Sähkö ja lämpö lämppöpumppukiinteistöön poikkeusaikoina

repomies

Hyperaktiivi
Miten invertteri ilp suostuu toimimaan agregaatin sähköillä? Pistorasiakytkentöisellä (kuten meillä) sen saisi vaivattomasti liitettyä.
Hyvin pitäisi toimia. Ja jos genu on mallia wanha eli kunnon siniaaltoa tekevä mylly, niin ihan varmasti toimii.

Sähköauton lataus generaattorilla on se, mikä ei oikein onnistu, kun latauslaite tutkii maadoituksen toimintaa, ja generaattoreissa se kelluu. Siinä joutuu sitten tekemään jonkun nollauspistokkeen vähintäänkin. ILPeissä ei moisia hienouksia ole näkynyt.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Miten invertteri ilp suostuu toimimaan agregaatin sähköillä? Pistorasiakytkentöisellä (kuten meillä) sen saisi vaivattomasti liitettyä.
Tapani-myrskyn jälkeen oli 5 vrk sähköt poikki.

Pistin ilpin halpisagregaatin taakse ja hyvin pelas.

Noihan on sähköisesti tehty niin että siellä on ekaks tasasuuntaaja ja siitä sitten tehdään sopiva ohjausvaihtojännite moottorille. Eli generaattorin taajuudella ei niinkään ole väliä.

-Topi
 

kotte

Hyperaktiivi
Kokeilin joskus invertteri-ilpin ajoa täysion alimittaisella invertteriaggregaatilla ja modified-sine -invertterillä ja käynnistyihän tuo ja tuntui toimivan, kunnes teho nousi sen verran korkealle, että laite pysähtyi ylikuormaan. Oikein mitoitetulla aggregaatilla ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Jopa ON/OFF-ilpit ovat paljon jääkaappeja otollisempia kuormia aggregaatille, eli tällaisen voi hyvinkin saada käyntiin periaatteessa aivan liian naftisti mitoitetulla aggregaatilla. Tapaus on vastaava kuin oma oksahakkurini, jonka saa käyntiin 2kVA aggregaatilla maanitellen, kun sama laite kumminkin järjestään polttaa 10A sulakkeen, jos yrittää käynnistää laitetta ennen edeltävää käämien lämmittämistä kunnon kuormalla (siis joko em. aggregaatilla tai 16A:n pistorasian kautta) ennen heti perään käynnistystä uudelleen tuon alimittaisen 10A:n pistorasian kautta.
 

Jule

Aktiivinen jäsen
Saattaa olla, että tosiaan ovat vastuslementtien osalta kuitenkin perinteisiä 230V. Sen sijaan olen törmännyt muihin kodinkoneisiin, jotka ovat 400V 2-vaiheeseen kytkettyjä. Itsellä on esimerkiksi tuollainen mökillä kytkettynä noin (tarkalleen kytkentäohjeiden mukaan) 3kW:n teholle. Hankin muutama vuosi sitten kotiinkin samanlaisen, mutta tuo on kytketty 230V 1kW:n teholle (taas täsmälleen kytkentäohjeiden toisen vaihtoehdon mukaan), kun tuo kelpaa pienemmälläkin teholla tarkoitukseensa. Tuote on suomalais-ruotsalaista tekoa.
Tuollaisia lämminvesivaraajiahan on joissa on juurikin 400V 3kW vastus, jonka voi sitten kätevästi pudottaa 1kW tehoiseksi muuttamalla syöttö 230V. Jos lähtee modaamaan talon sähköjä tuolle yksivaihegeneraattorille sopivaksi, niin samallahan esim tuollaisen lämminvesivaraajan modaa.. tai itseasiassa vaikka siellä olisi 3kW 3vaihe lämminvesivaraaja normi tähtikytkennällä, niin se pitää jotenkin muuttaa, koska siinäkin tulee tuon nollaan ylikuormituksen kanssa ongelma.

Peruspointti on se että yksivaiheisen isonkin aggregaatin voi laittaa syöttämään kiinteistön verkkoon sähkön, mutta se verkko pitää modata sille soveltuvaksi.

Vaikka äkkiseltään ajateltuna esim 6kW/6kVA aggre tuntuisi järkevämmältä laittaa kolmivaiheisena sinne ennemmin kuin yksivaiheisena, niin käytännössä tuossa kolmivaiheaggregaatissa ongelmaksi tulee se että se sallii vain 2kW kuorman yhteen vaiheeseen, eli ei yhtään sen enempää kuin bilteman vanha halpis aggrekaan.. Eli käytännössä esim lieden iso levy ei todennäköisesti enää toimi ollenkaan, kun maksimi kuormitus on vain sen 2kW/vaihe, kun yksivaihekoneella sieltä voi vaihekohtaisesti ottaa sen täyden 3,6kW, mutta tosiaan myös se kokonaisteho on max 3,6kW. Äkkiseltään en kyllä tiedä miten nuo induktioliesien tehot menee noitten generaattoreiden takana, jos se kuorma on kovasti induktiivinen sieltä ei välttämättä saa edes sitä pikkulevyä päälle 3vaihe generaattorilla.


Onko joku tutkinut mitä nuo kolmivaiheiset invertterilämpöpumput tykkää jos syöttö onkin 3x sama vaihe? Teknisestihän sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, kunhan taas siitä nollasta on huolehdittu, mutta onko niissä valvonta joka estää toiminnan yksivaiheisella syötöllä, tai vaihtoehtoisesti voiko se invertteri mennäjossain kohtaa jonkinlaiseen suorakytkentätilaan, jossa sähkö syötetään sellaisenaan kompuralle?
 

BBF

Aktiivinen jäsen
esim 6kW/6kVA aggre tuntuisi järkevämmältä laittaa kolmivaiheisena sinne ennemmin kuin yksivaiheisena, niin käytännössä tuossa kolmivaiheaggregaatissa ongelmaksi tulee se että se sallii vain 2kW kuorman yhteen vaiheeseen, eli ei yhtään sen enempää kuin bilteman vanha halpis aggrekaan..
Ei se taida ihan noin suoraan mennä, kyllä ne taitaa antaa enemmän yhteen vaiheeseen kuin 1/3 3-vaihetehosta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko joku tutkinut mitä nuo kolmivaiheiset invertterilämpöpumput tykkää jos syöttö onkin 3x sama vaihe?
Pienemmät on usein jopa toteutettu niin, että invertteri ottaa tehonsa yhdestä vaiheesta ja apuvastukset sitten toisesta ja kolmannesta (ja usein ohjauslogiikka jommastas kummasta jälkimmäisistä).

Äkkiseltään en kyllä tiedä miten nuo induktioliesien tehot menee noitten generaattoreiden takana, jos se kuorma on kovasti induktiivinen sieltä ei välttämättä saa edes sitä pikkulevyä päälle 3vaihe generaattorilla.
Omassa liedessä tuo mielestäni toimii niin, että levyn tehohakkuri on säädettävä, eli suuret tehot valitaan tuota hakkuria säätämällä, mutta säätöalue ei mene aivan alas (kun puhutaan alle kilowatin tehoista) ja silloin minimitehoja aletaan pätkiä. Käsittääkseni tuo ei aiheuta mitään ongelmaa, kunhan rajoittaa valintanupilla (tai valikolla) levyn tehoasetusta.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Onko joku tutkinut mitä nuo kolmivaiheiset invertterilämpöpumput tykkää jos syöttö onkin 3x sama vaihe?
En ole tutkinut.

Mutta yleinen 3-vaihe-tasasuuntaustapa on semmoinen että se jännite tehdään vaiheiden väliltä, ja nolla voi olla jopa kytkemättä.
Näissä laitteissa 3 x sama vaihe ei toimi.

Hitsausinverttereitä joskus (15+v sitten) korjailin, ja niissä (muutamassa, jotka oli 3-vaiheisia) taisi kaikissa olla nolla "irti" tasurista.

-Topi
 

Mekaniker

Vakionaama
En ole tutkinut.

Mutta yleinen 3-vaihe-tasasuuntaustapa on semmoinen että se jännite tehdään vaiheiden väliltä, ja nolla voi olla jopa kytkemättä.
Näissä laitteissa 3 x sama vaihe ei toimi.

Hitsausinverttereitä joskus (15+v sitten) korjailin, ja niissä (muutamassa, jotka oli 3-vaiheisia) taisi kaikissa olla nolla "irti" tasurista.

-Topi
Olen työn puolesta korjannut iso määrä varaajavastuksia sekä erilaisia niihin liittyviä moottoreita
Yhteistä vanhoilla 3-vaihe kontaktori/moottorisuoja ohjattuissa asennuksissa oli että nolla puuttui, ei tarve niin ei kytketty
Maailma muuttui joten tuli uusia osateho-ohjauksia vastuksissa missä nolla oli tarpeellinen, myöskin varaajat ja keittiöliedet tuli tehtaalta nolla kytkettynä kun valinta 1-vaihe/ 3-vaihe oli mahdollinen
Vanhat muuntajahitsit on sitten ihan oma maailma missä pystyi valitsemaan 1-vaihe/2-vaihe muuttamalla pistoketta. Ei hyvä...

Osateho-kytkennät varaajissa on aika helppoa kun tehdas on tehnyt sen valmiiksi viimeiset 20v
Eri lähteistä tulevaa sähkösyöttöä ei parane laittaa samaan kytkentärasiaan!

Miten lämpöpumpun 3-vaihe invertteriohjaus sitten pitää 3x1-vaihesyötöstä en kokeilisi edes, taitaa tulla todella kallis savu?
 

Jule

Aktiivinen jäsen
Omassa liedessä tuo mielestäni toimii niin, että levyn tehohakkuri on säädettävä, eli suuret tehot valitaan tuota hakkuria säätämällä, mutta säätöalue ei mene aivan alas (kun puhutaan alle kilowatin tehoista) ja silloin minimitehoja aletaan pätkiä. Käsittääkseni tuo ei aiheuta mitään ongelmaa, kunhan rajoittaa valintanupilla (tai valikolla) levyn tehoasetusta.
Tarkoitin että onko induktio lieden ottama tehokin induktiivista, jolloin se ilmoitettu tuottoteho kVA lukema ei välttämättä riitä, vaikka kW ei ylittyisi.
 

Jule

Aktiivinen jäsen
Ei se taida ihan noin suoraan mennä, kyllä ne taitaa antaa enemmän yhteen vaiheeseen kuin 1/3 3-vaihetehosta.
Joo, vähän paremmissa laitteissa on pykälää isompi generaattori, jolloin yhdestä vaiheesta voi saada enemmän kuin kolmasosan tehosta, mutta siinä halpismallissa ei kovin ihmeellisesti voi sitä yhden vaiheen kuormaa lisätä, jos ei muuten niin siksi että halpa suojalaite ei tajua tuota vinokuormaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tarkoitin että onko induktio lieden ottama tehokin induktiivista, jolloin se ilmoitettu tuottoteho kVA lukema ei välttämättä riitä, vaikka kW ei ylittyisi.
Tuskin on ainakaan induktiivista, vaan tehokerroin on varsin lähellä yhtä kuten esimerkiksi invertterilämpöpumpuilla. Loistehokomponentti olisi ennemminkin kapasitiivisella puolella, jos tuossa on tasauskondensaattorit ja tasasuuntaaja, mutta kun on kyse kuumentimesta, periaatteessa voidaan toimia ilman tasauskondensaattoriakin (sykkivä tasavirta) kuten vaikkapa matalajänniteisten halogeenilamppujen elektronisilla liitäntälaitteilla, jolloin tehokerroin on jokseenkin tarkkaan 1. Riippuu tietenkin laitteesta.

Mielenkiintoista kyllä, induktiolevylle sopisi erikoisen hyvin, jos saatavilla olisi aitoa kolmivaihevirtaa, eli kuusiventtiilisellä siltatasasuuntaajalla saisi 400V suhteellisen tasaista käyttötehoa induktiolevylle ilman merkittävää suodatustarvetta. Tuolla tavoin levystä aiheutuvia häiriöääniä voisi pienentää.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten lämpöpumpun 3-vaihe invertteriohjaus sitten pitää 3x1-vaihesyötöstä en kokeilisi edes, taitaa tulla todella kallis savu?
Kannattaa katsoa ensin kytkinkaavaa ennen kuin kokeilee. Sen verran joskus katselin, että tavanomaisia pienehköjä maalämpöpumppuja voisi jokseenkin varmasti käyttää ilman vaikeuksia myös yksivaihevirralla, kun kytkee apuvastukset pysyvästi irti (vievät liikaa tehoa) ja muuttaisi ohjauselektroniikan syötön samalle vaiheelle kuin kompressorin invertterinkin. Kyselin tätä joskus maahantuojaltakin, jonka vastaus oli tietenkin odotettu ("ei missään tapauksessa, jollei halua, että takuu raukeaa heti", ym. ym.).
 

kotte

Hyperaktiivi
Ainakin mun on-off mlp:ssä on vaihevahti joka estää toiminnan jos sähkönlaadussa on vikaa.
Kolmivaiheisen ON-OFF-lämpöpumpun kompressoria ei saa toimimaan yksivaihesähköllä. Mikäänhän ei silti kiellä syöttämästä tuolle tehoa invertteridrivellä, jotka jopa muutaman kilowatin teholuokkaan saakka ottavat yksivaihevirtaa sisään ja syöttävät 3-vaihevirtaa ulos. Taajuuttahan voi säätää, mutta sen voi lukita 50Hz:lle (vaikkakin kannattaisi sallia tasainen kiihdytysramppi alkaen 0Hz:stä, jos korvaa tuollaisella pehmeäkäynnistimen).
 

BBF

Aktiivinen jäsen
Mikäänhän ei silti kiellä syöttämästä tuolle tehoa invertteridrivellä, jotka jopa muutaman kilowatin teholuokkaan saakka ottavat yksivaihevirtaa sisään ja syöttävät 3-vaihevirtaa ulos.
Kyllä, mutta vain 3x230V. Ainakin normi tamut 1-v syötöllä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kolmivaiheisen ON-OFF-lämpöpumpun kompressoria ei saa toimimaan yksivaihesähköllä. Mikäänhän ei silti kiellä syöttämästä tuolle tehoa invertteridrivellä, jotka jopa muutaman kilowatin teholuokkaan saakka ottavat yksivaihevirtaa sisään ja syöttävät 3-vaihevirtaa ulos. Taajuuttahan voi säätää, mutta sen voi lukita 50Hz:lle (vaikkakin kannattaisi sallia tasainen kiihdytysramppi alkaen 0Hz:stä, jos korvaa tuollaisella pehmeäkäynnistimen).
Meinasin vain sitä että löytyykö invertterikoneista myös vastaava kapistus...

edit. Ainakin viessmannin invertterissä on vastaavat ominaisuudet. Virhekoodeja on jotakuinkin miljoona.
1647428811824.png

1647428938132.png

1647428976052.png

1647429138451.png
 
Viimeksi muokattu:

TopiR

Aktiivinen jäsen
Ainakin mun on-off mlp:ssä on vaihevahti joka estää toiminnan jos sähkönlaadussa on vikaa.
On-off koneissa vaiheiden kiertosuunnalla ja vaihe-erolla (120 astetta) on paljonkin merkitystä. Vaihevahti estää kalliin vahingon jos joku kesäharjoittelija asentaa vaiheet jossain tolppamuuntajassa tms ristiin.

Inukoneessa kompressorin sähkö tasasuunnataan ekaks. Voi olla että siellä on joku aparaatti joka toimii 400V AC:lla, tai muuntaja joka tekee kahden vaiheen välistä (400V) 230V.
Parissa 3-vaihe paineilmakompurassa on ollut tällainen muuntaja (eli nollaa ei ole tarvinnu kytkeä), jolla tehdään sähköä mm kontaktorien ajamiseen.

Ei kai mikään kiertoviinapumppu oo 3-vaihemoottorilla varustettu?

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
On-off koneissa vaiheiden kiertosuunnalla ja vaihe-erolla (120 astetta) on paljonkin merkitystä. Vaihevahti estää kalliin vahingon jos joku kesäharjoittelija asentaa vaiheet jossain tolppamuuntajassa tms ristiin.

Inukoneessa kompressorin sähkö tasasuunnataan ekaks. Voi olla että siellä on joku aparaatti joka toimii 400V AC:lla, tai muuntaja joka tekee kahden vaiheen välistä (400V) 230V.
Parissa 3-vaihe paineilmakompurassa on ollut tällainen muuntaja (eli nollaa ei ole tarvinnu kytkeä), jolla tehdään sähköä mm kontaktorien ajamiseen.

Ei kai mikään kiertoviinapumppu oo 3-vaihemoottorilla varustettu?

-Topi
Joissain vanhoissa mlp:ssa oli kolmivaiheisia pumppuja. Ei niitä taideta enää missään okt luokan koneissa käyttää.
Tuohon ylle laittamissani(editoin viestiä) kuvissa on mainittu 400v joten eiköhän tuo viessmannin invertteri myös sellaisen tarvi.

No, tuskin kukaan olisi kokeilemassa kuinka käy jos joka vaiheeseen syöttäisi vain yhdestä vaiheesta. Taitaa olla turhan kalliita laitteita rikottavaksi.
 

pökö

Rele-aikakauden änkyrä
On-off koneissa vaiheiden kiertosuunnalla ja vaihe-erolla (120 astetta) on paljonkin merkitystä. Vaihevahti estää kalliin vahingon jos joku kesäharjoittelija asentaa vaiheet jossain tolppamuuntajassa tms ristiin
Kompuran tyyppi vaikuttaa myös. Minulla ei onoff-nibessä ole vaihevahtia kun on mäntäkone, se saanee käydä kumpaan suuntaan tahansa. Isommissa saman tyypin koneissa vaihevahdit on kun on erilaiset kompurat. Pehmokäynnistin löytyy minun koneesta.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Kompuran tyyppi vaikuttaa myös. Minulla ei onoff-nibessä ole vaihevahtia kun on mäntäkone, se saanee käydä kumpaan suuntaan tahansa. Isommissa saman tyypin koneissa vaihevahdit on kun on erilaiset kompurat. Pehmokäynnistin löytyy minun koneesta.
Öljyn syöttö / roiskutus saattaa olla kiinni pyörimissuunnasta.

-Topi
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Joissain vanhoissa mlp:ssa oli kolmivaiheisia pumppuja. Ei niitä taideta enää missään okt luokan koneissa käyttää.
2015 (uutena) ostettu Jämä oli käsittääkseni kolmevaiheisella (mäntä?)pumpulla. Mulla on siihen vaihdettu kompressori varastossa, pitääkin kattoa mikä malli se on.

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
2015 (uutena) ostettu Jämä oli käsittääkseni kolmevaiheisella (mäntä?)pumpulla. Mulla on siihen vaihdettu kompressori varastossa, pitääkin kattoa mikä malli se on.

-Topi
Meinasin noista kiertovesipumppuja. Wanhemmissa on käytetty ainakin liuospuolella usein 3-vaiheisia.
 

pamppu

Vakionaama
Kompuran tyyppi vaikuttaa myös. Minulla ei onoff-nibessä ole vaihevahtia kun on mäntäkone, se saanee käydä kumpaan suuntaan tahansa.

Nibe on myös menneisyydessä osannut olla nuljufirma. Ei mun vilpissäkään ole vaihesuuntavahtia, vaikka se todellakaan ei saa käydä väärään suuntaan.

Ohjeissa lukee:
” Ellei kuumakaasuanturin lämpötila nouse, pyörimissuunta
on väärä.
- Pysäytä kompressori katkaisemalla virta työkatkaisimel-
la.
- Varmista, että laitteisto on jännitteetön. Vaihda kaksi
vaihetta työkatkaisimessa.
– Kytke virta päälle ja suorita uusi vaihejärjestyksen tar-
kastus aloittamalla kohdasta 8”

No käytännössä pistin asennusaikana sen käymään väärinpäin tietty tuurilla ensin. Ei tarvinnut odotella kuumakaasuja, tuli kiire nypätä piuha seinästä. Kyllä se kuulu että takaperin menee…
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuinka noita generaattoreita muuten on tarjolla nyt? Meinaan vaan, että kun kaupoissa on vain ne mallikappaleet niin ei kovin monen tarvitse tulla yhtä aikaa samansuuntaisiin ajatuksiin niin tavara voi loppua.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sattui tälläinen silmiin puolalaisella foorumilla. Tässä on siis 3 vaihekytkentä aggrekaatille ja aurinkopaneleille. Osaako joku s.alalla olevan kertoa mitä tuossa on lyhyesti? Ei tarvisi sitten itse pähkiä miten tuo on toteutettu.

edit. kytkentä ei pelitä koska invertteri tuottaa joka vaiheelle saman määrän sähköä... ja kuormitus voi olla epäsymmetristä.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Aktiivinen jäsen
Siis tuossa on aggregaatti verkonvaihtokytkimellä, aurinkopaneelit jotka syöttää verkkoon ja invertterilaturi akustoineen.

Jokin "kontrolera" tuossa on, mutta en nyt oikein tiedä mitä se tekee.
 

BBF

Aktiivinen jäsen
edit. kytkentä ei pelitä koska invertteri tuottaa joka vaiheelle saman määrän sähköä... ja kuormitus voi olla epäsymmetristä.
Voi kai se kuormitus olla vinoa niissäkin. Mutta miten aurinkoinvertteri toimii yhteen aggrekaatin kanssa? Ei kai mitenkään.
 

kotte

Hyperaktiivi
edit. kytkentä ei pelitä koska invertteri tuottaa joka vaiheelle saman määrän sähköä... ja kuormitus voi olla epäsymmetristä.
Pikaisella vilkaisulla tuo vaikuttaisi kytkennältä, jossa saarekekäytössä verkkoinvertteri syöttää 3-vaiheagregaatin rinnalle. Jos agregaatti on riittävän tehokas (eli kykenee yksinään vastaamaan kaikesta kulutuksesta) ja verkkoinvertterin kokonaisteho on pienempi kuin kokonaiskulutus saarekkeessa, tuo saattaisi toimia, mutta riskejäkin on. Agregaatti sinällään pystyy tasaamaan vinon kuorman vaiheiden välillä (syöttää siis tehoa vaiheesta toiseen) ja osaa kyllä pudottaa magnetointiatehoa, jotta kokonaistuotanto vastaa kulutusta. Sen sijaan se tuskin osaa pudottaa tuottoaan portaattomasti, kun jånnite alkaa nousta liikaa ja putoaa sitten pois verkosta toviksi, jolloin vastuu siirtyy kokonaan agregaatille.

Saattaa olla,että piirostuksen oikeassa yläkulmassa olisi lisäkulutuslaite (akklulaturi, varaajan tasavirtavastus tms.), joka saattaisi kuluttaa liikatehon. Jos se pystyy kuluttamaan ylimääräisen tuoton kokonaan, saattaisi tuo auttaa edellä mainitun ongelman kumoamisessa.
 

Jule

Aktiivinen jäsen
Voi kai se kuormitus olla vinoa niissäkin. Mutta miten aurinkoinvertteri toimii yhteen aggrekaatin kanssa? Ei kai mitenkään.
En mä näe miksei tuollainen aurinkoinvertteri tekisi sähköä aggren rinnalla siinä missä ihan verkkosähkönkin, eihän se tiedä mistä se sähkö on peräisin, vain jos sähköä ei ole illenkaan ne sammuvat automaattisesti, eli tuossa kytkennässä aurinkosähkö pitäisi tulla myös akusta invertterin tuottamaan sähköön.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
En mä näe miksei tuollainen aurinkoinvertteri tekisi sähköä aggren rinnalla siinä missä ihan verkkosähkönkin, eihän se tiedä mistä se sähkö on peräisin, vain jos sähköä ei ole illenkaan ne sammuvat automaattisesti, eli tuossa kytkennässä aurinkosähkö pitäisi tulla myös akusta invertterin tuottamaan sähköön.
Ton onglemaksi muodostunee jos se aurinkoinvertteri sattuu tuottamaan enemmän sähköä kuin kuormaa on, siihen sitä ei varmaankaan ole sovitettu.

Edit: Nyt vasta huomasin että Kotte tossa ylhäällä otti ansiokkaasti juuri tähän kantaa...

-Topi
 

Jule

Aktiivinen jäsen
Kuvittelisin että se aurinkosähkön liikateho menee vaan ensin pieneksi ylijännitteeksi ja sitten kone ei vaan tuota sitä energiaa, tosin en ole kyllä noihin tutustunut miten ne oikeasti käyttäytyy tilanteessa jossa sille aurinkosähkölle ei olekaan kulutuspaikkaa. Normaalistihan tuollaista tilannetta ei verkkoon kytkettynä oikein tule.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kuvittelisin että se aurinkosähkön liikateho menee vaan ensin pieneksi ylijännitteeksi ja sitten kone ei vaan tuota sitä energiaa, tosin en ole kyllä noihin tutustunut miten ne oikeasti käyttäytyy tilanteessa jossa sille aurinkosähkölle ei olekaan kulutuspaikkaa. Normaalistihan tuollaista tilannetta ei verkkoon kytkettynä oikein tule.
Eiköhän se genis pysy aluksi päällä ja aurinko-osasto seuraa 'gridin' jännitettä joka nousee ja nousee kunnes joku raja tulee vastaan jommassakummassa. 'Elektroninen' genis varmaan reagoisi jotenkin, vaikka hajoaisi, sähkömoottorista tehty ei paljon välitä, reaktiot jäisivät invertterille.
 

kotte

Hyperaktiivi
Generaattori sinällään pysyy päällä (ellei hajoa kuten VesA totesi, invertterigeneraattori voi olla herkempi hajomaan; toki sulakekin voi poksahtaa jostakin). Sen sijaan speksit täyttävä verkkoinvertteri putoaa pois päältä, kun alkaa tulla ylijännitettä. Sitten se seuraa generaattorin jännitettä ja kun toteaa tuon riittävän stabiilksi, alkaa syöttää uudelleen, jolloin jännite taas kohoaa liiaksi, jos tilanne on kuorman osalta entinen, irtoaa taas nopeasti verkosta jne. Eli ilman, että kulutusta on vähintään verkkoinvertterin tuoton verran, ei verfkkoinvertteristä ole mitään hyötyä. Verkkoinvertteri ei osaa säädellä syöttötehoaan ja vaikka jokin erikoismalli pystyisikin, sitäkään tuskin on tarkoitettu yhtä vaativiin tilanteisiin, mitä tällainen saarekekäyttö on, jos kuormitus vaihtelee. Sen sijaan valot saattavat välkkyä, aiheutua jännitepiikkejä ja paikkoja rikkoontua. Generaattorin syöttämä saareke ei kestä ongelmitta sellaisia tehonmuutoksia, mitkä sähköverkko sietää leikiten, kun rinnalla on verkkoinvertterin kaltainen ohjaamaton tai vain osittain ohjattu lisätehonsyöttäjä.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Vähän ohi alkuperäisen aiheen, mutta parempaakaan topiccia en löytänyt. Meidän taloudessa poikkeusaikana tulisi ensimmäisenä ongelmia veden saannista. Meillä on noin 25m syvä porakaivo ja pumppuna 1,1kW 3-vaihe ejektoripumppu. Kolmivaihe aggregaatit ovat niin kalliita, että sellaisen hankinnassa en ainakaan vielä näe järkeä. Mitä luulette, onko tuollaista pumppua mahdollista saada pyörimään riittävän tehokkaasti yksivaiheisena? Kolmivaihe moottorin pyörittäminen käsittääkseni on mahdollista yksivaiheisenakin kondensaattoria käyttäen, mutta tällöin teho ilmeisesti pienenee huomattavasti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kolmivaihe moottorin pyörittäminen käsittääkseni on mahdollista yksivaiheisenakin kondensaattoria käyttäen, mutta tällöin teho ilmeisesti pienenee huomattavasti.
Jos kondensaattorin valitsee oikein, ei tuottoteho välttämättä heikkene peruskuormalla juurikaan, mutta hyötysuhde heikkenee jonkin verran ja moottori lämpenee enemmän (ei välttämättä yksinumeroista prosenttia enempää). Lisäksi saattaa syntyä enemmän häiriöääniä, jotka eivät välttämättä kaivosta saakka pinnalle kuulu. Kondensaattorin oikea mitoitus on olennaista.

Sen sijaan moottorin käynnistysmomentti heikkenee olennaisesti kiinteällä kondensaattorilla. Porakaivopumpulla tämä ei yleensä ole ollenkaan kriittistä, koska pumpun roottorin vastus on pienellä pyörimisnopeudella melko vähäinen eikä kasva nopeuden lisääntyessä kovin nopeasti ennen kuin pumppu jo alkaa tuottaa vesivirtaa. Tuolloinhan ollaan jo lähellä optimaalisesti mitoitetun kondensaattorin normaalia toiminta-aluetta. Roottori ehkä kiihtyy aluksi hitaammin kuin kolmivaihekäytössä, mutta tuosta ei ole haittaa, koska sekunneista tai sekunnin osista on kyse.
 

VesA

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vähän ohi alkuperäisen aiheen, mutta parempaakaan topiccia en löytänyt. Meidän taloudessa poikkeusaikana tulisi ensimmäisenä ongelmia veden saannista. Meillä on noin 25m syvä porakaivo ja pumppuna 1,1kW 3-vaihe ejektoripumppu. Kolmivaihe aggregaatit ovat niin kalliita, että sellaisen hankinnassa en ainakaan vielä näe järkeä. Mitä luulette, onko tuollaista pumppua mahdollista saada pyörimään riittävän tehokkaasti yksivaiheisena? Kolmivaihe moottorin pyörittäminen käsittääkseni on mahdollista yksivaiheisenakin kondensaattoria käyttäen, mutta tällöin teho ilmeisesti pienenee huomattavasti.
Eikös kaikki vanhat liiton yksivaihe-agret ole kolmivaiheisia - ottaa vaan sen konkan pois ja kytkee vähän uudestaan, eiköhän se pumppu sillä pyöri.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Jos kondensaattorin valitsee oikein, ei tuottoteho välttämättä heikkene peruskuormalla juurikaan, mutta hyötysuhde heikkenee jonkin verran ja moottori lämpenee enemmän (ei välttämättä yksinumeroista prosenttia enempää). Lisäksi saattaa syntyä enemmän häiriöääniä, jotka eivät välttämättä kaivosta saakka pinnalle kuulu. Kondensaattorin oikea mitoitus on olennaista.

Sen sijaan moottorin käynnistysmomentti heikkenee olennaisesti kiinteällä kondensaattorilla. Porakaivopumpulla tämä ei yleensä ole ollenkaan kriittistä, koska pumpun roottorin vastus on pienellä pyörimisnopeudella melko vähäinen eikä kasva nopeuden lisääntyessä kovin nopeasti ennen kuin pumppu jo alkaa tuottaa vesivirtaa. Tuolloinhan ollaan jo lähellä optimaalisesti mitoitetun kondensaattorin normaalia toiminta-aluetta. Roottori ehkä kiihtyy aluksi hitaammin kuin kolmivaihekäytössä, mutta tuosta ei ole haittaa, koska sekunneista tai sekunnin osista on kyse.
Pitääpä vähän perehtyä tuohon tarkemmin. Tässä tapauksessa tuo voisi olla kyllä ihan toimiva toteutus. En muista oliko tuo kolmivaihekytkennässä laitettu tähteen vai kolmioon, mutta ilmeisesti kolmio kytkentä pitäisi yksivaihe käytössä olla. Lämpeneminen tuskin tulee ongelmaksi, koska normaalistikaan pumppu ei pyöri yli kahta minuuttia yhtäjaksoisesti, eikä tuollaisessa poikkeustilanteessa tulisi normaalia määrää vettä käytettyä. Olisikohan joku 80uF kondensaattori sopiva tuolle 1,1kW moottorille? Vielä kun keksisi sellaisen kytkennän minkä uskaltaisi antaa vaimollekin tehtäväksi siirryttäessä normaalista varakäytölle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Olisikohan joku 80uF kondensaattori sopiva tuolle 1,1kW moottorille?
Vaikuttaa kovin suurelta tuollainen arvo itsestäni. Kannattaa etsiä netistä tms. tietoa ensin. Lähtisin itse kokeilemaan ensin lähtien pienestä. Kondensaattorihan aiheuttaa reaktanssin 1/(omega*C), mistä voisi laskea suunnilleen virran, minkä tuon pitäisi syöttää toisen käämin ylitse kolmannelle näiden väliseen kytkentäkolmion kärkeen. Jos valitsee tuon perusteella, tuskin ainakaan rikkoo mitään. Tuo omega on siis 314 meikäläisessä sähköverkossa.
 

lmfmis

Vakionaama
Päästiinkö tässä lopputulemaan että jos vilp vie vaikka 3kW niin kuinka iso 3vaihe aggregaatin pitää olla että tuo käynnistyis?
 

kotte

Hyperaktiivi
Päästiinkö tässä lopputulemaan että jos vilp vie vaikka 3kW niin kuinka iso 3vaihe aggregaatin pitää olla että tuo käynnistyis?
Tuo riippuu aivan siitä, onko invertterilaite vai ON/OFF ja onko jälkimmäisessä pehmeäkäynnistintä.

Jos on invertterivilp, joka ottaa täysillä 3kW tehon cos(phi) == 1 (eli 3kVA), 3kW:n jatkuvaan tehoon kykenevä aggregaatti riittää absoluuttisen varmasti, mutta kovaahan sitä saa huudattaa. Pehmeäkäynnisteinen ON/OFF voisi hyötyä luokkaa 4kVA olevasta aggregaatista, mutta tuon kohdalta puhumattakaan ilman pehmeäkäynnistintä olevasta laitteesta ei voi ennakolta sanoa mitään varmaan. Riippuu aika paljon itse aggregaatistakin (perinteiset synkroniset ja erityisesti AVR-magnetoidut luultavasti pystyvät käynnistämään tehokkaamman moottorin kuin etenkään edulliset invertteriaggregaatit). Volttiamppeerit ovat yleensä ratkaisevampia kuin watit aggregaatilla lämpöpumpun kompressorin moottoreita käynnistettäessä.
 
Ylös Bottom