Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

[SON]

Yleistä
Meillä on ollut työn alla RM- talo projekti noin vuoden. Rakentamista ja peruskorjausta on tehty mutta tässä on tarkoitus keskittyä lämmitykseen. Rakennuksessa ei nyt asuta mutta peruslämmitys on päällä "työskentelylämmössä".

Alkutilanne
Talossa oli alkuaan vain öljylämmitys. Noin vuosi takaperin hankin joka kerrokseen huoneilmastointilaitteet ja laitoin kattilassa olleen sähkövastuksen käyttöön. Monestakin syystä näiden lämpölaitteiden seuranta on edennyt asteittain.

Taloautomaatio
Viime talven aikana asensin taloautomaatiota joka on Siemens´ìn valmistetta. Keskusyksikkö on PRV2.64 ja modulit ovat PTM sarjaa. Näillä saadaan aikaiseksi: erilaiset mittaukset, pulssilaskenta, laiteohjaukset, moottoriventtiilien säädöt ja laitteiden tilatiedot. Kyseinen yksikkö on kytketty sen yhdestä sarjapostista RasP´in USB porttiin ja RasPi´in Etehernet postista on yhteys Huawei E 5172 4g reitittimeen. RasPi´ssa ovat tietokanta ja TaloLogger. Nämä mahdollistavat paikallis- ja kaukokäyttöseurannan.

Erilaisia pisteitä on taloautomaatiossa nyt käytössä yli 50 ja aika monesta on jo kraafinen seuranta valmiina. Systeemi laajenee koko ajan. Taloautomaation kaikki osat on hankittu Saksasta.

Huoneilmatointilaitteet, poltin ja kattilan vastus
Huoneilmastointilaitteita on 3 kpl, 1 joka kerroksessa. Nämä muodostavat keskeisen osan lämmitystä. Öljylämmitys on "reservissä" valmiina. Sähkövastusta on käytetty enemmän mm viime talvena patteriverkon "suojauslämmitykseen". Tulevana pakkaskautena saattaa öljylämmityksen käyttö tulla kysymykseen. Kaikilla näillä on jo jonkinasteinen kulutus ym seuranta.

Huoneilmastointilaitteet ovat Midean valmistetta ja Ultimaten 13 pro+ invertter mallia. Ulkoyksiköt ovat tyypiltään MOZ-12HFN1-QRDOGW ja sisäyksiköt ovat MS12FU-12HFRN1-QRDOGW(B). Nämä ovat olleet käytössä nyt noin vuoden ja toimineet moitteetta.

Poltin on todennäköisesti 1990 luvulta ja vaihdan sen jossain vaiheessa uudempaan. Vastus on 6 kW. Kattila on myös 1990 luvulta. Polttimen päälle laittoa ei ole automatisoitu muutoin kuin jos kattilan vastus on päällä niin poltin ei voi käynnistyä. Vastuksen- ,patteriverkon pumpun ja moottoriventtiilien säätö ovat taloautomaationohjauksessa. Putkituksessa ja lisäventtiileillä on jo varauduttu joko IVLP.n tai muun vastaavan tuloon.

Muuta
Huoneilmastointilaitteiden teho ja COP laskenta tapahtuu PRV yksikössä ja mm COP laskennassa keskeisenä sisäyksikön tilavuusvirran arvona on käytetty kiinteää arvoa 450 m3/h. Valmistaja ilmoittaa arvoiksi Hi 650 m3/h Med 560 m3/h ja Lo 450 m3/h. Näistä huoneilmastointilaitteista tarkempaa tarinaa myöhemmin.

Alla kuva alakerran huoneilmastointilaitteen viime vuorokauden toiminnasta ja VAK.

/a045b

 

[Espejot]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Mielenkiintoista. Miksi päädyit Siemensin PRV-sarjaan?

 

[pökö]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Eipä löydy VAK:ia ihan joka rintsikasta. Siistiä jälkeä.

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Mielenkiintoista. Miksi päädyit Siemensin PRV-sarjaan?

Pitkä tarina. Työelämässä aikoinaan oli tähän liittyvää suunnittelua, hankintaa, urakkavalvontaa ja käyttöäkin. Tosin kyseessä olivat suuret kohteet tähän RM- taloon verrattuna. Tuolloin oli VAK: ssa edeltävää sukupolvea L&G:n EKLX: t ja myöhemmin PRV1: t sekä keskusvalvomolaitteet. Talossa jossa nyt asumme on myös lähes samalainen ympäristö (PRV1). Toisin sanoen tuttu ympäristö ja tekniseltä ominaisuuksiltaan aivan ylivertainen kokonaisuus joka sisältää taloautomaation keskeiset ominaisuudet yhdessä "paketissa" eli monipuoliset passiiviset ja aktiiviset 0-10V lämpötila kosteus jne mittaukset, 0- 10 V säätö- ja toimilaitteiden ohjaus, energialaskurit kWh m3 jne, moottorien pumppujen jne ohjaus, pisteiden tilatietot ja useampi RS 232 portti tietoliikennettä varten sekä on myös periaatteessa helppo ohjelmoida.

Pienehkönä ongelmana on ollut PRV, BPS yksikköjen, modulien ja dokumenttien saatavuus (edullisesti) mutta pitkäjänteisellä haulla kaikki on löytynyt saksasta Ebay: n kautta jopa erittäin edullisesti. Varalaitteita on hankittuna, sanotaanko lopuksi ikää".

/a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Yleistä
Alla pari kuvaa esimerkkinä mitä taloautomaation ja TaloLoggerin avulla voi tuottaa ja katsella näitä paikanpäällä tai "toisella puolella pitäjää kiikkustuolissa."

Toiseen kuvaan on koottu ikäänkuin yleisilmäystä varten tilanne missä mennään ja toisessa on krafiikka huoneilmastoinitilaitteen toiminnasta. Samalaisia on joka kerrosta vasten mutta muiden kerrosten huoneilmastointilaitteet ovat toistaiseksi seis. On myös kosteus-% mittauksia jne.

Selostusta
Näytteeksi toisessa kuvassa on nyt ikäänkuin patteriverkon suojaus kattilassa olevalla sähkövastuksella. Tämä on nyt asetettu ohjelmallisesti pitämään kattilaveden noin 30 asteessa. Kv- pumppu käynnistyy kun ulkolämpötila on alle nollan ja yläkerran lämpötila on laskenut alle 12 asteen. Pieni ½ asteen hystereesi on säätöön viritetty "hakkaamisen" estämiseksi. Menoveden säätö on periaatteessa ulkolämpötilan ja erilaisten yöpudotusten ja suuntaisiirtojen ohjaama mutta tämänhetkisillä menoveden lämpötiloilla näillä ei ole merkitystä. Vastus ei ole yhtäaikaa päällä polttimen kanssa. (Mekaaninen ja ohjelmallinen lukitus.)

Huoneilmastointilaite toimii mielestäni edullisuudestaan huolimatta siinä missä 3.. 4 kertaa kalliimmat värkit. Antaa lämmintä, sisäyksikkö aikalailla äänetön, sulattelee silloin kun pitää, COP hyvällä tasolla jne. Jos nyt jotain miinusta haluaa sanoa niin tuo sisälämpötila seilaa aika laajalla alueella asetusarvoonsa (17 astetta) nähden mutta tuo lienee Follow me toiminnon (lämpötilan säätö kauko- ohjaimessa) ominaisuus ja riippuu aika pitkälle sen sijainnistakin. Taloautomaation huonelämpötilan mittaus anturi on aivan eri paikassa kuin huoneilmastointilaitteen kauko- ohjain. Huoneilmastointilaitteen kaukosäädintä lukuunottamatta kaikki säädöt, ohjaukset, mittaukset ja laskentarutiinit on keskitetty TA- keskusyksikköön. Mm kaikkien kolmen huoneilmastointilaitteen pohjavastuksen päälle/ pois ohjaukset.

Tästä viimemainitusta senverran että pohjavastus "rokottaa" COP: a hieman vajaan yhden COP yksikön, siis aika paljon, kun laite käy minimiteholla.

Tulevaisuutta
Talossa jos nyt asumme on tee se itse (DIY) Vilp ja siitä on erittäin myönteisiä kokemuksia. Tarkoitus on virittää tähän RM- taloon samankaltainen mutta muutamaa pykälää tehokkaampi. Tämän lisäksi ajatuksissa on aurinkoenergian hyödyntäminen eri muodoissaan ja näihin on varauduttu taloautomaation valinnassa ja laitteissa.

Terveyttä kun vaan riittäisi edelleen /a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Selostusta
Alla pari kuvaa edellisen päivän jatkoksi. Ylemmästä kuvasta käy nyt hyvin selville muutama asia. Ensiksikin että polttimen teho on aivan eri luokkaa kuin vastusten. Toisekseen testikuva osoittaa että vastus toimii aivan kuin on suunniteltu eli varmistaa ettei lämpöjohtoverkko pääse jäätymään. Kolmanneksi voisi sanoa että kyllä sitä energiaa kuluu vaikka patteriverkon kiertoveden lämpötila on 20 asteen molemmin puolin. Osa tehosta kuluu kattilan vaippahäviöihin ja savukaasuhäviöihin mutta nämä häviöt hyödyntyy kylläkin talon lämmitykseen suurelta osin.

Huoneilmastointilaitteesta ei ole entisen lisäksi juurikaan lisättävää. Aion kylläkin selostaa toisaalla yksityiskohtaisemmin laitteen "filosofiaa".
Pikapuoliin laitan myös yläkerran huoneilmastointilaitteen käyttöön ja testimielessä ylläpitomoodiin eli noin 10 asteen ylläpitolämmitykselle.

/a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Yleistä
Taloautomaatiosta on suuri apu kun Rm- talossa ei vielä asuta ja kun voi kaukokäyttöä hyväksi käyttäen nähdä mitä talossa tapahtuu. Oheisissa grafiikoissa on osa huoneilmatointilaitteiden toiminnan kuvausta mutta joka tapauksessa näiden grafiikoiden avulla on yleistilanne että myöskin yksityiskohdat nähtävissä.

Pattteriverkon säätö
Nyt on ollut öljylämmitys käytössä ja vuorokautinen polttimen käyttöaika on ollut noin 2 h joka merkitsee noin 3,5 l/ vrk kulutusta. Lämpöä tarvitaan patteriverkon suojaukseen ja Lkv: n. KV- pumpun käyttöaikaa on rajattu ohjelmallisesti. M- ventiilin säätö on nyt PI- säätö vaikka D- parametri olisi käytettävissä. Säädön virittelyllä johon sisätyy toimilaitteen toimisuunnan min max rajoitus, on saatu vakaa värähtelemätön säätö vaikka menovesitermostaatti on vain noin 0.5 m päässä säätöventiilistä ja virtausta katkotaan Kv -pumpulla niinkuin edellä on todettu.
Graafikasta oli suuri apu virittelyssä.

Huonelmastointilaitteet
Näiden "paukut" loppuivat kun ulkolämpötila painui alle - 25. Laitteissa oli kylmillä koko ajan kompressorilämmitys käytössä ja energiaa ne ottivat noin 0,7 kWh/vrk/ laite. Aika edullinen turva, sanoisin.

Keskikerroksen laite on nyt sisäyksikön ohjauksessa (follow me on pois käytöstä) ja se näkyy erilaisena käyntinä keskitehon ja COP: pysyessä hyvällä tasolla. Tämä ja muutkin laitteet on säädetty +17 asteeseen mutta kuten näkyy niin todellinen huonelämpötila on noin 20 astetta. Tätä tarvitaan kun alkaa remonttivaihe sisällä. COP: t ovat hyvällä tasolla.

Mitä opittu ja todettu tähän asti
Pitkässä juoksussa täällä etelä suomessa huoneilmastointilaitteilla tehdään "tili" lämmityskaudella kun ulkolämpötila on +10... -20. Tätä kylmempiä päiviä on vain niin vähän ja tuotto/kulutussuhde on niin huono, ettei niillä päivillä ole (energia)taloudelista merkitystä. Tällä perusteella hankitut laitteet ovat osuneet nappiin niin tehonsa kuin hintansakin puolesta.

Asuttaessa ja miksei muutoinkin tili tehdään käytännössä sillä miten hyvin pystyy minimoimaan muun, kalliimman energian ja laitteiden käyttöä asumismukavuutta alentamatta. Talon rakenteita parantamalla on myös tehtävisä "tiliä" mutta se on jo vaikeampi ja huomattavasti kallimpi tie.

Tähän Rm- talon seinärakenteisiin on mahdollista tehdä vain sisäpuolisia parannuksia ja niiden aika on nyt. Katolle on mahdollista levittää puhallusvillaa. Ikkunat tulevat saamaan kesällä 1 lasin tilalle lämpölasin (pokat entiset) ja molemmat pokat uudet tiivisteet. Samoin ovien tiivisteet uusitaan.

VILP (vesi-ilmalämpöpumppu)
Tähän on varauduttu patteriverkon muutoksessa mutta näyttää vahvasti siltä, varsinkin jos öljyn hinta pysyy näinkin alhaisella tasolla, että kaupalliset tuotteet ovat taloudellisesti kannattamattomia ja jos VILP: a halajaa niin se on sitten tehtävä itse. Mutta kun tuota muutakin puuhaa on, niin aika ei ole tähän ihan vielä.

Koodia
PRV yksikön ohjelma on periaatteessa perusjutuiltaan varsin yksinkertainen. Tässä esimerkkinä kuinka kWh mittarin pulsseista lasketaan teho (1 min keskiteho).

10 ;-- kWh mittarista teho
20 Z:=60
1000;-- Loop
1110 B:=$000.ZW;-- luetaan kWh mittari muuttujaan B ( muistaakseni 7 desimaalin tarkkuudella)
1120 P:=(B-A)/Z*3600;-- teho P lasketaan pulsseista eli KWh:sta joita on kertynyt Z aikana eli 60 sekunnin aikana (aika supistuu pois)
1130 A:=$000.ZW;-- luetaan kWh mittari uudelleen mutta muuttujaan A ( jää muistiin silmukan seisonta- ajaksi Z- MOD(...) = 60 s)
9999 WAIT DURING Z-MOD(TIME,Z); GOTO 1000;-- ohjelman seisonta- aika Z ja ajan täsmäys

/a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Yleistä
RM- talon remppa jatkuu mutta jotain pientä on taloautomaation avulla toteutettu. On ollut puhetta siitä että tulevaisuudessa sähkönsirron perusmaksu määräytyy osittain tai kokonaan kohteen 15 min tai tunnin keskitehon perusteella. Alla on grafiikkaa jossa tehot on laskettu kWh mittarin pulssitiedoista. Tässä vaiheessa ikäänkuin haetaan tehoprofiilia jolloin on mahdollisuus harkita mitatun tiedon perusteella mitä laitteita kannattaa laittaa teho- ohjauksen piiriin. No valintaa on pienessä RM- talossa aika vähän mutta nyt esitetyn laajuus ei ole lopullinen, tulee siis ohjattavia kulutuslaiteita lisää.

Tuossa edellisessa viestissä on näköjään esimerkkikoodi miten teho lasketaan kWh mittarista. Laiteen ohjausta päälle pois kokonaistehon eli päämittauksen tehon perusteella taisin esittää jossain muussa yhteydessä mutta lyhykäisyydessään se menee sanallisesti näin.

Jos teho päämittauksessa ylittää asetetun tehoarvon, ohjataan sähköisesti/ ohjelmallisesti esim kattilan, boilerin tms sähkövastus pois päältä. Jos tarpeen, niin ei ole poissuljettu että myös jokin huoneilmastointilaitteista on mahdollisuus kytkeä pois päältä. Sähkökiuasta ei näillä näkymin tule. Keskitehon laskenta(aika) voi olla mikä vaan 1 min .. vaikkapa 1h välillä.

/a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Yleistä
Foorumilla on ollut aika vähän (nykytilanteesta en tiedä) grafiikkaa menoveden säädöstä. Meillä oli RM- talossa lämpöjohtoverkko tyhjä levytystöiden patterien maalauksen ja tapetoinnin johdosta. Täytin verkoston männä viikolla ja piti tarkistaa että automatiikka toimii.

Alla kuvat joista käy ilmi mm menoveden lämpötilan muutos ja sunttiventtiilin asennon muutos. Ulkolämpötila oli aika vakaa. Säätö toimii aivan niinkuin pitää, ei huoju ( huom silloin kun kv pumppu käy). Kuvasta käy myös ilmi esimerkiksi että suntti hiukan falskaa mutta eipä sillä ole suurta merkitystä.

Suntin, moottoriventiilin ohjaus on 0-10V, termostaatit Siemens Ni1000 ja keskusyksikkö jossa säätöohjelma PRV2.64.

/a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Yleistä
Huoneilmastointilaitteiden toiminnasta saa parhaimman käsityksen mittaustietojen ja grafiikan avulla. Aiempina vuosina aika moni esitti laitteidensa toimintaa em tavalla. Nyt tämä esittämistapa on käytännössä kuollut tällä foorumilla. No jos uskoo ja toivoo ja aistimus riittää että värkki toimii niin mikäs siinä.

Omaa grafiikkaa
Aiemmin on selostettu miten grafiikkaa tuotetaan ja talletetaan. No ehkä muutama sana kuitenkin. Kohde on siis vm 1950 Rm- talo jossa ei vielä asuta mutta on lähes normaalilämmössä ja sisustustyöt viimeistely vaiheessa. Talo lämpiää pelkästään noilla kolmella huoneilmastointilaitteella (toistaiseksi).

Aalakerran laite käy nyt noin 0- kelillä ilman katkoja ja sulatuksia varsin hyvällä hyötysuhteella. Keskikerropksen laite käy vastaavasti katkokäyntiä, eikä tuo hyötysuhde ole mitenkään huono. Yläkerran kone käy myös katkokäyntiä ja tuo hyötysuhde on näistä huonoin mutta ei kuitenkaan huono. Syynä tähän saattaa olla jo varsin pitkä tai pikemmin aika korkea R- putkistopituus.

Mittaustiedot , teho ja COP laskennat käsitellään edelleen PRV yksikössä ja grafiikka näiden perusteella TaloLoggerilla. Sisäyksikön tilavuusvirta on laskennassa 350 m3/h( pienin nopeus) vaikka valmistaja ilmoittaa täksi arvoksi 450 m3/h. Laitteethan ovat Ultimaten/Midean.


/a045b

 

[SON]

Vs: Rintamamiestalon lämmitys ja taloautomaatio

Yleistä
Eipä ole ollut aikaa kirjoitella tälle foorumille. Alla edellisessä kirjoituksessa todetaan:
"Huoneilmastointilaitteiden toiminnasta saa parhaimman käsityksen mittaustietojen ja grafiikan avulla. Aiempina vuosina aika moni esitti laitteidensa toimintaa em tavalla. Nyt tämä esittämistapa on käytännössä kuollut tällä foorumilla. No jos uskoo ja toivoo ja aistimus riittää että värkki toimii niin mikäs siinä"

Laajentaisin asiaa käsittämään koko talon, tässä Rm- talon koko energian käyttöä. No saunapuut jääköön pois. Yleisesti ottaen tasainen lämpö,vedottomuus, puhdas sisäilma ja ehkä vielä lämpimät lattiat ovat asumisviihtyvyyden perustekijöitä. Nämä tavoitteet voidaan toteuttaa monella tapaa myös kalliisti ja edullisesti. Käyttökustannukset määräytyvät myös monella tapaa johon tekniset ratkaisut ja oma osaaminen vaikuttavat suuresti. Oman pikäaikaisen kokemuksen perusteella jonkinasteinen seuranta on aivan avainasemassa käyttökustannusten hallinnassa, useimmin niiden pitämiseksi kurissa ja jopa pienentämisessä. Energian yksikköhintojen muutoksille ei juuri mahda mitään, mitä nyt pörssisähkön kanssa hiukan kikkailemalla.

Grafiikoista
Oheisissa grafiikoissa on pari esimerkkiä joilla koitan havaita onko lämpölaitteissa jokin pielessä, vrk , kk ja vuositasolla. Allaolevissa grafiikoissa ei ole mukana kk kulutukset . Talologeri on alustana mutta siinä on heikkouksia joita tässä on pyritty paikkaamaan. Eli siitä puuttuvat tietääkseni kk ja vuosikulutuspiirteet. Tämän lisäksi se laskee kulutusten keskiarvoja ja näyttää ne lukuarvona (väärin). Kumulatiivinen arvo grafiikan oikeassa reunassa on sensijaan oikein. Grafiikat ovat katsottavissa paikan päällä että myöskin muualla. Tähän on testattu jo muuta alustaa.

/a045b

 

[SON]

Yleistä
Aika näyttää menevän nopeasti. Olemme asuneet rm- talossa nyt noin puolitoista vuotta joten pientä muutosta on talossa tehty ja kokemusta karttunut. Suurin muutos on huoneilmastointilaitteiden (ilp) uusiminen tämän vuoden aikana. Uudet huoneilmastointilaitteet eli kansaomaisesti ilmalämpöpumput ovat Gree merkkisiä ja tyypiltään (sy) GWH09TB- S3 DNA1D/I ja
(uy) GWG09TB- SBDNA1D/0.

Taloautomaatiota olen jonkun verran laajentanut ja grafiikkaa sen myötä on ollut mahdollista lisätä. Tallöin talon lämpötekniikan hallittavuus on parantunut. Siltä varalta että joskus tulevaisuudessa tulee sähhkötariffeihin tehomaksu, niin joidenkin suurempitehoisten sähkölaitteiden ohjattavuuteen ohjelmallisesti on varauduttu.

Grafiikkaa
Alaa mutama kuva esimerkkinä. Yksi kuvista kertoo miten talon kolmesta ilmalampöpumpusta yläkerran pumppu toimii. Toimii erittäin hyvin. Toisessa kuvassa on tämänhetkiset laitteiden ja kulutuskohteiden tehot. Tulevaisuudessa jos tulee tarvetta rajoittaa tehoa niin laitteita pudotetaan pois päältä. Esimerkiksi jos mamma laittaa lieden päälle ja lämminvesiboileri tai kattilan vastus ovat päällä ( eivät nytkään voi olla yhtäaikaa päällä) niin jompikumpi putoaa pois päältä. Kolmannessa kuvassa on tämänhetkinen eri laitteiden kulutus vuoden alusta. Grafiikkaan voisi lisätä yhden käppyrän lisää joka kertoisi kaiken yhteenlasketun energian kulutuksen eli paljonko on kulunut sähköä ja polttoöljyä yhteensä mutta menköön näin päässälaskuna että näitä on yhteensä kulut noin 13700 kWh vuoden alusta.

Kommentti
Lämmitysenergian kulutus riippuu monesta tekijästä. Rm- talon kyseessä olen kulutus r- neliötä tai r- kuutiota kohden on korkeampi nykytaloihin verrattuna. Talon sijainti, sisälämpötila, lämpimän veden käyttö jne vaikuttavat osaltaan. Olemme jo iäkäitä ja pidämme lämpimästä. Sisälämpötila on 22- 24 välillä. Talo on avoimena etelään päin joten kesällä jäähdytystä tarvittiin aika paljon. Kaikki nämä huomioiden pidän tulevaa vuotuista kulutusta noin 16 MWh/a kohtuullisena em seikat huomioiden.

Nyt nautimme eläkepäivistä!

 

[SON]

Ylestä
Edellisessä viestissä totean että aika on mennyt nopeasti. No niin on kun edellisestä viestista on yli vuosi. Mitään kovin erikoista ei vuoden aikana ole tapahtunut. Senverran kuitenkin että aurinkopanelit (5 kW) laitatin syyskuun puolivalissä. Sitä varten piti hieman lisätä automatiikkaa ja grafiikkaakin.

Grafiikkaa ja COP arviointia, aurinkovoimastakin jotain
Alla muutama kuva jotka kertovat tämänhetkisestä lämpöpumppujen toiminnasta ja tämän vuoden kumulatiivisesta energian kulutuksesta. Mielestäni lämpöpumput toimivat erittäin tehokkaasti. Tarkastellaan lähemmin. Niiden yhteenlaskettu kumulatiivinen sähkön kulutus on noin 3 000 kWh/a. Kun huomioidaan myös melko korkea lattialämmityksen kulutus noin 3 000 kWh/a, voidaan laskeskella mikä voisi noin karkeasti olla pumppujen vuosiCop.

Vertailukohta voisi olla kokemus mitä aikanaan paloi öljyä. Sitä meni karkeasti 3000 l/a eli noin 30 000 kWh josta osa meni tietenkin LKV:n ja osa häviöihin. Tempastaan valistunut arvio että talon tarvitsema lämmitys tarvitsee nykyisellään 14 000 kWh/a. Talo on siis Rm talo kolmessa kerroksessa, n. 175 m2, n. 570 m3, 2 lasiset ikkunat, 4" purueriste ja sisälämpötila 22.. 24 oC.

Joten karkeasti voidaan sanoa että lämpöpumput ovat tuottaneet lämpöä noin 11000kWh/a ja kun niiden kulutus on noin 3 000 kWh/a niin vuosi COP olisi noin 3,6. Lukija saa olla eri mieltäkin, itse ole tyytyväinen.

Yhteenvetona sanoisin että hyvä ja halpa hokema voi pitää paikansa, sillä pumput (3 kpl) maksoivat yhteensä noin
1 600 €. Ovat siis hankkineet hyvin hintansa ja siitä rakenneltu aasinsilta sai ajatuksen hankkia aurinvoimaa. Tästä senverran että aurinkosähköä on syyskuun puolivälistä lähtien kertynyt yli 600 kWh ja josta noin 80% omaan kulutukseen ja loput myyntiin.

Eläkepäivät jatkuvat!

 

[SON]

Aika näköjään meneeee, edellisestä kohta vuosi. No ei se mitään! Vuoden aikana on saatu kokemusta aurinkovoimasta ja sen hyödynnettävyydestä. Oheisissa kuvissa on pähkinänkuoressa siitä missä mennään. Selvyydeksi astepäivälukua lasketaan BPS yksikössä. Eipä sen kummenmin mitään erikoista tavoitetta kuin ehkä se että aurinkovoimaa saisi käytettä taloudessa mahdollisimman paljon. Viime kesä oli siitä jännä että kun meillä on ostosähkö noin 4,2 c/kWh niin sama firma hyvitti tuotetusta ylijäämäsähköstä parina kk:na tuplahintaa tuohon. No todettakoon että ei taida ihan päästä 10 MWh alle ostosähkössä tänä vuonna.

Toisessa kuvassa käy aika hyvin selville se miten aurinkovoima on korvannut ostosähköä. Kuvissa on toinekin aika mielenkiintoinen juttu. Nimittäin näyttäisi siltä että astepäivälukujen valossa ilmat ovat kylmenneet näinä 3 vuoden aikana!

 

[SON]

Yleistä
Nyt on aikaa paneutua tarkemmin siihen kaikkeen mitä on tullut tehtyä rm- talossa ja mitä voisi vielä tehdä. Alta ja edeltä selviääkin millainen on nykyinen rm- talo, asuntomme, mutta kerrataan nyt pääkohtia.

Talo alkuaan
Valmistunut n v 1950 valmistunut 3 - kerroksinen rm- talo. Alaa yhteensä noin 175 m2 ja tilavuutta noin 450 m3, purueristeiset 4" ulkoseinät, 2- lasiset ikkunat, alkuaan uunilämmnitys ja v 1961 lähtien vesikiertoinen öljylämmitys, jne

Talo nykyään
Talon siirryä meille, remontoimme sitä, uusien sisäpinnat, keittiön ja saunaosaston ja ilmalämpöpumput joka kerrokseen. Lisäksi taloautomaatio jolla voi ohjata ja seurata eri laitteiden toimintaa. Tällä hetkellä systeemissä on noin 150 erilaista pistettä.

Energian kulutuksesta
Ennen meitä olevaa polttoöljyn kulutusta en tiedä mutta mutta talon rakenne ja lämmitettävät tilat huomioiden öljyn kulutus on ollut vähintään 3000 l vuodessa, todennäköisesti enemmänkin mutta jonkinlaisena arviona voisi pitää 3500 ltraa vuodessa ja sähköä mennyt noin 5000 kWh vuodessa. Edelliset omistaja pitivät lämpimästä ja talossa oli usein 25 astettakin.

Mekin pidämme lämpimästä ja yläkerrassa lämpöpummpu on säädetty 22 oC , keskikerroksessa 23 oC ja alakerrassa 20 oC. Kesällä jäähdytysaikaan arvot olivat toiset. Energian kulutukset selviävät vuodesta 2018 alkaen oheisista kuvista. Seuranta on siis 12 kk rullaava joka tarkoitata sitä että jokainen piste tai kk kohta edustaa 12 kk kulutusta. Esimerkiksi käyrien alkupäät edustavat koko vuoden 2018 kulutusta ja oikealla käyrien loppupäät 1.12.2020- 3011.2021 välistä kulutusta.

Muutama poiminta ja lisälaskelmaa
Lämpöpumput ovat kuluttaneet 12 kk aikana sähköä yhteensä 4800 kWh ja taloautomaatiosta löytyy tämän vuoden alusta kunkin lämpöpumpun COP arvot : yläkerta 3.7 keskikerros 3.3 ja alakerta 3.3. Arvot hieman vielä muuttuvat mutta noin keskiarvona voisi pitää
vuosi COP arvona 3.3. Kun tuo arvo kerrotaan 4800 KWh:lla, saadaan 15 800 kWh/a ja kun tuohon lisätään lattialämmitys 2200 kWh/a ja
pieni tippa pölttolöljyä 140 l, saadaan talon talon kulutukseksi noin 19 000 kWh/a. Astepäiväluku lasketaan taloautomaatiossa ja näyttää olevan noususuunassa!

Tuon perusteella saadaan suurinpiirtein max lämmitystehoksi n. 10 kW kun suunnittelen ja laskeskelen seuraavaa siirtoa eli IVLP kannattavuutta.

Lisätty:
Tehon laskenta: P= (Tsisä-Tulko)*W/Apl/24 kW= (22-(-24))oC*19 000 kWh/3600 oC/24h = 10 KW
Ominaislämpöhäviö H = P/(Tsisä-Tulko)= 10kw/46 oC= 0,22 kW/oC

 

[SON]

Pakkanen käväsi - 16 asteessa. Vielä pärjää ILP_llä.

Asetus edelleen yläkerrassa 22 asteessa. Jännästi yläkerran pumpun teho seilaa, johtunee siitä että kapula jäi aika lähelle sisäyksikköä. Sulatukset noin kolmen tunnin välein ja COP päälle 2. Tilavuusvirtana on edelleen vakio 480 m3/h. Kuva kertoo lisää.

Asetus edelleen keskikerroksessa 23 asteessa. Suurin ja eniten tehoa vaativa tila mutta teho näyttää vielä riittävän Sulatukset noin kolmen tunnin välein ja COP päälle 2. Tilavuusvirtana on edelleen vakio 480 m3/h. Kuva kertoo Lisää.

Asetus edelleen yläkerrassa 20 asteessa. Ei mitään erikoista. Sulatukset noin kolmen tunnin välein ja COP päälle 2. Tilavuusvirtana on edelleen vakio 480 m3/h. Kuva kertoo lisää.

Tulkoon todettua että nämä kolme laitetta maksoivat vajaa kolme vuotta takaperin yhteensä kotio tuotuna 1800 €. TMA jotain vuoden luokkaa, riippuen nyt siitä mihin vertaa (öljylämmitykseen vai sähkölämmitykseen). Toimivat edelleen moitteetta.

 

[SON]

Pakkanen käväisi lähellä -20 astetta. Vielä pärjää ILP_llä.

Asetus edelleen yläkerrassa 22 asteessa ja oloarvo se tai korkeampi . Kuva kertoo lisää.

Asetus keskikerroksessa on nyt 24 asteessaja oloarvo noin 22 oC . Ny alkaa keskikerroksen Ilp:n teho olemaan rajoilla. Lämmitettävääkin on eniten ja myös 2- lasista ikkunapintaa on noin 15 m2 ja se vaikuttaa. Kuva kertoo Lisää.

Asetus edelleen alakerrassa 20 asteessa ja oloarvo sen yli. Ei mitään erikoista. Kuva kertokoon lisää.

Sulatukset edelleen kaikissa noin 3 tunnin välein ja ilmeisesti tarpeeseen kun paljuihin on kertynyt vettä > jäätä.

Lisäkuva yleistilanteesta. Huonekosteudet aika alhaisella tasolla. Pitää tarkistaa onko aktiivisen kosteusanturin muunnos 0- 10 V/ 0- 100 RH% oikein kun yksi mittauksista näyttää selvästi eri lukemaa kuin kaksi muuta.

 

[SON]

Piti laittaa kokeeksi öljylämmitys päälle kun näyttää kylmiä riittävän. Ei vielä ihan pakottavaa tarvetta mutta kokonaan lasitettu veranta on niin pahassa paikassa Ilp:n nähden että sinne ei lämpö ihan riittänyt . Veranta kokonaan lasitettu ja ikkunan alla sentään 2- lehtinen 0.5.m * 2 m patteri. Patteriverkon ja lattialämmityksen säädöt olivat vielä kesän aurinkosähkön lämmityksen jäljiltä ja piti muistella mitä oli tuolloin tullut tehtyä. No ei sinänsä mitään ihmeellistä. Lattialämmitys ei näyttänyt lähtevän oikein toimimaan, liekkö ollut ilmaa. Nyt toimii. Lämpötilan säädöthän ovat ohjelmallisia, jossa m- venttiileitä ohjataan 0-10 V viestillä. Säädöt eivät varsinaisesti huoju, mitä nyt kattilan lämpötilavaihtelu vähän aiheuttaa.

Kyllä nyt huomaa että ei se Ilp lämpö joka paikkaan leviä. Nyt on mukavan lämmintä joka paikassa. Pitää ottaa huomioon 4" puruseinä ja 2- lasiset ikkunat. Viikonlopuun asti ajattelin katsoa miten toimii. Ei siihen näytä montaa litraa pö / vrk menevän.