Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

Harrastelija

Vakionaama
Ajatus siis se että kova minuuttihinta ”pakottaisi” siirtämään auton pois kun latausta ei tehdä tai esim n. 80% akusta on täynnä tai käyttää laturia josta ei ko autolle ole hyötyä.
Varsinaisen latausajan selviäisi ilman minuuttitaksaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ajatus siis se että kova minuuttihinta ”pakottaisi” siirtämään auton pois kun latausta ei tehdä tai esim n. 80% akusta on täynnä tai käyttää laturia josta ei ko autolle ole hyötyä.
Varsinaisen latausajan selviäisi ilman minuuttitaksaa.
Sähköautojen latauspaikoilla siis ei tarvita "pateja", vaan pysäköintiajan valvonta ja "sakotus" hoituu automaattisesti.;)
 

siwer

Vakionaama
Nämä lataushinnat ei voi olla mitenkään olla edes omakustannehintaisia vaikka ne olisi 24/7 käytössä. Pelkät ylläpitokulut voi olla melkoiset.
Millä ihmeen logiikalla ylläpitokulut ovat melkoiset. Olisin kiinnostunut kuulemaan asiantuntevan näkemyksesi mikä siellä tarvitsee ylläpitoa.
 

Ton1A

Vakionaama
Kyllä niillä Pateja tarvitaan. Esimerkiksi Lohjan ABC:llä paikallisen nuorison huvina on ollut pysäköidä romunsa pikalaturille.

On noissa ylläpidettävääkin, päätelleen siitä miten usein näkee raportteja ongelmista.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Millä ihmeen logiikalla ylläpitokulut ovat melkoiset. Olisin kiinnostunut kuulemaan asiantuntevan näkemyksesi mikä siellä tarvitsee ylläpitoa.
No en ole asiantuntija, mutta aika usein asiasta kuin asiasta tehdään ulkoistettu huolenpitosopimus. Ei kai se itse laturi mitään huoltoa tarvi mutta kaikki maksamiseen ja kännykän appissa toimimiseen liittyvä varmaan tarvii jatkuvaa päivittämistä. Hyvähän se on jos noi ei aiheuta juuri muuta kulua kuin sähkölaskua.
 

siwer

Vakionaama
No tuo on kyllä aivan totuudenmukainen huomio, mitä olen asiaa puolittain inestä skenestä seurannut, että maksamisappi voi olla kohtuuttoman vaikea rasti onnistua tekemään oikein niin että se esim. toimisi. Tämän rinnalla kaikki tehoelektroniikan hightech on kuin lasten leikkiä, koska tehoelektroniikkaa ei pääse suunnittelemaan jos ei osaa, tai tuote ei koskaan ainakaan etene labran pöydältä mihinkään. Mutta softan voi myydä eteenpäin riippumatta siitä toimiiko vai ei.

Ratkaisuksi olen mm. esittänyt pankkikorttimaksua lähimaksamis-toiminnolla mutta kuulemma niin ei voi tehdä. Esitin samaa aikoinaan bussilipun maksamiseen mutta kuulemma niinkään ei voi tehdä, paitsi Turussa sitten kuitenkin voi: "Tervetuloa kokemaan maailman helpoin matkustaminen! Föli-matkan voi maksaa pankkikortin tai mobiililaitteen lähimaksulla. Föli toi ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteeseen."

Ei siitä kauaa ole, pari vuotta? kun joku toimittaja kiersi Suomen latausasemat ja totesi että puolet on rikki koska älyappipilvisofta on rikki, itse tolpat seisovat käyttämättöminä ja toimivina.

Mutta tämähän pätee kaikkeen. Yhteiskunnan perustoiminnot ovat lähestulkoon romahtaneet kun yli-innokkaasti on lähdetty monimutkaistamaan tietojärjestelmiä. VR oli tässä edelläkävijä jo yli reilusti yli vuosikymmen sitten kun lipun ostaminen muuttui mahdottomaksi kun "Tietoa haetaan......."

Toisaalta tämä ongelma on täysin keinotekoinen ja ei tämä tilanne voi ikuisesti jatkua näin. Aina kun joku paikka on niin pahasti rikki että ongelma on kassavirralle ilmeinen, sen kyllä joku tulee ja korjaa.

Tolpan ostajan ei pitäisi suostua mihinkään maksamissoftan huoltosopimukseen, virhe tapahtuu tässä. Rikkinäiset järjestelmät täytyy tietysti korjata takuutyönä.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Ratkaisuksi olen mm. esittänyt pankkikorttimaksua lähimaksamis-toiminnolla mutta kuulemma niin ei voi tehdä. Esitin samaa aikoinaan bussilipun maksamiseen mutta kuulemma niinkään ei voi tehdä, paitsi Turussa sitten kuitenkin voi: "Tervetuloa kokemaan maailman helpoin matkustaminen! Föli-matkan voi maksaa pankkikortin tai mobiililaitteen lähimaksulla. Föli toi ensimmäisenä Suomessa lähimaksamisen paikallisliikenteeseen."
Tämä fölin lähimaksu on kyllä ihan selkeä rätti päin näitä latausinfran toimittajia. Kaikki selitykset on bullshittiä kun jostain syystä Fölissä onnistuu veloittaa sen kolme euroa lähimaksuna ja kaikenlisäksi vielä ilmainen vaihtokin onnistuu.

Eli ei pitäisi olla mitään ongelmaa velottaa latauksiakaan, enempi niissä rahaa liikkuu kuin bussin kertalipussa. Tuohon mobiili/tagi -sovellusshittiin sais jo joku viranomainen puuttua. Saahan niitä olla, mutta pitäis olla myös lähimaksu.
 

HelaKammo

Vakionaama
Niin, itsellä apit ja tägi K, Fortum ja Virta, varmistin, että nyt pitäisi ABC app toimia... Saas nähdä. ABC kun oli niin kuraa aiemmin.

Lisäksi joskus otin vielä varoiksi KSS:n mutta käyttääkin Virtaa... Appi lähinnä kaikissa vain varalla, jos vaikka tägi ei pelaa.

Uskoisin, että kohta tulevat muutkin peräasä ST1 jne.
 

Ton1A

Vakionaama
Uhka vai mahdollisuus... Toivottavasti jälkimmäinen, eli SC-verkosto laajenisi samalla. Esim. tuon itäisen satamakaupungin HPC-latauksen tilanne on nykyisellään ihan surkea satunnaisen Varsinais-Suomalaisen maakuntamatkailijan näkökulmasta katsottuna.

Hollannista tosiaan alkaa, 10 valittua latausasemaa, 12-32 latauspaikan asemia. Teslan omistajat maksavat Hollannissa 24 c/kWh, muille autoille joko 57-62 c/kWh tai vaihtoehtoisesti 13€/kk + 24 c/kWh.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Uhka vai mahdollisuus... Toivottavasti jälkimmäinen, eli SC-verkosto laajenisi samalla. Esim. tuon itäisen satamakaupungin HPC-latauksen tilanne on nykyisellään ihan surkea satunnaisen Varsinais-Suomalaisen maakuntamatkailijan näkökulmasta katsottuna.

Hollannista tosiaan alkaa, 10 valittua latausasemaa, 12-32 latauspaikan asemia. Teslan omistajat maksavat Hollannissa 24 c/kWh, muille autoille joko 57-62 c/kWh tai vaihtoehtoisesti 13€/kk + 24 c/kWh.

Myös näitä näyttää nyt ropisevan. Katsoin muutaman uuden aseman läpi ja sieltä ei löytynyt kuin 22kW lataus. Luulin että samalla rakennetaan myös pikalatausta mutta ilmeisesti näin ei olekaan ainakaan joka aseman kohdalla. :hmm:

 

fraatti

Hyperaktiivi
Vain joka yhdeksäs julkinen sähköauton latausasema Euroopassa on niin sanottu pikalaturi, selviää Euroopan autovalmistajien liiton (ACEA) tilastoista.

ACEA kuvailee tilannetta hälyttäväksi, sillä tehokkaiden pikalaturien saatavuus on sähköautojen yleistymiselle kynnyskysymys. ACEA määrittelee pikalaturin raportissaan latausteholtaan yli 22-kilowattiseksi. Yleisesti pikalaturilla tarkoitetaan tasasähköllä toimivaa laturia, joiden tehot tyypillisesti ovat 50 kilowatista ylöspäin

ACEAN MUKAAN Euroopan 225 000 julkisesta latausasemasta vain 25 000 on yli 22 kilowatin pikalatureita. Suomi edustaa tilastossa keskitasoa. 3 244 latausasemasta 484 on pikalatureita, mikä antaa suhdeluvun 1:6,7.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kyllä se 22kW laturikin jotenkin kävisi, jos se olisi DC-laturi. Mutta kun se on AC, niin siitä irtoaa tyypillisesti max 11 ja moneen autoon vain 7, niin se on ruokatauon aikana melkein se ja sama sitten, siinä ei montaa kymmentä kilometriä ehdi välttämättä range kasvaa. 30kW DC-laturillakin irtoaa puolen tunnin tauon aikana jo sen 15kWh mikä joillain autoilla on keväästä alkusyksyyn sen 100km.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

Esäätäjä

Vakionaama
Itse katselin juuri tuota 64kw Konaa käytettynä ja huomasin onneksi ajoissa että pitää olla 2020 mallia jotta tuo auton laturi päivittyy 3x16A malliin. No, ei tullut Konaa kuitenkaan hankittua.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ja tuohon Hyundai tapaukseen, sillä tonnilla olisi saanut kaksivaihelaturin, eli oikeastaan kaikki asiaa käsitelleet olivat hukassa. Asia olisi hoidettu sillä ja kaikki tyytyväisiä?

Näitä "ostin sähköauton..." juttuja leimaa tämä avuttomuus, miten ne norjalaiset ymmärtää nämä, kun täällä tuntuu olevan ihan mahdotonta. Taannoin oli juttu, jossa 300 km autolla pääsikin vain 90 km, mutta tässäkin tapauksessa oli syynä yksivaihelataus kotona, sekä täysin epärealistiset odotukset.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Ja tuohon Hyundai tapaukseen, sillä tonnilla olisi saanut kaksivaihelaturin, eli oikeastaan kaikki asiaa käsitelleet olivat hukassa. Asia olisi hoidettu sillä ja kaikki tyytyväisiä?
Ilmeisesti asiakas hankki sen laturin itse jostain toisaalta, mutta kertoi autokauppiaalle mitä oli hankkimassa. Ilmeisesti autokauppiaan olisi pitänyt tuossa kohden osata kertoa asiakkaalle että kyseisen autolle latausteho on tuolla laitteella max 3,6 kW.

"Kuluttaja oli ottanut yhteyttä automyyjään jo ennen latausaseman hankintaa ja kertoi myöhemmin kuluttajariitalautakunnalle saaneensa kyllä tietoa hankkimastaan Webasto Pure -latausasemasta."
 

Mikki

Hyperaktiivi
Uskomaton päätös. Sillä eriävän mielipiteen kaverilla sentään oli järki päässä.
Esimerkki ehkä päätöksestä missä lautakunnan jäsenet eivät tajunneet yhtään mistä oli kyse mutta jotain piti päättää.

Toki jos erikseen on kysytty toimiiko kolmivaihelaturi niin sitten myyjän olisi pitänyt vastata oikein. Ehkä tässä vähän epäselvä tausta on.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Sähköauton lataus ja itse auto pitäisi saada hiljalleen eri asioiksi, sähköähän saa nykyään ihan ostettua lataus verkostoista, paitsi kasvukeskusten ulkopuolella voi olla vaikeaa. Jos ostat kaasuauton, onko myyjän selvitettävä ensin asiakkaan mahdollisuudet kaasutankkaukseen?
 

HelaKammo

Vakionaama
Sähköauton lataus ja itse auto pitäisi saada hiljalleen eri asioiksi, sähköähän saa nykyään ihan ostettua lataus verkostoista, paitsi kasvukeskusten ulkopuolella voi olla vaikeaa. Jos ostat kaasuauton, onko myyjän selvitettävä ensin asiakkaan mahdollisuudet kaasutankkaukseen?
Juuri näin, ja se on ihmeellistä, että ihmiset eivät ymmärrä edes 1-vaihe ja 3-vaihe eroa, saati sulakekokoja. Jokainen omakotiasuja yleensä ymmärtää kuitenkin sähkökiukaan tai muun väkevämmän laotteen tehonottomäärät. Näissä jutuissa paistaa läpi tahallinen vänkääminen, kun on ostettu ensin ja ajateltu sitten. 32A yksivaihelataus on aika suorite suomen sähköverkon toteutustapaa ajatellen, yleensä 3x25/35A pääsulakkein.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Toki jos erikseen on kysytty toimiiko kolmivaihelaturi niin sitten myyjän olisi pitänyt vastata oikein. Ehkä tässä vähän epäselvä tausta on.
Kukakohan tuossa tuon laturin asiakkaalle myi. Mielestäni laturin myyjä tässä pitäisi saada vastuuseen jos on tiedossa mitä autoa on tarkoitus latailla. Voihan se olla että asiakas on laturin ostanut suoraan jostain "verkkokaupasta" ja nyt sitten jälkikäteen "hankkii rahat" oikeaan laturiin toisaalta (autokauppiaalta) kun ei ole onnistunut väärä ostosta sinne palauttamaan. :cool:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Latauspaikkojen määrä nousee nopeasti ja lappiinkin on luvassa töpseleitä.
1641499820732.png


Tehokkaita latauspaikkoja on noussut varsinkin huoltoasemille myös pohjoisessa. Niihin rakennetaan nyt latauspistokkeita kerralla useille autoille, jotta paikkoja riittäisi myös ruuhkaisina aikoina.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Jos oikein ymmärsin, ni ton ladattavan auton akku oli jo valmiiksi lähes täysi. Ja silti se ennusti että 5 tuntia kestää akun täyttyminen. Eli latausteho on jossakin vaatimattoman ja olemattoman puolessavälissä.

Tollasilla teholuokilla tehoelektroniikan hyötysuhde saadaan helposti pidettyä kurissa.

Heittäisin hattuvakion että 95%+ per auto, yhdistetty hyötysuhde yli 90%.

-Topi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos oikein ymmärsin, ni ton ladattavan auton akku oli jo valmiiksi lähes täysi. Ja silti se ennusti että 5 tuntia kestää akun täyttyminen. Eli latausteho on jossakin vaatimattoman ja olemattoman puolessavälissä.

Tollasilla teholuokilla tehoelektroniikan hyötysuhde saadaan helposti pidettyä kurissa.

Heittäisin hattuvakion että 95%+ per auto, yhdistetty hyötysuhde yli 90%.

-Topi
Mahtaako työntää sähköä heti täydellä teholla?

Tämän mukaan tuolta saisi 3,6kW pihalle. Kyllä sillä nyt sen verran apuwirtaa luulisi saavan että pääsee raahautumaan seuraavalla latauspaikalle? :hmm:Hinausautossakin menee oma aikansa.... Tulisko tuolta vartissa 20km matkan verran sähköä ellei ole talvi?

 

HelaKammo

Vakionaama
Näistä latauslaitteista.

Ihmettelin artikkelia, jossa voimavirtapistoke rinnastettiin schuko rasiaan. Voimavirtarasia on kuitenkin mitoitettu jatkuvalle, jopa teollisuuskäytössä, olevalle kuormalle. Artikkeli tituleerasi ne tilapäiskäyttöön, joka kyllä mielestäni on jo aika rankka yleistys.

Liekö tässä kyse siitä, että kohta vakuutusyhtiöt vaativat kiinteitä, eikä mikää stöpseli riitä?
 

VesA

In Memoriam
Ihmettelin artikkelia, jossa voimavirtapistoke rinnastettiin schuko rasiaan. Voimavirtarasia on kuitenkin mitoitettu jatkuvalle, jopa teollisuuskäytössä, olevalle kuormalle. Artikkeli tituleerasi ne tilapäiskäyttöön, joka kyllä mielestäni on jo aika rankka yleistys.
Noo .. voimavirtarasian pitäisi olla parempi, ja sillä on siihen vähän edellytyksiäkin, mutta nämä kiinanihmeet sulavat - niistä on ihan samanlaisia kuvia kuin sukoistakin. Kiinantavara on tämmöistä: yritin tuossa laittaa johtoa 'Airam' - merkkiseen uuteen sukopistokkeeseen mutta eihän se onnistunut. Se oli speksattu 16A, mutta johdolle tarkoitettu osa ja piikki olivat eronneet toisistaan jo rahdin aikana. Niitä oli ollut yhdistämässä äärimmäisen hentoinen peltiputkiniitti, jolle olisi varmaan käynyt kehnosti myös 16A kanssa.
 

sundanic

Aktiivinen jäsen
Näistä latauslaitteista.

Ihmettelin artikkelia, jossa voimavirtapistoke rinnastettiin schuko rasiaan. Voimavirtarasia on kuitenkin mitoitettu jatkuvalle, jopa teollisuuskäytössä, olevalle kuormalle. Artikkeli tituleerasi ne tilapäiskäyttöön, joka kyllä mielestäni on jo aika rankka yleistys.

Liekö tässä kyse siitä, että kohta vakuutusyhtiöt vaativat kiinteitä, eikä mikää stöpseli riitä?
itsellä ainankin 40v vanha sirkeli missä sellaine "puolen kuution 4kwn moottori" , teräkin on vajaa metrin halkaisiaj, ( aikoinaan itte tehty sirkeli) menee muuten isokin runko poikki kun sulaa voita leikkais. 3-vaihe pistoke ei juurikaan lämpeä vaikka ajaisi pari tuntia putkeen. Hommasin tuon Froniuksen Wattpilot Go 11kwh koska siinä(kin) saa rajoitettua tehoa helposti jottei poksahda pääsulakkeet (tällä hetkellä vielä 25A) .Ulosotto pilotille tulee suoraa pääkeskusessa tulevasta 32A töpselista josta alennetaan 16A töpseliin . Talossa oli aikoinaa 64A pääkeskus kun oli kanala ja useita voimavirta laitteita ja johdatus sen mukaista jöötiä. Vähän joka paikassa 32A voimarasioita seinässä. Vielä joutuu ~ 200päivää odottelemaan jotta Poni saapuu talliinsa.
 

Esäätäjä

Vakionaama
itsellä ainankin 40v vanha sirkeli missä sellaine "puolen kuution 4kwn moottori" , teräkin on vajaa metrin halkaisiaj, ( aikoinaan itte tehty sirkeli) menee muuten isokin runko poikki kun sulaa voita leikkais. 3-vaihe pistoke ei juurikaan lämpeä vaikka ajaisi pari tuntia putkeen.
Vaikka se 4kw voi ottaakin siinä aina puolet, tai nopealla sahurilla vähintään 1/3 taukoa, sulakkeet kestää melkoisen ylikuorman kun jaksottaa sopivasti.
Töissä ollut auto 11kw 3-vaihe latauksessa ja unohtunut että samassa on 4kw luokkaa oleva kone joka pätkittäin kuormittaa. Aika kauan saa touhuta ennen kun yksi tappi lähtee.

Kotona kanssa ei-tehdastekoinen sirkkeli 7,5kw, tämä ei 16A lähtenyt, meni 25A pääsulakekin. Vaihdettiin 20A sulakkeet niin lähtee kun antaa alkuvauhdin käsin, sen jälkeen toimii.
 

Harrastelija

Vakionaama
Latureissahan on usein virtatunnistimet joilla valvotaan ettei pääsulakkeet paukkuisi.
Miten tunnistin kytketään jos laturi on erillisen talli/katoksen yhteydessä ja taulu talon puolella?
Voiko piuhat jatkaa kuinka pitkiksi ja millaisella kaapelilla?

Voi olla että pihaa käytetään auki niin samalla voisi tehdä valmisteluita tulevaisuutta ajatellen. Nyt talliin tulee useampi maakaapeli ja sulakkeet siis talon puolella. Sulakkeet voisi myös siirtää tallin puolelle jos sinne laittaisi uuden syötön ja ryhmäkeskuksen. Tosin ongelmia taitaa tuottaa kaksi kellokytkintä jotka ovat talon puolella ja ohjaavat osaa tallin/katoksen pistorasioista. Kellot haluaisi säilyttää talossa jolloin helpompi laittaa esim väliaikaisesti jatkuvalle käytölle.
 

VesA

In Memoriam
Latureita on varmaankin taas monenlaisia, mutta ne hienommat juttelevat jonkinlaisen väylän tai LANin yli - johon voi kytkeä kaikenlaista muutakin etäviisautta. LANin saa kulkemaan vaikka vaiheen päällä, ei tarvita lisäkarvaa. Eli veikkaan että ihan juuri niitä virta-antureiden johtoja ei tarvitse varautua kaivamaan maahan jos vähän valitsee laturin mallia. Nibe on ehkä vähän eri juttu tässä suhteessa - se on aika erillinen vehjes.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tarkoitatko että virta-antureitakin olisi LAN liitännällä? Vai miten sitä laturia ohjattaisiin?
Toistaiseksi ei ole tarkoitus laittaa mitään kotiautomaatio juttuja. Yhden ohjauksen takia ei kannata laittaa ja järkevä/laajempi käyttö tarviikin sitten joukon ”kalliita” lisälaitteita. Ja osa on riippuvaisia internetistä….yäk.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nykyisissä kaapeleissa on molemmissa päissä suojaputki vain kivijalan alta. Kaikki taisi olla yhdessä putkessa.
Tuo ei ole hyvä käytäntö, kannattaa upottaa putkia riittävästi niin, että sähkönverkon rakentamismääräykset täyttyvät tulevillakin tarpeilla sekä vahva- ja heikkovirtakaapelit saadaan erilleen asianmukaisesti väritettyihin putkiin. Vahvavirta menee keltaisiin putkiin, telekaapelit punaoranssiin ja telemaattiset ohjaukset periaatteessa vihreisiin, kun viimeisen päälle putkitetaan. Ainakin puolet putkista saisi olla varalla. Näkyvät vetävän maahan upotettuihin putkiin jopa satojen metrien tai lähes kilometrinkin pituisia kaapeleita jälkikäteen (ellei putkia ole myöhempien kaivutöiden yhteydessä rikottu paikka paikoin).
 
Back
Ylös Bottom