Husky
Hyperaktiivi
Kun tästä ketjusta lukee kuinka ylivoimaisia sähköautot ovat, niin täytyy yhä edelleen ihmetellä, miksi pitää tukiaisporkkanoita olla. Joku ei tässä yhtälössä täsmää.
Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Olisko kyse siitä että tukiaisilla saadaan vaakakuppia käännettyä vähäpäästöisemmäksi enemmän kuin mitä se luonnostaan olisi?
Ja tuontifossiilien määrää pois, kaikki valuu siitä muualle. Valitettavasti iso osa suomea on sijoitusyhtiöillä, että mitä tänne nyt mistää jää?
Husky
Hyperaktiivi
Muualle valumisesta: tuo asia ei parane kun ostetaan kiinalaisia kapineita, sinne valuu niistä raha sitten
Kyllähän ne taitavat olla hyvä bisness, kun latausasemia rakennetaan hurjaa tahtia. Jäähän noista n. 40 s/kWh hinnoista katetta luokkaa 30 s/kWh. Jos vaikkapa 1 MWh/vrk ladattaisiin tolpasta (eli vaikkapa 20 x 50 kWh), tulisi tuosta katetta 300 €/vrk ja 100 000 €/v. Kyllä tuolla pitäisi pystyä kalliitkin asemat maksamaan ja kuullostaa kultakaivokselta. Toki syrjäseuduilla tuo 1 MWh/vrk voi jäädä kaukaiseksi haaveeksi, mutta eiköhän 1/3 tuosta jo riitä varsin lyhyeen TMAhan.
Mikäs on investointikustannus/tolppa?
Saattaa kuitenkin olla, että lataus sinällään on sivuseikka, eli olisiko lataushinta pikemminkin omakustannushinta? Varsinainen tarkoitus on saada autoilijat pysähtymään puoleksi tunniksi, jona aikana heille voidaan myydä tavaraa tai palveluita.
Juuri "pakollisen" seisokin takia sähköauton latauspalveluiden tarjoaminen kiinnostanee yrittäjiä aivan toisin kuin polttoaineiden myynti. Tankkaus on nykyisin itsepalvelua eikä autoilija herkästi lähde "heräteostoksille" autostaan, kun on tankki saatu täyteen. Jos vetyautot joskus yleistyvät, mahtaneeko noiden tankkauspisteiden pystyttäminenkään kiinnostaa yrittäjiä, kun akun latauksen kaltaista varsinaisen tarkoituksen eli sivuliiketoiminnan tukea ei ole löydy.
Eikö silloin kannattaisi kilpailla hinnalla eli houkutella suuri määrä juuri tietylle paikalle? Nythän ei tunnu olevan minkäänlaista hintakilpailua. Jokuhan voisi hyvin myydä vaikka 10 s/kWh ilman tappiota kasvaneesta myynnistä.
Kyllä tuo tuotto-odotus on tulevaisuuteen ajateltu. Kun noita latureita katselee niin suurimman aikaa täysin tyhjinä ovat.
Tietenkin tarve on aika syklistä ja tukee nimenomaan tehdä jaettuja kenttiä.
Jos mietit vähän tarkemmin, niin ei kannata ehdoin tahdoin rakentaa jonoja latauspaikoille, jos latausta myydään omakustanteisesti ja tarkoitus on tarjota miellyttävä latauskokemus samalla, kun varsinainen tarkoitus on houkutella asiakkaista muihin palveluihin. Eikä uusia latauspaikkoja kannatta rakentaa ylenmäärin, kun voiton päälle ei voi enempää laskea, vaan latauspaikkojen määrä riippuu noiden muiden palveluiden kapasiteetista. Kaikkeen laajennukseen pitää investoida tasapainoisessa suhteessa, jotta homma kannattaa kokonaisuutena parhaiten.
Tämä ongelma oli aiemmin juuri Lidlin ilmaisilla laturilla.
Paljon porua ja pahaa mieltä noista tuli kun siihen ainoaan pömpeliin tuotiin muualta autoja vaan lataukseen ja varattiin laturi tunneiksi. Toinen oli mielipaha hybrideistä kun niitä ei pidetty saman arvoisina ladata.
Nyt 29snt/kWh hinnalla ei 50kW laturi olekaan oikein löytänyt asiakkaita.
Aika pitkä matka tuohon nyt. Varmaankin 10 s/kWh jo aiheuttaisi liikaa ruuhkaa, mutta luulisi kannattavan nykyistä enemmän houkutella, jos päätulo tulee oheispalveluista.
Oheispalveluiden hinnalla kannattaa harvemmin kilpailla. Sen sijaan niiden laadulla kannattaa. Tässä tapauksessa laatu on sitä, että tietää melko varmasti löytävänsä siedettävän nopean latauspaikan, jos on sellaiselle tarvis. Jollei tarvitse välttämättä latauspaikkaa asioidessaan jossakin, järkevä ihminen lataa kotona tai työpaikalla tms.
Harrastelija
Vakionaama
Tuohon jonkun matkan päähän valmistui uusi toimistotalo jossa kaikki (useampi sata) parkkiruudut ovat AC laturilla varustettu. Näyttäs olevan virta yhtiön latureita.
Fossiiliauton käyttäjä tarvii varmaankin jonkin adapterin jotta saa schukon kiinni ja moottorin lämmitettyä.
Noin 20 ruutua näytti olevan V2G paikkoja.
Eivät taida tulla yleiseen käyttöön.
Fossiiliauton käyttäjä tarvii varmaankin jonkin adapterin jotta saa schukon kiinni ja moottorin lämmitettyä.
Noin 20 ruutua näytti olevan V2G paikkoja.
Eivät taida tulla yleiseen käyttöön.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Vähån jäänyt rästiin TM:ien lukeminen mutta oli testissä jo lupaava kapine eli Kia EV9.
Ei kiinalainen mikä tärkeintä.
Vetokyky vajaa kyllä (eli ei edelleenkään ole logiikkaa tehoissa ja vetotavassa ja omapainossa vs kyky) mutta ei sentäs kokonaan lopu ensimmäiseen ylämäkeen.
Koko globaalisti keskikoko eikä mikään suomalaiskansallinen rusina.
Ja mikä parasta: valmistaja luottaa akkuihinsa 7 vuotta.
Onko jollakulla tuollainen?
Edit. Tuonhan voisi ostaa 2v vanhana, olisi luokkaa 65k€ eli hinta tippunut 20k€
Ei kiinalainen mikä tärkeintä.
Vetokyky vajaa kyllä (eli ei edelleenkään ole logiikkaa tehoissa ja vetotavassa ja omapainossa vs kyky) mutta ei sentäs kokonaan lopu ensimmäiseen ylämäkeen.
Koko globaalisti keskikoko eikä mikään suomalaiskansallinen rusina.
Ja mikä parasta: valmistaja luottaa akkuihinsa 7 vuotta.
Onko jollakulla tuollainen?
Edit. Tuonhan voisi ostaa 2v vanhana, olisi luokkaa 65k€ eli hinta tippunut 20k€
Viimeksi muokattu:
Ekan kerran kuulen että olisi tuollaisia jossain?
Norjassa on vain 15 kuntaa ilman pikalaturia.
2017 luku oli 300. Kuntia on 357.
https://elbil.no/knapt-kommuner-igjen-i-norge-uten-hurtiglader/
2017 luku oli 300. Kuntia on 357.
https://elbil.no/knapt-kommuner-igjen-i-norge-uten-hurtiglader/
Harrastelija
Vakionaama
Tiedä sitten oliko mutta tommonen teksti kyljessä oli ja ”tolppa” oli erinäköinen kuin nuo AC laturien tolpat.
Yli 100kW laturit näyttää maksavan 40-50t€ alv0% tolppa, siihen vähän paksumpaa kuparia, asfaltoinnit ym. työt ja pääsulake kokokin sen verran iso, että ei muutaman kympin kk maksulla selviä.
Olisko ennemmin säätösähkömarkkinoille osallistumisesta kyse.
Eli puolella miljoonalla saanee 8 laturin kentän kaikkineen. Jos siellä ladataan edes se 1 MWh/vrk, oisi TMA jo kelvollinen 5 vuotta. 1 MWh vaatisi sen reilut 20 käyntiä. Ja käynti kestää puolisen tuntia eli vain 10 h/vrk tarvitsisi olla yksi auto koko kentällä!
Kuulostaa todelliselta kultakaivokselta vähänkään suositulla paikalla. Sitten vaikka viikonloppusin on pe ja su koko kenttä täynnä 5 h molenpina päivinä niin tulee koko viikon myyntitarve täyteen.
Kyllä siellä logiikkaa pitäisi olla. Ota vastaavilla teknisillä arvoilla varustettu manuaalivaihteinen polttis, laita se sähkiksen vetopainon ylittävä messukeskus vetokoukkuun, ja yritä mäkilähtöä max.jyrkässä ylämäessä kakkosvaihteella. Onnistuuko?
Onko tuo jotenkin erikoista? Kialla 7v/150tkm, tuossa omassa Volvossa on 8v/160tkm.
Niinpä, manuaalivaihteisessa se liikkeellelähtökyky saadaan kytkimen luistosta ja automaatissa momentinmuuntimesta.
Sähkömoottori lähtee nollakierroksista täysi kuorma päällä, vaatii paljon. Joissain on 2 vaihdetta mutta vaan huippunopeuksia varten, sen kun tekisi alennusvaihteeksi niin sillä saisi vetoakseleita poikki.
No on noissa silti epäloogisuuksia. Esim takavetoinen Polestar 2 pikkuakullakin nyppäsee siedettävät 750/1500kg, mutta panssarivaunun kokoisen EV9:n takavetomalli 450/900kg, joista varsinkin tuo ensimmäinen luku on katastrofaalinen emämunaus, käyttökelvoton jarruttoman vetämiseen. Neliveto sitten on ihan asiallinen.
Taisi olla vielä yhdessä tolpassa kaksi kaapelia, tosin sitten teho luultavasti jaetaan, samoin jos kaikki paikat varattuina niin huipputeho yleensä ainakin puolittuu.
Paljonko on latausaseman TMA kun lisätään liittymän kulut, verot, vakuutukset, talvikunnossapito, 24/7 operointi (asiakastuki, IT, laskutus jne.), korjaukset jne. Aikanaan laitteissakin takuu loppuu ja korjaukset maksaa operaattori.
Esim Kempowerista analyytikot arvioivat että laitteiden takuu on 2 vuotta ja elinkaari 5-8 vuotta.
Veikkaan että noista myydään jo nyt sähköä nollakatteella kun kaikki isoimmat toimijat ovat rakentaneet asemansa selkeästi "strategisista" syistä. Eli vain S-ryhmän ja Keskon kaltaisilla on varaa tehdä tuota rakkaudesta lajiin.
Esim Kempowerista analyytikot arvioivat että laitteiden takuu on 2 vuotta ja elinkaari 5-8 vuotta.
Veikkaan että noista myydään jo nyt sähköä nollakatteella kun kaikki isoimmat toimijat ovat rakentaneet asemansa selkeästi "strategisista" syistä. Eli vain S-ryhmän ja Keskon kaltaisilla on varaa tehdä tuota rakkaudesta lajiin.
Eikö tuo pikalatausasemien yleinen hintataso suomessa ole 30snt/kwh pl. superscargerit, joilla ei tosin sitten pahemmin vilinää olekaan?
Ja oletus että sähkön saisi 10snt kiinteällä hinnalla sisältäen siirron ja verot on melko optimistinen.. ja toki pitää myös maksaa se sähköliittymän kk maksu, joka nyt on noissa kv liittymissä vähän kuitenkin tukevampi kuin perus 325 kotiliittymissä.
Ja oletus että sähkön saisi 10snt kiinteällä hinnalla sisältäen siirron ja verot on melko optimistinen.. ja toki pitää myös maksaa se sähköliittymän kk maksu, joka nyt on noissa kv liittymissä vähän kuitenkin tukevampi kuin perus 325 kotiliittymissä.
Ei kaikkia latausasemia voi niputtaa tuolla lailla yhteen. Kate on kuitenkin huima niin ainakin ABC tahkoaa varmasti hyvin rahaa latausasemillaan. Joku heikommalla käyttöasteella oleva yksittäinen laturi tuottaa tappiota niin kuin eräs yrittäjä facebookin latausverkostot ryhmässä on myöntänytkin.
Taitaa olla n.35snt
Jossain diesel pick-upeissa voi olla tyyliin 400/2000kg. Noissa tosin liittynee auton takajarrujen toiminta.
pokeri
Aktiivinen jäsen
Ei muutako kaupoille, jäähään mielenkiinnolla oottahan palautetta korealaisesta
30 on tosihalpa. 36-39 on yleisin ja ei yli 40 ole harvinaisuus.
On myös kovin erilaiset sopimukset ja noilla myyntimäärillä ei kk maksut paljoa tuntune. Eiköhän 10 s/kWh alitu?
Kun laskee myös tontin/autopaikan hinnan asiakaspyydyksen vieressä ja mainitut suurteholiitännän (20kV), kaapelinvedot, saattaa todellinen hinta hyvinkin kolminkertaistua (siis tilanteessa, että latauspaikat eivät vain ole lisäpalvelu asiakkaille, jotka tarvitsevat autopaikan asiointiin riippumatta käyttövoimasta, vaan kilpailukykyinen lataushinta edellyttää uuden parkkiruudun rakentamista uusille latausasiakkaille). Harvemminhan latausasemat toimivat bensa-aseman tyyliin, että jonotetaan latauspaikalle, tankataan kun päästään mittarille ja lähdetään oitis pois tankkauksen valmistuttua kuten etenkin hintakilpailutilanteessa bensa-asemalla tapahtuu. Väittäisin lisäksi, että 5 vuotta saattaa olla latausasemille todellinenkin vaadittava kuoletusaika, eli teknologia kehittyy ja tuleehan noihin huoltotarvetta.
Tänä päivänä useimmat latauskentät Suomessa on toteutettu Kempowerin S-sarjalaisilla. Niissä voi olla tolpassa yksi tai kaksi kaapelia, mutta se ei kerro oikeastaan mitään tehonjaosta. Järjestelmää syötetään modulaarisilla teholähteillä, joita kytketään dynaamisesti x kpl per töpseli. Vanhemmissa malleissa yksi tehomoduuli antaa virtaa max. 50 A, uudemmissa taitaa olla 62 A. Saatava maksimiteho per moduuli riippuu sitten auton akuston jännitetasosta. Lisäksi kentän sähkösyötön kapasiteettirajoitus voi rajoittaa, jos lataajia on paljon yhtä aikaa. Samoin kuumalla säällä tehokaapin lämpötilan nousu voi myös jarrutella tehoja.
Ei kai noi yleensä kalliilla tonteilla ole ja 8 paikkaa ei ole kuin luokkaa 200 m2 eli tontti tuskin maksaa merkkittävästi. Suurteholiitäntä varmasti maksaa, mutta ei kai nyt sentään miljoonan luokkaa.
Jollain voi olla, mutta ainakin itselleni kaksi lähintä asemaa asensi sähkötolpat pumppujen rinnalle ja lopetti palvelut, eli muuttui kylmäasemaksi (toisen vierestä lopetti kauppakin, pk-seutu).
Viimeksi muokattu:
Pikagooglella abc ja k lataushinnat ovat 31 ja 33snt, eli jos sitä liiketoimintaa haluaa, niin mitenkään valtavasti yli tuon hintatason ei voi nostaa ilman jotain muuta isoa tärppiä, kuten superchargereilla.. Tosin aika hiljaista on niilläkin.
Sen sähkön siirtohinnan voi kuka tahansa tarkistaa.. Esim järvenpäässä perus keskijänniteliittymän siirtohinta on puolisenttiä pienempi kuin kuluttajalla, eli sitä talvipäivän sähkönhintaa aletaan neuvottelemaan 9,29snt tasosta. Niillä on myös toinen liittymä jossa pienempi siirtohinta 6k€ kk hinnalla, onko tuo taitekohta sitten 5GWh vuosikulutuksessa.
Sen varsinaisen sähköenergian hinnan voi tietysti neuvotella, mutta käytännössä pienteollisuuden, kuten myös tuollaisen pikalatausaseman neuvotteluasema on heikompi kuin kotitalouden, koska se tarve on kovinta aina hintahuippujen aikana. Toki jonkinlaisen vuorokauden ajan mukaan vaihtuva sopimus on mahdollinen, mutta hinta on silloin kovin kun myyntiäkin on eniten.
Käytännössä siis yksittäisen latausaseman edullisin tapa hankkia sähköä on suoraan sähköpörssistä, jolloin me kaikki tiedämme sen hinnan.
Toki esim abc:n tapauksessa s-ryhmä voi ostaa energiaa suoraan tuotantolaitoksilta pitkillä sopimuksilla, jolloin se perushinta voi olla hyvinkin kohtuullinen, mutta samalla joutuu sitten maksamaan myös niitä päivän sisäisiä säätöhintoja, joita tuollainen latausasema aiheuttaa ihan varmasti.
Noin hinnat vaihtelee abcn osalta minkä osuuskaupan alueella ollaan ja lisäksi latausnopeuden mukaan esim pirkanmaalla pikalatauksiin 31snt ja suurteholatauksiin 36snt jopa saman latauskentän sisällä.
Eli ei ole sama minkä ottaa.
Edit: ei taida pirkanmaalla ollakaan kun 36snt latauksia, tuo 31/36 oli mm. Huittisten Abc:llä.
Viimeksi muokattu:
Ajattelin lähinnä noita katettuja parkkipaikkoja, jollaiset ovat tiheillä keskusta-alueilla kuten pääkaupunkiseudulla jatkuvasti vallitsevampi ratkaisu. Autotalliosakkeetkin maksavat uusilla asuntoalueilla jopa lähemmäs 100keur.
Jossakin valtatien varrella olevalla ravintola- ja myymäläkeitaalla autopaikan kustannus voi olla vähäisempi, mutta sähköliittymä voi vastaavasti tulla kalliimmaksi. Haja-asutusalueella liittyminen maksimitehot ovat usein aika maltillisia, ellei satuta olemaan lähellä 110kV kytkinasemaa ja siitä keskijänniteverkkoon syöttävää muuntajaa.