Sähkön hinnan kehitys

[fraatti]

Energiavirastolta tuli tuollainen julkaisu aiheeseen liittyen.

Kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta nousi 25,1 prosenttia vuonna 2021, sähkölämmittäjien lasku kasvoi 35,3 prosenttia. Sähköenergia kallistui voimakkaasti, mutta siirtohinnat olivat viime vuoden pienessä laskussa.

Sähkön tukkumarkkinahintojen voimakas nousu näkyi vuoden loppupuolella etenkin sähkösopimuksen uusijoille – uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushinnat nousivat kotitalouksille 48,3 prosenttia ja sähkölämmittäjille jopa 108,5 prosenttia. Uusien kaksivuotisten määräaikaisten sopimusten hinnat nousivat kotitalouksille 77,6 prosenttia ja sähkölämmittäjille 84 prosenttia. Myös toimitusvelvollisuushinnat nousivat jyrkästi: kotitalouksille 59,7 prosenttia ja sähkölämmittäjille 72,8 prosenttia.

Kotitalouksien sähkölasku kallistui neljänneksen vuonna 2021 - jyrkin muutos sähkölämmittäjän laskussa | Energiavirasto

energiavirasto.fi

 

[fraatti]

Taitaa aikaa aika monella pörssisähkönkäyttäjällä jäädä seuraamatta se sähkön hintakehitys ja luotetaan vain siihen että tekemättä mitään myös lopputulos on edullinen. Loppujen lopuksi valtaosa ihmisistä ei taida ymmärtää yhtään mitään sähkön hinnan muodostumisesta. Heitä ei kiinnosta ja ehkä jotain muutakin mielenkiintoisempaa saattaa monella olla.

Kyllä se tästäkin jutusta paistaa läpi.

Matkailuyrittäjä Esa ei ollut uskoa silmiään - postiluukusta pamahti 12 000 euron sähkölasku: "Huijattu olo"

Pörssisähkön hinnannousu on matkailuyrittäjän mukaan murentanut koko liiketoiminnan pohjan.

www.iltalehti.fi

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuskinpa tuo on koskaan erityisen hyvin sopinut tuommoiseen suorasähkölämmitykseen, missä kulututusta ei voi ohjata mitenkään. Liekkö edes kuumavesivaraajille ajastusta. Itse uskalsin aikoinaan lähteä tuota kokeilemaan koska minulla on vaihtoehto eli mahdollisuus lämmittää öljyllä.

Hinnannousu otsikoitakin voi repiä kun valitsee sopivasti lähtötason. 2015-2016 maksoin sähköenergiasta 5,15 s/kWh + 0,95 €/kk. Tähän verrattuna hinnan nousu nyt ei kovin paljon ole (5,79 s/kWh + 3,99 €/kk, marraskuussa -21 tehty sopimus) mutta siirtohinnat ovat toki nousseet, varsin sen kiinteä osuus.

 

[fraatti]

https://twitter.com/x/status/1509890719447752712

 

[tj86430]

Energiavirastolta tuli tuollainen julkaisu aiheeseen liittyen.

Kotitalouksien sähköstä maksama kokonaishinta nousi 25,1 prosenttia vuonna 2021, sähkölämmittäjien lasku kasvoi 35,3 prosenttia. Sähköenergia kallistui voimakkaasti, mutta siirtohinnat olivat viime vuoden pienessä laskussa.

Sähkön tukkumarkkinahintojen voimakas nousu näkyi vuoden loppupuolella etenkin sähkösopimuksen uusijoille – uusien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten tarjoushinnat nousivat kotitalouksille 48,3 prosenttia ja sähkölämmittäjille jopa 108,5 prosenttia. Uusien kaksivuotisten määräaikaisten sopimusten hinnat nousivat kotitalouksille 77,6 prosenttia ja sähkölämmittäjille 84 prosenttia. Myös toimitusvelvollisuushinnat nousivat jyrkästi: kotitalouksille 59,7 prosenttia ja sähkölämmittäjille 72,8 prosenttia.

Kotitalouksien sähkölasku kallistui neljänneksen vuonna 2021 - jyrkin muutos sähkölämmittäjän laskussa | Energiavirasto

energiavirasto.fi

katso liitettä 76530
katso liitettä 76531
katso liitettä 76532
katso liitettä 76533
katso liitettä 76534
katso liitettä 76535
katso liitettä 76536

Tanska osaa kyllä verottaa - Euroopan halvin sähkö ennen veroja, toiseksi kallein verojen jälkeen.

 

[fraatti]

https://twitter.com/x/status/1520044714128465921

 

[Mikkolan]

https://twitter.com/x/status/1520044714128465921

Pelkkä yksikköhinta on vain osatotuus. Parempi olis verrata vaikka niin että paljonko %:na tuloista menee sähkön käyttöön. Kylmässä suomessa lämmitetään paljon sähköllä ja sähköavusteisesti, sakut ovat lämmittäneet kaasulla. Laskun loppusumma ei naurata jos sähköä kuluu paljon vaikka yksikköhinta olis hiukan halvempi kuin muilla.

 

[Mekaniker]

Tuleva talvi voi olla viileän oloinen monessa taloudessa, sähköstä kun joutuu maksamaan 40<->50cnt/kWh kaikkine lisineen ei anna aihetta juhlimiseen
-20 astetta täällä tekee noin 150kWh/vrk joten se on helppo ynnätä mistä pitää vähentää..

Tuo pellettipoltin alkaa olla todella kiinnostava lisäosa puukattilaan monella?

Saksassa taitaa vapautua myyntiin runsaasti BHKW-laitteistoja kun kaasun hinta kWh kohden ylittää kevyen polttoöljyn heillä
Aiemmin ne ovat myyneet sähköä verkkoon ja lämmittäneet talonsa hukkaenergialla:
Video saksaksi

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

https://twitter.com/x/status/1520044714128465921

Niinppä niin. Kyllä se kalleus näkyy täällä suurempana lämmitystarpeena.

 

[Esäätäjä]

Tuleva talvi voi olla viileän oloinen monessa taloudessa, sähköstä kun joutuu maksamaan 40<->50cnt/kWh kaikkine lisineen ei anna aihetta juhlimiseen
-20 astetta täällä tekee noin 150kWh/vrk joten se on helppo ynnätä mistä pitää vähentää..

Tai sitten ottaa vaan sen kiinteähintaisen sähkön...

 

[fraatti]

Pelkkä yksikköhinta on vain osatotuus. Parempi olis verrata vaikka niin että paljonko %:na tuloista menee sähkön käyttöön. Kylmässä suomessa lämmitetään paljon sähköllä ja sähköavusteisesti, sakut ovat lämmittäneet kaasulla. Laskun loppusumma ei naurata jos sähköä kuluu paljon vaikka yksikköhinta olis hiukan halvempi kuin muilla.

Tässä on ostovoimakorjattu hinta. Suomessa on sähkö halvinta Norjan kanssa. Tosin etelänorjassa tilanne on muuttunut tämän jälkeen dramaattisesti.

In Map 1, electricity prices for household consumers in the second half of 2021 are shown in purchasing power standard (PPS) grouping the available countries in six categories, with electricity price categories ranging from above 26.9 PPS per 100 kWh to below 15.3 PPS per 100 kWh. The final burden for the consumer depends on their own consumption. Electricity prices based on purchasing power standard were highest in Romania (31.0) and Spain (30.0). The lowest electricity prices based on the purchasing power standard were observed in the Netherlands (12.5) and Finland (14.5).

Ja tässä on sähkön hintakehitys EU alueella.

Electricity price statistics - Statistics Explained

EU statistics on electricity prices for households and non-households analyse their evolution and the differences between countries.

ec.europa.eu

Tuossa vielä vertauluksi kaasunhinta. Saattaa olla että tämäkin on noussut tämän tilaston jälkeen koska tuossa ei näy mitään kummempaa piikkiä vielä.

Natural gas price statistics - Statistics Explained

EU statistics on the development of natural gas prices for household and non-household consumers within the European Union (EU).

ec.europa.eu

 

[fraatti]

Voiko sähkönkulutus kaksinkertaistua jo vuoteen 2035 mennessä? Katsaus Suomen sähkönkulutuksen kasvuajureihin

Thread by @Mikko_Heikkila on Thread Reader App

@Mikko_Heikkila: Voiko sähkönkulutus kaksinkertaistua jo vuoteen 2035 mennessä? Katsaus Suomen sähkönkulutuksen kasvuajureihin 1/x Suomen nykyinen sähkökulutus on ~85 TWh vuodessa. Kulutus on pysynyt samassa suuru...…

threadreaderapp.com

 

[VesA]

Voiko sähkönkulutus kaksinkertaistua jo vuoteen 2035 mennessä? Katsaus Suomen sähkönkulutuksen kasvuajureihin

No on se aikamoista hihasta pudottelua jolla on aina saatu +1. Muutama vetyä tarvitseva terästehdas tarvitsisi äkkiä paljon jos sellaisia alkaa ilmestyä.

 

[fraatti]

Kuva kertoo oleellisen

https://twitter.com/x/status/1543478639169536000

 

[mobbe]

Näyttää sitä että on panostettava kulutuksen säästämiseen sekä sitä että sähköautoa ei hankita ei maalämpöä ei vilppiä ilp toki on ja järkevä kesät talvet ja yhdessä takan kanssa selviää jo lämmityksistä pitkälle ja öljy hoitaa loput

 

[huugo]

sähköautoa ei hankita

Kannattaa laskea sähköauton hankkiminen uudelleen. 20 sentinkin hinnoilla yhä halvempaa kuin fossiilisilla. Raja menee jossakin tasolla 50 senttiä / kwh.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kannattaa laskea sähköauton hankkiminen uudelleen. 20 sentinkin hinnoilla yhä halvempaa kuin fossiilisilla. Raja menee jossakin tasolla 50 senttiä / kwh.

Entäs se TMA verrattuna pensa autoon...
20 vuotiaita sähköautoja lie saanee joskus halvalla, mutta eihän niillä mitään enää tee siinä vaiheessa.
20 vuotiaita bensa-autoja saa edullisesti, niillä voi ajella vielä pitkän tovin.

 

[huugo]

Entäs se TMA verrattuna pensa autoon...
20 vuotiaita sähköautoja lie saanee joskus halvalla, mutta eihän niillä mitään enää tee siinä vaiheessa.
20 vuotiaita bensa-autoja saa edullisesti, niillä voi ajella vielä pitkän tovin.

Ymmärsin sitten väärin tuon viittauksen kalliiseen sähkönhintaan ja siitä johtuvaan sähköauton houkuttelevuuden vähenemiseen.

Jos tykkää ajella 20v vanhalla autolla, niin kannattaa ajella 20v vanhalla autolla.

Jos ei tykkää, ja jos kilometrejä tulee yli 20tkm niin kannattaa laskea läpi josko bensan sijaan kannattaa maksaa vaikka lyhennyksiä / liisaria uuteen sähköautoon. Suht pienellä lisarahalla saa uuden auton alle.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Jos tykkää ajella 20v vanhalla autolla, niin kannattaa ajella 20v vanhalla autolla.

Ei se ole köyhälle kansalle valintakysymys, vaan raha ja pääsemiskysymys.
On pakko tyytyä 20 vuotiaaseen.

Sähkäauton "halpa" käyttökustannus ei paljon auta, jos auton hankintaan menee vaikka parin vuoden budjetti.
Köyhällä kansalla voi olla jo ennestään vuosikymmenien lyhennyksiä alla, lisää ei haluta/anneta.

Ja toisaalta, nämä sähköautot on siinä 15-20 vuoden iässä pitkälti paalissa.
Vanhoilla bensakäyttöisillä yms voi olla vielä toinen mokoma edessä.

Ja miten käy sähkön hinnan suhteessa öljyyn, jos öljyn kulutus laskee.
Eikä tuo sähkön hinnan/saatavuuden tilanne nytkään oikein vakuuta.

Varoitellaan sähköpulasta... Että ehkä pääsee sähköautolla töihin/asioille/kouluun/jne, ehkä ei.
No öljynkin loppumisesta on huhuiltu jo ainakin 30 vuotta, saa nähdä milloin se sitten oikeasti loppuu.

 

[pökö]

Ei se ole köyhälle kansalle valintakysymys, vaan raha ja pääsemiskysymys.
On pakko tyytyä 20 vuotiaaseen.

Se on köyhälle kansalle myös lataamiskysymys. Missä se liisattu tai uusi sähkis ladataan kerrostalolähiössä kun omaa tolppaa ei ole?

On se muutenkin aika kovaa säästämistä hankkia 50000 e sähkis velaksi esim 10000e avensis-kokoisen auton tilalle. Jos bensaan nyt menee esim 100-150e kuussa niin enempää ei sähkis säästä.

 

[Mikkolan]

Ite en oikein tykkää että toimivia, vaikkakin vanhoja, laitteita hylätään "muodin vuoksi". 20-vuotias avensis on hintansa lisäksi kuolettanut myös valmistuksen aikaiset päästönsä.
Monesti perheissä tarvitaan 2 autoa koska toinen lähtee aamulla itään- ja toinen länteen päin, lisäksi lapset jonnekkin päin. Kun autot ovat vanhoja ja kilometrejä tulee vähän niin se on edullisin vaihtoehto hinnan ja päästöjen suhteen.

Erilaisten ajatuskikkailujen tuloksena voidaan sanoa että ihmisten päästöjä voi mitata myös "euroekvivalenttina" eli aina kun tuhlaat euron mihin tahansa niin aiheutat noin 2 kg hiilaripäästön. 1000 euron auto vs 50 000 euron auto !

 

[fraatti]

Se on köyhälle kansalle myös lataamiskysymys. Missä se liisattu tai uusi sähkis ladataan kerrostalolähiössä kun kun omaa tolppaa ei ole?

Nykymuodossa suunta näyttää olevan menossa siihen että missä se auto säilytetään kun parkkipaikkaa ei ole. Ilmeisesti oletettaan että tarvetta liikkua muualla kuin mihin julkiset vie ei ole.

Uusi asuinalue rakennettiin rantamaisemiin, mutta vain puolelle on autopaikka – ekoteko vai huonoa suunnittelua?​

Pirkkalan Soljaan ei kutsuta vieraita kylään: 1500 asukkaan lähiössä autopaikkoja on vain puolelle ja vieraspaikkoja 40. Kunnasta muistutetaan, että alueelle kulkee hyvin julkiset liikenneyhteydet.

Uusi asuinalue rakennettiin rantamaisemiin, mutta vain puolelle on autopaikka – ekoteko vai huonoa suunnittelua?

Pirkkalan Soljaan ei kutsuta vieraita kylään: 1500 asukkaan lähiössä autopaikkoja on vain puolelle ja vieraspaikkoja 40. Kunnasta muistutetaan, että alueelle kulkee hyvin julkiset liikenneyhteydet.

yle.fi

Tosin Saksalaiset ovat tässäkin edellä.

 

[kotte]

Uusi asuinalue rakennettiin rantamaisemiin, mutta vain puolelle on autopaikka – ekoteko vai huonoa suunnittelua?

Väittäisin, että rakennuttajan kannalta on hyvää suunnittelua, kun alueelle voi ahtaa enemmän kaikkein katteellisinta rakennusmassaa ja säästää sellaisesta, jonka rakentaminen maksaa paljon, mutta josta ei katetta ole totutusti voinut vastaavasti kiskoa. Totuushan on aina ennenkin paljastunut muutaman vuoden kuluttua, kun kaikki nurmikot, puistikot, jalankulku- ja -pyörätiet ovat pullollaan väärin pysäköityjä autoja, minne ei kunnallista pysäköinninvalvojaa vallitsevan lain perusteella saa ja mitä parkkipatetkin toimeksiantoalueena vierastavat, kun heidänkin toimintamahdollisuuksiaan rajoitetaan lainsäädännöllä tai sen tulkinnalla. En suoraan sanoen usko, että parkkipaikkojen puute rajoittaa riittävästi halua ja mahdollisuuksia auton omistamiseen, vaan pysäköintitilan puutetta paikataan röyhkeämmällä ja laajemmalla oman käden oikeutuksella, jonka edessä yhteisössä nostetaan kädet pystyyn.

Kielto pysäköidä autoja kadunvarteen ei ole uusi asia täällä päin. Ruotsissa noin on tehty jo vuosikymmeniä sitten, samoin varsin laajalti Espoossa. Uusi asuntorakentamisen ahne ahtamistyyli vain on rapauttanut tuotakin perusteltua käytäntöä. Samalla on tehty mahdottomaksi helppo siirtymä sähköautoiluun, kun lataamismahdollisuuksien järjestäminen on tullut vaikeaksi.

 

[fraatti]

Väittäisin, että rakennuttajan kannalta on hyvää suunnittelua, kun alueelle voi ahtaa enemmän kaikkein katteellisinta rakennusmassaa ja säästää sellaisesta, jonka rakentaminen maksaa paljon, mutta josta ei katetta ole totutusti voinut vastaavasti kiskoa. Totuushan on aina ennenkin paljastunut muutaman vuoden kuluttua, kun kaikki nurmikot, puistikot, jalankulku- ja -pyörätiet ovat pullollaan väärin pysäköityjä autoja, minne ei kunnallista pysäköinninvalvojaa vallitsevan lain perusteella saa ja mitä parkkipatetkin toimeksiantoalueena vierastavat, kun heidänkin toimintamahdollisuuksiaan rajoitetaan lainsäädännöllä tai sen tulkinnalla. En suoraan sanoen usko, että parkkipaikkojen puute rajoittaa riittävästi halua ja mahdollisuuksia auton omistamiseen, vaan pysäköintitilan puutetta paikataan röyhkeämmällä ja laajemmalla oman käden oikeutuksella, jonka edessä yhteisössä nostetaan kädet pystyyn.

Kielto pysäköidä autoja kadunvarteen ei ole uusi asia täällä päin. Ruotsissa noin on tehty jo vuosikymmeniä sitten, samoin varsin laajalti Espoossa. Uusi asuntorakentamisen ahne ahtamistyyli vain on rapauttanut tuotakin perusteltua käytäntöä. Samalla on tehty mahdottomaksi helppo siirtymä sähköautoiluun, kun lataamismahdollisuuksien järjestäminen on tullut vaikeaksi.

Jep, kanakopit ovat kieltämättä varmaan rakennuttajan kannalta parhaita.
KAUPUNKIMAANTIETEEN professori Mari Vaattovaara on jo pidempään ihmetellyt rakennusliikkeiden intoa rakentaa pienasuntoja.
– Kaikki eivät voi muuttaa asumaan kymmenen neliön asuntoon, Vaattovaara sanoo.

Moni sen jo sanoo ääneen: Suomessa rakennetaan vääränlaisia asuntoja

Rakennusteollisuus perustelee pienten asuntojen suurta määrää yhteiskunnan sinkkuuntumisella ja dinkkuuntumisella. Professori ihmettelee pitkiä, kapeita ja pimeitä "hotellihuoneita".

www.is.fi

 

[fraatti]

Vattenfallin toimitusjohtaja toteaa haastattelussa että suuret hinnanvaihtelut ja korkea sähkönhinta tulee pysymään Euroopassa seuraavien vuosien ajan vaikka sota loppuisi heti.

High power prices will last for years – Vattenfall CEO | Montel

(Montel) Europe will likely see extremely high and volatile power prices for several years even if the war in Ukraine were to end tomorrow, the CEO of Sweden’s Vattenfall told Montel on Monday.

www.montelnews.com

 

[Espejot]

Demokratian heikkous on demokratia ja sitä on vaikea ennustaa. Nopeat muutokset ovat mahdollisia kun äänestävät massat siirtyvät laidasta toiseen joten mitä tahansa voi tapahtua.

 

[pamppu]

Ja toisaalta, nämä sähköautot on siinä 15-20 vuoden iässä pitkälti paalissa.
Vanhoilla bensakäyttöisillä yms voi olla vielä toinen mokoma edessä.

Jos nyt liikennettä katsoo, niin aika vähän on enää viime vuosituhannen (20+ ikäisiä) vehkeitä liikkeellä. Ja kun otetaan vaikka 2015- vuosiluvun autot, niin veikkaan että entistäkin vähemmän niitä on 20+ ikäisinä liikkeellä, koska niiden viheliäinen saastetekniikka ja muut sähköhimmelit tekee niistä kannattamattomia ja kalliita korjattavia ja vie ne paaliin just ihan samassa iässä kuin sähköautotkin menee. Ellei nopeammin. Mahtaako 2050 vuonna olla ainoatakaan 2020 autoa menossa museorekisteriin…

 

[VesA]

Jos nyt liikennettä katsoo, niin aika vähän on enää viime vuosituhannen (20+ ikäisiä) vehkeitä liikkeellä. Ja kun otetaan vaikka 2015- vuosiluvun autot, niin veikkaan että entistäkin vähemmän niitä on 20+ ikäisinä liikkeellä, koska niiden viheliäinen saastetekniikka ja muut sähköhimmelit tekee niistä kannattamattomia ja kalliita korjattavia ja vie ne paaliin just ihan samassa iässä kuin sähköautotkin menee. Ellei nopeammin. Mahtaako 2050 vuonna olla ainoatakaan 2020 autoa menossa museorekisteriin…

Ei niitä vanhoja dinoja täällä meilläpäin ole kuin etnisillä vähemmistöillä. Sähköautojen ikää on paha ennustaa - nehän ovat paljon yksinkertaisempia ja halvempia ylläpitää, eikä ole mitenkään mahdotonta, että eniten myydyille saa kohta kolmannen osapuolen akkuja halvalla ja sitten taas ajetaan pitkään. Toistaiseksi kutakuinkin kaikilla sähköautoilla on akkutakuu voimassa, markkinaa ei vielä ole monellekaan mallille, mutta esmes Leafin akkuhinnat ovat olleet aika kohtuullisia.

 

[pökö]

Kai noihin muutakin vikaa voi tulla kuin akku, vai onko ne ikialumiinista tehtyjä?

 

[VesA]

Kai noihin muutakin vikaa voi tulla kuin akku, vai onko ne ikialumiinista tehtyjä?

Ruoste niihinkin tehoaa ja alustan osia menee - mutta konepellin alla ei huollettavaa juuri ole, 12V akkua saa vaihtaa ja ehkä jäähdytysnesteitä. Viat sitten erikseen. Aika paljon ratkaisee otetaanko Teslan linja vai seurataanko polttisten varaosameninkiä.

 

[fraatti]

Karkkolainen tuumailee että onko euroopassa harjoitetulla energiapolitiikalla merkitystä korkeisiin hintoihin? Saksan energiakäänne on jo näyty ja sen vaikutus hintaan.

Pekka Tiusanen kommentoi sivullaan Nord Poolin maanantain seuraavan päivän hintanoteerausta, jossa syntyi uusi Suomen ennätys. Kommentoin siellä, mutta laitan tähän omalle sivulle sekä Pekan postauksen tekstin, oman kommenttini että Energiaviraston sivulta hakemani tarjoussähkön keskihinnan kehitystä kuvaavan hintataulukon parilta vuodelta. Se on hintakartan lisänä toisena kuvatauluna tässä postauksessa.
Näin Pekka kirjoitti. ”Tähän on tultu: maanantaina 11.7. Suomessa käytetään Euroopan kalleinta pörssisähköä. Päivän keskihinta on 415,65 euroa/megawattitunti, kansanomaisemmin sanottuna 41,6 senttiä/kilowattitunti. Suomessa maanantain kalleimmat tunnit ovat yli 50 snt/kWh ja halvimmat 23,4 snt/kWh. Ranskan 384,10 ja Saksan 372,60 eur/MWh:n keskihinnat ovat tavanomaisia näissä maissa, mutta meillä kesäaikainen yli 41 snt/kWh on Suomen ennätys.
Miksi pörssisähkö on juuri nyt ennätyskallista? Päällimmäisimpänä syynä on TVO:n OL1:n viallisen polttoaineen vaihto, OL1:n lähes 700 megawattia ovat pois tuotannosta arvion mukaan ensi lauantaihin asti. Muita syitä ovat venäläisen sähköntuonnin lopetus, Pohjoismaiden tavanmaista heikompi vesitilanne ja vähätuulisuus. Viikon mittaan kovia sähkön hintoja on tulossa jatkossakin, jollei tuulivoimaa saada reippaasti.”
Näin sitä kommentoin Pekan postauksen kommenttiketjussa: ”Nykyiset sähkön pörssihinnat asettuvat perspektiiviin, kun katsoo samaa hintaa hieman pitemmältä ajalta. Nord Poolin seuraavan päivän Suomen alueen hintanoteeraus oli kesäkuussa keskimäärin 140,10 euroa MWh, koko viime vuonna keskimäärin 72,34 euroa MWh ja vuonna 2020 keskimäärin 28,02 euroa MWh. Maanantain noteeraus oli siis lähes 15 kertaa korkeampi kuin toissavuoden keskihinta.
Pekka, en sanoisi, että Saksan ja Ranskan hintanoteeraukset ovat tavanomaisia niille, sen enempää kuin Suomenkaan hinta. Saksan kesäkuun seuraavan päivän sähkön keskinoteeraus oli 218,03 euroa MWh ja Ranskan 248,40 euroa MWh, kun ne kaksi vuotta sitten, siis 2020 kesäkuussa, olivat 26,18 euroa MWH ja 25,79 euroa MWh.
Ukrainan sota selittää osan energian hintojen noususta. Hinnat kuitenkin lähtivät nousuun jo selvästi ennen sitä. Olisi kiinnostavaa tietää myös se, miten Euroopassa harjoitettu energiapolitiikka todella vaikuttaa energian hintatasoon. Kuka selvittäsi asian, vai onko se poliittisten päättäjien kannalta liian kiusallista?
EU:n energiapolitiikka ei ole onnistunut kovin hyvin. Korkeat hinnat näyttävät kestävän pitkään.”
Kerrostaloasukkaan (K1) sähkön tarjoushinta on Energiaviraston mukaan puolessatoista vuodessa keskimäärin noin kolminkertaistunut. Nykyisen seuraavan päivän pörssisähkön markkinahinnan ja tarjoushintojen ero kuitenkin näyttää olevan aika suuri.
Mitä se merkitsee kuluttajahintojen kehityksen kannalta? Ja mitä se merkitsee sähkön myyjille? Pörssihinnalla sähköä myyvät sähköntuottajat tekevät tietysti tiliä ja omakustannushinnalla sähköä saavat tuotantoyhtiöiden osakkaat saavat edullista sähköä pörssihintaan verrattuna.
Kuluttajat näyttävät joutuvan aika ahtaalle. Kuten joulukuussa kerrottiin, Energia 247 -yhtiö lopetti sähköntoimitukset kaikille 16 000 asiakkailleen. Asiasta kerrottiin asiakkaille vain kahden päivän varoitusajalla. Onko muita vastaavia tapauksia tulossa? Itse tuotettua sähköä myyvä yhtiö saa toki kulunsa reippaasti peitetyksi ja tekee varmasti tulosta.
Muuten olen sitä mieltä, että massiivinen eurooppalainen ydinvoiman rakennusohjelma on välttämätön kohtuuhintaisen ja varman sähköhuollon turvaamiseksi Olemassa olevat ydinvoimalat ovat hyvin kannattavia ja uusi ydinvoima sekä teknisesti että taloudellisesti kilpailukyinen, päästötön ja varma sähkön tuotantomuoto.
TVO:n tuotantokustannus on luottoluokittaja Fitch Ratingsin maalikuisen luokituskatsauksen mukaan noin 20 euroa MWh ja se nousee OL3:n myötä noin 30 euroon. Sitä voi verrata oheiseen (kuva 3) Fraunhoferin tuotantokustannuslaskelmaan muista tuotantomuodoista, jossa ydinvoima ei ole mukana, kun vertailun on saksalaisen tutkimuslaitoksen tekemä.
Fitchin tiedotteesta: TVO's current production cost is about EUR20/MWh. The blended production cost, which includes capital costs, is estimated to increase to about EUR30/MWh when OL3 comes onstream. Nord Pool futures for the Finnish area trend around EUR45/MWh for 2023-2025, indicating positive value creation once OL3 starts production.
PS Franhoferin kuva on sen vetran vanha, että kaasun ja hiilen hinta on sen jälkeen noussut rajusti.

Linkki kirjoitukseen: https://www.facebook.com/heikki.karkkolainen/posts/pfbid0x8716W7rL63C3Cno1uFYVUZE75uyKQUdNN6PenyqW11gJJedMHKkQcUFF7J8Hjoql?__cft__[0]=AZXqKByU2abKhwzQwkq4wb-FhcnsuX2e2jh-2H252o8uXNAeA3ooUArnXfAAY5cZHK-IgSUHmoGT6E3ZDrXxntTw3oBypvbRUhxeEIU2jEX7jXCHoZ9DeaNNVVx5OqNUgBylCVGC7MdltOCy7HT1hQQh1OVtEWDoTlJo9Vwrh6BDCg&__tn__=,O,P-R

 

[jmaja]

On kyllä todella vaikea ymmärtää näitä hintoja. Jos vertaa nykyhetkeä 13.7.2020 (myös ma) tuotanto ja kulutus Suomessa on käytännössä täysin identtinen, lukuun ottamatta ydinvoimasta puuttuvaa 900 MW. Eli ei pitäisi olla mitään kallista tuotantoa Suomessa. Silti vuorokausihinnaksi saa täällä nyt 498 ja 2 v sitten 15 €/MWh: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Nyt tulee Ruotsista hurjasti sähköä Ruotsista ja hiukan Norjastakin. Yhteensä n. 2,5 GW. Mutta noissa hinnat ovat joko todella halpoja (3-11 €/MWh) tai 1/3 Suomesta (180 €/MWh). Sitten on se pikkuliru Eestistä, nyt 11 MW tuontia.

Siis aivan järjetön tilanne, jossa joku vetää välistä todellaa hurjasti. Eihän tuolla ole mitään tuotantoa, jonka kustannus olisi merkittävästi noussut kahdessa vuodessa, mutta silti hinta yli 30-kertainen. Tosin eihän tuota hintaa juuri kukaan maksa, paitsi kuluttajat.

 

[fraatti]

On kyllä todella vaikea ymmärtää näitä hintoja. Jos vertaa nykyhetkeä 13.7.2020 (myös ma) tuotanto ja kulutus Suomessa on käytännössä täysin identtinen, lukuun ottamatta ydinvoimasta puuttuvaa 900 MW. Eli ei pitäisi olla mitään kallista tuotantoa Suomessa. Silti vuorokausihinnaksi saa täällä nyt 498 ja 2 v sitten 15 €/MWh: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/

Nyt tulee Ruotsista hurjasti sähköä Ruotsista ja hiukan Norjastakin. Yhteensä n. 2,5 GW. Mutta noissa hinnat ovat joko todella halpoja (3-11 €/MWh) tai 1/3 Suomesta (180 €/MWh). Sitten on se pikkuliru Eestistä, nyt 11 MW tuontia.

Siis aivan järjetön tilanne, jossa joku vetää välistä todellaa hurjasti. Eihän tuolla ole mitään tuotantoa, jonka kustannus olisi merkittävästi noussut kahdessa vuodessa, mutta silti hinta yli 30-kertainen. Tosin eihän tuota hintaa juuri kukaan maksa, paitsi kuluttajat.

Huomenna ollaan yhtä suurta hinta-aluetta Suomesta Ranskaan asti tuossa aamupäivällä. Mikä sitten ikinä määrääkään hinnan. Miten tuo on muuten mahdollista kun suomen ja eteläisimmän ruotsin välillä ei mene kuitenkaan kaapelia vaan tuo se3 alueen eli jossa hinta on 189€?

Market Data | EPEX SPOT

www.epexspot.com

 

[jmaja]

. Miten tuo on muuten mahdollista kun suomen ja eteläisimmän ruotsin välillä ei mene kuitenkaan kaapelia vaan tuo se3 alueen eli jossa hinta on 189€?

Suomesta on ketju tuonne Eestin, Latvian ja Liettuan kautta.

Taitaa olla lähinnä nämä Baltian maat Suomen sähköhinnan syypää. Nehän ovat vielä enemmän riippuvaisia tuodusta sähköstä ja sitovat Suomen kalliiseen hintaan. Ei siihen välttämättä edes auttaisi OL1/3 käynnissäolo, kun tuonne Eestiin on kohtuu iso kaapeli.

 

[fraatti]

Suomesta on ketju tuonne Eestin, Latvian ja Liettuan kautta.

Taitaa olla lähinnä nämä Baltian maat Suomen sähköhinnan syypää. Nehän ovat vielä enemmän riippuvaisia tuodusta sähköstä ja sitovat Suomen kalliiseen hintaan. Ei siihen välttämättä edes auttaisi OL1/3 käynnissäolo, kun tuonne Eestiin on kohtuu iso kaapeli.

Jep, mutta mikäs tuo Puola tuossa välissä oikein on? Tuo näkyi jo edellisessä kuvassa ja ajattelin että "linkki" on poikki. Tässä kuitenkin sama kuva nordpoolista josta paljastuu tuo Puola. Ranskan ongelmat on kyllä tiedossa, huoltoseisakissa olevat ydinvoimalat ja lisäksi vielä jokien jäähdytysvesi taitaa olla liian kuumaa ydinvoimaloille.

edit. eikun hetkinen, eteläruotsi on kytköksissä Liettuaan ja Saksaan. Sieltä se yhteys tulee.

 

[mobbe]

Suomesta on ketju tuonne Eestin, Latvian ja Liettuan kautta.

Taitaa olla lähinnä nämä Baltian maat Suomen sähköhinnan syypää. Nehän ovat vielä enemmän riippuvaisia tuodusta sähköstä ja sitovat Suomen kalliiseen hintaan. Ei siihen välttämättä edes auttaisi OL1/3 käynnissäolo, kun tuonne Eestiin on kohtuu iso kaapeli.

Olet todennäköisesti oikeassa tosin tällä hetkellä viroon menee vain hitunen 38MW mutta Ruotsissa tulee se mitä letkuihin sopii vaje 2700MW OL1 (huoltoseisokki) OL3 (toive) joskus yhteensä 2500MW lähes kuittaavat vajeen jos Baltia ei pyydä lisää spot-hinta meille nyt 0,55e/kwh plus alv ei tää oikein hyvältä vaikuta mutta taputetaan Keski -ja Pohjoisruotsalaisille heillä sähkö sentin

 

[jmaja]

tosin tällä hetkellä viroon menee vain hitunen 38MW

Sehän se ongelma on. Pitää saada Estlink tukkoon, jotta ei olla samaa hinta-aluetta Baltian kanssa.

 

[kotte]

Pitää saada Estlink tukkoon, jotta ei olla samaa hinta-aluetta Baltian kanssa.

Jaaha, ehdotat lähdettävän Puten linjoille kumppanimaita kohtaan. Ei ole mahdollista. Baltiassa ei ole tapahtunut juuri mitään muuta kuin, että sähköä ei voi ostaa Venäjältä, Belarussialta ja Kaliningradista samaan tapaan kuin ennen eikä voi tuoda tuolta maakaasuakaan, jolla on ollut suuri merkitys Latviassa ja Liettuassa. Voimajohdot ovat kuten ennenkin paitsi Norjasta rakennetut uudet yhteydet Britanniaan ja Saksaan (mikä kyllä vaikuttaa tasapainoon). Vastavuoroisestihan Ruotsi katkaisisi Baltian yhteyksiä tehokkaamman yhteyden SE3:n ja Suomen väliltä, jolloin sähkön hinta todellakin pomppaisi Suomessa entistä korkeammalle.

Hinnat nousivat jo viime vuonna, kun Putte valmistautui nykyisiin erikoisoperaatioihin ja kuristi maakaasun varastointia myyntiyhtiöidensä hallinnassa oleviin varastoihin. Sähkömarkkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen, kun sähkö siirtyy maasta toiseen. Sitten on satunnaisia luonnonolosuhteista johtuvia tekijöitä, kuten taannoiset vähäiset sateet Norjassa ja huono tuulisuus (ehkä La Nina:n heijastumaa Tyyneltä Valtamereltä tai sitten ei), ydinvoiman vaikeudet Ranskassa ym.

EIhän hintataso markkinoilla riipu ollenkaan lyhyellä jaksolla tuotantokustannuksista alitarjonta- tai ylikysyntätilanteessa, vaan kysynnän ja tarjonnan laista: Hinta asettuu alimpaan tasoon, jolla kysyntä ja tarjonta asettuvat tasapainoon. Totta kai joku tekee mahtavasti voittoa, mutta mitä ehdotat tilalle? Pitäisikö siirtyä komentalouteen, jolla tasapaino saavutetaan kiertävillä sähkäkatkoilla. Hinnan alentaminen ei ainakaan rohkaise koipussiin pantujen hiilivoimaloiden ottamista uudelleen käyttöön tai poskettoman kalliin kaasun käyttöä sähkön tekoon. Kova hinta tekee myös mahdolliseksi maksaa alumiini- sun muille tehtaille siitä, että sammuttavat vähintään osan laitoksestaan kuluttamasta valtavia määriä sähköä omiin tarkoituksiinsa. Kova hinta ei ainakaan ole omiaan lisäämään kuluttajienkaan sähkönkäyttöä.

 

[jmaja]

Jaaha, ehdotat lähdettävän Puten linjoille kumppanimaita kohtaan

En suinkaan. Tarkoitan vaan tilannetta, että vasta silloin oltaisiin eri hinta-aluetta. Siis Estlinkissä menisi täysi kapasiteetti.

On mielestäni kohtuutonta, että kuluttajat maksavat sen viimeisen hinnan mukaan koko sähköstään. Eihän teollisuus sellaisia sopimuksia joudu tekemään.

Jotain on nyt markkinoilla pahasti rikki eikä se uskoakseni ole vain putte ja siitä riippuvat maakaasu ja sähköm

 

[kotte]

pahasti rikki

Kyllä, OL3 ja OL1 ja Ranskassa koko joukko lisää. Rakenteelliset ongelmat ovat pitkäaikaisempia, mm. päästömaksujen vaikutus (tavalla, jolloin Putten operaatiot vaikuttavat tehokkaammin). Suomessa tosin selitykseksi riittävät aivan omassa maassa tehdyt toimet (eli ripustautuminen Venäjältä, Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta saadun halvan ylijäämäsähkön varaan ja viinme kädessä tukeutuminen Baltian siirtokaapeleihin ja siellä palavaan kiveen ja Putten maakaasuun lisäsähkön tuottamiseksi, kun talvella sähkölämmitys alkaa haukata oikein kunnolla sähköä). Vanhat lauhdevoimalaitokset ja joukko muitakin on kannibalisoitu, kun niiden ylläpitoon ei kukaan ole halunnut satsata. Kädestä suuhun kun tavallaan eletään, pienkin laineikko kaataa veneen. Kaikissa naapurimaissa on melkoisesti ylimääräistä tuotantokapasiteettia, muttei Suomessa edes läheskään riittävästi, vaikka tuulivoimakin otetaan huomioon (ja sehän ei välillä tuota lainkaan).