 1-2 viikossa laatasta harjakorkeuteen. Mietityttää miten näissä voidaan säädökset ja laatukriteerit täyttää. Eikö laatta kuivu tiettyä vauhtia ja johonkin se kosteus poistuu betonista kun se kovattuu. Eikä varmaan ole esim. illmanvaihdolle asetettu tarvittavaa budjettia.
Olen kerrostalorakentamisessa ihmetellyt kun villat ovat kiinnitettynä seiniin kuukausitolkulla ennekuin niiden päälle tulee roiskerappaus ( joka ei villaa tutkitustu juurikaan kasta) ja silti sanotaan että kyllä ne sieltä alta kuivuvat.
Ameriikan telkkarissa on ohjelma jossa raksaavat uuden talon 1-2 viikossa laatasta harjakorkeuteen. Mietityttää miten näissä voidaan säädökset ja laatukriteerit täyttää. Eikö laatta kuivu tiettyä vauhtia ja johonkin se kosteus poistuu betonista kun se kovattuu. Eikä varmaan ole esim. illmanvaihdolle asetettu tarvittavaa budjettia.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Jos mineraalivillasta pääsee ilma lävitse, niin kyllä myös vesihöyry ilman seassa. Mutta siinä mielessä mineraalivilla eroaa selluvillasta ja purusta, että se ei johda kapillaarisesti tiivistymään päässyttä kosteutta. Mikä tämän lopullinen merkitys on ei ole ainakaan itselleni selvää, mutta kaiketi nuo orgaaniset eristeet pystyvät joissakin tilanteissa johtamaan kosteutta takaisin diffuusion kannalta väärään suuntaan, eli kylmästä lämpimämpää kohti, jos ilman suhteellinen kosteus on lämpimällä puolella riittävän alhainen. Tiilessä ja betonissa tapahtuu samantapaista.
Omasta mielestäni ylhäältä avoimen yläpohjan eristäminen puhallusvillatyyppisesti on mineraalituotteillakin aivan turvallista, eli mahdollinen lävitse päässyt kosteus pääsee diffuusion vaikutuksesta haihtumaan vapaasti ylöspäin. Vesihöyryhän tekee ilmaan sekoittuessaan siitä vähemmän tiheää (kun lämpötila vaan ehtii tasaantua) ja kun sisätilan lämpö vielä tehostaa ilmiötä, mineraalivillaan muodostuu luonnostaan sitä kuivattava kaasukierto. Tilanne muuttuu arveluttavaksi vasta, kun villan päälle ruvetaan kasaamaan ilmasulkua, olkoon aine mitä tahansa.
Jos mineraalivillasta pääsee ilma lävitse, niin kyllä myös vesihöyry ilman seassa. Mutta siinä mielessä mineraalivilla eroaa selluvillasta ja purusta, että se ei johda kapillaarisesti tiivistymään päässyttä kosteutta. Mikä tämän lopullinen merkitys on ei ole ainakaan itselleni selvää, mutta kaiketi nuo orgaaniset eristeet pystyvät joissakin tilanteissa johtamaan kosteutta takaisin diffuusion kannalta väärään suuntaan, eli kylmästä lämpimämpää kohti, jos ilman suhteellinen kosteus on lämpimällä puolella riittävän alhainen. Tiilessä ja betonissa tapahtuu samantapaista.
Omasta mielestäni ylhäältä avoimen yläpohjan eristäminen puhallusvillatyyppisesti on mineraalituotteillakin aivan turvallista, eli mahdollinen lävitse päässyt kosteus pääsee diffuusion vaikutuksesta haihtumaan vapaasti ylöspäin. Vesihöyryhän tekee ilmaan sekoittuessaan siitä vähemmän tiheää (kun lämpötila vaan ehtii tasaantua) ja kun sisätilan lämpö vielä tehostaa ilmiötä, mineraalivillaan muodostuu luonnostaan sitä kuivattava kaasukierto. Tilanne muuttuu arveluttavaksi vasta, kun villan päälle ruvetaan kasaamaan ilmasulkua, olkoon aine mitä tahansa.
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Olen hääräillyt mm. 70-luvun alkupuolen taloissa joissa on lasivillaa seinissä ja katolla. Höyrynsulkuja on noissa tehty siitä mikä käteen on osunut. On tullut eteen sellaisia että koko seinästä puuttuu muovit tai saattaa metrin matkalta puuttua.
Yhdessä töllissä oli viillelty muovit katosta lattiaan halki, kuka tietää miksi?
Näissäkään taloissa ei ole hometta löytynyt seinistä tai katosta siksi että höyrynsulku on ollut jo rakennusvaiheessa paskana. Villa on mustunut viiltojen kohdalta mutta se ei ole ollut hometta vaan likaa.
Homettakin on löytynyt mutta silloin on syyllinen ollut vesikaton vuoto ja sadevesi, eikä mineraalivilla.
Olen hääräillyt mm. 70-luvun alkupuolen taloissa joissa on lasivillaa seinissä ja katolla. Höyrynsulkuja on noissa tehty siitä mikä käteen on osunut. On tullut eteen sellaisia että koko seinästä puuttuu muovit tai saattaa metrin matkalta puuttua.
Yhdessä töllissä oli viillelty muovit katosta lattiaan halki, kuka tietää miksi?
Näissäkään taloissa ei ole hometta löytynyt seinistä tai katosta siksi että höyrynsulku on ollut jo rakennusvaiheessa paskana. Villa on mustunut viiltojen kohdalta mutta se ei ole ollut hometta vaan likaa.
Homettakin on löytynyt mutta silloin on syyllinen ollut vesikaton vuoto ja sadevesi, eikä mineraalivilla.
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Vanha 250mm pitkä korvausilmakanava meillä vaatehuoneen seinässä täytetty villalla 10 vuotta sitten. Otin äsken villat pois ja kaikki on rutikuivia eikä edes tummuneita. Höyrynsulkua ei tuossa kohtaa ole kuten kuvasta näkyy.
Tuonhan pitäisi nyt olla homeessa tai märkä, mutta rutikuiva ja puhdas se kuitenkin on.
Vanha 250mm pitkä korvausilmakanava meillä vaatehuoneen seinässä täytetty villalla 10 vuotta sitten. Otin äsken villat pois ja kaikki on rutikuivia eikä edes tummuneita. Höyrynsulkua ei tuossa kohtaa ole kuten kuvasta näkyy.
Tuonhan pitäisi nyt olla homeessa tai märkä, mutta rutikuiva ja puhdas se kuitenkin on.
Liitetiedostot
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Ehkä, ehkä ei. Kosteus ei aina tottele ilman virtaussuuntaa, se kun mokoma pyrkii siirtymään diffuusiolla aina kosteammasta kuivempaan päin (=vesihöyryn osapaineet pyrkivät tasoittumaan). Vaikka ilmavirtaus kävisi höyrynsulun aukosta sisälle päin, kosteus pääsee silti ulospäin "vastavirtaan". Missä määrin näin tapahtuu on sitten eri asia, jos sieltä vetää niin että sukat pyörii jaloissa niin tuskin silloin paljoa kosteutta ulospäin siirtyy.
remykv sanoi:
Ehkä, ehkä ei. Kosteus ei aina tottele ilman virtaussuuntaa, se kun mokoma pyrkii siirtymään diffuusiolla aina kosteammasta kuivempaan päin (=vesihöyryn osapaineet pyrkivät tasoittumaan). Vaikka ilmavirtaus kävisi höyrynsulun aukosta sisälle päin, kosteus pääsee silti ulospäin "vastavirtaan". Missä määrin näin tapahtuu on sitten eri asia, jos sieltä vetää niin että sukat pyörii jaloissa niin tuskin silloin paljoa kosteutta ulospäin siirtyy.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Vesihöyryn osapaineissa pätee yhtyvienastioden laki elikä jos höydrysulussa reikä kosteus menee siitä senän sisään ja talvella tulee vastaan nollapiste missä vesi jäätyy elikä jos pakkanen jatkuu kyllin pitkään seinä halkeaa jään muodostumisesta ,näin tapahtuuCanadassa jaSiperiassa. Suomessa sama ilmiö on kylmäkoneen imuputkessa(pakastehuoneen) kun eristeen pinnassa oleva höyrysulku vaurioituu sisään muodostuu jäälinssi joka halkaisee lopiulta koko eristeen ja imuputki näyttää kuoritulta koivulta
Seinässä pitää olla este veden pääsylle eristeisiin nimittäin pakkasen jälkeen kondesijää sulaa ja valuu esiteessä alaspäin nämä asiat tuntee melkein kaikki..ps. työt painaa päälle myöhemmin lisää
Vesihöyryn osapaineissa pätee yhtyvienastioden laki elikä jos höydrysulussa reikä kosteus menee siitä senän sisään ja talvella tulee vastaan nollapiste missä vesi jäätyy elikä jos pakkanen jatkuu kyllin pitkään seinä halkeaa jään muodostumisesta ,näin tapahtuuCanadassa jaSiperiassa. Suomessa sama ilmiö on kylmäkoneen imuputkessa(pakastehuoneen) kun eristeen pinnassa oleva höyrysulku vaurioituu sisään muodostuu jäälinssi joka halkaisee lopiulta koko eristeen ja imuputki näyttää kuoritulta koivulta
Seinässä pitää olla este veden pääsylle eristeisiin nimittäin pakkasen jälkeen kondesijää sulaa ja valuu esiteessä alaspäin nämä asiat tuntee melkein kaikki..ps. työt painaa päälle myöhemmin lisää
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Diffuusiohan on fysikaalisesti tilastollinen ilmiö, eli kaasun nopeat molekyylit pääsevät hyppäämään riittävän usein jopa pientä paine-eroa vastaan, jolloin rakenteen tämän kerroksen ulkopuollekin pääsee kosteutta. Välittömästi sisäseinän ulkopuoella olevan höyrysulun on tarkoitus olla niin tiivis, että ao. kohtaan muodostuu niin suuri alipaine, että kosteuden siirtyminen tässä kerroksessa olevien vähäisten ja pienipinta-alaisten reiien kautta jää merkityksettömäksi.
Hyvä ilmasulku tässä kohden ei toimi samalla tavalla kuin höyrysulku, eli välittömästi höyrysulun takana seinärakenteen sisällä oleva ilma kuivuu talvella äärimmäisen kuivaksi (kosteusprosentti on huomattavasti sisäilmaa alhaisempi, kun kosteus diffuntoituu ulospäin). Höyryä läpäisevän ilmasulun takana sen sijaan vallitsisi sama suhteellinen kosteus kun sisälläkin ja tämä kosteus sitten siirtyy hiljalleen ulospäin kastellen lopulta paikat, kun lämpötila putoaa lähelle nollaa tai pakkaselle ulommissa kerroksissa.
Tarkennettasiinko vielä, että höyrysulun rei'ittäminen liittyy tilanteeseen, jossa sisäpuolelle rakennetaan vielä tiiviimpi uusi höyrysulku. Sellainen rakenne, jossa seinän tiiviys jossakin kerroksessa kasvaa sisältä ulkopuolta kohti on aina riskialtis kosteusvaurioille. Tämä siitä syystä, että suurin alipaineen aiheuttama paineenpudotus muodostuu aina tiiveimpään kerrokseen ja tämän sisäpuolella vallitseva vähäinen alipaine ei välttämättä kykene voittamaan diffuusion kosteutta ulospäin kuljettavaa siirtokapasiteettia.tet sanoi:
Diffuusiohan on fysikaalisesti tilastollinen ilmiö, eli kaasun nopeat molekyylit pääsevät hyppäämään riittävän usein jopa pientä paine-eroa vastaan, jolloin rakenteen tämän kerroksen ulkopuollekin pääsee kosteutta. Välittömästi sisäseinän ulkopuoella olevan höyrysulun on tarkoitus olla niin tiivis, että ao. kohtaan muodostuu niin suuri alipaine, että kosteuden siirtyminen tässä kerroksessa olevien vähäisten ja pienipinta-alaisten reiien kautta jää merkityksettömäksi.
Hyvä ilmasulku tässä kohden ei toimi samalla tavalla kuin höyrysulku, eli välittömästi höyrysulun takana seinärakenteen sisällä oleva ilma kuivuu talvella äärimmäisen kuivaksi (kosteusprosentti on huomattavasti sisäilmaa alhaisempi, kun kosteus diffuntoituu ulospäin). Höyryä läpäisevän ilmasulun takana sen sijaan vallitsisi sama suhteellinen kosteus kun sisälläkin ja tämä kosteus sitten siirtyy hiljalleen ulospäin kastellen lopulta paikat, kun lämpötila putoaa lähelle nollaa tai pakkaselle ulommissa kerroksissa.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Edellinen asunto oli huonosti rakennttu rivitalon pääty. 7 vuoden aikana pienen palan kerrallaan huomasi kuinka rakentajan perävalot olivat sammuneet juuri siitä päädystä lähtemisen jälkeen. Samalla kun tapetoin ja laitoin lattian uusiksi kulma makuuhuoneesta, pääti purkaa seinää ison palasen nurkasta, koska pistorasian jokaisesta mahdollisesta rööristä/läpiviennistä puhalsi kylmää ja lattiakin oli tuolta alueelta kovilla pakkasilla juuri lämpöasteiden puolella. Ei toki ollut ainoa kohta asunnossa. Kipsilevyn takaa paljastui sangen villi villoitustyyli ja erikoinen tapa käyttää muovia höyrysulkuna. Ei nyt ihan päivä paistanut läpi. Villa oli hiukan tummunut joistain kohtia, mutta kuivaa. Kipsilevyn ulkopinnassa muovia vasten ei ollut sanomista ja runko oli ihan terve.
Lämpökamera kun sattui lainaksi tähän uuteen kämppään pari vuotta sitten, niin kyllä muutama kohta olohuoneen seinässä aiheutti puistatuksia. Huolimatonta villoitusta ollut tuossa kohtaa, eipä voi mitään. Seinän rakenne on ulkoapäin; laudoitus, tuuletusrako, kipsilevy tuulensuojana, runko & 150 mm villaa, kakkoskakkos koolaus vaakaan & 50 mm villaa, höyrysulku ja kipsilevy. Aivan varmasti on höyrysulussa reikiä. Tapettia ja kipsilevyä löytyy kyllä, joten voisihan sitä ajan saatossa katsella mitä tuosta kylmävuotokohdasta löytyy. Talolla ikää nyt 6 vuotta.
Edellinen asunto oli huonosti rakennttu rivitalon pääty. 7 vuoden aikana pienen palan kerrallaan huomasi kuinka rakentajan perävalot olivat sammuneet juuri siitä päädystä lähtemisen jälkeen. Samalla kun tapetoin ja laitoin lattian uusiksi kulma makuuhuoneesta, pääti purkaa seinää ison palasen nurkasta, koska pistorasian jokaisesta mahdollisesta rööristä/läpiviennistä puhalsi kylmää ja lattiakin oli tuolta alueelta kovilla pakkasilla juuri lämpöasteiden puolella. Ei toki ollut ainoa kohta asunnossa. Kipsilevyn takaa paljastui sangen villi villoitustyyli ja erikoinen tapa käyttää muovia höyrysulkuna. Ei nyt ihan päivä paistanut läpi. Villa oli hiukan tummunut joistain kohtia, mutta kuivaa. Kipsilevyn ulkopinnassa muovia vasten ei ollut sanomista ja runko oli ihan terve.
Lämpökamera kun sattui lainaksi tähän uuteen kämppään pari vuotta sitten, niin kyllä muutama kohta olohuoneen seinässä aiheutti puistatuksia. Huolimatonta villoitusta ollut tuossa kohtaa, eipä voi mitään. Seinän rakenne on ulkoapäin; laudoitus, tuuletusrako, kipsilevy tuulensuojana, runko & 150 mm villaa, kakkoskakkos koolaus vaakaan & 50 mm villaa, höyrysulku ja kipsilevy. Aivan varmasti on höyrysulussa reikiä. Tapettia ja kipsilevyä löytyy kyllä, joten voisihan sitä ajan saatossa katsella mitä tuosta kylmävuotokohdasta löytyy. Talolla ikää nyt 6 vuotta.
J
jolla
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
tiedotusvälineistä pukkaa taas päivittäin homekouluista, jopa 3,25% korotuksia veroihin
kyllä yksi suurimpia syyllisiä homerakennuksiin on tasakatto, kuka piru sen on tänne pohjolaan istuttanutkaan, hävetköön silmät päästään.
en tiedä yhtään toimivaa tasakattoa, siis sellaista mikä ei vuotaisi
kattoihin lakisääteinen kaato min. 45° ja käkikellotalot kunniaan, kyllä homerakennukset vähenee
tasakatto kiellettävä
tiedotusvälineistä pukkaa taas päivittäin homekouluista, jopa 3,25% korotuksia veroihin
kyllä yksi suurimpia syyllisiä homerakennuksiin on tasakatto, kuka piru sen on tänne pohjolaan istuttanutkaan, hävetköön silmät päästään.
en tiedä yhtään toimivaa tasakattoa, siis sellaista mikä ei vuotaisi
kattoihin lakisääteinen kaato min. 45° ja käkikellotalot kunniaan, kyllä homerakennukset vähenee
tasakatto kiellettävä
raksa11
Ajatusrikollinen
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Yksi ongelma on noiden 70 lukulaisten piilosokkeleiden ja kaksoislaattojen jälkeen uusiakin rakennuksia vaivaava alapohjien sepelitäytön seassa oleva rakennusjäte, ja liian alipaineinen ilmanvaihto joka repii ne mikrobit sieltä soratäytöstä. Liian alipaineinen ilmanvaihto repii myös ehjistä rakenteista pirusti villapölyä, joka aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa samankaltaisia oireita kuin homekkin. Toisinsanoen monessa uudehkossakin koulussa tuloilma vedetään mineraalivillan tai alapohjien soratäytön seassa olevien homeisten puukalikoiden läpi. Luulempa että monta homekoulua voitaisiin "korjata" tasaamalla tuloilman ja poistoilman suhde lähemmäksi toisiaan. Useiden koulujen ja virastotalojen yms julkisten talojen ovia availleena olen huomannut hyvin tuon tolkuttoman alipaineen mikä niissä rakennuksissa vallitsee.
Yksi ongelma on noiden 70 lukulaisten piilosokkeleiden ja kaksoislaattojen jälkeen uusiakin rakennuksia vaivaava alapohjien sepelitäytön seassa oleva rakennusjäte, ja liian alipaineinen ilmanvaihto joka repii ne mikrobit sieltä soratäytöstä. Liian alipaineinen ilmanvaihto repii myös ehjistä rakenteista pirusti villapölyä, joka aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa samankaltaisia oireita kuin homekkin. Toisinsanoen monessa uudehkossakin koulussa tuloilma vedetään mineraalivillan tai alapohjien soratäytön seassa olevien homeisten puukalikoiden läpi. Luulempa että monta homekoulua voitaisiin "korjata" tasaamalla tuloilman ja poistoilman suhde lähemmäksi toisiaan. Useiden koulujen ja virastotalojen yms julkisten talojen ovia availleena olen huomannut hyvin tuon tolkuttoman alipaineen mikä niissä rakennuksissa vallitsee.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tasakattoisille 1-kerroksisille rakennuksille tuo olisi kyllä viimeinen niitti (homepommiksi). Kun yläpohja ei tuuletu kunnolla, niin alipaine on ainoa keino estää sen kostuminen (sisältä päin). En toki tällä yritäkään väittää, etteikö kova alipaine toisi mukanaan epäpuhtauksia eristeistä, perustasta ja tuolta yläpohjasta.raksa11 sanoi:
raksa11
Ajatusrikollinen
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Eikö tuo ongelma ole jo nykypäivänä ratkaistu alipainetuulettajilla?
Eli tommoisella tuuletustötteröllä
http://www.sisailmayhdistys.fi/wp-content/gallery/vesikatto-ja-ylapohja/07.jpg
kotte sanoi:
Eikö tuo ongelma ole jo nykypäivänä ratkaistu alipainetuulettajilla?
Eli tommoisella tuuletustötteröllä
http://www.sisailmayhdistys.fi/wp-content/gallery/vesikatto-ja-ylapohja/07.jpg
D
dessan
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Melkoisia teorioita täällä taas kehitellään, kun kuvitellaan talon seinärakenteiden homehtuvan sen vuoksi, että höyrynsulussa on pari reikää. Vai että oikein "kosteus hyppii molekyylistä toiseen, alipaineisen neulanreiän virtaussuuntaa vastaan"? Missähän fysiikankirjassa tuollaisia opetetaan?
Melkoisia teorioita täällä taas kehitellään, kun kuvitellaan talon seinärakenteiden homehtuvan sen vuoksi, että höyrynsulussa on pari reikää. Vai että oikein "kosteus hyppii molekyylistä toiseen, alipaineisen neulanreiän virtaussuuntaa vastaan"? Missähän fysiikankirjassa tuollaisia opetetaan?
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Muutaman tuollaisen matalan putken vaikutus on aika olematon (sanoisin, että lähes uskonasia), ellei laite sitten olekin koneellinen (eräänlainen kanavapuhallin tai huippuimuri) taikka rakennus sijaitse tuulisella paikalla, jolloin tuuli auttaa imua riittävän usein. Ja jotta tuo puolestaan toimisi, pitää korvausilmalle olla suunnitellut reitit (jotta korvausilma ei tule pääosin sisäkaton ilmavuotokohdista). Normaali harjakattoinen yläpohja tekisi tuon kaiken itsestään (painovoimaisella ilmanvaihdolla), kunhan räystäsrakenteet takaavat korvausilman tulon ja noita pömpeleitä vastaava poistuvan ilman kierto on järjestetty harjakorkeudelta tavalla tai toisella.raksa11 sanoi:
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Jos ilman virtausnopeus on pieni, niin kyllä se "vastakarvaan" menee. Vesihöyryn osapaineet höyrynsulun eri puolilla pyrkivät tasoittumaan, ja onnistuvat jos ei ilman virtausta ole tarpeeksi panemassa hanttiin. Tai myös silloin jos se "neulanreikä" on tarpeeksi pieni jotta vesihöyrymolekyyli mahtuu läpi mutta ilman kaasujen molekyylit eivät. Eri asia on sitten se, miten isolta alalta se eriste kastuu jonkin reiän ympäristöstä. Jos meinaa että villat tyystin homehtuu niin niitä reikiähän pitäisi kai olla kuin emmental-juustossa?
dessan sanoi:
Jos ilman virtausnopeus on pieni, niin kyllä se "vastakarvaan" menee. Vesihöyryn osapaineet höyrynsulun eri puolilla pyrkivät tasoittumaan, ja onnistuvat jos ei ilman virtausta ole tarpeeksi panemassa hanttiin. Tai myös silloin jos se "neulanreikä" on tarpeeksi pieni jotta vesihöyrymolekyyli mahtuu läpi mutta ilman kaasujen molekyylit eivät. Eri asia on sitten se, miten isolta alalta se eriste kastuu jonkin reiän ympäristöstä. Jos meinaa että villat tyystin homehtuu niin niitä reikiähän pitäisi kai olla kuin emmental-juustossa?
D
dessan
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Sanoisin, että aikamoista humbuugia nuo sinun jutut.
Olen sentään nähnyt seiniä taloissa, joissa ei ole edes ollut muovia kaikin paikoin seinissä. Niissä on asuttu joku 30-40 vuotta ihan täyttä perhe-elämää. Niissä silti mitään homehtumisia ole koskaan näkynyt.
Tämä siis normihuoneen osalta. En todellakaan suosittele jättämään asianmukaista höyrynsulkua pois, mutta vähän rauhallisemmin sen paniikin kanssa, -toos.
Vink: Kosteissa tiloissa tai nykytaloissa EI sitten kestä enää "unohdella" niitä höyrynsulkuja veke. Ne voivat turpaansa siitä ottaakkin.
Mutta normaalissa huonetilassa normaalisti elelevä perhelöinen tuottaa loppujen lopuksi niin vähän sitä lisäkosteutta sinne ilmaan - ja jos talossa on edes jonkinlainen ilmanvaihto, niin kylläpä se on humbuugia väittää että seinät sen vuoksi homehtuu että höyrynsulkuun tuli naulan pistoreikä!
PS. Tiiveyskokeen lopputulokseen nuo reijät kyllä vaikuttavat, mutta sepä onkin aivan toinen asia. Kyseinen koe on lähinnä insinöörihifistelyä.
tet sanoi:
Sanoisin, että aikamoista humbuugia nuo sinun jutut.
Olen sentään nähnyt seiniä taloissa, joissa ei ole edes ollut muovia kaikin paikoin seinissä. Niissä on asuttu joku 30-40 vuotta ihan täyttä perhe-elämää. Niissä silti mitään homehtumisia ole koskaan näkynyt.
Tämä siis normihuoneen osalta. En todellakaan suosittele jättämään asianmukaista höyrynsulkua pois, mutta vähän rauhallisemmin sen paniikin kanssa, -toos.
Vink: Kosteissa tiloissa tai nykytaloissa EI sitten kestä enää "unohdella" niitä höyrynsulkuja veke. Ne voivat turpaansa siitä ottaakkin.
Mutta normaalissa huonetilassa normaalisti elelevä perhelöinen tuottaa loppujen lopuksi niin vähän sitä lisäkosteutta sinne ilmaan - ja jos talossa on edes jonkinlainen ilmanvaihto, niin kylläpä se on humbuugia väittää että seinät sen vuoksi homehtuu että höyrynsulkuun tuli naulan pistoreikä!
PS. Tiiveyskokeen lopputulokseen nuo reijät kyllä vaikuttavat, mutta sepä onkin aivan toinen asia. Kyseinen koe on lähinnä insinöörihifistelyä.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Selvennyksenä, en ottanut kantaa siihen homehtuuko koko talo jos pistää neulalla reiän höyrynsulkumuoviin.
Kommentti koski kosteuden kulkeutumista mahdollisissa rei'issä. Jos luet viimeisen lauseen niin huomaat, että skeptinen olen minäkin sitä kohtaan että pienillä rei'illä saisi talon umpihomeeseen. Skeptisyyteni ei kuitenkaan muuta fysiikan lakeja, joita kommenttini koski.
dessan sanoi:
Selvennyksenä, en ottanut kantaa siihen homehtuuko koko talo jos pistää neulalla reiän höyrynsulkumuoviin.
Kommentti koski kosteuden kulkeutumista mahdollisissa rei'issä. Jos luet viimeisen lauseen niin huomaat, että skeptinen olen minäkin sitä kohtaan että pienillä rei'illä saisi talon umpihomeeseen. Skeptisyyteni ei kuitenkaan muuta fysiikan lakeja, joita kommenttini koski.Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Näinpä muuten kerran puoli vuosisataa sitten rakennetun rintsikan, johon joku neropatti oli aikoinaan vetänyt höyrysulun seinien ulkopuolelle (kattohuovasta, rappauksen alle). Ihme ja kumma, alla oleva laudoitus ei ollut juurikaan edes tummunut. Peruskorjauksessa nuo huovat tietenkin visusti poistettiin, mutta alla oleviin rakenteisiin ei ollut tarvetta puuttua.dessan sanoi:
D
dessan
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
En usko silti tuotakaan p*skaa mitä kirjoitat noista kosteuden kulkeutumisista ilmavirtaa vastaan.
Vaikka olisit oikeassakin, niin tuohan on täysin merkityksetöntä hifistelyä.
Meneehän se vesihöyry läpi höyrynsulkumuovistakin. Vähän sama kuin diskuteeraisi täällä, kuin SFS-höyrynsulusta läpi diffutoituneet H2O molekyylit mädättää koko maailman. Täysin järjetöntä argumentoitia.
tet sanoi:Selvennyksenä, en ottanut kantaa siihen homehtuuko koko talo jos pistää neulalla reiän höyrynsulkumuoviin.
En usko silti tuotakaan p*skaa mitä kirjoitat noista kosteuden kulkeutumisista ilmavirtaa vastaan.
Vaikka olisit oikeassakin, niin tuohan on täysin merkityksetöntä hifistelyä.
Meneehän se vesihöyry läpi höyrynsulkumuovistakin. Vähän sama kuin diskuteeraisi täällä, kuin SFS-höyrynsulusta läpi diffutoituneet H2O molekyylit mädättää koko maailman. Täysin järjetöntä argumentoitia.
raksa11
Ajatusrikollinen
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Noissa höyrynsulun vuotokohdissa on ainakin se haitta että alipaineen ansiosta niistä tulee villapölyn lisäksi kylmää ilmaa, joka taas kylmentää ympäröivän rakenteen ja kylmään pintaan taas tiivistyy kosteutta, nähtävästi sisäilmasta ja tuo voi aiheuttaa niitä homevaurioita. Eli kyllä sen höyrysulun on hyvä olla kunnossa, tosin tuskinpa mikään naulanreiän kokoinen vuotokohta mitään tuhoja ainakaan oikeaoppisesti ulospäin harvenemassa rakenteessa aiheuttaa.
Noissa höyrynsulun vuotokohdissa on ainakin se haitta että alipaineen ansiosta niistä tulee villapölyn lisäksi kylmää ilmaa, joka taas kylmentää ympäröivän rakenteen ja kylmään pintaan taas tiivistyy kosteutta, nähtävästi sisäilmasta ja tuo voi aiheuttaa niitä homevaurioita. Eli kyllä sen höyrysulun on hyvä olla kunnossa, tosin tuskinpa mikään naulanreiän kokoinen vuotokohta mitään tuhoja ainakaan oikeaoppisesti ulospäin harvenemassa rakenteessa aiheuttaa.
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
On tullut vastaan taloja joissa puuttuu muutaman huoneen katosta höyrynsulku kokonaan, ei noissa silti ole hometta tai muitakaan ongelmia ollut, lienee kosteus tuulettunut välikaton kautta pois.
Kaveri remppasi 50 vuotta vanhan talon jossa oli saunassa paneelin alla huokolevyt ja sitten lasivilla, silti ei löytynyt vaurioita rakenteista vaikka yksi seinistä oli ulkoseinä. Ehkä tuo ohkainen seinä oli läpi asti lämmin ja siksi kastepistettä ei seinään tullut .
On tullut vastaan taloja joissa puuttuu muutaman huoneen katosta höyrynsulku kokonaan, ei noissa silti ole hometta tai muitakaan ongelmia ollut, lienee kosteus tuulettunut välikaton kautta pois.
Kaveri remppasi 50 vuotta vanhan talon jossa oli saunassa paneelin alla huokolevyt ja sitten lasivilla, silti ei löytynyt vaurioita rakenteista vaikka yksi seinistä oli ulkoseinä. Ehkä tuo ohkainen seinä oli läpi asti lämmin ja siksi kastepistettä ei seinään tullut .
D
dessan
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Kaikissa näissä tarkasteluissa mitä teette, on jonkin sortin insinöörihifistelyn leima. Tarkastellaan yksittäistä rajoittunutta tekijää ja argumentoidaan siitä.
Kyllähän teoriassa noin voisi olla mahdollista kuten kirjoitat, mutta kun käytännössä taas ei voi olla. Syy: Eihän sieltä ilma niin vain liiku mihinkään, vaikka olisi reikäkin siinä höyrynsulussa! Koteloitahan ne talojen seinät tuppaavat olemaan. Ei se ulkoilma sieltä nyt niin vain pääse "syöksymään" tuulensulkujen, eristeiden sun muitten läpi sitä neulanreikää jäähdyttämään (ja vaikka se sieltä "syöksyisi", niin kerkiää todennäköisesti hieman lämpenemään.
Käytännössä mitä olen koskaan höyrynsulun pinnasssa riittävän kylmiä kohtia nähnyt (=ongelma), on ollut eristysvirhe tai joku muu todella vakava rakennustekninen ongelma. Tällöin pakkasilma päässyt liki suoraan kontaktiin höyrynsulun kanssa. Tällöin voi ongelmia jo syntyäkkin (kondenssia kertyy sopivissa oloissa jo jonkinverta).
Aika teoreettisia nuo silti normaalille huonetilalle on. Jonain talvipakkaspäivänä normihuoneessa on kosteutta absoluuttisesti surkean vähän. Puhutaan ihan 1-2 grammasta vettä per ilmakuutio. Ei sillä juuri paikkoja märäksi saa!
Arkoja paikkoja talossa on käytännössä vain märkätilat. Siellä veden kanssa löträtään - ja onpa useimmissa taloissa vieläpä huone, jossa ihan tarkoituksella ylipaineella kehitetään vesihöyryä! Siellä kannattaa olla rakenteiden kanssa tarkkana.
Muuallakin toki kannattaa olla tarkkana, mutta hysteriaan ei ole aihetta. Pari ylimääräistä reikää normihuoneen höyrynsulussa = täysin merkityksetön asia. Käyttäkää energia mieluummin vaikka vesikatteen vuosihuoltoon. Sieltä sitä kosteutta tulee kämppä täyteen, jos se rupeaa vuotamaan.
raksa11 sanoi:
Kaikissa näissä tarkasteluissa mitä teette, on jonkin sortin insinöörihifistelyn leima. Tarkastellaan yksittäistä rajoittunutta tekijää ja argumentoidaan siitä.
Kyllähän teoriassa noin voisi olla mahdollista kuten kirjoitat, mutta kun käytännössä taas ei voi olla. Syy: Eihän sieltä ilma niin vain liiku mihinkään, vaikka olisi reikäkin siinä höyrynsulussa! Koteloitahan ne talojen seinät tuppaavat olemaan. Ei se ulkoilma sieltä nyt niin vain pääse "syöksymään" tuulensulkujen, eristeiden sun muitten läpi sitä neulanreikää jäähdyttämään (ja vaikka se sieltä "syöksyisi", niin kerkiää todennäköisesti hieman lämpenemään.
Käytännössä mitä olen koskaan höyrynsulun pinnasssa riittävän kylmiä kohtia nähnyt (=ongelma), on ollut eristysvirhe tai joku muu todella vakava rakennustekninen ongelma. Tällöin pakkasilma päässyt liki suoraan kontaktiin höyrynsulun kanssa. Tällöin voi ongelmia jo syntyäkkin (kondenssia kertyy sopivissa oloissa jo jonkinverta).
Aika teoreettisia nuo silti normaalille huonetilalle on. Jonain talvipakkaspäivänä normihuoneessa on kosteutta absoluuttisesti surkean vähän. Puhutaan ihan 1-2 grammasta vettä per ilmakuutio. Ei sillä juuri paikkoja märäksi saa!
Arkoja paikkoja talossa on käytännössä vain märkätilat. Siellä veden kanssa löträtään - ja onpa useimmissa taloissa vieläpä huone, jossa ihan tarkoituksella ylipaineella kehitetään vesihöyryä! Siellä kannattaa olla rakenteiden kanssa tarkkana.
Muuallakin toki kannattaa olla tarkkana, mutta hysteriaan ei ole aihetta. Pari ylimääräistä reikää normihuoneen höyrynsulussa = täysin merkityksetön asia. Käyttäkää energia mieluummin vaikka vesikatteen vuosihuoltoon. Sieltä sitä kosteutta tulee kämppä täyteen, jos se rupeaa vuotamaan.
D
dessan
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Hmm... ainakaan rakennusfysikaalisten teorioiden mukaan se seinä ei ole - eikä voi olla "läpi asti lämmin".
Seinän ulkopinta on käytännössä aina ulkolämpötilassa (esim. -20 C pakkasella sen oletetaan olevan -20 C tai hyvin lähellä sitä)
Siitä se lämpötilan oletetaan sitten tasaisesti nousevan kohti huoneenlämpötilaa kun ulkopinnasta mennään kohti sisätiloja - jos väliaine on homogeenista - esim. teollisesti tuotettua kivivillaa.
Aivan huoneen sisäpinnassa se T on sitten huoneenlämpötilassa tai hyvin lähellä sitä , +21 C tai mitä se itsekullakin kämpässä nyt sitten on.
Selitys noiden homevaurioiden olemattomuuteen on siinä mitä aiemmin sanoin: hommaa hysterisoidaan aivan liikaa ja teoreettiselta pohjalta esitetään täysin todentamattomia mutu-oletuksia kosteusvaurioiden synnystä*. Ei käsitetä fysiikasta, rakennusfysiikasta ja rakennusolosuhteista oikeasti mitään. Mulla rupeaa joku käsitys asiosta olemaan. Vuosikausien harjoittelun jälkeen. On tullut aika paljon asioita mitattua ja funtsittua.
* vaikka seinän/katon sisässä joku ympäristöstä poikkeava (lue: kohonnut) kosteustaso olisikin, ei se vielä mistään seinästä kosteusvaurioitunutta tee. Pitää olla riittävän kosteat olosuhteet RH >80% ja T>0 C, ennenkuin siellä on edes edellytyksiä mikrobitoiminnalle. Lisäksi tilanteen pitää olla "päällä" riittävän kauan,jotta mikrobit ehtivät hommansa hoitaa.
pökö sanoi:
Hmm... ainakaan rakennusfysikaalisten teorioiden mukaan se seinä ei ole - eikä voi olla "läpi asti lämmin".
Seinän ulkopinta on käytännössä aina ulkolämpötilassa (esim. -20 C pakkasella sen oletetaan olevan -20 C tai hyvin lähellä sitä)
Siitä se lämpötilan oletetaan sitten tasaisesti nousevan kohti huoneenlämpötilaa kun ulkopinnasta mennään kohti sisätiloja - jos väliaine on homogeenista - esim. teollisesti tuotettua kivivillaa.
Aivan huoneen sisäpinnassa se T on sitten huoneenlämpötilassa tai hyvin lähellä sitä , +21 C tai mitä se itsekullakin kämpässä nyt sitten on.
Selitys noiden homevaurioiden olemattomuuteen on siinä mitä aiemmin sanoin: hommaa hysterisoidaan aivan liikaa ja teoreettiselta pohjalta esitetään täysin todentamattomia mutu-oletuksia kosteusvaurioiden synnystä*. Ei käsitetä fysiikasta, rakennusfysiikasta ja rakennusolosuhteista oikeasti mitään. Mulla rupeaa joku käsitys asiosta olemaan. Vuosikausien harjoittelun jälkeen. On tullut aika paljon asioita mitattua ja funtsittua.
* vaikka seinän/katon sisässä joku ympäristöstä poikkeava (lue: kohonnut) kosteustaso olisikin, ei se vielä mistään seinästä kosteusvaurioitunutta tee. Pitää olla riittävän kosteat olosuhteet RH >80% ja T>0 C, ennenkuin siellä on edes edellytyksiä mikrobitoiminnalle. Lisäksi tilanteen pitää olla "päällä" riittävän kauan,jotta mikrobit ehtivät hommansa hoitaa.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Eihän noita höyrysulkuja tai märkätilojen kosteuseristyksiä ole yleisesti harrastettu kovinkaan kauan. Meillä yläkerran rakenteessa oli aina joku levy ( siellä oli kaikenlaista ... ) armottomalla tarmolla tiivistettynä, mutta ei erityisiä kosteussulkuja. Eristeenä oli purua ja maailman kaameinta lasivillaa. Osassa haltexia oli päällä joku ihmeellinen vaaleansininen kerros joka muistutti kylppärin vedeneristeitä. Purettaessa puruissa ei ollut mitään näkyvää värivirhettä. Lasivilla oli mustunut muutamasta paikasta pieneltä alalta, mutta sekin näytti kyllä pikemmin ilmanvuotokohtaan kertyneeltä kaupunkinoelta kuin homeelta.. kylppäri mukaanlukien. Yläkerran kylppäriä on tuskin käytetty kovin rankasti. Eristevahvuus oli aika ohut, eiköhän se ole auttanut. Yläkerrassa eikä kylppärissäkään ei ollut erityistä ilmanvaihtoa..
pökö sanoi:
Eihän noita höyrysulkuja tai märkätilojen kosteuseristyksiä ole yleisesti harrastettu kovinkaan kauan. Meillä yläkerran rakenteessa oli aina joku levy ( siellä oli kaikenlaista ... ) armottomalla tarmolla tiivistettynä, mutta ei erityisiä kosteussulkuja. Eristeenä oli purua ja maailman kaameinta lasivillaa. Osassa haltexia oli päällä joku ihmeellinen vaaleansininen kerros joka muistutti kylppärin vedeneristeitä. Purettaessa puruissa ei ollut mitään näkyvää värivirhettä. Lasivilla oli mustunut muutamasta paikasta pieneltä alalta, mutta sekin näytti kyllä pikemmin ilmanvuotokohtaan kertyneeltä kaupunkinoelta kuin homeelta.. kylppäri mukaanlukien. Yläkerran kylppäriä on tuskin käytetty kovin rankasti. Eristevahvuus oli aika ohut, eiköhän se ole auttanut. Yläkerrassa eikä kylppärissäkään ei ollut erityistä ilmanvaihtoa..
P
pumputon
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tai sitten tässä talossa, jossa kahden tiilen välissä on villa. Ei siellä mitään muoveja ole eikä ole homettakaan. Yläpohjassa on tervapaperi ja sitten villa. Juuri sellaista rakennetta josta ei tarvitse neulanreikiä etsiä. No arvatkaapas onko kosteusrasituksia tai -vahinkoja. Ei ole ensimmäiseen 50 vuoteen tullut...
Ai mistäkö tiedän? no kun tässä talossa asuu "homekoira"
Tai sitten tässä talossa, jossa kahden tiilen välissä on villa. Ei siellä mitään muoveja ole eikä ole homettakaan. Yläpohjassa on tervapaperi ja sitten villa. Juuri sellaista rakennetta josta ei tarvitse neulanreikiä etsiä
. No arvatkaapas onko kosteusrasituksia tai -vahinkoja. Ei ole ensimmäiseen 50 vuoteen tullut...Ai mistäkö tiedän? no kun tässä talossa asuu "homekoira"
D
dessan
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Höyrynsulkuja on harrastettu jo 60-luvulta lähtien. Kunnollisia (lue: SFS sertifioitua höyrynsulkumuovia) on käytetty - tai ainakin pitänyt käyttää (mitä joku idiootti on määräysten vastaisesti seinään latonut niin sitähän ei voi kukaan tietää eikä estää) - semmoiset viimeiset 20 vuotta.
Joten: höyrynsulusta on kokemusta jo 50 vuoden ajalta. Käytännössä hapertumattomista höyrynsuluistakin on lähes 25 vuotta kokemusta. Onhan se toki vähän kun verrataan Kheopsin pyramideihin (4000 vuottako se oli?) mutta kyllä 50 vuotta ainakin mulle ns. riittää jonkinsortin proofiksi, että hommaa on hieman kokeiltukin.
Märkätiloja on "kosteuseristelty" tosiaan jo 70-luvulla ja silloin käytetyt aineet ovat lähinnä vitsi nykyajan vesieristeisiin verrattuna. (huomaa terminologiani: kosteuseriste vs. vesieriste, tarkoituksellista). Totta se mitä mainitset, että harvinaisia silti ne todella isot vahingot märkätiloissakaan ovat. Tällöin on yleensä jotain todella raskaasti tehty väärin ja asunnon käyttökin ollut välinpitämatöntä (lue: päihdeongelmaisten kämpät).
Moderneista vesieristeistä rupeaa olemaan liki 20 vuoden kokemus ja VTT teki niistä joku vuosi sitten jo 10-15 vuotisseurantaa muutamalle pilottikohteelleen. Missään ei ollut modernit vesieristeet pettäneet eli onhan ne aika hyviä aineita jos vain oikein käytetään.
VesA sanoi:
Höyrynsulkuja on harrastettu jo 60-luvulta lähtien. Kunnollisia (lue: SFS sertifioitua höyrynsulkumuovia) on käytetty - tai ainakin pitänyt käyttää (mitä joku idiootti on määräysten vastaisesti seinään latonut niin sitähän ei voi kukaan tietää eikä estää) - semmoiset viimeiset 20 vuotta.
Joten: höyrynsulusta on kokemusta jo 50 vuoden ajalta. Käytännössä hapertumattomista höyrynsuluistakin on lähes 25 vuotta kokemusta. Onhan se toki vähän kun verrataan Kheopsin pyramideihin (4000 vuottako se oli?) mutta kyllä 50 vuotta ainakin mulle ns. riittää jonkinsortin proofiksi, että hommaa on hieman kokeiltukin.
Märkätiloja on "kosteuseristelty" tosiaan jo 70-luvulla ja silloin käytetyt aineet ovat lähinnä vitsi nykyajan vesieristeisiin verrattuna. (huomaa terminologiani: kosteuseriste vs. vesieriste, tarkoituksellista). Totta se mitä mainitset, että harvinaisia silti ne todella isot vahingot märkätiloissakaan ovat. Tällöin on yleensä jotain todella raskaasti tehty väärin ja asunnon käyttökin ollut välinpitämatöntä (lue: päihdeongelmaisten kämpät).
Moderneista vesieristeistä rupeaa olemaan liki 20 vuoden kokemus ja VTT teki niistä joku vuosi sitten jo 10-15 vuotisseurantaa muutamalle pilottikohteelleen. Missään ei ollut modernit vesieristeet pettäneet eli onhan ne aika hyviä aineita jos vain oikein käytetään.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Eri tyyppisten villojen kuivumisesta tuli mieleen muutaman vuoden takainen Rakennusmaailman villavertailu.
Nimi Ekovilla Hunton Isover Paroc Ursa
Materiaali paperi puu lasi kivi lasi
Vedenimeytyvyys (kg/m2) 8,19 2,22 1,12 0,08 0,09
Kuivumisaika (h) 140 100 24 1 20
Kuivumisnopeus (h/kg) 17,1 45,0 21,4 12,5 222,2
Lukemista pistää silmiin:
- Parocin ja Ursan erittäin pienet kosteuskapasiteetit
- Ursan ja Huntonin hitaat kuivumisajat
- Isoverin ja Parocin mineraalivilloiksi nopeat kuivumisajat (tosin Parocin alkukosteus pieni)
Eri tyyppisten villojen kuivumisesta tuli mieleen muutaman vuoden takainen Rakennusmaailman villavertailu.
Nimi Ekovilla Hunton Isover Paroc Ursa
Materiaali paperi puu lasi kivi lasi
Vedenimeytyvyys (kg/m2) 8,19 2,22 1,12 0,08 0,09
Kuivumisaika (h) 140 100 24 1 20
Kuivumisnopeus (h/kg) 17,1 45,0 21,4 12,5 222,2
Lukemista pistää silmiin:
- Parocin ja Ursan erittäin pienet kosteuskapasiteetit
- Ursan ja Huntonin hitaat kuivumisajat
- Isoverin ja Parocin mineraalivilloiksi nopeat kuivumisajat (tosin Parocin alkukosteus pieni)
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Varmaan kosteus tiivistyy muualle jos se ei pysty imeytymään villaan.
Vertailussa oli vielä toinenkin mielenkiintoinen lasivilla.
Nimi Knauf
Materiaali lasi
Vedenimeytyvyys (kg/m2) 2,13
Kuivumisaika (h) 40
Kuivumisnopeus (h/kg) 18,8
Tulosten perusteella lasivillojen (Isover ja Knauf) kuivumisnopeus on samaa luokkaa Ekovillan kanssa.
Kosteuskapasiteettikin on kohtuullinen.
Mielestäni näiden kahden perusteella myytti "lasivilla ei kuivu" voidaan osittain kumota ainakin joidenkin tuotteiden kohdalla?
Varmaan kosteus tiivistyy muualle jos se ei pysty imeytymään villaan.
Vertailussa oli vielä toinenkin mielenkiintoinen lasivilla.
Nimi Knauf
Materiaali lasi
Vedenimeytyvyys (kg/m2) 2,13
Kuivumisaika (h) 40
Kuivumisnopeus (h/kg) 18,8
Tulosten perusteella lasivillojen (Isover ja Knauf) kuivumisnopeus on samaa luokkaa Ekovillan kanssa.
Kosteuskapasiteettikin on kohtuullinen.
Mielestäni näiden kahden perusteella myytti "lasivilla ei kuivu" voidaan osittain kumota ainakin joidenkin tuotteiden kohdalla?