Vs: Sähköjohdot puhallusvilloissa?
Kaapeleiden mitoitukseen eristeen läpi kuljetus vaikuttaa SFS6000 standardisarjan mukaan merkittävänkin paljon. Jos näitä noudatettaisiin tarkasti, niin vaikeuttaisi huomattavasti käytännön asennuksia. Tai en tiedä vaikeuttaisiko, mutta ainakin kaapelikoot kasvaisivat. Perus 1,5mm2 MMJ:tä ei paljoa kannattaisi vedellä. Koko kaapelin kuormitettavuus on määritettävä asennusreitin hankalimpien olosuhteiden mukaisesti. Periaatteena oli että jos eristeessä menee jonkinlaisenkin matkan, niin kaapelin poikkipinta piti olla melkoisen ylimitoitetun oloinen.
Kiinteiden väliseinien läpiviennit aina putkessa jos ei armeerattu kaapeli.
Pari poimintaa SFS6000-5-52
"Jos kaapeli tai asennusputkessa olevat johtimet sijoitetaan tilaan, jossa on lämmöneriste, kaapeli pitää mahd.mukaan asentaa siten ettei se joudu kosketuksiin lämmöneristeen kanssa. Jos tällainen on epäkäytännöllistä, poikkipintaa pitää kasvattaa"
Kaapelit voidaan siis laittaa esim. seinän sisälle eristeen kanssa, mutta kuormitettavuudet ovat silloin pienemmät kuin eristämättömässä. Standardissa on referenssiasennustavat jotka määräävät kuormitettavuuden. Sitten niiden jälkeen on vielä erilaisia korjauskertoimia ympäristön lämpötilasta, piirien/kaapeleiden lukumäärästä jne.
"Jos kaapeli on alle 0,5m matkalla esim. läpivienneissä ympäröity lämpöeristeellä, kaapelin kuormitettavuutta pitää pienentää vastaavasti riippuen kaapelin koosta, eristeen pituudesta ja eristeen lämpöominaisuuksista..." Jos läpäistään 100mm eriste on kuormitettavuuden korjauskerroin 0,89. 400mm eristeen läpäisyssä se on jo 0,55 eli melkoisen merkittävä. Ainakin uusissa passiivitaloissa ja esim. yläpohjan eristyksen läpiviennissä.
esim. Eristetyssä seinässä putkeen asennettu 3x1,5mm2 MMJ kaapeli. Kuormitettavuus 15A * korjauskerroin ymp.lämpötilasta ja monikaap.asennuksesta. Mutta jos näiden jälkeenkin on vielä ~15A kuormitettavuus (yksi kaapeli n. 25C lämpötilassa), niin tuon 400mm eristeen läpiviennin jälkeen onkin enää 8,25A eli ei saa käyttää 10A etukojetta. 2,5mm2 kaapelilla jää kuormitettavuudeksi korjauskertoimen jälkeen 11A. Vähän siinä ja siinä, mutta tässäkään ei enää saisi käyttää 10A sulaketta vaan korkeintaan 6A. Eli jos kuormitusta ko. kaapeliin tarvitaan tuota enemmän, niin sitten vain 2,5mm2 koosta seuraavaa kehiin
Jos kaapeleita menee rinnan pari kappaletta, niin kuormitettavuus kerrotaan 0,8:lla. Viiden kaapelin nipussa kerrotaan 0,6:lla.
Nämä kertoimet on sitten laskettava yhdellä kertaa kaavalla Iz=It*C1*C2*C3 jne. Jossa Iz on todellinen kuormitettavuus ja It on referenssiasennustavan mukainen kuormitettavuus (yllä 15A). C1-> on näitä korjauskertoimia.
En tee mitään sähköurakointia tai muutoinkaan pientalojen sähköjen kanssa mitään työkseni, joten ei tarvitse näiden kanssa käytännössä kaapeli kädessä pelailla. Mutta sen verran tiedän että harvalla omakotityömaalla näiden kertoimien kanssa taidetaan laskeskella ihan laskin kourassa kuormitettavuuksia. Kaapelit vedetään periaateella 10A = 1,5mm2 ja 16A = 2,5mm2. Läpivientien putkitukset, reitit ym. sitten oman moraalin mukaan. Tietenkin pätevät sähkärit osaavat huomioida näitä käytännössä ilman laskemisiakin aika hyvin ja laittelevat kaapeleihin poikkipintaa tai miettivät järkeviä reittejä sen mukaan (lyhin ei aina paras). Maalaisjärjellä pärjää jo pitkälle.
Tässä siis tarkastellaan pelkästään kuormitettavuutta. Lisänä on sitten oikosulkusuojaus. Mutta senkin osalta tilanne paranee kun käytetään paksumpia kaapeleita tai pienempiä etukojeita.
Suattaa tässä tekstissä joku ajatus- tai muukin virhekin olla. Korjatkoon ken huomaa.
.
/a080