Ne kotona olevat kattilat tuskin heiluttelee verkon jännitettä aivan samalla tavalla kuin nuo suuremmat, joten varmaan siitä syystä kiinnostaa että milloin ollaan ollaan valmiina laittamaan "pata porisemaan". Jännitteiden laskemisesta/muutoksesta kantaverkossa taisi olla jotai supinaa jossain....
Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Padat ei porise varoittamatta. Niille on varattava etukäteen sähköä ja siirtoa verkosta ennen kuin ne voidaan käynnistää. Pörssi tuntee niiden logiikan milloin ostavat ja milloin eivät ja jakelee sitten ohjeita miten saavat ajaa. Siksi en ymmärrä miksi tämä voisi olla ongelma.
Tavallaan joo. Mutta eri toimijoilla on erilaiset hintakriteerit kattiloiden käytölle, eivätkä ne kriteerit välttämättä ole kiinteitä, joka hetki samanlaisina toistuvia. Siksi sähkökattilakuorman korrelaatio pörssihintaan ei pidemmällä otannalla ole yksi eheä käppyrä koordinaatistossa, vaan hajanainen pistejoukko. Fingridiä ehkä kiinnostaa ennustaa paremmin, mille puolelle linearisointisuoraa pistejoukko milloinkin on menossa.
Mahtaisko oikea sähkökattiloiden määrä olla kuitenkin rontti 3 GW, 4.5GW sijaan minkä kuvan sai siitä yhdestä Ylen jutusta. Se taisi olla virheellinen luku. 
Fingridin juuri julkaistusta toimintakertomuksesta
Fingridin juuri julkaistusta toimintakertomuksesta
Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi–joulukuu 2025
www.fingrid.fi
Viimeksi muokattu:
Onko Fingrid laskenut vain omaan verkkoonsa liittyneet kattilat. Niitähän voi olla yhdistettynä muihinkin verkkoihin.
Siellä 60 MW sähkökattila livahtaa paikoilleen. Kysymys kuuluukin että kuka tunnistaa paikan?
www.linkedin.com
Elektrodikattilan nosto työmaalla | Finess Energy Oy
👋 Kuulumisia työmaalta: sähkökattilan nosto paikoilleen 🏗️ Muutama viikko sitten saatiin jälleen yksi kattila nostettua paikoilleen, kun elektrodikattila saapui työmaalle. Kyseinen kattila on teholtaan 60 MW vesikattila, ja kattilan valmistajana toimii VAPEC (SULZER). Kattila mahdollistaa...
www.linkedin.com
N 60 26.752, E 022 19.683
Turkusessa tuo on, Prisman vieres.
Google Maps
Find local businesses, view maps and get driving directions in Google Maps.
maps.app.goo.gl
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ehdottamastisi paikasta ei näy tuo voimajohto kun se jää taakse. Kyllä se on sillä puolella sähköasemaa misä pistin tuon koordinaatin. Siinä on jotain rakennuksia ollut aiemminkin. Liekö ne purettu vai mitä.
Turussa ei tällä hetkellä taida olla kuin yksi merkittävä kaukolämpöakku (useita kilometrejä kattilan paikasta Naantalin voimalaitoksille päin), mutta uusia on suunnitteilla. Eiköhän tuollaista kattilaa käytetä toistaiseksi pääosin lepuuttamaan polttolaitoksien käyttöä ja lataamaan varsin suuritilavuuksista runkoputkea (joka siis jatkuu Naantaliin saakka). Kattilan sijaintipaikan lähistöllä on kaukojäähdytystä tuottava ilmavesipumppulaitos. En osaa sanoa, voiko tuolla tuottaa myös lämpöä jäähdytyskauden ulkopuolella. Jätevesilämpöpumput ovat lähellä nykyistä kaukolämpöakkua ja sähkökattilasta on toki hyötyä priimaamaan lähtevää kaukolämpövettä lämpimämmäksi, mitä jätevesilämpöpumput kykenevät tuottamaan.
Empä ollut huomannutkaan tätä. Nyt näkyy sähkökattiloiden teho ja sähkövaratojen latausteho seurannassa.
Fingrid Online
www.fingrid.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Empä ollut huomannut itsekään. Jotenkin nuo FG sivut eivät kauheasti tuonne johdattele.
Sähkövarastojen latausteho 21 MW
Sähkövarastojen tuotantoteho 17 MW
Mitäs järkee tässä on että siirretään yhdestä varastosta toiseen?
Hetken päästä putosi 10 MW tuo tuotanto. Voisiko nämä olla paikallisia varastoja jotka tasapainottaa paikallisia verkon osia? SIlloin yhdessä on ylituotantoa ja toisessa vajausta niin menee noin.
Sähkövarastojen tuotantoteho 17 MW
Mitäs järkee tässä on että siirretään yhdestä varastosta toiseen?
Hetken päästä putosi 10 MW tuo tuotanto. Voisiko nämä olla paikallisia varastoja jotka tasapainottaa paikallisia verkon osia? SIlloin yhdessä on ylituotantoa ja toisessa vajausta niin menee noin.
Kyllä tämä ihan järkeen käy että samaan aikaan ladataan ja puretaan juuri kuten mietit.
Tuulipuiston lähellä ladataan ja toisaalla missä sähköpata koettaa lypsää verkkoa kuivaksi tarvitaan lisää energiaa
Verkko on periaatteessa jäykkä, eli eroja eri osien välillä ei pitäisi juuri olla. Käytännössä on kuitenkin sen verran, että ainakin mFRR-markkinalla on kaksi säätöaluetta, etelä ja pohjoinen. Raja menee 64. leveyspiirin kohdalla. Eli Fingrid voi tarvittaessa tilata ylös- tai alassäätöä erikseen etelään tai pohjoiseen, sen tarkempaa jaottelua ei ole. Muista säätömarkkinoista en ole varma, mutta tuskin siellä sen enempää ainakaan alueita on.
Se että varastoista osa lataa ja osa purkaa, ei ole mitenkään ihmeellistä, vaikka olisivat samalla säätöalueella. Toinen voi olla juuri säätämässä, toinen taas ei ole säätömarkkinalla lainkaan ja toimii vaikka spot-hinnan perusteella. Sehän on ihan omistajien bisnespäätöksistä kiinni.
No varmaan usein on jotain "hukkaamiskeinoja", liekö ilmaan jäähdyttäviä kuitenkaan? On meilläkin apulauhdutin, jolla saadaan höyry lauhdutettua ajamalla lämpö jokeen. Ei sitä kylläkään sähkökattilaa varten ole rakennettu, vaan tuli aikanaan kiinteän polttoaineen kattilan kaveriksi helpottamaan nopeita kuormanmuutostilanteita. Mutta eihän noita "lämmönhävittimiä" kannata jatkuvammin käyttää, jollei lämmön hinta ole negatiivinen.
Onko nuo energiavarastot pelkkiä fingridin ohjauksessa olevia?
Aurinkovoimaloiden luvuissa on myös kotitalousten ja yritysten mikrovoimalat. Akustojen liittämiset pitää samalla tavalla ilmoittaa
(En ymmärrä miksi tämä sähkövarastokeskustelu on siirretty sähköpatoihin ylipäätään)
En tiedä tarkemmin, varmaan noin kun esitit. Nämä on sähkökattiloissa mitä tiedän
Nähtävästi tämä "spot-hinnan perusteella toimiminen" tarkoitti sitä, että toinen varasto on ostanut ennakkoon pörssin kautta latausenergiaa ja on saanut sitä riittävän halpaan hintaan, niin tämän ostajan on sitä ladattava ellei onnistu myymään sitä johonkin toiseen käyttöön.
Kaikkien vähintään 1 MW tehoisten sähkövarastojen on toimitettava reaaliaikaiset mittaustiedot sekä paikalliselle verkonhaltijalle että Fingridille. Oletan, että mukana ovat siis kaikki vähintään megawatin akustot, toimivat ne sitten millä markkinoilla hyvänsä. Mitään varmaa tietoa asiasta en toisaalta pikaisella etsimisellä löytänyt.
pökö
Kaivo jäässä
Kolmella sähkökattilatyömaalla olen ollut mukana, kaksi kaukolämpölaitosta ja 1 teollisuudessa. Ainoat hukkalämmön jäähdyttimet noissa on ollut muutajien lämmön tuuletus ilmaan.
En silti sano etteikö joku muukin systeemi voi olla
Kaipa varastot voivat myös osallistua eri säätömarkkinoille ja osa ainakin päivän sisäisille markkinoille? Tänään on sellainen tilanne, että etenkin sähkökattiloita käytetään jopa vuorokausimarkkinoilta hankitulla sähköllä halvan hinnan takia. Eri markkinoiden juoksevat sopimusperiodit voivat osua eri ajankohtiin ja tuoreempi säätötarve tms. joutuu kompensoimaan vastasuuntaan aikaisempia. Etenkin akut ja sähkökattilat toimivat hiukan eri tahtiin talousperustalta ja varastojen kapasiteettirajatkin ovat kuvassa mukana, eli aikaisemmat osallistujat eivät välttämättä halua tai edes pysty tarjomaan vastasuuntaan kompensoidakseen aikaisemman tilauksensa osin tai kokonaan vastasuuntaisella?
En tunne akkuvarastofirmojen bisneslogiikkaa lähemmin, joten en osaa sanoa, miten yksittäinen toimija eri markkinoita hyödyntää. Reservituotteita on niin moninaisia, että siinä onkin valkkaamista, mille noista voi ja kannattaa milloinkin osallistua. Jos osallistut kapasiteettimarkkinalle, joudut pitämään säätöreserviä yllä vuorokauden kerrallaan, etkä voi enää vapaasti muutella suunnitelmia vuorokauden sisällä. Tosin jos ylimääräistä kapasiteettia jostain jää, niin säätöenergian markkinoille voi sillä ylimääräisellä siivulla osallistua vielä kolme varttia ennen säätöhetkeä.
Voisin olettaa, että akuilla varaudutaan molempiin säätösuuntiin. Eli tähdätään varaustasolle, jossa voidaan tarjota sekä ylös- että alassäätöä tarvittaessa. Pelkän toisen suunnan tarjoamisella voi jäädä usein luu käteen, jos säätötilanne painottuukin sille päinvastaiselle suunnalle.
Euroopan suurin sähkökattilalaitos on valmistumassa Helsinkiin – näin se toimii
Helen voi tuottaa sähkökattiloilla pian liki 10 prosenttia pakkashuippujen kaukolämmöstä – jos sähkön hinta on sopiva.
yle.fi
Helen voi tuottaa sähkökattiloilla pian liki 10 prosenttia pakkashuippujen kaukolämmöstä – jos sähkön hinta on sopiva.
Euroopan suurin sähkökattilalaitos on valmistumassa Helsinkiin – näin se toimii
Helen voi tuottaa sähkökattiloilla pian liki 10 prosenttia pakkashuippujen kaukolämmöstä – jos sähkön hinta on sopiva.
yle.fi
Puolen päivän aikaan sähkövarastoja ladattiin vajaan 20 MW mutta nyt kun hinta painuu pakkaselle latausteho on jo vajaa 60 MW. Kymmenys sähkökattiloiden tehosta tällä hetkellä.
Saas nähdä kauanko lataus onnistuu kun tämä halpa jakso on erityisen pitkä.
"Halpaa sähköä, vaikka spot-hinta on korkealla."
"Sähkön korkeita hintoja kauhisteltiin viimeksi vuoden alussa – juuri samaan aikaan, kun pakkaset paukkuivat kovimmillaan. Silti Helen sai välillä halpaa sähköä kattiloihin.
– Oli äärimmäisen mielenkiintoista nähdä, millä tavalla markkinat toimivat siinä tilanteessa, Aaltonen sanoo.
Vaikka emme olleet ostaneet spot-markkinoilta sähköä, päivän sisäisiltä markkinoilta kannatti ostaa sähköä ja korvata esimerkiksi fossiilisia polttoaineita.
Aaltosen mukaan sähkökattiloiden rakentaminen on verrattain edullista.
Laskusta tosin puuttuu yksi osa, jonka maksajiksi päätyvät kaikki suomalaiset.
Sähkökattilalaitos on yksi syy sille, että Helsinkiin vedetään uutta sähkökaapelia liki 200 miljoonan euron arvosta. Fingridin osuus kuitataan kaikkien suomalaisten sähköpalvelumaksuilla ja Helenin osuus kaikkien helsinkiläisten sähkönkäyttäjien pussista."
Tuo varmaan on omiaan vähentämään myös tuulivoimatuottajien riskinottoa vuorokausimarkkinoilla, eli tarjotaan sähkömäärät varman päälle. Tarjouksen hintatasollahan ei sähköpörssissä saa kilpailuetua kuin poikkeustapauksissa, eli kannattaa tarjota aivan todennäköisyyksien mukaisella määrien ja hintojen kombinaatiolla, ehkä hiukan alakanttiin etenkin hintojen alapäässä (määräspreadinkään ei ehkä tarvitse kattaa järin laajaa vaihteluväliä?). Hinta sitten voi nousta paljonkin ylemmäs riippuen ostotarjouksista. Jos tuottoa tuleekin ennakoitua paremmin, ylimääräsähkön saanee päivän sisällä kaupaksi päivän sisäisillä markkinoilla.
Noinhan markkinoilla tapahtuu muidenkin hyödykkeiden kohdalla kuin sähkön, eli ennakolta tilanneet ja kaiken huipuksi vielä avoimella määrällä sitoutumuksetta tilanneet joutuvat maksamaan paljon enemmän kuin viime hetken tarjouksia onnistuneesti metsästävät. Valitettavasti kuluttajien sähkösopimusten periaatteet heittävät nämä auttamatta edelliseen inhokalliiseen laariin.
Ehkäpä tuolla rahalla saa sähkönsyötön muutamaan muuhunkin laitokseen, kuin yhteen Helenin sähköpataan.
Ehkäpä tuolla rahalla saa sähkönsyötön muutamaan muuhunkin laitokseen, kuin yhteen Helenin sähköpataan.
Kyllä saa, Helsingissä on paljon datacentereitä, jotka tarvii myös lisää sähköä. Sikäli outo sijoittaa niitä sinne kun maa on kallista, mutta toisaalta, ne onkin maan alla.
Hempuli
Töllintunaaja
Vaikka sähkösyötöllä saadaan sähköä moneen tarkoitukseen, niin kokonaisuutta ajatellen on posketonta, että esim. kattilat ovat edullisia rakentaa, samalla kun Pihtiputaan mummolta pakkolunastetaan maat ja saa vielä sähkölaskuunsa kattilalinjan rakennuskusteja. Mutta näin sosialisointi toimii.
Pääkaupunkiseudulla taitaa olla kaukolämpösähkökattiloita verkossa noiden Helenin neljän valmistuttua jo yli gigawatin verran (mainittujen 200MW:n ohella tällä hetkellä kaiketi Helsingissä rakenteilla tai tuotannossa ja Espoossa (mukaan luettuna Kirkkonummi) tuotannossa kummallakin n. 350GW:n verran ja Vantaalla ainakin 60MW:n verran tuotannossa Martinlaakson voimalaitosalueella.
Kuinkahan paljon sähköntuotantoa on vastaavasti suljettu?