Rakennusvirheet vain osasyy...

[Adamooppeli]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Varmaan kosteus tiivistyy muualle jos se ei pysty imeytymään villaan.

Vertailussa oli vielä toinenkin mielenkiintoinen lasivilla.

Nimi Knauf
Materiaali lasi
Vedenimeytyvyys (kg/m2) 2,13
Kuivumisaika (h) 40
Kuivumisnopeus (h/kg) 18,8

Tulosten perusteella lasivillojen (Isover ja Knauf) kuivumisnopeus on samaa luokkaa Ekovillan kanssa.
Kosteuskapasiteettikin on kohtuullinen.

Mielestäni näiden kahden perusteella myytti "lasivilla ei kuivu" voidaan osittain kumota ainakin joidenkin tuotteiden kohdalla?

Miten toimi venäläinen kivivilla Rockwool? Muistelen, että aika lähellä paroc oli ominaisuudet?

 

[VesA]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Mielestäni näiden kahden perusteella myytti "lasivilla ei kuivu" voidaan osittain kumota ainakin joidenkin tuotteiden kohdalla?

Oikeastaan riippumatta siitä mitä se materiaali on kuivuminen voi olla hankalaa jos eristeeseen ei saada joko energiaa tai ilmavirtausta.. eriste estää itse energian kulkua ja kaikemoiset muut rakenteisiin kuuluvat sulut ilmanvirtauksen. En löydä tuota rakennusmaailman artikkelia, oliko siinä tutkittu eristeiden käytöstä niille tyypillisissä rakenteissa vai jotenkin irralllaan ? Vettä johtavat eristeet pystyvät ehkä paremmin siirtämään kosteutta eristeen reunalle, mutta ne myös imevät sitä määrissä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Pitää olla riittävän kosteat olosuhteet RH >80% ja T>0 C, ennenkuin siellä on edes edellytyksiä mikrobitoiminnalle. Lisäksi tilanteen pitää olla "päällä" riittävän kauan,jotta mikrobit ehtivät hommansa hoitaa.

Itse olen monesti miettinyt, että kuinka hyvin mikrobitoiminta osaa jatkaa siitä mihin edellisen kerran suotuisissa olosuhteissa on jääty. Eli auttaako oikeasti, että "pääsee kuivumaan välillä". Eli jos jokin paikka kostuu esim. säännöllisesti kerran vuodessa joksikin aikaa eikä ehdi siinä sillä kertaa lahomaan, kuinka seuraava kosteus? Ovatko pöpöt siellä jo valmisasemissa jatkamassa puuhiaan vain alkaako ajanlasku ikään kuin alusta?

Ymmärtääkseni kuivuus tappaa mikrobeja huonosti. Kuumuus sitäkin paremmin mutta desinfiontiin riittäviä lämpötila esiintyy vain saunassa. Jos lähdetään siitä, että saunan lauteet eivät lahoa, perustuuko se siihen että "pääsee kuivumaan välillä" vai ajoittaiseen korkeaan lämpötilaan joka tappaa mikrobitoiminnan ?

 

[kaihakki]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Kyllä ne homepöpöt taitaa olla puutavarassa jo alusta alkaen. Aikoinaan kun rakensin ja ostin ihan puhdasta priima puutavaraa ja laitoin pihalle pressun alle. Niin oli tosi sateinen kesä, niin puihin tuli hometta. Eli on varmaan niin, että eivät kuole koskaan pois. Täytyy pitää vaan rakennus kuivana, etteivät herää touhuamaan.

 

[raksa11]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Täällä taas vähätellään sitä tiiveyden merkitystä. Ei ihme että maa on hometaloja pullollaan. Se että seinässä ei ole silmällä näkyviä vaurioita ei tarkoita sitä etteikö siellä olisi mikrobikasvustoa.

Tämä kuva, foorumin puhallusvillakeskustelusta kertoo mielestäni kaiken tarvittavan. Yläpohjasta vielä tuommoiset kuurat tuulettuu nopeasti pois, mutta kuvitelkaa sama seinän sisään tuulensuojan alle, ja koulurakennukseen jossa kosteusrasitus on moninkertainen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Mutta mutta.... Eipäs kierretä asiaa.

Homepöpöjä on läsnä juu, siis ne itiöt on. Ne tarvitsevat aikaa ja olosuhteet itämiselle, sitä vähemmän mitä suotuisammat olosuhteet. Täsmennetään sen verran, että jos ne suotuisat olosuhteet välillä katkeavat esim. juuri kuivumisen vuoksi. Tai nimen omaan kuivumisen vuoksi, ei niinkään pakkasen.

Tuo kuva ei siinä mielessä kerro kaikkea, että silloin kun puu on jäässä, se ei laho vaikka kokisikin kosteutta. Tämä suojelee tunnetusti sellaisia rakenteen osia, jotka kuivuvat ennen kuin lämpötila nousee lähellekään + 5°C, jota kai pidetään jonkinlaisena rajalämpötilana homeiden kasvulle.

Tuo saappaan kärki tuossa kuvassa muuten muistuttaa kovasti omaani.

 

[Espejot]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Täällä taas vähätellään sitä tiiveyden merkitystä. Ei ihme että maa on hometaloja pullollaan. Se että seinässä ei ole silmällä näkyviä vaurioita ei tarkoita sitä etteikö siellä olisi mikrobikasvustoa.

Tämä kuva, foorumin puhallusvillakeskustelusta kertoo mielestäni kaiken tarvittavan. Yläpohjasta vielä tuommoiset kuurat tuulettuu nopeasti pois, mutta kuvitelkaa sama seinän sisään tuulensuojan alle, ja koulurakennukseen jossa kosteusrasitus on moninkertainen.

Mikäs tossa nyt on ongelma?
Villa imee kosteutta ja häviää jos tuuletus on kunnossa. Itse olen skeptinen muovipussien järkevden suhteen rakentelussa. Energiatehokkaita voivat olla mutta altiitta virheille.

 

[pökö]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

no toi kuvan parru ei ainakaan koskaan lahoa tuon härmän takia, jos se on pelkona.

 

[raksa11]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Jossainkohdin sieltä eristekerroksesta löytyy varmasti tuo +5 astetta ja ylikin. Sisäilmassakin on kosteutta vuoden jokaisena päivänä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ymmärtääkseni kun sisällä on lämpimämpää kuin ulkona pyrkii vesihöyry ulospäin. Milloin se kuivuminen sitten tapahtuu jos kosteutta tulee rakenteesta läpi 24/7/365. Pakkanen on vain saanut sen jatkuvan vesihöyryvanan näkyvään muotoon kuuraksi. No en minä mikään rakennefyysikko ole, mutta näin sen itse järkeilen vähällä järjelläni

 

[Espejot]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Jossainkohdin sieltä eristekerroksesta löytyy varmasti tuo +5 astetta ja ylikin. Sisäilmassakin on kosteutta vuoden jokaisena päivänä, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ymmärtääkseni kun sisällä on lämpimämpää kuin ulkona pyrkii vesihöyry ulospäin. Milloin se kuivuminen sitten tapahtuu jos kosteutta tulee rakenteesta läpi 24/7/365. Pakkanen on vain saanut sen jatkuvan vesihöyryvanan näkyvään muotoon kuuraksi. No en minä mikään rakennefyysikko ole, mutta näin sen itse järkeilen vähällä järjelläni

Kuuraa syntyy ihan luonnossakin ilman vesihöyryvanaa. Ja ilman että puut homehtuu pystyyn. Meillä ei ole maailman tiiveintalo ja mitään kuuraa ei muodosta yläpohjaan. Ja vaikka muodostusi niin en olisi kovin huollissani.

 

[pökö]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Kuura tai hetkellinen kosteus ei merkkaa yläpohjassa mitään jos tuuletus toimii. Vanhoissa höyrynsuluttomissa ja aluskatteettomissa kämpissä on konesaumakaton alla oleva rakolaudoitus ajoittain läpimärkä mutta toimiva tuuletus kuivaa sen ja rakenteet kestää +100 vuotta, oli homepilkkuja tai ei. Turha höntyillä noitten kanssa

 

[kaihakki]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Kun laajensin 26 vuotta takaperin alunperin 60-luvulla tehtyä taloa, en uskaltanut laittaa muoveja seiniin ollenkaan. Kattoon kuitenkin laitoin. 60-luvun talon seiniin tein aukkoja laajennusta varten. Kaikki puutavara oli priimaa. Ei homeen hometta. Seinissä on 100 mm. villaa ja aito tervapaperi ilman muovia sekä sisä että ulkopinnassa. Hyvin toimii.
Homepöpöt voivat herätä henkiin jos käyttää muoveja. Nimittäin ilma ei sen jälkeen liiku mihinkään. Iso on riski.

 

[hj]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Miten toimi venäläinen kivivilla Rockwool? Muistelen, että aika lähellä paroc oli ominaisuudet?

Alla loput vertailuun osallistuneista villoista.

Nimi Ewona Isolina Konto Rockwool
Materiaali polyesteri pellava turve ja puu kivi
Vedenimeytyvyys (kg/m2) 0,70 0,43 0,74 0,08
Kuivumisaika (h) 19 20 25* 2
Kuivumisnopeus (h/kg) 27,1 46,5 33,8 25
*eristeessä kuivatuksen jälkeistä jäännöskosteutta, joka poistui vallinneissa kuivatusolosuhteissa hitaasti (koskee myös Huntonia)

Lämmöneristeiden vedenimeytymistestit tehtiin 200 x 200 mm:n suuruisille koekappaleille, joita säilytettiin ennen testejä vähintään kuuden tunnin ajan vakaassa huoneenlämmössä. Mittaustapa noudatti standardin 1609 menetelmää A.
Villakappaleet upotettiin veteen siten, että 10 mm villasta oli veden alla ja upotusaika oli 24 tuntia.
Kuivumisnopeutta seurattiin +22 lämpötilassa ja 50% kosteudessa punnitsemalla näytteitä määräajoin, kunnes ne saavuttivat kuivapainon.
Kuivatuksen aikana koekappaleet olivat vaakasuorassa asennossa rei´itetyn alustan päällä.

 

[raksa11]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Kuura tai hetkellinen kosteus ei merkkaa yläpohjassa mitään jos tuuletus toimii. Vanhoissa höyrynsuluttomissa ja aluskatteettomissa kämpissä on konesaumakaton alla oleva rakolaudoitus ajoittain läpimärkä mutta toimiva tuuletus kuivaa sen ja rakenteet kestää +100 vuotta, oli homepilkkuja tai ei. Turha höntyillä noitten kanssa

Hymyilyttää aina nämä "vanhat talot kestää" fraasit. Kestäähän ne, mitä nyt ensin rempataan homehtunut rossipohja kokonaan uudeksi, vaihdetaan kolme alinta läpimätää hirsikerrosta, jne. Vesikattorempan yhteydessä vaihdetaan sitten läjäpäin niitä täysin lahonneita ruoteita. Ulkoseinälle lätkitään uudet paneelit savupiippu muurataan katon osalta uusiksi jne.

Vanhat kivitalot kyllä kestää hyvin, kuten myös ennen sotia rakennetut hirsilinnat jotka seisoo nurkkakivien eikä betonin päällä. Noita jos ei ole pilattu myöhemmin betonilla tai vääräoppisella lisäeristyksellä tai ulkomaalilla ja katto on pidetty vedenpitävänä niin varmasti kestääkin seuraavatkin 100v

Monesti vain sekoitetaan pula-ajan 1950-1960 luvun talotkin noihin vanhoihin "hyviin" taloihin. Noissa kun on etenkin alapohjat usein todella riskialttiita. puukoolattu lattia kylmän betonin päällä. Kosteus tiivistyy kylmään betonilaattaan ja alhaaltakin voi tulla kapillaarisesti toinen mokoma. Koneellinen ilmanvaihto kun loistaa poissaolollaan vauriotkin pysyy yleensä piilossa. Vaatteiden hajusta voipi ulkopuoliset huomata. Keskuslämmityksellä toimivat yleensä parempikuntoisia ( jos putket kulkee lattian puruissa lämmittämässä) vaurioita löytyy kuitenkin liki kaikista em rakenteella tehdyistä. Nykyaikaista veden kanssa läträystä nuo talot ei myöskään semmoisenaan kestä, tai odotettavissa on yläpohjan lahovauriot.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/24/idyllikodeissa-asuu-sairasta-vakea/201110269/310

70-luvun taloja ei tarvinne enää yksin haukkua..80-90 luvulla kun luovuttiin valesokkelirakenteesta alettiin pikkuhiljaa päästä jyvälle, kylppärit noissakin on usein riskialttiita. Uusien ongelmat jää vielä nähtäviksi, uskoisin itse että eristevahvuuksien kasvettua höyrysulun tiiveys kuten myös rakennusaikainen suojaus nousee entistä tärkeämmäksi.

Omakotitalon hankintaa varten tuli itseopiskeltua eri aikakausien rakennustavat ja materiaalit, tyyppiongelmat jne todella tarkoin viimeisen 100 vuoden ajalta, joten väitän tietäväni mitä puhun. No sen hankkimisen sijaan päädyin rakentamaan uuden. Tieto lisäsi tuskaa.

 

[pökö]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Hymyilyttää aina nämä "vanhat talot kestää" fraasit.

Kyllähän sä ihan asiaa edellä kerrot, en sitä kiistä ollenkaan. Mutta ei nuo alapohjajutut ja muut liity mitenkään minulta lainaamaasi tekstiin. Itse en ole kauheesti rakennuskirjoja lukenut mutta noita vanhoja ullakoita ja kattoja olen kolunnut läpi liikaakin, niistä on kyllä jotain kokemustakin kertynyt.

 

[Karhu]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Hymyilyttää aina nämä "vanhat talot kestää" fraasit. Kestäähän ne, mitä nyt ensin rempataan homehtunut rossipohja kokonaan uudeksi, vaihdetaan kolme alinta läpimätää hirsikerrosta, jne. Vesikattorempan yhteydessä vaihdetaan sitten läjäpäin niitä täysin lahonneita ruoteita. Ulkoseinälle lätkitään uudet paneelit savupiippu muurataan katon osalta uusiksi jne.

Vanhat kivitalot kyllä kestää hyvin, kuten myös ennen sotia rakennetut hirsilinnat jotka seisoo nurkkakivien eikä betonin päällä. Noita jos ei ole pilattu myöhemmin betonilla tai vääräoppisella lisäeristyksellä tai ulkomaalilla ja katto on pidetty vedenpitävänä niin varmasti kestääkin seuraavatkin 100v

Monesti vain sekoitetaan pula-ajan 1950-1960 luvun talotkin noihin vanhoihin "hyviin" taloihin. Noissa kun on etenkin alapohjat usein todella riskialttiita. puukoolattu lattia kylmän betonin päällä. Kosteus tiivistyy kylmään betonilaattaan ja alhaaltakin voi tulla kapillaarisesti toinen mokoma. Koneellinen ilmanvaihto kun loistaa poissaolollaan vauriotkin pysyy yleensä piilossa. Vaatteiden hajusta voipi ulkopuoliset huomata. Keskuslämmityksellä toimivat yleensä parempikuntoisia ( jos putket kulkee lattian puruissa lämmittämässä) vaurioita löytyy kuitenkin liki kaikista em rakenteella tehdyistä. Nykyaikaista veden kanssa läträystä nuo talot ei myöskään semmoisenaan kestä, tai odotettavissa on yläpohjan lahovauriot.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2011/07/24/idyllikodeissa-asuu-sairasta-vakea/201110269/310

70-luvun taloja ei tarvinne enää yksin haukkua..80-90 luvulla kun luovuttiin valesokkelirakenteesta alettiin pikkuhiljaa päästä jyvälle, kylppärit noissakin on usein riskialttiita. Uusien ongelmat jää vielä nähtäviksi, uskoisin itse että eristevahvuuksien kasvettua höyrysulun tiiveys kuten myös rakennusaikainen suojaus nousee entistä tärkeämmäksi.

Omakotitalon hankintaa varten tuli itseopiskeltua eri aikakausien rakennustavat ja materiaalit, tyyppiongelmat jne todella tarkoin viimeisen 100 vuoden ajalta, joten väitän tietäväni mitä puhun. No sen hankkimisen sijaan päädyin rakentamaan uuden. Tieto lisäsi tuskaa.

Hometalkoot.fi -sivuilta löytyy eri aikausien rakennusvirheet aika kattavasti, ei tarvita edes omaa kokemusta.

Nyt jäädään odottelemaan pari vuosikymmentä että saadaan kokemuksia 2010 luvun talojen ongelmista. Vai onko nyt se hetki rakennustietämyksessä että osataan rakentaa talo oikein?

 

[raksa11]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Nyt jäädään odottelemaan pari vuosikymmentä että saadaan kokemuksia 2010 luvun talojen ongelmista. Vai onko nyt se hetki rakennustietämyksessä että osataan rakentaa talo oikein?

Tuskimpa, huomiotavaa mielestäni kuitenkin että vanhoja taloja vaivaa enemmänkin rakennesuunnittelussa tehdyt virheet kuin uusia taas työvirheet.

 

[VesA]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Tuskimpa, huomiotavaa mielestäni kuitenkin että vanhoja taloja vaivaa enemmänkin rakennesuunnittelussa tehdyt virheet kuin uusia taas työvirheet.

Eiköhän tämä uudempi rakennuskanta ole rakennesuunniteltu rakenteiltaan itsetuhoavaksi: rakenne jonka terveenä pysyminen perustuu erinäköisiin ultratarkkoihin tiivistyksiin kalvoilla sun muilla ei voi olla kovin pitkäikäinen vaikka työvirheet jäisivät tekemättäkin. Jäljelle saattaa jäädä jotain harkkotaloja joiden materiaalit eivät ole sen varassa että teippi pysyy jossain seinän uumenessä paikallaan, puutaloilla ei ole paljon toivoa.

 

[Karhu]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Eiköhän tämä uudempi rakennuskanta ole rakennesuunniteltu rakenteiltaan itsetuhoavaksi: rakenne jonka terveenä pysyminen perustuu erinäköisiin ultratarkkoihin tiivistyksiin kalvoilla sun muilla ei voi olla kovin pitkäikäinen vaikka työvirheet jäisivät tekemättäkin. Jäljelle saattaa jäädä jotain harkkotaloja joiden materiaalit eivät ole sen varassa että teippi pysyy jossain seinän uumenessä paikallaan, puutaloilla ei ole paljon toivoa.

Samansuuntaista olen kuullut rakennesuunnittelijaa haastatellessani..

 

[Espejot]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Eiköhän tämä uudempi rakennuskanta ole rakennesuunniteltu rakenteiltaan itsetuhoavaksi: rakenne jonka terveenä pysyminen perustuu erinäköisiin ultratarkkoihin tiivistyksiin kalvoilla sun muilla ei voi olla kovin pitkäikäinen vaikka työvirheet jäisivät tekemättäkin. Jäljelle saattaa jäädä jotain harkkotaloja joiden materiaalit eivät ole sen varassa että teippi pysyy jossain seinän uumenessä paikallaan, puutaloilla ei ole paljon toivoa.

Tai sitten tätä homehtumista liioitellaan. Meillä talo tulee 10v ikään kohta ja eikös home jo siinä ajassa ilmesty? En tiedä kumpi on parempi, tiivi pussi vai hatara pussi mutta jos talo on kutakuinkin alipaineinen niin miten talon saa homehtumaan - no, ehkäpäse onnistuu.

 

[fraatti]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Tässä kauhistellaan sitä että kuka tahansa voi rakentaa talon ja virheitä syntyy siksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kova-ulostulo-suomalaisten-rakennusvirheista-sisailma-on-helppo-tarvella-6479699

Tuossa on vaihtoehtoina on molemmat ääripäät. Sinällään tuossa on myös ongelmana se että vastaavamestari saattaa olla joku tutuntuttu ja tällöin saattaa käydä niin että valvoja on vain nimi paperilla. Esim omassa tapauksessa asia oli jotakuinkin näin mutta olin itse varsin hyvin selvillä siitä mitä ja miten asiat pitää tehdä. Väitän sen perusteella mitä olen "ammattilaisten" kädenjälkiä seurannut että oma taloni on rakennettu vähintään vastaavalla huolellisuudella ja tarkkuudella kuin miten se olisi rakennettu ammattilaisten toimesta. Ammattilaisten kädenjälkeäkään ei välttämättä kukaan valvo ja tästä on hyvä esimerkki eräs tuttuni joka on menossa käräjille asian takia. Suurin virhe on ottaa vastaavaksi mestariksi saman firman kautta joku joka rakentaa taloa. Tällöin valvonta saatetaan laiminlyödä kokonaan kuten tuossakin tapauksessa oli käynyt.

Ammattilainen vs itse on myös se asia mitä tuossa ei mainita että usein itse rakennettaessa oma aika ei sinällään maksa mitään ja joka asiaan on usein mahdollista käyttää aikaa tarpeeksi jotta tarpeeksi hyvä laatu saavutetaan. Tosin tiedän myös sellaisia ti rakentajia joiden tietämys asioista on vähän niin ja näin ja rakenteisiin on tehty aivan selviä virheitä sekä tietämättään että sen takia että on käytetty sellaisia materiaaleja jotka eivät ole suunniteltu siihen käyttöön kuin missä niitä on käytetty...

Raksa11 viestistä olen täysin samaa mieltä. Siksi minäkin rakensin uuden talon...

 

[jolla]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

hulluja ne on, asiantuntijat
http://www.hs.fi/kaupunki/a1363227604305

olisivat laittaneet alunperin 5" raakalaudasta seinät, siinä raakalaudassa kestää siihen kantapään kautta testattu maalikin tai kun olisi jätetty maalaamatta olisi kestävuus vieläkin parempi ja olisi jytky turistikohde jota tultaisi ihailemaan ympäri maailman, eikä maksa paljon ja kestää
..mutta...mutta liian kauan juotu liian monta kertaa läpikäynyttä vettä ja ......tiivistyy..., ei mitään vastuuta isännättömästä rahasta


kuinka tällaiset 'meidän' rahojen polttajat saavat yleensäkään pitää työpaikkansa, jos olisi minun päätettävissä, niin omaisuus valtiolle ja kenkää
http://www.esaimaa.fi/Online/2016/03/14/Valtion%20oikeustaloveivaus%20Lappeenrannan%20Rakuunam%C3%A4ell%C3%A4%20tuli%20kalliiksi%20veronmaksajille/2016120452599/4

 

[pökö]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

... olin itse varsin hyvin selvillä siitä mitä ja miten asiat pitää tehdä.

eiköhän kaikilla rakentajilla ole ollut samat ajatukset myös menneinä vuosikymmeninä, silti niitä homepommeja nyt korjataan.

 

[kotte]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Tuskimpa, huomiotavaa mielestäni kuitenkin että vanhoja taloja vaivaa enemmänkin rakennesuunnittelussa tehdyt virheet kuin uusia taas työvirheet.

Asia on tosiaan juuri päin vastoin vuosikymmenien juoksussa: ennen vanhaan ns. hyvä rakennustapa perustui koeteltujen ja koko suunnittelija-rakentajaketjun sisäistämien ratkaisujen soveltamiseen. Nyt on mukaan tuotu normiviranomaiset, valmiskomponenttikauppiaat ja taiteilija-arkkitehdit, jotka tuovat ovat soppansa niin, että kokonaisuus on ei ole kenenkään hallussa ja vastuulla.

Toki virheitä on tehty aina ja rakennusala on ennekin ollut tunnettu fuskauskultturistaan. Amatöörit toki tekivät virheitä, mutta niin tekevät ns. ammattilaisetkin nykyisen valmistuote- ja normisekasotkun yksittäisiä osia toteuttaessaan ainakin kokonaisuuden kannalta.

Uudemmat kerrostalot- ja liikerakennukset (vaikkapa viimeisen 10...20 vuoden ajalta), ne vasta murheellisilta lopputuloksilta vaikuttavat, kun hajoavat sieltä ja täältä ennen aikojaan.

Lisätäänpä vielä viite: http://www.rakennuslehti.fi/2016/03/nain-suomi-homehtui-hyva-rakentamistapa-sai-aikaan-pahaa-jalkea/.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

rakenne jonka terveenä pysyminen perustuu erinäköisiin ultratarkkoihin tiivistyksiin kalvoilla sun muilla ei voi olla kovin pitkäikäinen vaikka työvirheet jäisivät tekemättäkin.

Tähän on helppo yhtyä. Muovimateriaaleilla on tapana hapristua ja lisäksi kutistua. Olipa kalvo mitä materiaalia tahansa, näihin tuppaa tulemaan elämistä paineen vaihteluista ja vähintään siimahäntäiset kotieläimet porailevat niihin pieniä reikiä. En väitä, että paperikaan olisi parempi. Se elämä ei vain saisi olla minkään kalvon varassa.

Olisin ainakin itse paljon luottavaisempi, jos tiiveys perustuisi itse rakenteeseen, jolloin se tiiviste olisi esim. jokin levy tai rakenne, kuten hirsi seinä. Muovikalvo kestää varmaan sen rakentajan tarvitseman ajan mutta jo 50 vuotta on pitkä aika kaikille teippauksille ja liimauksille, saati paineen vaihteluiden aiheuttamalle elämiselle.

Rakentamista on harrastettu siinä määrin kauan ja laajamittaisesti, että kokemusta luulisi löytyvän. Uudet muotisuuntaukset ja uudet materiaalit tuovat helposti mukanaan riskejä, jotka todetaan liian myöhään. Tuloksena tuhansia taloja, joissa on materiaalivirheitä, arkkitehtuurin vuoksi haastavia teknisiä ratkaisuja tai vielä muutaman kymmenen vuoden kuluttua kokonaisuudessaan hyljeksityksi osoittautuva arkkitehtuuri. Rakentamisessa pitää tähdätä kauemmaksi kuin kännyköiden muotoilussa.

Ammattilaisten kädenjälkeäkään ei välttämättä kukaan valvo ja tästä on hyvä esimerkki eräs tuttuni joka on menossa käräjille asian takia. Suurin virhe on ottaa vastaavaksi mestariksi saman firman kautta joku joka rakentaa taloa. Tällöin valvonta saatetaan laiminlyödä kokonaan kuten tuossakin tapauksessa oli käynyt.

Ammattilaisten ongelmat kulminoituvat sanoihin kilpailu ja voiton tavoittelu. Tätä pahentaa asiakaan kyvyttömyys perehtyä siihen, mitä on ostamassa. Jos tarjoaa hyvää mutta kalliimmalla, on suuri vaara, että urakka menee kilpailijan halpisratkaisulle, joka vielä ehkä toteutetaan hutiloiden. Sitä saa mitä tilaa. Ammattilainen toteuttaa ammattimaisesti vain sen mitä tilataan. Ainakin itse kannustaisin ammattilaisia myös perustelemaan, millaisiin asioihin tarjous perustuu, miksi se ei ehkä ole halvin mahdollinen ja mitä paremmuutta johonkin lisähintaan voisi saada. Se olisi sitä todellisita vastuullista ammattitaitoa.

Todellista laatua ja kauneutta voi saada käytännössä vain itse tekemällä. Sellaisia rahoja ei tavallisella rakentajalla ole, että on mahdollista alkaa taiteilemaan. Verotuksen vuoksi samalla päiväpalkalla voi saada ostettua noin 2 tuntia ammattilaisen työtä ja elääkin pitää siinä sivussa. Omatoimista tekemistä rajoittaa, kun rakennettaessa on aina kiire. Yhden suven aikana pitää pystyä rakentamaan talo vähintään siihen kuntoon, että on ikkunat seinissä ja lämpö päällä. Sisustusta voi myöhemmin taiteilla ajan kanssa, mutta se itse rakennuksen runko ja perustukset pitäisi saada tehtyä nopeasti ja kerralla oikein. Pitäisi malttaa rakentaa kuin "Iisakin kirkkoa", mutta se ei ymmärrettävästi ole niin helppoa ja kaikki eivät sitä missään nimessä edes halua.

 

[jussi]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

eiköhän kaikilla rakentajilla ole ollut samat ajatukset myös menneinä vuosikymmeninä, silti niitä homepommeja nyt korjataan.

Tässä muutamana vuosikymmenenä, kun minua on rakennusasiat koskettaneet, olen kyllä huomannut, että jotkut ammattilaisetkin jopa tietävät oikeat menettelytavat. Mutta silti tekemistä seuraamalla näkee, että niitä ei käytetä. Heti jos et vahdi jokaista vaihetta, niin aina lintsataan.

Kuten fraatti sanoikin, jotkut työvaiheet ovat oikeasti sellaisia, että urakkamies ei tee niitä koskaan kunnolla. Niihin kun menee kunnolla tehtynä yksinkertaisesti liikaa aikaa. Koskee nyt lähinnä paikanpäällä rakentelua, tehtaan sisätiloissa tehdyt, ja valmiiksi ongelmakohtien osalta mietityt elementtirakenteet voivat(?) olla eri juttu.

 

[fraatti]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

eiköhän kaikilla rakentajilla ole ollut samat ajatukset myös menneinä vuosikymmeninä, silti niitä homepommeja nyt korjataan.

Tarkoitin lähinnä sitä että esim lähinnä pitkästä tekevät eivät ole perillä siitä miten rakenteet tulisi toteuttaa jotta ne olisi sillätapaa tehty kuin ne tänäpäivänä suunnitelijoiden toimesta piirretään toteutettavaksi. Tehdään sukulaisten ja omien päähänpistoksien mukaan mm kosteat tilat miten sattuu. Eikä muutenkaan vaadita laadullisesti 100% vaan 90%:kin riittää.

Jos kohdalle osuu hama ja joku rakenne osoittautuu ajan saatossa virheelliseksi niin sille ei sitten vain yksinkertaisesti mahda yhtään mitään... Tuskimpa sen parempaa ammattilaista löytyy kuin se (toivottavasti) ajantasalla oleva suunnitelija...

Jos itse palkkaisin vastaavaamestaria niin valikoisin jonkun nuoren joka on perillä nykyrakentantamisesta ja siitä laadusta miten nykyään asiat pitää tehdä. Olen huomannut että monella vanhalla jermulla on asenne että näin nää on aina tehty ja kunhan hommat tehdään vain vähän sinnepäin niin se riittää. Katollakaan ei joidenkin mielestä tarvi moottorisahaa kummempaa työkalua sahaamiseen koska muuten hommat on jo pilkunviilaamista.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Kuten fraatti sanoikin, jotkut työvaiheet ovat oikeasti sellaisia, että urakkamies ei tee niitä koskaan kunnolla. Niihin kun menee kunnolla tehtynä yksinkertaisesti liikaa aikaa. Koskee nyt lähinnä paikanpäällä rakentelua, tehtaan sisätiloissa tehdyt, ja valmiiksi ongelmakohtien osalta mietityt elementtirakenteet voivat(?) olla eri juttu.

Semmoisen olen pannut merkille, että talotehtaalla ainakin raaka-aineen käyttö puutavaran osalta osataan optimoida. Harva uskaltaa yhtä vähäisistä tarpeista paikanpäällä rakentaa. Ne talotehtaan puut on tosin varmaan aika tavalla optimalisesti sijoitettu ja naulattu sen rakenteen kantavuuden kannalta.

Voisi kuvitella että se elementtien tekemisen laadun valvonta on helppo toteuttaa. Miten lie sitten asennuksen laita ?

 

[jolla]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

kyllä ne on kaikki sortuneet hallit, alas tulleet sisäkatot, homekoulut ym. ammattilaisten suunnittelemia, valvomia ja tekemiä
siis kaikki
kuka tekisi itse itselle sellaista pxskxx, vaikkapa rimoista kattotuoleja, mitkä rimaa hipoen täyttää ne viranomaisten normit

 

[pökö]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Tarkoitin lähinnä sitä että esim lähinnä pitkästä tekevät eivät ole perillä siitä miten rakenteet tulisi toteuttaa jotta ne olisi sillätapaa tehty kuin ne tänäpäivänä suunnitelijoiden toimesta piirretään toteutettavaksi. Tehdään sukulaisten ja omien päähänpistoksien mukaan mm kosteat tilat miten sattuu. Eikä muutenkaan vaadita laadullisesti 100% vaan 90%:kin riittää.

tämänpäivän suunnitelmat ei ainakaan talopakettimaailmassa ole aina ihan kestävimmästä päästä. Kyllä pitkästä tekevät yhtä hyvin tekevät. Uudet talot homehtuu: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16775.0

 

[kotte]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

kyllä ne on kaikki sortuneet hallit, alas tulleet sisäkatot, homekoulut ym. ammattilaisten suunnittelemia, valvomia ja tekemiä
siis kaikki
kuka tekisi itse itselle sellaista pxskxx, vaikkapa rimoista kattotuoleja, mitkä rimaa hipoen täyttää ne viranomaisten normit

Tehdasvalmistusta varten suunniteltu osa on optimoitu joka paikasta niin, että kyllä se tehtaalla valmistettuna ja suunnitellulla tavalla käytettynä kestää, mutta missään ei ole ylimääräistä tai virheen varaa. Mutta samalla on sitten kyse kertakäyttöosasta kuten vaikkapa nykyauton osat. Niitä ei enää voi muuttaa eikä huoltaa perusteellisesti, vaan tyypillisesti on parempi purkaa koko laitos ja tehdä ihka uutta, jos tarve on. Autoon voi monesti vaihtaa paneelin sieltä ja toisen täältä, mutta rakennusten kohdalla tämä ei toimi jo siitä syystä, että sopivaa varaosaa ei saa, vaikka vaihto muuten onnistuisikin.

 

[Sampo-T]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Vanhat kivitalot kyllä kestää hyvin, kuten myös ennen sotia rakennetut hirsilinnat jotka seisoo nurkkakivien eikä betonin päällä. Noita jos ei ole pilattu myöhemmin betonilla tai vääräoppisella lisäeristyksellä tai ulkomaalilla ja katto on pidetty vedenpitävänä niin varmasti kestääkin seuraavatkin 100v

Monesti vain sekoitetaan pula-ajan 1950-1960 luvun talotkin noihin vanhoihin "hyviin" taloihin.
Omakotitalon hankintaa varten tuli itseopiskeltua eri aikakausien rakennustavat ja materiaalit, tyyppiongelmat jne todella tarkoin viimeisen 100 vuoden ajalta, joten väitän tietäväni mitä puhun. No sen hankkimisen sijaan päädyin rakentamaan uuden. Tieto lisäsi tuskaa.

Minulla on aivan sama käsitys.

Meillä oli aiemmin 50 luvun rintsikka ja siihen oli jo kaupantekoa ennen tehty perusteellisia muutoksia,uusi vesikatto,lattiat,lisäeristeet seiniin,yläpohjaan,uudet ikkunat,uudet sisäseinät,80 luvun laajennusosa saunoineen.
Silti,siinä oli vielä valtavasti remontoitavaa lisää.Kokonaan uusi sadevesi-ja salaojajärjestelmä maanvaihtoineen tontilla,Tilajaon muutokset alakerrassa,saunatilojen uudelleen pinnoitus,uusi keittiö,ilmanvaihtojärjestelmät ym ym..

Nyt asun liki 100 vuotiaassa kivipaasien päälle laaditussa hirsitalossa.Tähän on vasta 10 v sitten uusittu vesikate ja ikkunat sekä asennettu korvausilmaventtiilit ja liesituuletin,ei vielä muuta eli aika pienet remontit ja talo on myös radonmitattu ja silminnähden terve.
(Ilmeisesti lattialankut on myös kauan sitten uusittu ja seinissä kevyt lisäeristys).

Sen tosin haistaa nenälläänkin,etenkin kun on viikon pois kotoa ja avaa oven-on vastassa vain raikas havupuun tuoksu
Eli rintsikasta löytyy paljon remppaa ennenkuin se vastaa tän päivän vaatimuksia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

kyllä ne on kaikki sortuneet hallit, alas tulleet sisäkatot, homekoulut ym. ammattilaisten suunnittelemia, valvomia ja tekemiä
siis kaikkiäyttää ne viranomaisten normit

Niinpä. Muistuu mieleen aikoinaan Jyväskylässä muuan paljonki romahti. Virallinen syy oli rakennusvirhe. Ellen muista väärin, yhden kattotuolin liitoksesta puuttui osa kuormaa kantavista metallitapeista. Kun yksi kattotuoli petti, pettivät kaikki muutkin yksi kerraallaan. Rakennus oli aika uusi ja katolla oli vain vähän lunta. Tämä nyt on vain muistikuva mikä mieleen jäi, tarkemmin en muista.

Eli kärjistäen voi sanoa, jos elementtitalosta puuttuu pieni kourallinen nauloja, se voi romantaa milloin tahansa. Paikan päällä rakennetuissa on harvemmin näin laita, sillä ylimäräistä tuppaa olemaan. Onneksi tämä oma elementtirimpula lienee jo tullut koekuormitetuksi.

Monesti olen ihmetellyt, kuinka vanhat talot ja ladot pysyvät pystyssä, vaikka ovat jo kallellaan ja katot notkollaan. Näkee niitä kyllä romahtainakin mutta ne kenollaan olevat kuin uhmaavat kaikkia fysiikan lakeja.

 

[fraatti]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Tehdasvalmistusta varten suunniteltu osa on optimoitu joka paikasta niin, että kyllä se tehtaalla valmistettuna ja suunnitellulla tavalla käytettynä kestää, mutta missään ei ole ylimääräistä tai virheen varaa.

Usein firmojen kasaamat töllit sisältävät 38*198 runkopuita. (ellei sitten ollut 42*19. Kaupasta normipulliainen hakee sitten 48*198 runkotavaraa... Sinällään varmaan tuo pienempikin kantaa mutta on huomattavasti tarkempi kaikkien mitoituksien suhteen.

 

[Papi]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

7-kerroksisen puukerrostalon runko on tehty 56*270 puutavarasta k600 jaolla. 42*198 rukotolpassa on aika paljon pelivaraa omakotitalon rakentamisessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Usein firmojen kasaamat töllit sisältävät 38*198 runkopuita. (ellei sitten ollut 42*19.

Omassani ei ole ainakaan pystypuut kuin 120 millistä. Piirun paksuudesta ei ole tietoa mutta hämärän piirustuksen mukaan pystytolppia on sentään elementtien saumakohdissa kaksi rinnakkain - toinen toisessa elementissä. Eriste muodostaa kaikkiaan 3 kerrosta, 120 mm + 45 mm + 45 mm eli on pystykoolas, välissä vaakakoolaus ja sisimmäisenä jälleen pystykoolaus. Ulkopinnassa "tuulensuojalevy". Ymmärtääkseni vain tuo 120 * XX mm:n puutolppa on se varsinainen kantava osa seinissä.

Eristeestä ei ole muuta tietoa kuin että on "villaa" (lasi- tai mineraalivilla) ja tiivisteenä on "tiivistyspaperi". Kun vanhan valmiina on ostanut, ei ole mitään tietoa itse rakentamisesta.

 

[fraatti]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

7-kerroksisen puukerrostalon runko on tehty 56*270 puutavarasta k600 jaolla. 42*198 rukotolpassa on aika paljon pelivaraa omakotitalon rakentamisessa.

Jep. Tarkoitn lähinnä sitä että kovin suuria heittoja runkopuiden sijainnin suhteen ei saa olla tai sitten tuulensuojalevyjen naulaaminen korkeassa seinässä muuttuu mielenkiintoiseksi... kuitenkin aina osa puista on enemmän tai vähemmän kieroja johonkin suuntaan... en niinkään siitä että kuormat nousisivat liian suuriksi...

Jotenkin vielä muistelin että lähistöllä myyntiin tehtyjen asuntojen runkopuut oli alle 40mm kun niitä muutamavuosi sitten huvikseen mittasin koska tuo ero 48mm runkopuihin oli silmiinpistävä ja nuo näyttivät tulitikuilta kun oma silmä oli tottunut tuohon leveämpään...

 

[jolla]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Usein firmojen kasaamat töllit sisältävät 38*198 runkopuita. (ellei sitten ollut 42*19. Kaupasta normipulliainen hakee sitten 48*198 runkotavaraa... Sinällään varmaan tuo pienempikin kantaa mutta on huomattavasti tarkempi kaikkien mitoituksien suhteen.

lisäisin tuohon vielä että useimmin omatoimirakentaja, ainakin minä, käytän tavaraa mistä nuo edellämainitut tehdään
ei aivan yhtä mittatarkaa, mutta käytännössä sillä ei ole merkitystä

 

[Deleted member 1344]

Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...

Ja sitten esimerkiksi Jukka-talon 'titaniittipalkit' ovat käytännössä kaksi n. 45x45mm pystytolppaa joiden välissä on soiro kovalevyä. Noista saadaan siis 200mm runkopaksuus.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Millähän ilveellä näitä nykyisen arkkitehtuurin luomuksia tullaan pitämään hengissä? Lautaseinät (?) ilman räystäitä, sade piiskaa ikkunoita ...
Tästä Jetta talon mallikuvasta ilmeisesti jäänyt sadevesien syöksytorvet pois. Toivottavasti kukaan ei pillastu mutta tämmöinen musta laatikko vaatii ainakin minulta totuttelua. Ikkunathan tuossa nyt sentään on komiat.