Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #322
Eiköhän siellä ole iso pyörä pyörimässä....
Sähköajoneuvojen latausratkaisujen tarjoaja Kempower aloittaa yhteistyön Gilbarco Veeder-Rootin kanssa (GVR). GVR on maailman johtava polttoainejakelu-, myymälä- ja teknologiaratkaisujen tarjoaja.
Kempower aloittaa yhteistyön Gilbarco Veeder-Rootin kanssa | Autotoday
Sähköajoneuvojen latausratkaisujen tarjoaja Kempower aloittaa yhteistyön Gilbarco Veeder-Rootin kanssa (GVR). GVR on maailman johtava polttoainejakelu-, myymälä- ja teknologiaratkaisujen tarjoaja.
autotoday.fi
Kempower and Gilbarco Veeder-Root to Offer EV Charging Solutions
Gilbarco Veeder-Root will offer Kempower’s EV chargers as part of its EVerse offering, which also includes network management software...
energyindustryreview.com
Latauskaapelin paksuus ja liikuteltavuus on toki joku raja tai sitten koko lataustapahtuma automaattiseksi.
Ei sentään taivas rajana mutta pääsisivät edes bensajakajan tankkaustehoon 30000kw .500 kilometrin ajoon 15-30 minuutin latausaika polttikset selviytyy siitä minuutissa
Ei se aika ole ongelma, vaan sijoittelu, mm. Hämeenlinnassa on ABC ja Prisma vierekkäin, mutta ABC:llä pikalaturi. Ei järjen hiventä. Pikalaturi kaupan pihassa on aivan ideaali, 30 min. ja matka jatkuu 60% täydemmällä akulla.
Jos näitä olisi tarpeeksi, ei huoltoasemilla, vaan siellä missä luontevasti aikaa menee arkisin tai ohikulkumatkalla. Naurettavaa sekin, että esim Ideapark rakensi vain hitaita latureita, olettamus, että ollaan 2-4 h kaupoilla?
Ja oma mielipide, sähköautoilussa ei ole edes järkeä ilman kotilatauspaikkaa, sillä ladataan kuitenkin 90% kaikista latauksista ja lähdetään ajoon. Kotona riittää yleensä se 2 kW. Vaatii melkoista viitseliäisyyttä latailla julkisissa pisteissä, ja hinta on usein varsin älytön, aikaperustaisissa varsinkin.
Jos näitä olisi tarpeeksi, ei huoltoasemilla, vaan siellä missä luontevasti aikaa menee arkisin tai ohikulkumatkalla. Naurettavaa sekin, että esim Ideapark rakensi vain hitaita latureita, olettamus, että ollaan 2-4 h kaupoilla?
Ja oma mielipide, sähköautoilussa ei ole edes järkeä ilman kotilatauspaikkaa, sillä ladataan kuitenkin 90% kaikista latauksista ja lähdetään ajoon. Kotona riittää yleensä se 2 kW. Vaatii melkoista viitseliäisyyttä latailla julkisissa pisteissä, ja hinta on usein varsin älytön, aikaperustaisissa varsinkin.
Kempowerin S-sarjan latausaseman dynaamisesta kuormanjaosta video käytännössä Norjasta.Huomaa hyvin että akku on se joka rajoittaa lataukseen kuluvaa aikaa ja tien päällä se ärsyttävä asia sähköautoissa itse latauksen hallinta ja diagnostiikka on suomalaisten ansiosta jo huippua.
Tässä hyvä lista autojen lataustehoista. https://webastolataus.fi/autot/
Jos kassa kestäisi tuo porsche taycan varmaan jo
peliABC:n kamassa on parempi kate, ei sijoittelu perustu asiakkaan etuun.
Tuo ABC :n oma lataus on hetkellä maksuton
Niin, mutta kahvi ja pulla maksaa.
Juu, mutta ei ne ilman maksua ole lähteneet. Fortumin lätkällä.
Hyvä lista!
Tästä näkee hyvin mitä autoja ainakin kotilataajan kannattaa välttää. Järjettömiä 1x32A latauksia on joissain Hyundain, Toyotan, MB, yms. Toki vuosimalleissa ja versioissa eroja. Konassakin vasta uusimmassa 64kw versiossa 3v-lataus.
Hieman salaperäistä on ABC:n tiedotus siis heidän oman brändin alla oleva latausverkko on vasta rakenteilla johon tulossa yllä mainittu kempowerin laitteisto ja nyt on olemassa mm. fortumin koneet 0,40e/kwh
Sähköauton lataus | ABC-latausasema on kaikille ladattaville autoille | ABC-asemat
ABC-latausasemalla on tarjolla sopivia latauspisteitä kaikille ladattaville autoille. Tyypillisellä ABC-latauksen latausasemalla on kahdeksan latauspistettä: neljä peruslatauspistettä ja neljä teholatauspistettä.
Järjettömänä voisi pitää sitäkin, että meillä on kolmivaihejärjestelmä. Kyllä 1x63A riittäisi tosi monelle, ja siitä riittäisi 32A lataukseenkin ainakin kuormanhallinnan kanssa.
Järjetön on muutenkin voimakas sana, aika pitkälti julkisissa latauspisteissä on se 32A AC tarjolla. Kotilataukseenkin sen voi hommata. Katsoin Tampereen alueelta säännöt niin 25->50A liittymähintojen ero olisi joku 700-800 euroa, axmk25 riittää 63A asti ja tulppasulake käy 50A asti, eli pohjat vaihdattamalla ja liittymähinnan erotuksella siitä selviää. Kuukausimaksu ei muutu, ellei ole yösähköintoilija. Toki latauslaitteen johdotus on sitten myös hieman kalliimpi taiteilla paikalleen.
Kuitenkin suhteutettuna uusien sähköautojen hintoihin, tuo nyt ei välttämättä kamelin selkää katkaise. Jos haluaa 32A latauksen kotiinsa, sen saa ylimääräisellä touhutonnilla. Järjetöntä? Ei välttämättä.
Kyllä tuo 1x63A aika piukka voisi olla, lyöpä sillä sitten kiuas, liesitaso ja vaikka varaaja päälle. Muista että 1x63A olisi 230V kun nyt on 3X25A 400v kanssa. Esim kiukaan virrat nousisi ylös kun jännite tippuisi 400–>230.
Ihmettelen millaisia ajomatkoja tai akkuja autoissa on kun esim 1x16A ei muka riitä kotona. Itsellä auto on pääsääntöisesti katoksessa arkisin 16-6.30 välisen ajan poislukien kauppa yhtenä päivänä tai jos muuta menoa. Omat ajot ainakin saisin 99,9% ladattua joka yö tuollaisella 1x16A laturilla tai oikeastaan kyllä ihan 1X8A kanssa jopa.
Ja saahan kotiin 32A latauksen kun hommaa siihen laturin, tai oikeastaan 400V—>230V muuntajan joka tekee kahdesta vaiheesta yhden 32A vaiheen
Vag-konsernin tuotteissa mikä vaan voi olla mahdollista
Eiköhän ne kiukaan vastukset ole aina 230V, en muista nähneeni 400V kiuasvastuksia.
siwer
Vakionaama
Kolmivaihevastussetit yleensä kytketään tähteen eikä kolmioon ja tyyppikilpien "400V" on vaan sellainen merkintätapa joka saattaa hämätä. Vastukset siis toimivat vaiheen ja nollan välistä 230V:lla, niitä voi vaikka käyttää yksitellen kuten mitä tahansa kuormia, ja virta ja teho lasketaan 230V mukaan. Tämä ei sitten päde jos jostain löytyy tuote joka oikeasti kytketäänkin kolmioon eli niin että vastukset ovat vaiheiden väleissä (nollaa ei tarvita lainkaan).
Jonkin verran on noita laitteita joita voi kutsua 400V 1-vaiheisiksi tai "230V kolmivaiheisen kahta vaihetta hyödyntäviksi", esim. jotkut lämminvesivaraajat ja myös yllättäen sähköautot. Ne kytketään kahden vaiheen väliin jolloin toki saa hyödynnettyä tehoa kahdesta vaiheesta joka on tasapainottelulle jo paljon parempi lähtötilanne kuin 1-vaihekuorma.
Jonkin verran on noita laitteita joita voi kutsua 400V 1-vaiheisiksi tai "230V kolmivaiheisen kahta vaihetta hyödyntäviksi", esim. jotkut lämminvesivaraajat ja myös yllättäen sähköautot. Ne kytketään kahden vaiheen väliin jolloin toki saa hyödynnettyä tehoa kahdesta vaiheesta joka on tasapainottelulle jo paljon parempi lähtötilanne kuin 1-vaihekuorma.
1x63 olisi yksinkertaisempi kuin 3x25, takkiin tulisi sen 12*230 watin verran. Mutta monestiko 25A liittymän kuorma on niin symmetrinen, että kahdesta vaiheesta ei puutu yhteensä 12 amppeerin verran? Aika harvoin.
Kiuas usein laitetaan vuorottelemaan, tai joku muu laite tekee kuormanhallintaa.
Aurinkosähkön hyödyntäminen olisi hyvin suoraviivaista yksivaihejärjestelmässä. Muutkin kytkennät yksinkertaistuisivat, kun vaihe olisi aina varmasti sama.
Minä kelpuuttaisin hyvinkin yksivaihejärjestelmän. Liesi menisi uusiksi, maalämmön osalta vastusten kanssa voisi tulla hankaluuksia. Auton latauslaite menisi vaihtoon myös, valitettavasti.
Kiuas usein laitetaan vuorottelemaan, tai joku muu laite tekee kuormanhallintaa.
Aurinkosähkön hyödyntäminen olisi hyvin suoraviivaista yksivaihejärjestelmässä. Muutkin kytkennät yksinkertaistuisivat, kun vaihe olisi aina varmasti sama.
Minä kelpuuttaisin hyvinkin yksivaihejärjestelmän. Liesi menisi uusiksi, maalämmön osalta vastusten kanssa voisi tulla hankaluuksia. Auton latauslaite menisi vaihtoon myös, valitettavasti.
Käyhän se valaisimille ja imureille kuumentimien lisäksi sekä viihde- ja muulle elektroniikalle, mutta silloin kun moiseen aikanaan näillä Euroopan kolkilla päädyttiin, kolmivaihevirta oli ainoa järkevä käyttövoima esimerkiksi maalämpöpumppukompressoriluokan sähkömoottoreille. Nykyisin asialla ei enää olisi niin suurta väliä, kun moottoreita käytetään kolmivaiheinvertterin kautta ja kotitalousmittakaavassa yksivaiheisen syötön sykkivyys ei vielä iske kustannuksina ja epäluotettavuutena samalla tavoin kuin teollisuudessa tai maataloudessa (eli puskurielektyrolyyttikondensaattorit ovat nykyteknologian heikoin lenkki eikä yksivaiheinverttereillä selvitä ilman noita toisin kuin suurempien kolmivaihesyöttöisten ja -lähtöisten inverttereiden hiukan monimutkaisemmilla tehopiiriratkaisuilla).
siwer
Vakionaama
Tietysti sielläkin sitten joutuu tasapainottelemaan niitä 120V kuormia keskitapin eri puolien välille mutta tämä on aika paljon helpompi nakki kun kaikki merkittävän isot kuormat on 240V kuormia, ja niistä jää jäljelle sitten kuitenkin helposti esim. 50-100A.
Meillä esim. liesi ei ole tasapainotettu valmiiksi vaikka esim. isot vastussauvat varaajissa saattavat olla 3-vaiheisia.
Meillä esim. liesi ei ole tasapainotettu valmiiksi vaikka esim. isot vastussauvat varaajissa saattavat olla 3-vaiheisia.
Ihan sama se on onko kuorma tähdessä vai kolmiossa, tehoa tulee silti sen verran mitä pääsulakkeet kestää. Toki kahden vaiheen välistä saa enempi kuin yhden vaiheen ja nollan välistä mutta silloin ei voi muista vaiheväleistä ottaa täyttä kuormaa.
Lisäksi esim. 4x25 AXMK hukkaa hieman vähemmän häviöihin jos syöttö on vaikkapa 3x25A kuin jos sama kupari(nosiisjooalumiini)määrä kytketään rinnan, 2x50 ja 1x75A. Teho on sama 17kW ja risat.
Kyllä se yksivaiheinen yleensä silti voittaa kokonaisuutena.
Lisäksi esim. 4x25 AXMK hukkaa hieman vähemmän häviöihin jos syöttö on vaikkapa 3x25A kuin jos sama kupari(nosiisjooalumiini)määrä kytketään rinnan, 2x50 ja 1x75A. Teho on sama 17kW ja risat.
Kyllä se yksivaiheinen yleensä silti voittaa kokonaisuutena.
jahonen
Jäsen
Eikö tämä nyt sitten ole vaan seurausta siitä että laitevalmistajat ovat yleisesti ottaen laiskoja paskoja ja 1~ sähkölaitteet ovat helpompia suunnitella kuin 3~? Esim. 1~PFC (simppeli boost tai vastaava) vs 3~PFC (3x edellinen tai vienna-tasasuuntaaja). Kun kerran invertterejä on niin helppo laittaa joka paikkaan, niin miksei niitä sitten laiteta ongelmallisiin laitteisiin siten että saataisiin epäsymmetrisistä kuormista hyvälaatuisia symmetrisiä (nollajohdottomia tasaisilla vaihevirroilla) 3~-kuormia?
Sitten voisi samaan hengenvetoon miettiä tarvitaanko vaihtosähköä ylipäätäänkään, säästettäisiin ne kaikki lukemattomat tasasuuntaajat ja tehokerroinkorjaimet ja EMC-häiriöitä / sähkönlaatuvaikeuksia olisi vähemmän. Samalla voitaisiin käyttää paksumpia johtoja tehokkaasti, nythän ei 50 Hz:llä paljoa yli parin sentin kannata olla paksuutta, kun virranahto ajaa kuitenkin virran siihen pintaan ja loppu ainoastaan lisää hintaa ja painoa. Ehkä Edison oli aikaansa edellä jo aikoinaan.
t. Janne
Sitten voisi samaan hengenvetoon miettiä tarvitaanko vaihtosähköä ylipäätäänkään, säästettäisiin ne kaikki lukemattomat tasasuuntaajat ja tehokerroinkorjaimet ja EMC-häiriöitä / sähkönlaatuvaikeuksia olisi vähemmän. Samalla voitaisiin käyttää paksumpia johtoja tehokkaasti, nythän ei 50 Hz:llä paljoa yli parin sentin kannata olla paksuutta, kun virranahto ajaa kuitenkin virran siihen pintaan ja loppu ainoastaan lisää hintaa ja painoa. Ehkä Edison oli aikaansa edellä jo aikoinaan.
t. Janne
Lieden tasapainottomuutta itsekkin olen ihmetellyt. Lähinnä kun electroluxilla on 60 cm liesissä vain 2 vaihetta käytössä eli peräkkäiset tasot jakaa yhden vaiheen. Ei luulisi että olisi ollut vaikeaa pistää vaikka takatasot yhden vaiheen taakse ja molemmat etulevyt omien vaiheidensa taakse. https://www.electrolux.fi/support/s...lmistus/keittotaso/keittotason-sahkoliitanta/
Induktioliesissä sinne tasoihin ei laiteta verkkosähköä mitenkään suoraan muutenkaan - siellä voi olla montakin induktiokelaa ja taajuus on korkeampi. Tuossa meidän whirlpoolissa on mahdollisuus laittaa 3 vaihetta kiinni, mutta mitä se niiden kanssa tekee on hiukan hämärää - ohje oli senverran epämääräinen että laitoin kaksi ja kaikki tuntuu pelaavan, tason ottotehoksi on speksattu 7,2kW jos oikein muistan.
Kieltämättä tuossa on logiikkaa. Liesi 2x3,6kw ja uuni 2,8kw ja mikro 800w niin tulee sopivasti 3x3,6kW. En kyllä varmaksi tiedä onko uunin pistorasia lieden kytkemättömässä vaiheessa. Mutta varmaan pitäisi olla.
Julkiset latauspisteet ovat yleensä 22 kW johtuen ihan tuosta 1v vs. 3v verkoista eri maissa. Maksimiteho on hyvin harvassa tapauksessa käytössä, jos tehoa otetaan ns. 'paljon', se on joko 1x32A eli 7.2 kW tai 3x16A eli 11 kW.
Näitä 1x32A latureita on laitettu lähinnä sillä ajatuksella että sähköverkko olisi yksivaiheinen jolloin korkea virta ei ole ongelma. Myöskin tämä vanhempi Type1-latausportti on yksivaiheinen, Type2 on se jossa tuli 3-vaiheisuuden tuki.
Hyvin harva 3-vaihelatausta tukeva auto lataa yli 11 kW teholla eli yli 3x16A virralla (mieleen tulee lähinnä Rellun Zoe sekä Teslan mallistosta pre-facelift Model S jossa optiona 22 kW laturi, facelift Model S / Model X jossa 16.5 kW eli 3x24A laturi).
Näitä 1x32A latureita on laitettu lähinnä sillä ajatuksella että sähköverkko olisi yksivaiheinen jolloin korkea virta ei ole ongelma. Myöskin tämä vanhempi Type1-latausportti on yksivaiheinen, Type2 on se jossa tuli 3-vaiheisuuden tuki.
Hyvin harva 3-vaihelatausta tukeva auto lataa yli 11 kW teholla eli yli 3x16A virralla (mieleen tulee lähinnä Rellun Zoe sekä Teslan mallistosta pre-facelift Model S jossa optiona 22 kW laturi, facelift Model S / Model X jossa 16.5 kW eli 3x24A laturi).
Eikös liedet ole niin, että uuni vie yhden vaiheen, kaksi levyä toisen ja toiset kaksi levyä kolmannen.
Ainakin kaikki ne mihin minä törmänny.
Kotona induktiotaso vie kaksi vaihetta ja erillisuuni sen kolmannen.