Hyvin pitäisi toimia. Ja jos genu on mallia wanha eli kunnon siniaaltoa tekevä mylly, niin ihan varmasti toimii.
Tapani-myrskyn jälkeen oli 5 vrk sähköt poikki.
Tuollaisia lämminvesivaraajiahan on joissa on juurikin 400V 3kW vastus, jonka voi sitten kätevästi pudottaa 1kW tehoiseksi muuttamalla syöttö 230V. Jos lähtee modaamaan talon sähköjä tuolle yksivaihegeneraattorille sopivaksi, niin samallahan esim tuollaisen lämminvesivaraajan modaa.. tai itseasiassa vaikka siellä olisi 3kW 3vaihe lämminvesivaraaja normi tähtikytkennällä, niin se pitää jotenkin muuttaa, koska siinäkin tulee tuon nollaan ylikuormituksen kanssa ongelma.
Ei se taida ihan noin suoraan mennä, kyllä ne taitaa antaa enemmän yhteen vaiheeseen kuin 1/3 3-vaihetehosta.
Pienemmät on usein jopa toteutettu niin, että invertteri ottaa tehonsa yhdestä vaiheesta ja apuvastukset sitten toisesta ja kolmannesta (ja usein ohjauslogiikka jommastas kummasta jälkimmäisistä).
Omassa liedessä tuo mielestäni toimii niin, että levyn tehohakkuri on säädettävä, eli suuret tehot valitaan tuota hakkuria säätämällä, mutta säätöalue ei mene aivan alas (kun puhutaan alle kilowatin tehoista) ja silloin minimitehoja aletaan pätkiä. Käsittääkseni tuo ei aiheuta mitään ongelmaa, kunhan rajoittaa valintanupilla (tai valikolla) levyn tehoasetusta.
En ole tutkinut.
Olen työn puolesta korjannut iso määrä varaajavastuksia sekä erilaisia niihin liittyviä moottoreita
Tarkoitin että onko induktio lieden ottama tehokin induktiivista, jolloin se ilmoitettu tuottoteho kVA lukema ei välttämättä riitä, vaikka kW ei ylittyisi.
Joo, vähän paremmissa laitteissa on pykälää isompi generaattori, jolloin yhdestä vaiheesta voi saada enemmän kuin kolmasosan tehosta, mutta siinä halpismallissa ei kovin ihmeellisesti voi sitä yhden vaiheen kuormaa lisätä, jos ei muuten niin siksi että halpa suojalaite ei tajua tuota vinokuormaa.
Tuskin on ainakaan induktiivista, vaan tehokerroin on varsin lähellä yhtä kuten esimerkiksi invertterilämpöpumpuilla. Loistehokomponentti olisi ennemminkin kapasitiivisella puolella, jos tuossa on tasauskondensaattorit ja tasasuuntaaja, mutta kun on kyse kuumentimesta, periaatteessa voidaan toimia ilman tasauskondensaattoriakin (sykkivä tasavirta) kuten vaikkapa matalajänniteisten halogeenilamppujen elektronisilla liitäntälaitteilla, jolloin tehokerroin on jokseenkin tarkkaan 1. Riippuu tietenkin laitteesta.
Kannattaa katsoa ensin kytkinkaavaa ennen kuin kokeilee. Sen verran joskus katselin, että tavanomaisia pienehköjä maalämpöpumppuja voisi jokseenkin varmasti käyttää ilman vaikeuksia myös yksivaihevirralla, kun kytkee apuvastukset pysyvästi irti (vievät liikaa tehoa) ja muuttaisi ohjauselektroniikan syötön samalle vaiheelle kuin kompressorin invertterinkin. Kyselin tätä joskus maahantuojaltakin, jonka vastaus oli tietenkin odotettu ("ei missään tapauksessa, jollei halua, että takuu raukeaa heti", ym. ym.).
Ainakin mun on-off mlp:ssä on vaihevahti joka estää toiminnan jos sähkönlaadussa on vikaa.
Kolmivaiheisen ON-OFF-lämpöpumpun kompressoria ei saa toimimaan yksivaihesähköllä. Mikäänhän ei silti kiellä syöttämästä tuolle tehoa invertteridrivellä, jotka jopa muutaman kilowatin teholuokkaan saakka ottavat yksivaihevirtaa sisään ja syöttävät 3-vaihevirtaa ulos. Taajuuttahan voi säätää, mutta sen voi lukita 50Hz:lle (vaikkakin kannattaisi sallia tasainen kiihdytysramppi alkaen 0Hz:stä, jos korvaa tuollaisella pehmeäkäynnistimen).
Kyllä, mutta vain 3x230V. Ainakin normi tamut 1-v syötöllä.
Meinasin vain sitä että löytyykö invertterikoneista myös vastaava kapistus...
On-off koneissa vaiheiden kiertosuunnalla ja vaihe-erolla (120 astetta) on paljonkin merkitystä. Vaihevahti estää kalliin vahingon jos joku kesäharjoittelija asentaa vaiheet jossain tolppamuuntajassa tms ristiin.
Joissain vanhoissa mlp:ssa oli kolmivaiheisia pumppuja. Ei niitä taideta enää missään okt luokan koneissa käyttää.
Kompuran tyyppi vaikuttaa myös. Minulla ei onoff-nibessä ole vaihevahtia kun on mäntäkone, se saanee käydä kumpaan suuntaan tahansa. Isommissa saman tyypin koneissa vaihevahdit on kun on erilaiset kompurat. Pehmokäynnistin löytyy minun koneesta.
2015 (uutena) ostettu Jämä oli käsittääkseni kolmevaiheisella (mäntä?)pumpulla. Mulla on siihen vaihdettu kompressori varastossa, pitääkin kattoa mikä malli se on.
Meinasin noista kiertovesipumppuja. Wanhemmissa on käytetty ainakin liuospuolella usein 3-vaiheisia.
Voi kai se kuormitus olla vinoa niissäkin. Mutta miten aurinkoinvertteri toimii yhteen aggrekaatin kanssa? Ei kai mitenkään.
Pikaisella vilkaisulla tuo vaikuttaisi kytkennältä, jossa saarekekäytössä verkkoinvertteri syöttää 3-vaiheagregaatin rinnalle. Jos agregaatti on riittävän tehokas (eli kykenee yksinään vastaamaan kaikesta kulutuksesta) ja verkkoinvertterin kokonaisteho on pienempi kuin kokonaiskulutus saarekkeessa, tuo saattaisi toimia, mutta riskejäkin on. Agregaatti sinällään pystyy tasaamaan vinon kuorman vaiheiden välillä (syöttää siis tehoa vaiheesta toiseen) ja osaa kyllä pudottaa magnetointiatehoa, jotta kokonaistuotanto vastaa kulutusta. Sen sijaan se tuskin osaa pudottaa tuottoaan portaattomasti, kun jånnite alkaa nousta liikaa ja putoaa sitten pois verkosta toviksi, jolloin vastuu siirtyy kokonaan agregaatille.
En mä näe miksei tuollainen aurinkoinvertteri tekisi sähköä aggren rinnalla siinä missä ihan verkkosähkönkin, eihän se tiedä mistä se sähkö on peräisin, vain jos sähköä ei ole illenkaan ne sammuvat automaattisesti, eli tuossa kytkennässä aurinkosähkö pitäisi tulla myös akusta invertterin tuottamaan sähköön.
Ton onglemaksi muodostunee jos se aurinkoinvertteri sattuu tuottamaan enemmän sähköä kuin kuormaa on, siihen sitä ei varmaankaan ole sovitettu.
Eiköhän se genis pysy aluksi päällä ja aurinko-osasto seuraa 'gridin' jännitettä joka nousee ja nousee kunnes joku raja tulee vastaan jommassakummassa. 'Elektroninen' genis varmaan reagoisi jotenkin, vaikka hajoaisi, sähkömoottorista tehty ei paljon välitä, reaktiot jäisivät invertterille.
Jos kondensaattorin valitsee oikein, ei tuottoteho välttämättä heikkene peruskuormalla juurikaan, mutta hyötysuhde heikkenee jonkin verran ja moottori lämpenee enemmän (ei välttämättä yksinumeroista prosenttia enempää). Lisäksi saattaa syntyä enemmän häiriöääniä, jotka eivät välttämättä kaivosta saakka pinnalle kuulu. Kondensaattorin oikea mitoitus on olennaista.
Eikös kaikki vanhat liiton yksivaihe-agret ole kolmivaiheisia - ottaa vaan sen konkan pois ja kytkee vähän uudestaan, eiköhän se pumppu sillä pyöri.
Pitääpä vähän perehtyä tuohon tarkemmin. Tässä tapauksessa tuo voisi olla kyllä ihan toimiva toteutus. En muista oliko tuo kolmivaihekytkennässä laitettu tähteen vai kolmioon, mutta ilmeisesti kolmio kytkentä pitäisi yksivaihe käytössä olla. Lämpeneminen tuskin tulee ongelmaksi, koska normaalistikaan pumppu ei pyöri yli kahta minuuttia yhtäjaksoisesti, eikä tuollaisessa poikkeustilanteessa tulisi normaalia määrää vettä käytettyä. Olisikohan joku 80uF kondensaattori sopiva tuolle 1,1kW moottorille? Vielä kun keksisi sellaisen kytkennän minkä uskaltaisi antaa vaimollekin tehtäväksi siirryttäessä normaalista varakäytölle.
Vaikuttaa kovin suurelta tuollainen arvo itsestäni. Kannattaa etsiä netistä tms. tietoa ensin. Lähtisin itse kokeilemaan ensin lähtien pienestä. Kondensaattorihan aiheuttaa reaktanssin 1/(omega*C), mistä voisi laskea suunnilleen virran, minkä tuon pitäisi syöttää toisen käämin ylitse kolmannelle näiden väliseen kytkentäkolmion kärkeen. Jos valitsee tuon perusteella, tuskin ainakaan rikkoo mitään. Tuo omega on siis 314 meikäläisessä sähköverkossa.
Tuo riippuu aivan siitä, onko invertterilaite vai ON/OFF ja onko jälkimmäisessä pehmeäkäynnistintä.
