Säästää pitäisi mutta millä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lahti32
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Lahti32

Jäsen
Hei

Löysin tämän kiinnostavan foorumin vasta äskettäin :-\ kun ajatus alkoi etsiä jotain lääkettä sähkölaskulle 260e / kk joka nousee aina vaan. Nyt pitäisi miettiä mikä olisi oikeasti viisainta valintaa sähkönkulutuksen pienentämiseen. Talo on 2002 valmistunut 154m2 sähkökaapelit lattiassa, Enerventin LTR viritetty 110L/s, nunnauuni lämpiää pakkasilla 6m3 vuodessa, selektiivilasit ja 500mm yläpohjavillat. Rakennus on suunnattu etelä-luode suuntaan johon ikkunat enimmäkseen avautuu. Sähkökiuas 6kw lämpiää kerran pari viikossa, käyttövedenvaraajia 300L on kaksi sarjassa joista toinen aurinkokierukalla, keräimentekelekin on (palanu karrelle) muttei ole vielä valmistunut kun ne väliputket puuttuu, pitäs jonkun vaan könytä ne sinne. Pyykkikoneita on kaksi ja rumpu pyörii paljon. Käyttövettä kuluu 270m3 vuodessa, talviarkipäivän sähköä 6500kwh ja muuna aikana 29000kwh. kodinkoneet on A-luokkaa kaikki ja ovissa on ovipumput. Autonlämmitintä ei paljoa jouda käyttämään. Ulkovalaistus on ns julkisivuvalaistus (n700-1000w) jota ohjataan kellolla, palaa joka ilta kymmeneen hämäräkytkimen sytyttäessä. Rakennus on viimesenpäälle huolella ilmatiiviiksi rakennettu mutta normaalit 195mm seinät ja 100-150mm alapohjaeristys. Ulko-ovia on viisi (tosiaankin :o) pääsisäänkäynti, kodarista, yhdestä mh.sta (kylmä lasi ovessa) ullakolle (yk-varaus) ja tekniseen tilaan ja ikkunoita eteläänpäin 10 vierekkäin 18 ja 16 korkeita. Sälekaihtimetkin valitsin hopean väriset että lämpö heijastuis takaisin ;D Liesituuletin menee lto,n kautta vaikkei käyttöohjeen mukaan saisikaan mennä mut ei ole ongelmaakaan ollut...

Eli semmoset lähtökohdat on. Tietty kannattasko eka tehdä tuo aurinkokeräin tai kaksi valmiiksi, kuulostaa olevan nelisensataa valmis kerääjä. Kun en pysty mittaa mitenkään esim käyttöveden osuutta laskusta niin millaisia säästöjä sit voisi tuolla keräimellä saada ja montako niitä laittaisi. Entä ilpin asennus, sisäyksikköjä tarvisi kaksi tai koko laitteita kaksi koska talo jakautuu keskeltä niin ettei lämpö siirtyisi yhdellä sisäyksiköllä. Olen miettiny jopa 230v tuulivoimala.comin asentamista käyttövedelle, tontti on maaseudulla ja kyläläiset eivät ihmettelisi jos just minä sen voimalan tällekin kylälle ekkana laittaisin ::) toisaalta oikein ole mahdollisuuksia kymppitonnin investointiin kun pitää valita korttiluottojen maksamisen, autotallin, yläkerran ja energiainvestointien väliltä.... Yhden investoinnin tein joku vuosi sitten kun puhallutin yläpohjaan 20cm lisää ekovillaa, maksoi yli 900e muttei näkyny missään :-[ vuosikulutuksessa ei muutosta :'(

Niin, arvon foorumilaiset, mitä kannattas tehdä.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Meillä on suurinpiirtein rakenteiltaan samanlaiset talot. (täällä 165 m2 ja n.550 lämmitettävää kuutiota). Sähkölaskusi vaikuttaa kieltämättä aika kovalta.

Ainakin yksi asia pisti heti silmään :

Pyöriikö sulla todellakin toi Enervent kokoajan 110l/s (n. 400 m3/h) ?
Mulla on päivät ja yöt 180 m3/h (= 50 l/s) ja illalla 250 m3/h ( 70 l/s) klo 17-22 välisen ajan.
Yli 300 m3/h käytän vain saunomisen ja kylpemisen jälkeen noin tunnin ajan.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Tuo käyttöveden kulutus on kanssa aika suuri, riippuu tietysti minkä kokoinen perhe teillä on. Meillä meni viime vuonna vettä n50m3. Saunotaan 3-4kert vko, 2 aikuista 1 lapsi ja koira. Pyykkikone pyörii 2-3kert vko ja kuivaus narulla.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Tuo mitä rakennusmetsuri sanoi kannattaa ihan ensimmäiseksi huomioida. Toinen mikä kiinnitti huomiotani oli tuo kylmä lasi ovessa. Kolmas olisi se, että lainaa jostain vaikkapa konevuokraamosta lämpökamera ja tee kuvaus pakkasella. Neljäs asia olisi se, että homma joku laadukas, pohjolaan tehty ILP jolla tuotat lämpöä ja hämmennät jo tuotettua lämpöä talossasi.
Tältä sivustolta löydät sitten tarinaa ja ohjeistusta siihen ILPin valintaan. Älä sorru halpikseen ellet ole alan harrastaja.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

-Kyllä tuo ilmanvaihto kannattaa tarkistaa.
-Vettä teillä tuntuu menevän todella paljon.
-Kuivausrumpu on todellinen sähkösyöppö jos se pyörii paljon.
-Lisäksi kannattaisi harkita vaihtaa noi ulkovalojen lamput energiansäästö sellaisiin.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

kyllä tuo enerventti on meillä täysillä aina, vain talviöinä laitamme puolelle teholle. Siinä on kosteusohjaus joka pitää sitä itse täysillä kesäaikana. Ollaan huomattu että ilma ei vaihdu kunnolla jos pitää pienemmällä. Mitoitusilmavirrat on saavutettu 3.nopeudella. Veden kulutus johtuu suuresta perheestä ja sen hillitsemiseksi käytössä on elektroniset hanat, painonappisuihkut ja säästövessat. Tietenkin vanhimmat murkkuikäiset tytöt osaa suihkussa painella nappia aina vaan mutta jospa se vähän hillitsisi...
Joko saa jostain tavallisten halogeenin tilalle valkoista valoa antavia LED valaisimia? laittasin heti, lamppuja on 28kpl. Kuivausrumpu pyörii paljon mutta eikös lämpö jää kuitenkin talon hyödyksi ja ilmanvaihto talteenottaa enimmät?
Jotain keinoja pitäis keksiä.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

SamiR sanoi:
-Kuivausrumpu on todellinen sähkösyöppö jos se pyörii paljon.

Näinhän se on jos katsot laitetta vain pyykinkuivaajana. Jos taas mietit laitteen tuottamaa lämpöä niin, että sehän on pois sitten muusta sähkölämmityksestä ja ynnäät siihen vielä sen, että talonne pölymäärä on vain murto-osa narukuivaajien pölystä, niin eiköhän se kuivausrumpu ole melkoisen fiksu vehje. Vertaa vielä vaatteiden pehmeyttä ja rypyttömyyttä rumpu versus naru.
Seuraavaksi joku sitten kertoo sen, että kuivausrumpu kuluttaa vaatteita. Totta kai se kuluttaa mutta tutkimusten mukaan noin 1/10-osan siitä mitä kirjopyykin pesuohjelma koneessa.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Sanot tuolla, ettet tiedä, paljonko sähköä menee veteen ja paljonko lämmitykseen.. olisiko hyödyllistä asentaa mittareita varaajaan ja lattialämmitykseen?

Toinen ajatus voisi olla, että odottaisi vaan siihen asti, että lapset hiukan vähenee (jos siihen on vain vuosi tai pari). Jos ilmanvaihtoa tarvitaan paljon suuren ihmismäärän takia ja vettä menee paljon samasta syystä, niin ei siihen oikein ole kuin yksi korjaus.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Mielestäni kulutus on hiukan korkea, mutta silti normaalin rajoissa. Jostakin syystä joillakin ihmisillä auto kuluttaa 2 litraa satasella ja iso talo 8000 kWh sähköä, eikä mitään muuta energiaa.....

Jos tuo 154 m2 on huoneistoalaa niin bruttoalaa lienee 200 neliön paikkeilla. 35000 (+6000 haloista?) kWh / 200 m2 = 205, joten rakennuksesi kuuluu energialuokkaan D. A luokan raja on muuten 150 joka tarkoittaa 30 000 KWh primäärienergian kulutusta. Normaalisti tämä energiatehokkuus pitäisi laskea rakennuksen tiedoista, mutta toisaalta laskeminen on turhaa kun kulutus tiedetään.

Suurin rakennuksen energiankulutukseen vaikuttava tekijä (huomattavasti selektiivilaseja suurempi) on talon asukas. Jos esim. tykkää että lattia tuntuu lämpöiselle niin se maksaa vähän. Huonelämpötila 21 asteeseen, makuuhuoneissa 18 niin ilmakin on raikkaampi vähäisemmälläkin ilmanvaihdolla. Aurinkokeräin kuntoon ja jos haluat pilata talon ulkonäön niin asennuta ilppi, joskaan lattialämmitys ei ole paras kaveri ilpille varsinkaan jos on kivilattiat.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

pirkka sanoi:
Sanot tuolla, ettet tiedä, paljonko sähköä menee veteen ja paljonko lämmitykseen.. olisiko hyödyllistä asentaa mittareita varaajaan ja lattialämmitykseen?

Onko olemassa mitään keskimääräistä tietoa paljonko yleensä on lämpimän veden osuus kokonaisvedenkulutuksesta? mittarit olisi kivoja mutta sähköpääkeskus on niin täynnä ettei sinne mahdu mitään enää, pitäisi katsella joku muu paikka. Mittari itsessään ei taida vähentää kulutusta. Tuo kulutustietohan auttaisi hahmottamaan säästömahdollisuuden vaihtoehtoisilla vedenlämmitystavoilla.

Aurinkoenergiaa hyödynnän jo nyt siten että enerventin imuaukon alla on parin neliön yksinkertainen musta peltilevy johon jaffa paistaa keväisin ja syksyisin. Kesällä räystäs varjostaa. Toimii ihan hyvin.

Bruttoala on 175m2 ja tilavuus 525m3, olohuone on korkeaa mallia. Kivilattioita on 120m2 ja huonelämpö siinä 22-25 ja makkareissa 18-20. Pakko niitä lattioita on lämmittää ettei pienimmät lapset sairastu leikkiessään lattioilla.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Onko olemassa mitään keskimääräistä tietoa paljonko yleensä on lämpimän veden osuus kokonaisvedenkulutuksesta?

Tässäpä linkki http://www.motiva.fi/fi/yjay/kiinteisto-jarakennusala/kulutuksennormitus/lamminkayttovesi.html
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Jossain on ylimääränen reikä pihalle.

Jukan taas ei kannata vaihtaa vesimittaria.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lämpimän veden kulutus voisi olla siis noin 108 m3/a, niin sen tuottamiseen kuluu sähköä noin ~6300 kWh/a. Tuosta max 50% voisi aurinkokeräimellä säästää. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinkoker%C3%A4in

Taloussähköä voi mennä 8000-10000 kWh/a => Lämmityksen osuudeksi jäisi siis noin 19000 - 21000 kWh.
Kannattaa tutkia tuon VesA:n esimerkkiä. Vesalla olivat kulutuslukemat ennen pumppujen vielä isommat kuin sulla. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1981.0

Yksi iso ilmalämpöpumppua (tai pari pienempää) voisi olla paikallaan.
;) Säästöä näillä voisi syntyä noin 6000-9000 kWh/a, riippuen tuosta lattialämmityksen säätötavasta ja sillä pidettävästä mukavuuslämmöstä.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Hurjat on lukemat nykyaikaiseen taloon. Välillä ihmetyttää miksi vanhojen talojen energiataloutta haukutaan? Meillä -53 rintamamiestalo, lämmitettyjä neliöitä 120-130 paikkeilla, sisälämmöt 20-22 astetta ja puita menny saman verran kuin Lahti32:lla. Eli siis suora sähkö ja varaava takka, vuosikulutus 12000kWh ja risat. Ja ilpin hankinnan myötä suuntaus on laskussa... Aika hyvin hataralta puru- ja lautaläjältä.
;D
No se irvailusta...

Toi 35500kWh vuodessa on oikeasti ihan järkyttävä lukema kun ei kuitenkaan mikään teollisuushalli ole kyseessä. Tekee päivää kohti vuodessa keskimäärin liki 100kWh. Ymmärtäisin lukeman nippanappa jos puhuttaisiin vain talviajan kulutuksesta. Ja siihenkin se olis tosi kova. Meillä meni viime vuonna kolmena vuorokautena toi 100kWh rikki ja silloin oli kyse päivistä joiden keskilämpötila oli sitten tuolla -20 paikkeilla.

Muutamia arveluttavia yksityiskohtia jotka ehkä kaipais vielä selvennystä: Mikä on huonekorkeus, elikkäs mikähän tulee talon tilavuudeksi? Minkälaista sisälämpötilaa pidätte? Missäs päin maailmaa talo sijaitsee?

Noi viis ovea tietysti on kans vähän arveluttavia? Käykö ne koko ajan auki ja onko tuulikaappeja?
Vedenkulutus on suurehko, mutta ei kyllä selitä tuollaista kulutusta. Ja lattialämmitys usein nielee paljon kilowatteja mutta siltikin vielä kovat on lukemat. Minkähänlaiset eristykset on lattian alla? Ilmanvaihtokin menee kyllä aika lujaa käsittääkseni? Onko ihan varmasti tarpeellista vaihtaa joka tunti koko talollinen ilmaa... ? Se on käsittääkseni tuplasti suositusten mukainen vauhti? Ja lisäksi tuo pitää mun mielestä vielä suhteuttaa talon sisällä oleskelevien ihmisten määrään.

Oikein noistakaan ei kyllä löydy ehkä tyydyttävää selitystä. Hommaa sähkömittari, jota pidät eri aparaattien kanssa töpseleissä kiinni ja seuraa sähkönkulutusta vaikka ottamalla päivittäin lukemat ylös. Josko sieltä alkais löytyä johtolankoja. Varaajat ja monet muutkin aparaatit saat yhdellä sähkärin käynnillä töpselin päähän kiinteän johdon sijasta, jolloin voit kytkeä väliin sähkömittarin.

Periaatteessa mikä tahansa aparaatti, joka haukkaisi hirveesti ylimääräistä lämmittäisi kuitenkin myös taloa (ellei se syyllinen sit ole ulkona?). Kuivausrummunkin niin kuin kaikkien muidenkin sähköaparaattien sähkösyöpöttely päätyy yleensä hukkalämpönä huoneilmaan ja pienentävät vastaavalla määrällä sähkölämmityksen vaatimaa energiamäärää. Niinpä en oikein usko että vika on siinä että joku aparaatti haukkaa liikaa energiaa vaan siitä, että se hukkuu taivaan tuuliin. Ekaksi puolittaisin tuon ilmanvaihdon, rajoittaisin suihkussa lotraamista ja sitten ihmettelisin lisää.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Bruttoala on 175m2 ja tilavuus 525m3, olohuone on korkeaa mallia. Kivilattioita on 120m2 ja huonelämpö siinä 22-25 ja makkareissa 18-20. Pakko niitä lattioita on lämmittää ettei pienimmät lapset sairastu leikkiessään lattioilla.

Tässä nämä kuutiot. Tuulikaappi on pääsisäänkäynnissä jota enimmäkseen käytämme. Ovipumput sulkevat vaikkakin lapsilla on joskus taipumusta jäädä oven väliin asumaan ja ihmetteleen mennäkö ulos vai ollakko sisällä..... Keskustelusta olen saamassa käsityksen että käyttöveden lämmityksessä (n.6500kwh) voitaisiin keräimellä säästää puolet eli siinä 3000-4000kwh. Jos väsään molemmille pyykkikoneille 30 asteisen tuloveden niin niiden vastuksien käyttämä tarve korvautuisi aurinkoenergialla. 3 keräintä maksanee ite tehtynä valmiista osista n. 800e ja väliputkiston/pumpun kanssa noin tonnin. Takasimaksuaika olisi tuossa n. 3-4 vuotta. Samaan säästöön päästäneen 500w tuulivoimalalla- joka toimisi talvellakin. Vai laitanko molemmat? Ketjussa oli myös ehdotus ilpin hankinnasta. Kaksi itseasennettavaa ultimatea 800e taas ja säästöäkö syntyisi? Onko 6000kwh säästö realistinen? näillä komponenteilla vuosikulutus putoaisi 10000kwh joka tuntuisi jo hyvälle.

Ens töikseni vähensin ilmanvaihdon puolelle teholle ja aamulla herätessä ilmaa oli liikaakin, piti enimmät päästää ovista ulos. Ei riitä, pitää olla vähintään mitoitusilmavirralla, hyvä ilma on vasta täysillä. noo olenko liian nuuka... Toisekseen ulkovalaistuksen aikaa kellosta vähän nipistin. Käyttöveden kulutuksen lasku ei onnistu, mikä syö vähemmän vettä kuin A-luokan koneet, elektroniset hanat, 2 toimiset vessat ja painonappisuihku? Pihan kastelukin on hyvin vähäistä kesäaikaan, matkailuauton 300L tankki joskus täytetään. Muuten, osasyy suureen kulutukseen voi olla matkailuautoharrastus. Sitähän on pitänyt sähköllä lämmitellä aina joskus, patruuna on 3kw ja se on niin pieni kyseiseen laitokseen että kaipa se pöhisee täysillä koko ajan. Olen kyllä suunnitellut pienen ilpin hankkimista siihenkin.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

No ei mee kyllä oikein jakeluun, mihin se sähkö katoaa...
???
Oisko mitään mahdollisuutta, että olis viallinen mittari?
Jos puhtia riittää, niin kannattaisi aloittaa ihan päiväkohtainen seuranta. Joka päivä lukemat ylös, näkis päiväkohtaisia vaihteluja. Kiinnostaisi kuulla mikä on kesäkulutus ja mikä talvikulutus. Siitä vois jotain päätellä.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Ens töikseni vähensin ilmanvaihdon puolelle teholle ja aamulla herätessä ilmaa oli liikaakin, piti enimmät päästää ovista ulos. Ei riitä, pitää olla vähintään mitoitusilmavirralla, hyvä ilma on vasta täysillä. noo olenko liian nuuka...
Omaan korvaan tuo kuulostaisi siltä, että suodattimet ovat tukossa tai muuten ei tuo ilmankierto toimi kuten mitoituksen aikaan. Meillä ainakin oli ILTOssa syksyllä vähän samanlaista ilmankierto-ongelmaa ja kone piti kunnolla kuuluvaa ääntäkin jo pienillä asetuksilla, joten pistin heti suodattimet vaihtoon. Nyt ei isoja kierroksia tarvi edes käyttää, kun alkaa saunakin viilentyä liiaksi. Toisekseen tuhannen watin lamput vaan pois ja tilalle kevyemmät. Meillä toimii ulkovalona 11W + 5W LED ulkovalaistus ja riittää hyvin.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Meillä käytössä kausisähkö, jolloin kesäkuukausina kuluu vain yösähköä. Viimeisen viiden vuoden aikana yösähköä on kulunut noin kaksinkertainen määrä verrattuna päiväsähköön. Lahti32:lla tuo suhde on noin 4,5 kertainen.

Meneekö teillä Lahti32 lattialämmitykset ja lämminvesivaraaja päälle tarvittaessa, vai vaan yöllä?

Kuten täällä jo mainittiin, suosittelen myös ottamaan ylös kuukausittain sähkömittarin lukemat. Niistä pääsee vähän jyvälle.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Kyllä suodattimet on vaihdettu säännöllisesti sillä tuo Enervent on tarkka huollosta, ottaa ja jäätyy kovilla pakkasilla ellei ole putipuhtaat suodattimet. Niin, tutun sähkömiehen kanssa lähetään laittaa käyttövedelle sähkönkulutusmittari ja lattialämmityksille kanssa. Saadaan sitten faktatietoa asiasta.

Ehkä tässä iv-koneasiassa olisi miettimistä, tuleeko siitä syntipukki tähän hommaan. Aluksihan oli tilanne se ettei LTR-3 saatu riittämään millään mitoitusimavirroille vakiolla 185w poistopuhaltimella. tilalle laitettiin LTR-6.sen 300w puhallin. Eli täysillä ollessa tulo ja poisto puhaltaa 185+300w teholla + talteenoton pyöritys 25w = 510w + jälkilämmitys kylmillä ilmoilla 800w eli peräti 1210w. Tosin tuo jälkilämmitys on aika vähän päällä johtuen pyöriväkennoisen hyvästä talteenottoprosentista. mutta pelkkä puhallinsähkönkulutus on vuodessa 0,51x24x365 = 4467,6 KWh eli aika paljon. Tähän pitää lisätä vielä jäteilman mukana mennyt lämpö niin on selvillä ilmanvaihdon energiankulutus. Miten se lasketaan, 110 litraa sekunnissa lentää taivaalle ja LTO hyötysuhde on siinä 80%. Eli n. 400m3 tunnissa vaihtuu mitoitusnopeudella. Määräystaso ilmavirtoihin on puolet tilavuudesta tunnissa eli 262,5 m3 eli 72L/s Tämä on koettu vähän nippa nappa huonoksi, ei toimi isossa lapsiperheessä tuollainen.

Vaikuttaahan kulutukseen sekin että talossa asutaan aina. Aina on joku kotona, vaimo päivät lasten kanssa. Vertaa niihin jotka on päivisin töissä/koulussa niin eihän siellä evästä tehdä eikä muutakaan kulutusta ole.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Julli sanoi:
Meillä käytössä kausisähkö, jolloin kesäkuukausina kuluu vain yösähköä. Viimeisen viiden vuoden aikana yösähköä on kulunut noin kaksinkertainen määrä verrattuna päiväsähköön. Lahti32:lla tuo suhde on noin 4,5 kertainen.

Meneekö teillä Lahti32 lattialämmitykset ja lämminvesivaraaja päälle tarvittaessa, vai vaan yöllä?

Kuten täällä jo mainittiin, suosittelen myös ottamaan ylös kuukausittain sähkömittarin lukemat. Niistä pääsee vähän jyvälle.

Lämminvesivaraajat menee päälle öisin. Lattialämmitys on pelkillä huonetermostaateilla jotka menee öisin päälle ja olohuoneessa oleva ns. lakitermostaatti kytkee ne tarvittaessa päivälläkin päälle. Systeemi on aika hyvä, ihan iltasella ne vähän aikaa lämmittelee lakitermarin käskemänä. Lakitarmostaatti on lähellä takkaa joten se ottaa sen hyvin huomioon. Aamuisin on monesti lämmin kun aurinko porottaa suurista ikkunoista sisään ja lattia on lämmin, olen minä kieltänyt vaimoa ettei saa laittaa LTO-kennoa pois päältä mutta sit se aukasee ikkunan :o ja kallista sähköä menee hukkaan. En tiedä vieläkö se noin toimii mutta joskus on tehnyt niin :'( Muutin pääsisäänkäynnin eteisestä huonetermarin lattiatermostaatiksi sillä en kestänyt katsoa kun joka kerran kun ovesta kuljettiin termostaatti meni päälle heti.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Ehkä tässä iv-koneasiassa olisi miettimistä, tuleeko siitä syntipukki tähän hommaan. Aluksihan oli tilanne se ettei LTR-3 saatu riittämään millään mitoitusimavirroille vakiolla 185w poistopuhaltimella. tilalle laitettiin LTR-6.sen 300w puhallin. Eli täysillä ollessa tulo ja poisto puhaltaa 185+300w teholla + talteenoton pyöritys 25w = 510w + jälkilämmitys kylmillä ilmoilla 800w eli peräti 1210w. Tosin tuo jälkilämmitys on aika vähän päällä johtuen pyöriväkennoisen hyvästä talteenottoprosentista. mutta pelkkä puhallinsähkönkulutus on vuodessa 0,51x24x365 = 4467,6 KWh eli aika paljon. Tähän pitää lisätä vielä jäteilman mukana mennyt lämpö niin on selvillä ilmanvaihdon energiankulutus. Miten se lasketaan, 110 litraa sekunnissa lentää taivaalle ja LTO hyötysuhde on siinä 80%. Eli n. 400m3 tunnissa vaihtuu mitoitusnopeudella. Määräystaso ilmavirtoihin on puolet tilavuudesta tunnissa eli 262,5 m3 eli 72L/s Tämä on koettu vähän nippa nappa huonoksi, ei toimi isossa lapsiperheessä tuollainen.

Varmaan osasyy on tuo ilmanvaihto, mutta sitten pitäisi tuo päiväsähkökulutuskin olla suuri. Päiväsähkö on teillä varsin kohtuullinen. Joku sähkösyöppö teillä menee päälle öisin.

Meillä on erilainen ilmanvaihtokone ja siellä on 500W vastus. Se kuluttaa talvella enimmillään n. 120kWh/kk enemmän kuin kesällä, joten ei vastus kokoaikaa päällä ole.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Mutta eihän kausisähkössä mitata kuin talviarkipäivää ja muuta aikaa erikseen. eli marraskuun alusta helmikuun loppuun kallis (olikohan se helmi vai maalis?) ja muuna aikana halvempi.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Ei, vaan marraskuun alusta maaliskuun loppuun on öisin halvempaa (muun ajan sähkö) ja päivisin kalliimpaa (talviarkipäivä) . Lisäksi huhtikuun alusta lokakuun loppuun on kokoajan halvempaa yösähköä kun kyseessä on kausisähkö.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Kyllä suodattimet on vaihdettu säännöllisesti sillä tuo Enervent on tarkka huollosta, ottaa ja jäätyy kovilla pakkasilla ellei ole putipuhtaat suodattimet. Niin, tutun sähkömiehen kanssa lähetään laittaa käyttövedelle sähkönkulutusmittari ja lattialämmityksille kanssa. Saadaan sitten faktatietoa asiasta.

Ehkä tässä iv-koneasiassa olisi miettimistä, tuleeko siitä syntipukki tähän hommaan. Aluksihan oli tilanne se ettei LTR-3 saatu riittämään millään mitoitusimavirroille vakiolla 185w poistopuhaltimella. tilalle laitettiin LTR-6.sen 300w puhallin. Eli täysillä ollessa tulo ja poisto puhaltaa 185+300w teholla + talteenoton pyöritys 25w = 510w + jälkilämmitys kylmillä ilmoilla 800w eli peräti 1210w. Tosin tuo jälkilämmitys on aika vähän päällä johtuen pyöriväkennoisen hyvästä talteenottoprosentista. mutta pelkkä puhallinsähkönkulutus on vuodessa 0,51x24x365 = 4467,6 KWh eli aika paljon. Tähän pitää lisätä vielä jäteilman mukana mennyt lämpö niin on selvillä ilmanvaihdon energiankulutus. Miten se lasketaan, 110 litraa sekunnissa lentää taivaalle ja LTO hyötysuhde on siinä 80%. Eli n. 400m3 tunnissa vaihtuu mitoitusnopeudella. Määräystaso ilmavirtoihin on puolet tilavuudesta tunnissa eli 262,5 m3 eli 72L/s Tämä on koettu vähän nippa nappa huonoksi, ei toimi isossa lapsiperheessä tuollainen.

Vaikuttaahan kulutukseen sekin että talossa asutaan aina. Aina on joku kotona, vaimo päivät lasten kanssa. Vertaa niihin jotka on päivisin töissä/koulussa niin eihän siellä evästä tehdä eikä muutakaan kulutusta ole.

Onko tuo ilmanvaihto tasapainotettu joka venttiilistä mittaamalla?
Vai vaihdettiinko se puhallin suurempaan ihan sen perusteella että talukoissa litrat ei riitä?
Meinaan se 300W puhallin siirtää varmaan kuutioitakin hieman eri malliin kun se pienempi.
On varmaan melkoisesti alipaineinen tuo kämppä noilla puhaltimilla?
Onko takassa ihan ok veto vai käytetäänkö takkakytkintä?

Jos sisälämpö on korkea niin jo se aiheuttaa ahdistuksen tuntua, kyllä vähemmänkin ilmanvaihdon pitäisi riittää...
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Vuoden 8760 tunnista talviarkipäivän kulutusta on keskimäärin noin 2071 tuntia ja muuta aikaa 6689 tuntia kausisähköllä. Prosenttiosuudet n. 24% ja 76%.

Kun otetaan huomioon että veden ja lattian lämmitys painottuu yötunneille, niin kyllä noihin lukemiin mahtuu vielä ympäri vuorokauden surraava sähkösyöppö ilman että se kasvattaa talviarkipäivän kulutusta kerrottua suuremmaksi. Kyllä oma veikkaukseni on pirullisen kovaa menevä ilmanvaihto joka ensinnäkin vie sähköä itsessään (ympäri vuoden) ja kerrannaisvaikutuksena se räjäyttää myös lämmityskulut (jotka puolestaan painottuvat yösähkölle) taivaisiin.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Ilmanvaihto on mitattu kolmella eri mittarilla joka venttiilistä puhaltimen vaihdon jälkeen ja ovat varmasti säädöissään. Takka vetää hyvin, ei itseasiassa ole koskaan savuttanut sisälle. Alipainetta on normaalisti. Pesuhuoneen katossa on kosteuskytkin joka kytkee koneen pyörintänopeuden täysille kun huoneilman kosteus ylittää 45%. Tästä seuraa se että kytkin pitää kesäaikana konetta koko ajan täysillä eikä sitä asetusta ole tullut kesäksi muutettua. Laitteisto on huomattavan hiljainen täysilläkin niin sen "huutamiseen" ei kiinnitä edes huomiota. Huonelämpö on 22 astetta, aamupäivisin 24-25 kun lattiat on yölämmityksen jäljiltä lämpimät ja aurinko paistaa ikkunoista sisään. Toisaa-lta silloinkin makuuhuoneisiin puhaltaa 17-22 asteista ilmaa joten kaikki tilat ei ole ongelmallisia.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

"Hieman" pilke silmäkulmassa voisit käydä tarkistamassa sähköpylvään juurelta ettei vaan lähde ylimääräisiä piuhoja naapurin talliin tai torppaan ;). On tuo kyllä melko uskomaton kulutuslukema noin uudeksi taloksi.

Luulisi housunpunttien vipattavan vedosta noilla numeroilla ja jos ei, niin joku laite taitaa olla sökönä ja horii virtaa villisti.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Onko poistoilman lämpötilasta ollut puhetta?

paljonko ipanat aukoo ikkunoita?
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
........Bruttoala on 175m2 ja tilavuus 525m3, olohuone on korkeaa mallia. Kivilattioita on 120m2 ja huonelämpö siinä 22-25 ja makkareissa 18-20. Pakko niitä lattioita on lämmittää ettei pienimmät lapset sairastu leikkiessään lattioilla.

Olen lueskellut näitä juttuja, ja kiinnitän huomion tähän viestiin. Noin suoraviivaisesti laskien talosi energiatehokkusluku voisi olla = 35.500 kWh/175m2 = 202 kWh/m2. Luku on suurehko, mutta eristysnormit taisi muutua vasta 2003, joten ehkä jossakin on eristettä hiukan niukemmin. Toinen mihin kiinnitän huomiota, on tuo huonelämpötila 22-25. Tämän kokoisessa talossa asteen poikkeama tekee helposti kulutusta tuollaisen 1.500 kWh per aste. Jos pinta-alasta 2/3 osaa on vaikkapa 25 asteessa, on sen vuotuinen merkitys jo 4.000 kWh, ja jos tuo otetaan huomioon energiatehokkuus 21°C olisi = 31.500 kWh/175m2 = 180 kWh/m2, joka on jo selvästi maltillisempi luku, joskin sen olettaisi olevan 2000-luvun talossa tuotakin pienemmän.

Kun olen lukenut nämä kaikki kommentit, olisin kallistumassa siihen, että energiasyöppönä siinä on joko ilmastointi ja/tai jokin kylmäsilta. Joihin molempiin on tullut paljon kommentteja ja neuvoja. Ulkovalot ovat myös melko hulppeat, jos tehot on 700...1000 W. Tuollaisiin valoihin saa varmaan vuositasolla uppomaan 1.500-2.000 kWh, jos ne palaa keskimäärin 5-6 tuntia päivittäin. Jos vielä matkailu-auto on paljon liean päässä, saataa nämä kaikenlaiset yksittäiset kulutukset selittää suurimman osan yllättävän suuresta kulutuksesta.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

markusj sanoi:
Olen lueskellut näitä juttuja, ja kiinnitän huomion tähän viestiin. Noin suoraviivaisesti laskien talosi energiatehokkusluku voisi olla = 35.500 kWh/175m2 = 202 kWh/m2. Luku on suurehko, mutta eristysnormit taisi muutua vasta 2003, joten ehkä jossakin on eristettä hiukan niukemmin.

Tämä on mielenkiintoinen kommentti. Eristysnormien muuttuminen tuona aikana ei ole vaikuttanut talojen rakenteeseen mitenkään, ei ainakaan positiiviseen suuntaan. Tämän talon rakenteet ovat useista kohdin paremmat kuin 2008 rakennetuissa saman valmistajan taloissa. Esimerkkinä lattian ja seinän liitoksen detaljia muutettiin vuonna 2003 huonompaan suuntaan, ohuimmillaan lattialaatan kohdalla eriste on entisen 190mm sijasta nyt 30mm. Olin tyytyväinen että sain talon vanhemmalla rakenteella. Uudempi on helpompi/halvempi tehdä > jälkimmäisestä syystä valmistaja muuttaa rakenteitaan välittämättä mitään energiankulutuksen kasvusta. Samaten muutettiin myöhemmin kainalokannatusristikot tavallisiin, ja ristivilloituksesta ulkoseinissä luovuttiin, tilalle tuli 200mm lankku joka on ulkoa sisälle asti yhtä puuta. Mielestäni tässä talossa on oikein valitut tiiviit rakenteet eikä kylmäsiltoja ole missään. Rakennusliike oli hyvämaineinen ja erittäin kokenut, satojen talojen ammattilaiset. Mitä olisin valinnut toisin, en vielä tiedä. Ehkä lattiaeristys kauttaaltaan 150mm, nyt on reunoilla 150 ja keskellä 100mm. Valtaosa uusista taloista tehdään edelleen samalla tavalla. Iv laitteen vuosihyötysuhde on markkinoiden paras eikä se jäädy koskaan joka huonontaisi talteenottoa.

Saapa nähdä faktat kunhan laitamme kulutusmittauksia kiinni.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Laita samalla 1-wire ilmapuntari ja/tai ulko-oviin kinni/auki-tunnistin.

Onko kukaan muu teillä kiinnostunut energiankulutuksesta?
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Eli täysillä ollessa tulo ja poisto puhaltaa 185+300w teholla + talteenoton pyöritys 25w = 510w + jälkilämmitys kylmillä ilmoilla 800w eli peräti 1210w. Tosin tuo jälkilämmitys on aika vähän päällä johtuen pyöriväkennoisen hyvästä talteenottoprosentista. mutta pelkkä puhallinsähkönkulutus on vuodessa 0,51x24x365 = 4467,6 KWh eli aika paljon.

Meillä on 1,5 kerroksinen 180 neliön talo, jossa asustaa 5-henkinen perhe. Käytössä erilainen ilmaistointikone, mutta se on ollut nyt reilun 5 kuukautta kulutusmittarin takana ja tulos on seuraavanainen : 4004 h ja 1450 kWh. Konetta on pääosin pyöritetty normisäädöillä (muuten ei ilmanvaihto riitä). Kun lämpötilan on n 5 astetta pakkasella, on jälkilämpövastus päällä n 30% ajasta (puhaltaa nyt 18 asteista ilmaa ja huonelämpötilan on 22 astetta). Äkkiseltään päissään laskettuna tuo sinun ilmanvaihtokoneen pelkkä puhallinkulutus on 1,5 kertaa se mitä meillä on jälkilämmityksen kanssa.

Kuinka paljon energiaa menee ilman lämmittämiseen kun ilmanvaihto vaihtaa kerran tunnissa koko talon ilman ja tuloilma on n 18 asteista ja poistuva ilma (huonelämpötila) on n 22 asteista? Nyt ei jaksa tähän aikaan enää itse yrittää sitä arvioida, kun kerran se ymmärrys ei selkärangasta irtoa.

PS.
Enpä meidänkään talous pärjää matalaenergiakisoissa, kun viime vuoden kulutus oli 29000 kWh - tosin nyt ollaan menossa parempaan suuntaan pumpuilla ja tiedostamalla käyttötottumuksia. Kaikista mukavuuksista ei silti tingitä - nimimerkillä "ainavalmiskiuas ja perheellä 8 saunakertaa viikossa". Motivan nyrkkisäännön mukaan normaalissa "nykyaikaisessa" talossa energian kulutus on 196 kWh/brm2/vuosi, joka tuntuisi olevan hurjan paljon
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Onko olemassa mitään keskimääräistä tietoa paljonko yleensä on lämpimän veden osuus kokonaisvedenkulutuksesta? Tuo kulutustietohan auttaisi hahmottamaan säästömahdollisuuden vaihtoehtoisilla vedenlämmitystavoilla.

Janti laittoi tuonne aikaisemmin motivalta laskukaavat, mutta jos laittaisi vähemmän matemaattisen mallin edelleenkin Motivalta:

"Pientaloasukkaat kuluttavat vettä henkeä kohden 110 - 120 l /vrk. Tästä puolet käytetään peseytymistiloissa, neljännes keittiössä ja neljännes WC:ssä. Lämmin käyttövesi vie noin viidenneksen asuinrakennuksen energiankulutuksesta. Lämmintä vettä kuluu henkilöä kohden 40 - 50 l/vrk. Lämpimän käyttöveden oikea lämpötila on 50 –55 °C, varaajan 70 – 90 °C. Käyttötottumukset vaikuttavat oleellisesti vedenkulutukseen. "

Jos kokonaiskulutus/hlö poikkeaa tuosta merkittävästi, luultavasti suhdeluku lämpimän veden osuudesta silti säilyy - täsmääkö tämä Jantin kaavaan.


Yritän tämän lahden casen kautta päästä kiinni mikä muu itsellä mättää kuin tuo saunominen (josta en vielä ole valmis joustamaan :)) ja tietysti mitkä asiat saattavat jo nyt olla kunnossa. Vedenkulutus meillä on reilusti alle tuon motivan nyrkkisäännön saunomisesta huolimatta.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lämpimän käyttöveden osuus on keskimäärin 40% veden kokonaiskulutuksesta.
Energian kulutus saadaan seuraavasti: 1,16 x lämpimän käyttöveden kulutus (kuutioina) x veden lämpötilan nousu ( yleensä 45 C) = kWh
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Expert sanoi:
Lämpimän käyttöveden osuus on keskimäärin 40% veden kokonaiskulutuksesta.
Energian kulutus saadaan seuraavasti: 1,16 x lämpimän käyttöveden kulutus (kuutioina) x veden lämpötilan nousu ( yleensä 45 C) = kWh

Eli lasken 270m3 x 0,4 = 108m3 lämmintä vettä. x 1,16 x 45= 5637 kwh. Jos nousu olis 50 astetta niin vaikutus on 627 kwh. Arvelen että 6000kwh menee lämpimään veteen josta puolet saadaan aurinkokeräimillä. 3000 kwh = 300e.... tarjous keräimistä kummiskin on toistaseksi kova,kaksi tyhjiöputkikeräintä 2500e ja tuleehan sitä muutakin kulua vielä joka taas tarkoittaa yli 8 vuoden takasinmaksuaikaa. Voi voi sanon minä. Keräinten hinta pitäisi pysähtyä tuhanteen euroon jotta harkitsisin sitä vielä. Surffaamalla olen löytänyt ulkomaisia verkkokauppoja joissa heräimet maksas 399e kappale ja saa Suomestakin vanhanmallista laatikkokeräintä tuohon hintaan. Miten tuolta ulkomailta tilataan kun ei osaa kieliä ja kokemusta ei oo.

Joku kyselikin onko meillä muut kiinnostunu energian kulutuksesta niin vastaisin että eeeiiii :'(
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Joku kyselikin onko meillä muut kiinnostunu energian kulutuksesta niin vastaisin että eeeiiii :'(

Yleensä se laskun maksaja on eniten kiinnostunut - siksi meillä vaihdettiin sähkölaskun maksajaksi meidän perheen emäntä. Siksi ilmalämpöpumputkaan eivät ole LIIAN RUMIA ja nyt meillä on kaksi henkeä, jotka ovat kiinnostuneita energian kulutuksesta :D
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Expert sanoi:
Lämpimän käyttöveden osuus on keskimäärin 40% veden kokonaiskulutuksesta.
Energian kulutus saadaan seuraavasti: 1,16 x lämpimän käyttöveden kulutus (kuutioina) x veden lämpötilan nousu ( yleensä 45 C) = kWh
Onko lähtöarvot oikein?

Meillä kävi niin, että syys-lokakuussa kului 23m3 vettä ja 1860kWh sähköä.
Arvioitu taloussähkön menekki vuodessa on 7500kwh, joka kuukautta kohden tekee 625kwh.
Jää siis 610kWh pumpulle (lämmitettävä ala n. 100m2), kuulostaako olevan edes sinne päin?
Laitetaan 400kWh.
Jää siis 1860 - 400 - (1.16 * 23 * 45 * 0.4) = 980kWh muulle kulutukselle.
Eli 5880kWh vedetöntä taloussähköä vuodessa, johon sisältyy koneellinen(~2MWh) ilmastointi.
Mielestäni liian vähän.

45 => 5880kWh/a
35 => 6520
30 => 6840
25 => 7160
Ennemminkin 30 astetta.
esim. meillä on termostaattihana aina alle turvarajan.
Jaa mutta, jospa ottais kuumemittarin ja lasin suihkuun mukaan.

Motiva sanoo,
39% peseytyminen
26% wc
13% pyykki
22% keittiö
Eli,
39% alle 37 astetta
26% kylmää
13% alle 40, ainakin osa huuhteluista kylmiä
22% alle 40, käsi- vai konetiski
Pistetään lämmitystä,
25 * .39
0
10 * .13
25 * .22
saadaan noin 16.5 astetta per kaikki vesi ja noin 41 astetta per 40%.

Kai se on varaajalle laitettava oma vesimittari.
 
Vs: Säästää pitäisi mutta millä

Lahti32 sanoi:
Joku kyselikin onko meillä muut kiinnostunu energian kulutuksesta niin vastaisin että eeeiiii :'(
Eli asiat ei pysy mielessä.
Tyyliin,
"onko ikkuna ollut auki?"
"joskus, vähän"
(puolipäivää raollaan)
Tai montako menee kerrallaan ulos, montako mahtuu pukemaan, tuleeko kuuma, roikutaanko ovenraossa odottamassa, jne.

On siinä porukassa hyviäkin puolia tietty.
Esim. meillä joulun tienoilla tuplaantu väki ja viidessä päivässä kului pumpussa n. 35kWh.
Eli kyllä ne ihmisetkin lämmittää, vaikka olihan tossa toki muutakin hössötystä.

ps.
Se poistoilman lämpötila.
Jotenkin tuntuu, että teillä nyt sitä ilmastointia käytetään jäähdytykseen.
Eli käy kaupasta "sääasema" ja pistä se anturi sinne poistoputkeen, älä kuitenkaan putoa katolta.
Sittempä on helppo vertailla eri nopeuksia.
 
Takaisin
Ylös Bottom