Sähkön hinnan kehitys Suomessa

Jule

Vakionaama
Sitten on vielä tämä epävarma öljymarkkinatilanne. Polttoöljyn hinta nousi 80% kuukaudessa. Jos tämä öljyn hintataso pysyy ensitalven ajan, niin moni etsii jonkun muun energian lähteen ja melko monelle se on varmaan sähkö. Lisää sähkön kulutusta odotettavissa.
Paljonkohan noita öljylämmitteisiä tupia on oikeasti suomessa?

Siis lähes kaikissa öljykattiloissahan on sähköinen varavastus, joten eihän kukaan sitä öljyä lämmitykseen käytä niin kauan kun vastuksen tehoreservi riittää (tai sähkö ei ole törkyhintaista). Tietysti jokainen öljykattila tilastoidaan aktiivisesti käytettäväksi öljylämmittimeksi, mutta montako kattilaa on joissa oikeasti poltetaan esim yli 200 litraa öljyä vuodessa?
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Käsittääkseni läheskään kaikissa kattiloissa ei ole sähkövastusta.
Vanhempien kattilaan tuli jälkikäteen.
Toki uudemmista asennuksista en tiedä.
 

tet

Hyperaktiivi
Siis lähes kaikissa öljykattiloissahan on sähköinen varavastus, joten eihän kukaan sitä öljyä lämmitykseen käytä niin kauan kun vastuksen tehoreservi riittää (tai sähkö ei ole törkyhintaista).

Vielä vähän aikaa sitten kesälaatuinen polttoöljy maksoi noin euron litra. Litrassa on 10 kWh, ja kattilan hyötysuhde on helposti yli 95 %, ainakin jos tyhjäkäyntihäviöitä ei lasketa (joiden osuus lämmityskaudella on aika pieni). Kilowattitunnin hinta oli siis vain hieman yli 10 senttiä. Sähkön ei tarvitse olla törkyhintaista, jotta se siirtomaksuineen ja veroineen menee yli tuosta.

Nykyhintatasolla pitääkin sitten sähkön kokonaishinnan huidella jo lähellä 20 c/kWh tasoa, jotta kannattaa valita ennemmin öljy.
 

tet

Hyperaktiivi
Kuinka kauan on "vähän aikaa"?

Ja kuinka paljon halvempaa se tupaöljy on verrattuna moottorilöpöön?

No en ole aktiivisesti seurannut, mutta itse kun ostin viime vuoden kesäkuussa, talvilaatu maksoi noin 1.3 €/litra ja kesälaatu on yleensä parikymmentä senttiä halvempaa.

Moottorilöpöstä en tiedä, mutta veikkaan samanhintaiseksi, koska samaa kamaa se on. Ei nykyään ole enää erikseen huonompilaatuista öljyä lämmityskäyttöön.
 

Jule

Vakionaama
No en ole aktiivisesti seurannut, mutta itse kun ostin viime vuoden kesäkuussa, talvilaatu maksoi noin 1.3 €/litra ja kesälaatu on yleensä parikymmentä senttiä halvempaa.

Moottorilöpöstä en tiedä, mutta veikkaan samanhintaiseksi, koska samaa kamaa se on. Ei nykyään ole enää erikseen huonompilaatuista öljyä lämmityskäyttöön.
No moottorilöpöä olen 1,3 alkavalla tankannut parhaimmillaan tässä viime kesänä, mutta en mä kyllä muista koska sitä olisi eurolla saanut.. Siis muistan että on saanut, mutta aikaa on paljon. Tosin ei tuo talvilaatu mielestäni mitenkään valtavasti hintaa nosta, kulutus toki hieman lisääntyy.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Moottorilöpöstä en tiedä, mutta veikkaan samanhintaiseksi, koska samaa kamaa se on.

Nesteen kesälaatu lämmitysöljyä tänään 1,86 euroa litra. Mitäs dieseli maksaa?

Edellisen kerran tilasin 2022 ja silloin hinta oli 1,72. Olisi ehkä pitänyt tilata täydennys kun se oli 1,3 luokkaa, mutta eipä tuota arvannut että hinnat nousee taas. Ensi talveksi pitäisi vielä olla tuhat litraa jäljellä. Mukava katsoa historiasta että 2020 öljy maksoi 0,66 per litra. :oops:
 

tet

Hyperaktiivi
Korkeintaan 10 senttiä, yleensä 4-8

No joo, taitaa olla kymmenen senttiä ennemmin tuo ero. Ainakin tällä hetkellä on.

Nesteen kesälaatu lämmitysöljyä tänään 1,86 euroa litra. Mitäs dieseli maksaa?

Diesel on oma lukunsa, ei kuulu tähän. Tupaöljy on tosiaan nykyään moottoripolttoöljyä, erillinen huonompi ja halvempi lämmityslaatu on historiaa.

Yhtä kaikki, tuo 1,86 €/litra tarkoittaa, että kannattavuusraja sähkövastuksella menee jossain 20 c/kWh tasolla. Siitä kun vähentää nuo siirrot ja muut, niin itselläni jää energian osalle silloin noin 14 c/kWh. Mutta toki käytän pohdinnoissani säiliössä olevan löpön hintaa, en päivän hintaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Stegran terästehdas ja suunnaton vetylaitos tuplaavat sähkönkulutuksen Pohjois-Ruotsissa. Halpaa sähköä ei riitä jatkossa Suomeen entiseen malliin.

Kun aikanaan Imatrankosken vesivoimalaitosta rakennettiin, sen sanottiin olevan viimeinen voimalaitos, joka Suomeen tullaan koskaan rakentamaan. Siitä riittäisi sähköä maamme tuleville sähkökäyttäjille "maailman tappiin".

Jännä juttu, miksi jokainen suurista sähköä kuluttavista hankkeista uutisoiva toimittaja omaa tämän saman ajattelutavan. Siis että sähköntuotantoa ei rakenneta koskaan lisää, ainoastaan kulutusta. Siksi sähkö "loppuu" toimittelijoiden jutuissa aina, kun jokin uusi kuluttaja starttaa.

Ilmeisesti Imatrankosken koko virtaama alkaa olla jo käytetty...
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Käsittääkseni läheskään kaikissa kattiloissa ei ole sähkövastusta.
Vanhempien kattilaan tuli jälkikäteen.
Toki uudemmista asennuksista en tiedä.
Ja vaikka vastus olisikin, ei sitä välttämättä ole aikanaan kytketty. Näin oli minullakin, vasta viime vuonna vedettiin siihen sähköt.
 

HelaKammo

Vakionaama
Ja sitten sellainen mutta, että meillä oli Jämässä vastus ihan liian ylhäällä, ikäänkuin aivan viimeisenä hätävarana. Kuumaa käyttövettä kattilasta ei suihkuun saanut, kun lämmintä pannussa oli vain siellä ihan yläpäässä ja kierukan mitoituskin sille 80 asteen vedelle. Muistelen, että kierukka oli pystyssä ja yhteet päällä. Vaatisi siten tulistusvaraajan silti, että pärjäisi pelkällä vastuksella.
 

Jule

Vakionaama
Ja sitten sellainen mutta, että meillä oli Jämässä vastus ihan liian ylhäällä, ikäänkuin aivan viimeisenä hätävarana. Kuumaa käyttövettä kattilasta ei suihkuun saanut, kun lämmintä pannussa oli vain siellä ihan yläpäässä ja kierukan mitoituskin sille 80 asteen vedelle. Muistelen, että kierukka oli pystyssä ja yhteet päällä. Vaatisi siten tulistusvaraajan silti, että pärjäisi pelkällä vastuksella.
Niitä varavastuksiahan on tuollaisia varaajan yläpäässä olevia, mutta noiden ideahan on lähinnä estää tuvan jäätyminen ja toimia kuten suora sähkölämmitys.
 

tet

Hyperaktiivi
Ja sitten sellainen mutta, että meillä oli Jämässä vastus ihan liian ylhäällä, ikäänkuin aivan viimeisenä hätävarana. Kuumaa käyttövettä kattilasta ei suihkuun saanut, kun lämmintä pannussa oli vain siellä ihan yläpäässä ja kierukan mitoituskin sille 80 asteen vedelle. Muistelen, että kierukka oli pystyssä ja yhteet päällä. Vaatisi siten tulistusvaraajan silti, että pärjäisi pelkällä vastuksella.

Jäspissäkin vastus on tulipesän yläpuolella, noin kattilan puolivälissä. Kyllä siitä silti lämmintä vettä saa, ei toki yhtä hyvin kuin öljyllä. Se lämmittää vain kattilan yläosan, mutta siellä yläosassa se käyttövesikierukkakin majailee. Ja ihan sama noin 80 astetta on asetuksena itsellä vastuksen termarissa, ja kyllä se vastus sitä lämpöä kattilassa pitää (vaikkakin vain puolessa vesitilavuudesta). Toki vastus lähtee nopeammin "tulille" kuin öljypoltin, jos pitkään laskee lämmintä vettä suihkussa.
 

Mikkolan

Vakionaama
Kun aikanaan Imatrankosken vesivoimalaitosta rakennettiin, sen sanottiin olevan viimeinen voimalaitos, joka Suomeen tullaan koskaan rakentamaan. Siitä riittäisi sähköä maamme tuleville sähkökäyttäjille "maailman tappiin".

Jännä juttu, miksi jokainen suurista sähköä kuluttavista hankkeista uutisoiva toimittaja omaa tämän saman ajattelutavan. Siis että sähköntuotantoa ei rakenneta koskaan lisää, ainoastaan kulutusta. Siksi sähkö "loppuu" toimittelijoiden jutuissa aina, kun jokin uusi kuluttaja starttaa.

Ilmeisesti Imatrankosken koko virtaama alkaa olla jo käytetty...
Muistan tuon kun ministeri juhlapuheessaan sanoi että "... tuottaa niin paljon sähköä ettei sitä kaikkea tulla koskaan suomessa tarvitsemaan".
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Muistan tuon kun ministeri juhlapuheessaan sanoi että "... tuottaa niin paljon sähköä ettei sitä kaikkea tulla koskaan suomessa tarvitsemaan".

Minkäslaisia tervaskantoja sitä oikein ollaankaan?

Imatran voimalaitos on rakennettu ja otettu käyttöön juuri ennen sotia, joskin kapasitettia on nostettu vielä vaiheittain paljon myöhemminkin. Sähkölle ilmeisesti löytyi Imatran jälkeen nopeasti kysyntää ja jo 50 -luvulla rakennettiin vesivoimaa sinne missä sitä nyt oli järkeävsti mahdollista rakentaa, mm. koko Oulujoki on rakennttu 50-luvulla. Sittemmin tahti on hiipunut, joskaan ei tyystin pysähtynyt.
 

pokeri

Aktiivinen jäsen
Minkäslaisia tervaskantoja sitä oikein ollaankaan?

Imatran voimalaitos on rakennettu ja otettu käyttöön juuri ennen sotia, joskin kapasitettia on nostettu vielä vaiheittain paljon myöhemminkin. Sähkölle ilmeisesti löytyi Imatran jälkeen nopeasti kysyntää ja jo 50 -luvulla rakennettiin vesivoimaa sinne missä sitä nyt oli järkeävsti mahdollista rakentaa, mm. koko Oulujoki on rakennttu 50-luvulla. Sittemmin tahti on hiipunut, joskaan ei tyystin pysähtynyt.
Ei olla tervasta, ja ollaan tosi kaukana Lapissa mutta lähelä Tervasta
 

Jule

Vakionaama
Itse en ainakaan kuulu siihen joukkoon ketä on halukas maksamaan 50% - 100% korkeampaa energiahintaa, kuin vuotta aiemmin.
Hyvä että joukossa on tahoja joka maksaa myös veroja mielellään.
En minäkään sähkön hinnan noususta henkilökohtaisesti pidä, vaikka ymmärrän sen olevan tervettä yleisen markkinan kannalta.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Varsinkaan miinushinnat ei ole tervettä. Kuten täällä ennakoitiin -- ei niin jalolle tuotteelle kuin sähkö ole ottajista pulaa, mikäli sitä pilkkahinnalla myydään.

Nopeasti ne katosivatkin.

Suomessa on merituulivoima pitkälti hyödyntämättä. Siellä on paljon potentiaalia, jos sähkön hinta tukee investointia.
 

Mikkolan

Vakionaama
Minkäslaisia tervaskantoja sitä oikein ollaankaan?

Imatran voimalaitos on rakennettu ja otettu käyttöön juuri ennen sotia, joskin kapasitettia on nostettu vielä vaiheittain paljon myöhemminkin. Sähkölle ilmeisesti löytyi Imatran jälkeen nopeasti kysyntää ja jo 50 -luvulla rakennettiin vesivoimaa sinne missä sitä nyt oli järkeävsti mahdollista rakentaa, mm. koko Oulujoki on rakennttu 50-luvulla. Sittemmin tahti on hiipunut, joskaan ei tyystin pysähtynyt.
Oisko 60-luvulla tullut tv-dokumentti, jossa tuo puhe oli, eli muistan sen puheen. En ole tervaskanto, ehkä kanto ( kaskessa) vai olisko parempi vaan myöntää että olen kääpä! ;)
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Nyt olematonta tuulivoimaa, ja meillä on maanantai, ydinvoimat eivät kaikki toimi, tuotannon vajausta yli 2500MW tällä hetkellä. Pörssisähkö kuitenkin lähellä ilmaista. Onko nyt niin ettei meidän omilla olosuhteilla ole enää mitään vaikutusta hintoihin, vaan ollaan pääsääntöisesti muiden maiden armoilla?
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko nyt niin ettei meidän omilla olosuhteilla ole enää mitään vaikutusta hintoihin, vaan ollaan pääsääntöisesti muiden maiden armoilla?
Voihan sen noin rumastikin sanoa. Sähkö on nyt keski- ja iltapäivällä suhteellisen edullista, kun sitä tuodaan Virosta ja Pohjois-Ruotsista edullisemman hinnan alueelta (jostakin syystä nimenomaan Etelä-Suomeen kaapelin kautta eteläisestä Keski-Ruotsista, missä sähkön vuorokausihinnat ovat kalliimpia. Ehkä sitä tuodaan alueelta SE2, missä Fortumilla on paljon vesivoimaloita, joissa varmaan kevättulvat nostavat virtaamaa?

Kun talvella sähkö on tyypillisesti halvinta öisin, näin kesäisin sähkö on halvinta tyypillisesti keski- ja iltapäivällä, ellei satu kovan tuulen piikkiä johonkin muuhun vuorokaudenaikaan.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Kun talvella sähkö on tyypillisesti halvinta öisin, näin kesäisin sähkö on halvinta tyypillisesti keski- ja iltapäivällä, ellei satu kovan tuulen piikkiä johonkin muuhun vuorokaudenaikaan.
Aivan, mutta tuntuu jotenkin hullulta että nyt ollaan aamutunneilla 21.4 01:00-8:00 välillä 11 - 18 c/kWh hinnoissa. Talvella kunnon pakkasillakaan ei yleensä ollut näin kallista. Eli tästä hommasta jotenkin puuttuu loogisuus. Vaikka otetaan huomioon menossa olevat huollot.
 

kotte

Hyperaktiivi
Talvella kunnon pakkasillakaan ei yleensä ollut näin kallista. Eli tästä hommasta jotenkin puuttuu loogisuus. Vaikka otetaan huomioon menossa olevat huollot.
Logiikka on siinä, että talvella kulutus on öisin elinkeinoelämässä ja osin kotitalouksissakin alhaisimmillaan (vaikka sähkölämpöä saattaakin öisin vastaavasti mennä enemmän) ja tuotantoresurssit ovat aika riippumattomia vuorokaudenajasta. Kesällä taas aurinko paistaa, eli tuotantoa tulee puolen päivän jälkeen (Suomen kesäajan mukaan) eniten, kun aurinko paistaa.

Suomessahan aurinkovoimaa on Fingridin arvion mukaan "vain" gigawatin verran, mutta Baltiassa jo taitaa olla enemmän ja etelämpänä on sitten Puola ja etenkin Saksa, missä kapasiteettia on monin verroin Suomen koko huippukulutuksen tai sähköntuotannon kokonaiskapsiteetin verran (mistä tuulivoima on tässä mielessä ylivoimainen, eli kapsiteettia on melkein saman verran kuin muuta tuotantokapasiteettia yhteensä). Baltian, Puolan, Saksan, Hollannin ja osin Etelä-Ruotsinkin aurinkovoiman tuotanto sitten tuo tännekin lisää sähköä ja ennen muuta helpottaa painetta muun tuotannon riittävyydelle.
 

pökö

Kaivo jäässä
Aivan, mutta tuntuu jotenkin hullulta että nyt ollaan aamutunneilla 21.4 01:00-8:00 välillä 11 - 18 c/kWh hinnoissa. Talvella kunnon pakkasillakaan ei yleensä ollut näin kallista. Eli tästä hommasta jotenkin puuttuu loogisuus. Vaikka otetaan huomioon menossa olevat huollot.
Ja kyllä se hullua onkin.

Sähköauton lataajankin arkirutiinit heittää häränpyllyä kun yöllä ladataan kalleinta sähköä jotta voi päivällä ajaa.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Just koplasin yösähkökytkennän pois, ei mitään järkeä käyttää yöllä kalliimpaa ja suurempipäästöisempää energiaa isommalla teholla. Yleissähkötariffi on siirrossa, sama hinta päivin ja öin.
 

huugo

Vakionaama
Edelleen, tuulituotantoennusteesta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ pystyy aika hyvin arvioimaan miltä hinta näyttää lähipäivinä
Totta tämäkin.

Eroina: Tuuliennuste tarjoaa muutaman päivän ja yhden muuttujan. Tuo koneoppimismalli huomio x kpl enemmän muuttujia ja tarjoaa näkyvyyttä pidemmälle. Näköjään tuuliennuste on jostakin saatavilla suht pitkäksi aikaa - sähkövatkaimen inputtina sellainen
Mutta molempi parempi.
 

ollikuhta

Vakionaama
Totta tämäkin.

Eroina: Tuuliennuste tarjoaa muutaman päivän ja yhden muuttujan. Tuo koneoppimismalli huomio x kpl enemmän muuttujia ja tarjoaa näkyvyyttä pidemmälle. Näköjään tuuliennuste on jostakin saatavilla suht pitkäksi aikaa - sähkövatkaimen inputtina sellainen
Mutta molempi parempi.
Onko kukaan jaksanut katsoa miten tuo vatkain osuu? Pidempien ennustemallien osumatarkkuus ei monessakaan asiassa tuo mitään lisäarvoa alkaen sääennusteista...
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Kun kaikkea sähköä ei myydä pörssin kautta, kuvaa pörssisähkön hinta vain osaa myydyn ja ostetun sähkön hinnasta. Kuinkahan suuri se osuus on?

Silloin kun pörssihinta nousee korkeaksi, voi pienenkin tarjouksen tekijän hintatarjous heilauttaaa tasapainohintaa merkittävästi.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Edelleen, tuulituotantoennusteesta https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/ pystyy aika hyvin arvioimaan miltä hinta näyttää lähipäivinä
Mutta kuten äsken todettiin ei meidän tilanne tuotannossa niinkään vaikuta enää meidän hintoihin. Välillä kun tuuli yltyy, ei hinta laske, ja sitten taas lähes ilmaista vaikka tyyntä lähes. Silti, jos Foreca ilmoittaa punaisia palloja, voi olla varma että hinta nousee.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Kun kaikkea sähköä ei myydä pörssin kautta, kuvaa pörssisähkön hinta vain osaa myydyn ja ostetun sähkön hinnasta. Kuinkahan suuri se osuus on?

Silloin kun pörssihinta nousee korkeaksi, voi pienenkin tarjouksen tekijän hintatarjous heilauttaaa tasapainohintaa merkittävästi.
Pörssin kautta foorumilla on mainittu kulkevan 75 % sähkön tukkukaupasta, johon kuluttajat osallistuvat vain välillisesti myyntiyhtiöiden kautta. Foorumilla on ollut myös, että pörssikauppaan osallistuu saman konsernin tuotanto- ja myyntiyhtiö, jolloin konsernitasolla hinnalla ei ole niin suurta merkitystä.

Pienen määrän tarjouksella on kokoaan suurempi merkitys sopivassa paikassa johtuen sähköpörssin hintamekanismista. Ei ole virallisesti viitteitä, että tarjouksilla koetetaan vedättää hintaa johonkin suuntaan, vaan että tarjoukset perustuvat tuotantokustannuksiin. Alla on esim. tämän aamun hintatarjoukset, jossa lukuisat pienet tarjoukset osuvat oletettuun hintapisteeseen. Tarjousmäärä näyttää voivan olla alle 1 MW. Tarjouskäyrät sitten liikkuvat horisontaalisesti riippuen flowbasen laskennasta siirtoyhteyksien mukaan.
1776758494934.png
1776758553763.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pörssin kautta foorumilla on mainittu kulkevan 75 % sähkön tukkukaupasta

JOo, varmaan fuurumilla, joo. TVO:n tuotanto on 3,38 GW, kaikki ydinvoimaa eli suunnilleen 30% kulutuksesta, riippuen mihin vuoden aikaan tarkastelee. Tämä menee suoraan TVO:n omistajille, jotka toki voivat sen myydä miten haluavat mutta useimmat tarvitsevat sen itse (esim. UPM) eikä se päädy mihinkään kierrätykseen. Erilaisia omistuksia on sitten kaikilla metsäyhtiöillä ja muilla suurkuluttajilla ja suurilla energian myyjillä kuten mm. Helenillä vesivoimassa ympäri Suomea.
 
Back
Ylös Bottom