Jos nyt tuohon käytännössä pääsee ejektorikäyttövesipumpulla, joka tarvitsee myös momenttia korkeapainepuolelle saadakseen ejektoriin riittävästi painetta. Virtauksen ja paineen tippuminen samanaikaisesti on tyypillisesti varsin kohtalokasta ejektorin toiminnalle, koska primäärinen ejektorisuihku sekoittuu pumpattavaan virtaukseen ja noiden sekoittuneen virtauksen on pystyttävä muuttumaan paineeksi niin, että vesi saadaan nousemaan alle 9 metrin etäisyydelle pumpusta tai imuputkiston korkeimmasta kohdasta. Riippuu toki paljon veden pinnankorkeudesta kaivossa eikä kaikkialla olla lähellä vesistön pinnan tasoa. Ejektorilla on sen verran huono hyötysuhde muutenkin, että mitoitusta ei nostokorkeuden puolesta kannattane normaalisti paljon ylimoittaa.
Sähkö ja lämpö lämppöpumppukiinteistöön poikkeusaikoina
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Jos on avokaivopumppu niin vettä tulee vähän, porakaivopumpussa ei sitäkään
Ja pilaa pumpun jos ei korjata pyörimis-suuntaa...
Toho kaivopumppukseen agrekaatilla, näin muutaman kaljan jälkeen, ajattelematta, sekä unohtaen jo luetun...
Ejektorihärveli, kolmiossa;
Ejektorissa ei lie paine se juttu, vaan virtaus. Toki painehäviöillä virtaus pienenee...
Mut se pumpun käyntiin saattaminen agrella.
Ajattelematta, tähti->kolmio- käynnistys?
Vai mihi se kiinan agre kyykkäskään testissä...
Ejektorihärveli, kolmiossa;
Ejektorissa ei lie paine se juttu, vaan virtaus. Toki painehäviöillä virtaus pienenee...
Mut se pumpun käyntiin saattaminen agrella.
Ajattelematta, tähti->kolmio- käynnistys?
Vai mihi se kiinan agre kyykkäskään testissä...
Ja yleensä tähän tulevaan sähködystopiaan liittyen;
Veikkaan sähköön liittyvien henkilövahinkojen määrän lisääntyvän tulevan talven aikana.
Ehkä myös verkkoa hoitavien henkilöiden tapaturmat lisääntyvät - Mr. Rane ranettanu agren torppaan ja nykäsee hondan käymään, ku verkkohuoltajalla sormet liittimillä katkon aikaan...
Veikkaan sähköön liittyvien henkilövahinkojen määrän lisääntyvän tulevan talven aikana.
Ehkä myös verkkoa hoitavien henkilöiden tapaturmat lisääntyvät - Mr. Rane ranettanu agren torppaan ja nykäsee hondan käymään, ku verkkohuoltajalla sormet liittimillä katkon aikaan...
En usko, että ejektori tuota miksikään muuttaa. Hyötysuhde on surkea, mutta tuskin se oleellisesti muuttuu kierrosten tiputtamisesta. Ejektoripumpun paine riippuu ejektoriin menevän virtauksen toisesta potenssista. Vastaavasti alipaine, joka imee ejektoriin vettä kaivosta riippuu myöd ejektorivirtauksen toisesta potenssista.
Pitää se ejektoripumppukin mitoittaa niin, että varmuudella pääsee painerajaan, vaikka vesi kaivossa olisi matalalla ja pitää tuottaa kohtuullinen paine suurellakin virtaamalla.
Virtausnopeus puolestaan taitaa puolestaan riippua paine-eron neliöjuuresta melko tarkkaan, eli ejektorin primäärivirtauksen paine heijastuu aika suoraan ejektorin kokonaisvirtaukselle saavuttamaan paineeseen.
Olen itse huomannut ejektoripumppuja keväisin käyttöön viritellessä, että aika heikosti tuo pumppaa, ellei verkostoon saa ensin riittävää painetta aikaan tavalla tai toisella. Erityisen selvästi tämä ilmeni melko pienitehoisella yksivaihemoottorin käyttämällä ejektoripumpulla, johon oli peräti asennettava erityinen kuristushana, jolla verkoston puolelle sai väliaikaisesti paineen nousemaan kuristamalla virtauksen aluksi aivan olemattomaksi ensimmäisessä käynnistyvaiheessa. Verkoston paineen pudottaminen saa ejektoripumpun suorastaan sakkausmaiseen käyttäytymiseen, jos noukkatuottoinen kaivo on ehditty pumpata edeltä käsin melko tyhjäksi (eli joko on satava paine takaisin tai odotettava kaivon täyttymistä).
Keskipakoispumpun aikaan saama paine puolestaan kasvaa suunnilleen suhteessa kiertonopeuden toiseen potenssiin, joten itse puolestani epäilen, että ejektoripumpun nopeuden alentaminen tamulla heijastuu hyvin dramaattisesti ejektoripumpun toimivuuteen yleensä. Tästä vain ei itselläni ole käytännön kokemusta tai havaintoja, kun tällaista tamulla säädettävää ejektorikaivonpumppua ei ole tullut vastaan eikä ole ollut tarvetta.
Onko linkkiä. En noin halvalla löytänyt.
- Keskustelun aloittaja
- #170
Idän immeiset ovat noita koeponnistaneet. 
(chrome kääntää). Jos haluaa harrastuksen ja palovaaran niin mikä jottei.
mysku.club
www.drive2.ru
Englanniksi: https://magazine.rvdaily.com.au/rv-...s-don-t-get-burned-by-a-chinese-diesel-heater
edit. tuolta pääsee mikkikin tilaamaan: https://www.aliexpress.com/item/1005004840985383.html
(chrome kääntää). Jos haluaa harrastuksen ja palovaaran niin mikä jottei.
Автономный дизельный отопитель на 8кВт Hcalory Xmz-d2
Странно, что ранее здесь не было обзоров данных устройств, ведь это очень неплохая замена менее экономным электрическим и менее безопасным газовым обогревателям, которым обязательно нужна хорошая вытяжка. Тут в помещении ...
Китайская автономка Hcalory: немножко перфекционизма.
За прошедшее время состоялся еще один выезд, на этот раз с шатром. Автономка снова отработала в лучшем виде, получено много экспериментальных данных. Выглядела система вот так: Результаты след…
Englanniksi: https://magazine.rvdaily.com.au/rv-...s-don-t-get-burned-by-a-chinese-diesel-heater
edit. tuolta pääsee mikkikin tilaamaan: https://www.aliexpress.com/item/1005004840985383.html
Idän immeiset ovat noita koeponnistaneet.
Автономный дизельный отопитель на 8кВт Hcalory Xmz-d2
Странно, что ранее здесь не было обзоров данных устройств, ведь это очень неплохая замена менее экономным электрическим и менее безопасным газовым обогревателям, которым обязательно нужна хорошая вытяжка. Тут в помещении ...Китайская автономка Hcalory: немножко перфекционизма.
За прошедшее время состоялся еще один выезд, на этот раз с шатром. Автономка снова отработала в лучшем виде, получено много экспериментальных данных. Выглядела система вот так: Результаты след…
Englanniksi: https://magazine.rvdaily.com.au/rv-...s-don-t-get-burned-by-a-chinese-diesel-heater
edit. tuolta pääsee mikkikin tilaamaan: https://www.aliexpress.com/item/1005004840985383.html
Nuo on oikein kelpoja lämmittimiä kun lukee ihan suomenkielisiä ketjuja (facessa on ryhmä missä keskustelua aika paljon käydään).
Porukka on saanut noita tukkoon polttamalla paistorasvoja ja rypsiöljyjä. Hyvälaatuisella dieselillä pelaa kyllä sangen hyvin. Ja varaosiakin saa.
- Keskustelun aloittaja
- #174
Kyllä se järkevin varavoima tänne taitaisi olla verkonvaihtokytkin ja aggrekaatti. Nykyinen mlp ei tosin mahdollista sellaista suuren käynnistysvirran takia. Putkikattila ja erillinen kiertovesipumppu mahdollistaisi lisäksi lämmityksen ja sähköt vaikka mlp olisi täysin hengettömänä.
Mitä 3-vaiheiset aggrekaatit tykkäävät epäsymmetrisestä kuormasta?
Mitä 3-vaiheiset aggrekaatit tykkäävät epäsymmetrisestä kuormasta?
pökö
Kaivo jäässä
Olen tuota hiljaa mielessäni mietiskellyt vaikka viimeisen 25 vuoden aikana siihen ei ole ollut tarvetta.
- Keskustelun aloittaja
- #176
Tuttava muutti hiljan omaan okt:n. Edellinen omistaja esitteli hänelle syksyllä autotallissa olleen aggrekaatin, mille ei ollut ollut mitään käyttöä vuosikausiin. Sanoi että kylläpä oli suupielet hymyssä, kun kaivoi aggrekaattia esille kun sähköt meni poikki. Tosin siellä katko ei kestänyt kuin muutaman tunnin. Muutaman kilometrin päässä katko olikin sitten jo päiviä.
Toi mun nykyinen aggrekaatti on vain yksivaiheinen. Kun sähkökatkoa ei tullut, tarjosin sitä ensin kaverille. Niille tuli kuitenkin sähköt 9 aikoihin. Seuraavaksi yhdelle sukulaiselle. Heille sähköt tuli silloin kun mies oli matkalla tulemaan hakemaan sitä lainaan. Harmittaa kun en laittan naamakirjaan ilmoitusta, että saa lainata jos jollain tutulla on tarvetta.
Lämpöpumpun kanssa pärjää ihan kohtuullisella teholla, mutta suoran sähkölämmityksen kanssa meneekin sitten hankalammaksi. Ilppi on siitä hyvä, että sitä pyörittelee myös yksvaiheisella aggrekaatilla, jonka teho ei tarvi olla mikään aivan mahdoton.
Pahaa siinä vaiheessa, kun yhden vaiheen nimellisvirta ylittyy selvästi (yleensähän johdonsuoja aukeaa silloin). Vaihejännitteisiin tulee jonkin verran eroa jo pienemmälläkin yhden vaiheen kuormituksella.
- Keskustelun aloittaja
- #178
Tuossa aihetta olikin käsitelty.
Jossain tuli vastaan aurinkosähkö/akkuinvertteri, missä oli erikseen maininta että (sen tuottaman varavoiman) epäsymmetriset kuormat eivät ole ongelma, vaan tuo tasaa niitä itsekseen jotenkin.
Jos kodissa haluasi viettää jotankuinkin normaalia elämää, tarvisi aggrekaatin kestää vaikka lieden päällä pitämistä ja mlp:n käyntiä samaan aikaan. Valtaosa kodinkoneista taitaa toimia 10A propun takaa, eikä niitä ole pakko pitää samaan aikaan päällä. Invertteri mlp:n kulutus lienee jotain 3-4kW luokkaa maksimissiaan, jossain ~10 kW teholuokassa. Pienemmät taitaa ottaa sitten kompuralle sähkön vain yhdestä vaiheesta.
Eikös tuollainen akkukäyttöinen all-in-one diesel- tai paloöljylämmitin olisi sähkölämmitystalolle parempi ratkaisu kuin yrittää tehdä riittävästi sähköä aggregaatilla? Pitää vain miettiä reitit joko lämmitetyn ilman sisääntulolle tai pakokaasujen johtamiselle ulos riippuen käyttötavasta. Öljyötuotteitakin kuluisi paljon vähemmän kuin aggregaattia käyttäen suorastaan kohtuuttoman paljon. Akkusähkön saanti toki täytyisi ratkaista tavalla tai toisella.
Yksivaiheisesta invertteristä saa siitäkin kolmivaihesähköä sähkömoottorin drive-invertterillä, mutta tuollaiseen äkkiä hukkuu enemmän kuin aggregaatin hinta. Pienehköt invertterimaalämpöpumput ottavat jo alun alkaen usein vain yksivaihesähköä, mutta moiseen tukeutuminen vaatisi kytkentämuutosta ja vastusten asettamista pois käytöstä.
pökö
Kaivo jäässä
Tämä jäänyt kokeilematta, mökki-agrena on ikivanha 2000W honda millä koittaa
Mökillä takka riittää kaikissa olosuhteissa lämmitykseen ja siellä on varavirta akuilla ja invertterillä. Pieni agrekaatti voisi olla lisänä jos aika venyy kovin pitkäksi.
Kotona Helsingissä en muista yhtään sähkökatkoa olleen. Kai joskus on ollut joku pieni. Joku muu kriisi täytyy olla mihin pitäisi varautua esim sota. Talossa on varaava takka mutta se ei riitä pelkästään kylmällä säällä. Diesel lämppäri kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta hintansa puolesta. Niistä saa sen 5 kW tehoa mikä riittää minulle. Noissa petroolilämmittimissä ei ole pakoputkea, en sellaista ottaisi. Ongelma täällä on se että energian toimitus on niin varmaa ettei kannata varajärjestelmiin paljon uhrata.
- Keskustelun aloittaja
- #182
Joo, todennäköisesti näin.
Maalämpöpumpun tapauksessa sähkön määrä on kuitenkin murto-osa siitä paljonko laite tuottaa lämpöä. Samoin muillakin lämpöpumpuilla ainakin kireitä pakkasia lukuunottamatta. Tietty pakkasilla niitä ongelmia vasta toki alkaa tulemaankin kun lämmitystarvi kasvaa suureksi.
1-vaiheisena taitaa löytyä invertteri aggrekaatteja, missä sähkön laatu on parempi. 3-vaiheisena sitten digitaalinen AVR taitaa olla ainut "järkevän" hintaluokan vaihtoehto tuollaiseksi, mutta sähkö ei taida olla yhtä puhdasta kuin invertteriaggrekaatilla. Mahtaako sitten kelvata tietsikoille sun muille. Aivan kun jossain olisi tullut vastaan että jollain kiertovesipumppukaan ei suostunut toimimaan aggrekaatilla.
Nykyinen on-off kone taitaa ottaa myös vajaan 16-18A virtaa, joten sitäkään ei ihan milla tahansa saa kyllä käyntiin.
haraldh
Vakionaama
Hyvä vielä jos ILP on töpselillä eikä turvakatkaisijassa. Helpottuu vielä enemmän.
Meillä suunnitelma joka on testattukin on takka + 5 kW nestekaasulämmitin. Vähän tuo nestekaasulämmitin kyllä huolestuttaa, CO2 mittauksissa näkyy kyllä hyvin jos on päällä, ja siinä vaiheessa ilmanvaihtokin on död. Sykäyksittäin sitä ollaan käytetty.
Viimeksi muokattu:
Venekäyttöön tarkoitetuissa petroolilämmittimissä on pakoputki ja vaativat diesel-lämmittimien tapaan akkusähköäkin (mutta nuo sitten ovat kalliimpiakin, ei niinkään periaatteen tai polttoaineen takia, vaan koska ovat erikoislaitteita verrattuna yleiskäyttöisempiin diesel-lämmittimiin).
Hyvinhän AVR-säätimelliset jännitteensä pitävät, jos kuormitusta ei pätkitä, mutta jos jokin paljon virtaa kuluttava laite katkaistaan, syntyy yleensä huomattava ylijännitepiikki, mikä puolestaan voi olla vaarallinen elektronisille laitteille, joiden suojaus on huono. Eteen tarvitaan siis UPSi, mikä on joka tapauksessa aiheellinen, jos sähköverkossa on muutenkin räpsyjä tai haluaa edes jonkinlaista luotettavuutta aggregaattikäytölle, jolla bensa tms. saattaa loppua kriittisellä hetkellä. Sähkön laatukin voi olla aivan siedettävä ja tyypillisesti noilla saa varsin tehokkaankin moottorin käynnistymään, jos jännitteen lasku hetkeksi ei pudota moottorin vääntömomenttia liikaa (kuormittamattomaan kompressoriin kytketty tavallinen 3-vaiheinen sähkömoottori ei ole erityisen kriittinen sillä niitähän käynnistellään pehmekäynnistimellä tai jopa tähti-kolmiokytkennällä, joista etenkin jälkimmäinen pudottaa vääntömomenttia todella hurjasti).
Sen sijaan invertteriaggregaatteihin kannattaa suhtautua varauksella. Jokin Hondan kaltainen kallis laatulaite varmaan jaksaa vääntää lähes nimellistehoisensa moottorin käyntiin, mutta en olisi olenkaan vakuuttunut halvemman pään marketti-inverttereistä (aikaisemman kokemuksen perusteella). Toki nykyisin voi halvahkojen invertteriaggregattienkin joukosta löytyä aivan kelvollisia laitteita, kun kerran sini-akkuinverttereidenkin laatu vaikuttaa parantuneen. Jännitepiikkien puuttuminen tai vähäisyys etenkin ylijännitepiikkien kohdalla on silti invertteriaggregaattien etu AVR-säädettyihin synkronigeneraattoreihin nähden, jos tarkoituksena on tuottaa sähköä herkille elekroniikkalaitteille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Näinhän se varmaan olisi. Olisi paljon yksinkertaisempi ja toimivampi.
Tarve on nyt ollut ainakin viimeisen 70 vuoden ajan perin satunnaista. Kaikkien generaattoreiden suurin ongelma mahtaa olla, ettei sellaista ole kun tarvittaisiin enemmän kuin sen huono hyötysyhde.
Lähtökohtaisesti kannattaisi polttaa jotain lämmöksi sen sijaan, että yrittää rakentaa sähköntuottojärjestelmä, jolla saa pumput toimimaan sähkökatkon aikana. Pitkät sähkökatkot yhdellä tontilla ovat perin harvinaisia ellei olla kaukana maalla pitkien linjojen päässä. Suomen alueelle taitaa sattua jotain pidempiä katkoja vuosittain aina jonnekin, joskus hyvinkin pienelle alueelle. Tämän vuoden pikantti mauste oli, että myrskyn jälkeen tuli pakkanen, joka sekin on harvinaista kun yleensä myrsyjen aikaan (ja jälkeenkään) ei ole kovin kovia pakkasia.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ei taida töpseli ihan olla ILP:n se virallinen, STM-hyväksytty kytkentäratkaisu, vaikka toki tuollainen sininen CEE-pistorasia tuossakin toimisi varmaan melko hienosti. Nappaat töpselin irti rasiasta ja melko varmaan on ILP sähkötönnä ihan samalla tavalla kuin tuosta turvakatkaisijastakin napsautettuna ja virtakestoakin tuollaisella CEE:llä on ILP:lle riittävästi.
pökö
Kaivo jäässä
Miksei ole, "töpselillä" noita on tehtaalta tullut ja sellainen minullakin on. Mikä sen töpselin estää tai kieltää
?
Sinänsä mielenkiintoista, että kovasti rummutetaan kuinka vaarallista on autoa ladata yli 8 A eli 1,8 kW, mutta kuitenkin myydään ILP, LTO ja lämmityspuhaltimia selkeästi suuremmalla teholla töpselillä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Jotenkin se muistaakseni liittyi noiden pistorasioiden pitkäaikaiseen käyttöön suurilla tehoilla, liitännän hapettumiseen tms. ILP kun on sarjassamme laite, joka kytketään asenna-ja-unohda tyyppisesti, niin sitä pistotulppaa ei välttämättä olla nyppimässä moneen vuoteen ja tuollainen kun on asennettuna vielä ulkotilaan niin... Toki voihan se ILP:n syöttö tapahtua myös sisäyksikön kautta, jolloin tilanne on pikkasen erilainen. Samaten muistelen jonkun joskus perustelleen tuota myös suuren kuormituksen aikana hätäkatkaisemisella, tuollainen turvakytkin kuin meilläkin paukahtaa laakista auki ja se on sitten ihan oikeasti auki, pistotulppa kun voi periaatteessa aikaansaada pahimmassa tapauksessa jopa pienen valokaarenkin tuon irroituksen yhteydessä. No ei sillä tavallaan näpsämpi tuollainen esim. CEE-pistorasiakin olisi, kun ILP:n päivityksen yhteydessä ei sitten tarttisi tehdä ns. kiinteitä sähkötöitäkään lainkaan, siihen pistorasian puoleen kun ei tarttisi koskea ollenkaan.
Autolämpökin on silleen pikkasen erilainen, että se johto usein nyppästään matkaan mukaan aina kun autolla lähdetään tai vaikka se johto jätettäisiinkin, niin viimeistään lämmityskauden päätyttyä nuo nypitään pois. Näin se pistorasia saa niitä liittämisiä ja irrottamisia, jolloin sen kontaktitkin pysyy varmempina. Toki joku raja silläkin on montako kertaa tuo kestää niitä liittämisiä ja irroittamisia, mutta...
Harvempi ilppi nyt paljoa yli 10A ottaa ainakaan pitkiä aikoja putkeen (sekin välillä jäähtyy sulatussykleissä ym). Autoja sitten jotkut keksi ladata täydellä 16A:lla.
Tietty sitten jotkut on sulattaneet rasioitaan laittamalla siihen väliin vielä kaikenmaailman shellyjä, jotka tekee ylimääräisiä lämpeäviä liitoksia.
Ekan vuoden vai puol vuotta ainakin latasin minäkin auton shukosta 12A:lla, ennenkuin sain toimeksi kolmevaiheisen laturille saakka
Tietty sitten jotkut on sulattaneet rasioitaan laittamalla siihen väliin vielä kaikenmaailman shellyjä, jotka tekee ylimääräisiä lämpeäviä liitoksia.
Ekan vuoden vai puol vuotta ainakin latasin minäkin auton shukosta 12A:lla, ennenkuin sain toimeksi kolmevaiheisen laturille saakka
pökö
Kaivo jäässä
Sisäyksiköstä töpselisyöttö on oman sulakkeensa takana. Hapettunu se ei 20 vuodessa vielä ole enkä ole huomannut sen lämpenevän.
pökö
Kaivo jäässä
On sitten sitäkin sakkia (foorumillakin) jotka ottaa töpselistä juuri niin paljon ulos minkä sulake sallii ylikellotusta.
Tässä oman Mitsu ILP koneen virrankulutusta. Ei se edes 8A nappaa missään vaiheessa, ei edes sulatuksen jälkeen. 4A on sellainen ”normaali”
Mittauksen suorittaa mainittu kaikenmaailman Shelly EMg3 eli suorittaa mittauksen virtamuuntajalla, eikä eikä tee ylimääräisiä lämpeäviä liitoksia. Vai mitä miltä on @pamppu ?
Pidemmät tauot tulee kun takka on kuumana niin automaatio ohjaa ILPin pelkälle puhallukselle
Mittauksen suorittaa mainittu kaikenmaailman Shelly EMg3 eli suorittaa mittauksen virtamuuntajalla, eikä eikä tee ylimääräisiä lämpeäviä liitoksia. Vai mitä miltä on @pamppu ?
Pidemmät tauot tulee kun takka on kuumana niin automaatio ohjaa ILPin pelkälle puhallukselle
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
meillä fujitsu ottaa kyllä sen 10A sulatuksen jälkeen muttei sitä kestä kuin ohikiitävän hetken.
Ekonomisesti tuo onkin mielenkiintoista, kun suuren rahallisen satsauksen yhteyteen on tilaisuus myydä muitakin palveluita?
Tämähän ei muuta tosiasiaa, että tuossa muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana sähköasennustarvikkeiden laatu on ollut pääosini laskemaan päin ja vajosi jo tasolle, jolla pieni ylivarovaisuus on vaikeiden käyttäolosuhteiden varalta perusteltua. Kun katselee hiukan vanhempien schukopistorasioiden sisukaluja, ei voi olla ihmettelemättä tasoa, jolle taannoin vajottiin, kun näkee aikoinaan tehtyihin standardeihin perustuvat vertailukohdat.
Suko rasioista sanotaan että eivät ole suunniteltu jatkuvalle täydelle teholle. En löytänyt sille vahvistusta netistä. Kuitenkin puhutaan hyvä- ja huonokuntoisista rasioista ja suositeltavista virroista. Kaikki netin vastaukset liittyvät sähköauton lataukseen. Tässä esim Tukesin tiedote "lataa sähköautot turvallisesti":
"Sähköautojen mukana tulee myös lataamisen tavallisesta suko-pistorasiasta mahdollistava matkalatauskaapeli. Tällaista kaapelia käytettäessä on varmistettava, että käytettävä pistorasia on hyvässä kunnossa.
Suko-pistorasian kautta tapahtuvassa latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona."
"Sähköautojen mukana tulee myös lataamisen tavallisesta suko-pistorasiasta mahdollistava matkalatauskaapeli. Tällaista kaapelia käytettäessä on varmistettava, että käytettävä pistorasia on hyvässä kunnossa.
Suko-pistorasian kautta tapahtuvassa latauksessa suositellaan käytettäväksi enintään 8 A -virtaa, joka onkin monissa matkalatureissa oletusarvona."
Sitten löytyy supersuko pistorasia, joka kestää jatkuvaa 16A virtaa?
www.motonet.fi
Harju Super Schuko sähköauton latauspistorasia pinta IP54 | Motonet Oy
Sähköauton tai plug-in-hybridin turvalliseen lataukseen tarkoitettu Super Schuko -pintapistorasia kestää jatkuvaa 16 A virtaa, joten voit ladata autoasi...
www.motonet.fi
Mainittuun tuotteeseen en ota kantaa (en ole tutustunut), mutta ei itse standardissa ole virran keston kannalta vikaa liittyen virran kestoon. Monissa tyypillisissä toteutuksissa sen sijaan on ollut vikaa. On toinen juttu, että saksalainen munasi aikanaan, kun ei tehnyt ratkaisusta polaarista. Ranskalaiset ja britit onnistuivat asiassa paremmin. Brittiläisten maadoitettu pistorasia onkin kaikin tavoin mainio paitsi kooltaan ja voittaa ehdottomasti IEC-tyyppisen sinisen yksivaihekonstruktion (jonka heikkoudet toki eivät ole sen pahempia kuin vastaavalla kolmivaiheisella).