Itse näen omassa mediakuplassani myös molempia "emme koskaan tule palaamaan edullisen sähkön aikaan" ja toisaalta "hinnat romahtavat tulevaisuudessa/Suomi on energiaomavarainen jonkun ajan päästä"
Sähkön hinnan kehitys
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Tulevaisuutta riittää pitkälle. Pelkkää tuulivoimaa ollaan rakentamassa Suomeen ja Ruotsiin aika paljon lisää, josta melko väistämättä seuraa aluksi se että vesivoimaa kuluu naapureissa vähemmän, hintoja nostava veden puute on epätodennäköistä. Ja sellaisia kelejä joissa tuulee 'tarpeeksi' on aina vaan useammin - tämä laskee hintoja pikkuhiljaa rakentamisen edetessä ja voi olla että talvi 23-24 on jo ihan kohtuuhintainen jos kelit eivät ihan pahaksi ala. Sitten tulee uusi hintapiikki: niitä tuotantolaitoksia joita varten tuulivoimaa on rutkasti tehty alkaa tulla kulutuspuolelle ja yhtäkkiä tuulivoima meneekin kiinteään hintaan jonnekin SSAB:lle ja pörssi jää ilman.. SSAB tosin on tainnut lykätä jo vuoteen 2026, mutta siellä on kaikenlaista pienempää tulossa nopsemmin.
- Keskustelun aloittaja
- #83
Itsekin epäilen että en tule enää sopimaan noin 4 snt/kWh kiinteää sopimusta vaan ne ajat ovat ohi. Oleellista kuitenkin on että lähitulevaisuudessa hinnat tulisivat laskemaan kohtuullisemmalle tasolle (5-10 snt/kWh) näistä aivan poskettomista hinnoista. Ja ilmeisesti mahdollisuudet siihen on olemassa.
Tulevaisuudessa tilannetta saattavat heitellä suuntaan jos toiseenkin uudet siirtolinjat Aurora line(2025), Est Link 3(? ~2030), Aurora line 2(? ~2030) sekä tietysti teollisuuden sähkökulutus josta Vesa jo mainitsikin.
Isossa kuvassa Fingridin visioissa sähköä myydään baltian maiden läpi keskieurooppaan ja kassakone kilisee. Riittävän "vahvojen" kaapeleiden vaikutuksen näkee jo etelä-Norjasta eli kalliit hinnat tulevat luokse. Siksi uudet siirtoyhteydet ulkomaille on Norjassa ja Ruosissa kirosana tällähetkellä. Ja perinteiseen suomalaiseen tapaan muiden virheistä ei opita enkä ihmettelisi vaikka maksaisimme lopulta Saksalaisten hullun energiapolitiikan hedelmistä. Toki tuottajat nauttisivat tilanteesta.
Nyt jos haluaa olla kaukaa viisas. Kannataa laittaa oma kulutus sille tasolle että pinkka kestää sen. Ja alkaa tekemään varauksia joilla voi olla omavaraisempi. Tää toki onnistuu paremmmin maalla kuin kaupunki/ taajama alueille, ai miksikö taajamissa ei voi tehdä mitä vaan rakennelmia (esim. Tuulimyllyjen telineitä jotka nousee puiden yläpuolelle/ sama aurinkopaneeleiden telineet). Voi alkka miettimää akkuja jos kulutus vrk pieni ja mahdollisuus latadata niitä halpaan aikaan ja kulutus tarvittaessa. Olihan täällä joku jo asentanut ulkovaloja 12/24 V järjestelmiin kun niissä saa kulutuksen (lampun ottovirta) pieni niin onnistuu toi optimoiminen
Maalla ei ole niin nogon nuugaa jos rakentaa tuulimyllylle / paneeleille korkeat telineen joista saa kaiken energian talteen + alkka miettiä misten sen tarvittavan loppu energian saa tehty järkevään hintaa itselle
Maalla ei ole niin nogon nuugaa jos rakentaa tuulimyllylle / paneeleille korkeat telineen joista saa kaiken energian talteen + alkka miettiä misten sen tarvittavan loppu energian saa tehty järkevään hintaa itselle
Mahtavasti kertyy pohjolassa nyt vesivoimaa altaisiin kun patoluukut pienellä ja Norjassa pumppuvoimalatkin lataa altaitaan.
Mutta se mikä puuttuu on varauskyky Suomessa. Voi jestas mikä hetki olisi ajaa lämpöä varastoon. Voi kun olisi 100m3 varaaja talon alla. Saisi ladattua muutamassa päivässä lopputalven lömmöt sinne.
Mutta se mikä puuttuu on varauskyky Suomessa. Voi jestas mikä hetki olisi ajaa lämpöä varastoon. Voi kun olisi 100m3 varaaja talon alla. Saisi ladattua muutamassa päivässä lopputalven lömmöt sinne.
Espejot
Hyperaktiivi
Onhan niitä ollut pitkin vuotta.
No tuo se hiukka polttelee mielessä. Tontilla olis mahdollista tehdä 30 metrinen ja 6-7 m syvä lämpövarasto eli 4000 m3. Sen eristäminen tulisi liian kalliiksi joten kerätään maalämpöpumpun tapaisella laitteella sitä karkuun pyrkivää lämpöä. Ja siihen keskelle 400 - 800 asteinen kivi/hiekka/tiili/betoni ydin. Kapasiteetti n. 2 MWh astetta kohti
Mitäs sillä lämmöllä nyt tekee? Eihän Suomessa juuri lämpöä tuoteta muuten kuin CHP:nä ja sieltä tuleva sähkö on nyt ollut kovastikin tarpeen. Toinen juttu sitten, kun kauko- ja teollisuuslämpö on vastusten ja lämpöpumppujen varassa.
Niin kyllähän se olisi mukavaa että kaukolämpöyhtiöillä olisi suuret lämpövarastot, joita ne lataisi silloin kun sähköä on ja se on halpaa. Eikä niin, että ne siirtää entistä enemmän tuotantoaan lämpöpumpuille, jotka tarvitsevat kokoajan sähköä.
Taitaa CHP voimaloiden aika olla ohitse menossa.
Suuret lämpövarastot olisivat namuja myös pienydinvoimaloiden pariksi, kun riittäisi pienemmät voimalat jos kesäajan ja leutojen kelien ylituotantoa saataisiin talteen.
Linnalahti
Jäsen
Fingridiltä hyviä uutisia sähköstä! Suomalaiset säästivät joulukuussa kymmenen prosenttia vuoden takaiseen verrattuna
Suomalaiset ovat jatkaneet sähkön säästeliästä käyttöä joulukuussa. Kantaverkkoyhtiö Fingridin alustavan laskelman mukaan joulukuussa 2022 sähkönkulutus oli Suomessa kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.
www.mtvuutiset.fi
Hyvä suomalaiset! Kohta siirtohintoja nostetaan saman verran.
Onko niitä ennen sitten rajoitettu vai miksi ei ole investoitu riittävästi? Tuo lause kuulostaa lähinnä siltä, että jos kansa ei maksa investointeja, niin niitä ei tehdä. Sitten jää vaan kysymykseksi, että miksi kansan pitäisi maksaa yksityisten investoinnit.
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Asiakas lopulta maksaa aina. Kuka muu se voisi olla kuin asiakas? = Kansa?
No kansa varmaan maksanut ne edelliset laitokset myös, eikä siihen ole tarvittu 10x hintoja.
Ihan lopulta joo, mutta sähköstä kuitenkin kotitaloudet käyttää vain 1/4 ja nyt näyttää kallistunut sähkö otettavan lähinnä vain heidän sähkölaskuilla.
Jos viittaat romutettuihin laitoksiin, taisi sähkö silloin olla suhteessa hinnaltaan luokkaa 10x yleiseen kustannustasoon verrattuna, mitä se oli silloin, kun laitokset kannattamattomina romutettiin? Pohjoismaisen ja venäläisen vesi, tuuli-, fossiili-ja ydinvoiman halpuus tekivät nuo kannattamattomiksi, joten oman suomalaisen tuotannon annettiin rapautua.
Eli investoimattomuudelle löytyy aina selitys. Ei investoitu tai investoitiin Venäjälle, koska se oli halvempaa (tai saksalaiseen hiileen, koska se oli kalliimpaa). Nyt ei investoida, jos joku vähääkään koskee nykyisiin satumaisiin voittoihin. Kieltämättä markkinat toimivat juuri kuten markkinat toimivat.
Nyt investointoidaan tuulivoimaan miljardeja. Ja aikaisemmin miljardit menivät atomivoimaan - kestänyt vaan hetken saada tuotantoon.
Verkkoa vahvistetaan isolla rahalla. Jakelu yhtiöt kaivavat kaapeleita kuin lainsäätäjä näin halusi.
Kyllä energian tuotantoon investoidaan miljardeja koko ajan Suomessakin.
2000MW Suomessa pois ja varmaan saman verran Suomen Lahden eteläpuolella Venäjän tuontia. Ihan naps vaan Ja tuon lisäksi kaasun uudelleen organisoituminen.
Markkina ja toimijat ketteriä ja nopeita - jos homma vuodessa tasottuu isosti
No vähän ristiriitaista tuo on. Toisessa kommentissa annettiin ymmärtää, että annettiin rapautua. Ja alkuperäisessä kommentissa uhattiin riskeillä investointien kaatumiseen, jos yhtään keikuttaa venettä. Eli miten se nyt sitten on?
Espejot
Hyperaktiivi
Ymmärsin että teollisuus ei halua kiviä kasattavan investointien tielle.
Viimeksi muokattu:
Epävarmuus on pahinta investoinille. Jos ei voi luottaa toimintaympäristöön niin investointeja ei tehdä. Pelkkä puhe yksityisten voittojen sosialisoinnista saa korvat hörölleen ja sormen ei-napin viereen.
Muutama viikko sitten on käyty aivan varmasti aika vauhdikkaita keskusteluita hintakatton liittyen. Ja vaikkapa pohdittu että mikä valtion rooli oikeasti on markkinataloudessa. Hintakatto on juuri tämmöinen liike. Onneksi se näyttää jäävän tussuksi...
Aika suuri joukko näistä investoijista ei pitänyt Venäjää minkäänlaisena riskinä. Nyt sitten ollaan karvat pystyssä, kun joku edes puhuu hintakatosta.
Näin se maailma muuttuu. Kertoo miksi investoijan kannattaa olla epäluuloinen. Oppia tullut miljarditolkulla - ei ihme jos kiukuttaa.
Toisaalta ottamalla riskejä voi ja pitää saada tuottoa. Miljardi-investoinnit energiaan ovat pitkäkestoisia ja riskit omanlaisiaan. Esim maariski jopa Suomessa iso - onneksi esim nato-päätös laski maariskiä isosti. Kunhan vielä menee maaliin saakka
Useita vuosia sitten Shellillä töissä ollut tuttu sanoi että he mitigoivat riskiä sillä että Venäjälle tehdyn sijoituksen pitää maksaa itsensä kolmessa vuodessa. Venäläisillähän on ollut tapana temppuilla ulkomaisten öljy-yhtiöiden kanssa niin että ulkkikset pystyttävät hankkeen ja sitten kun teknologia on paikallaan ja homma pyörii alkaa ennemmin tai myöhemmin joku veivaus jolla savustetaan kumppania ulos.
Inestoinnit tehdään aina rohkeiden sijoittajien rahoilla, mutta jos mahdollisuuksiin saada voittoja puututaan rajulla kädellä, into laimenee ja sijoitetaan vaikkapa tuulivoiman osalta Ruotsiin ja Norjaan (mikä oikeastaan sementoi nykytilanteen ongelmia entisestään).
Suomen voimatuotannon laitteistoja ajettiin alas kovalle kädellä 20 ... 5 vuotta sitten lauhdevoiman osalta ja sen jälkeen on jatkettu lähinnä yhteistuotannon maltillista ajamista alas. Ainoa, mihin investoitiin tuon viisi vuotta päättyneen periodiin aikana olivat harvat uudistusinvestoinnit muuhun kuin kivihiilikäyttöiseen yhteistuontantoon, OL3:een, erilaisiin myttyyn menneisiin ydinvoimaprojekteihin sekä kauden lopulla tukiaisin rakennettuun tuulivoimaan tarkoituksena saada alan infrastruktuuriverkostoja pystyyn. Sen jälkeen kaikki muttui, kun tuulivoima ja jossakin määrin myös aurinkovoima ovat kehittyneet markkinaehtoisesti elinkelpoisiksi. Investointeja tehdään pitkällä tähtäyksellä.
Olivathan nuo laitokset aikansa eläneitä, mutta mitään ei tuotu tilalle. Ei noita olisi voitukaan maksaattaa nostamalla silloista perussähkön hintaa, vaan olisi pitänyt panna sähkön energiahintaan tuntuva huoltovarmuuslisä, joka olisi toki voinut olla ehdollinenkin, jos olisi suostunut siihen, että omat sähköt katkaistaan, kun sähkön tukkuhinta nousee selvästi tavanomaista korkeammaksi. Kansalaismielipide ei silloin ollut asialle valmis, mutta onkohan vieläkään? Ainoa alue, mihin on oikeastaan investoitu hyvin lyhytnäköisesti on erilainen sähkön lisäkulutus, joka vaihtelee ja vaihtelu korreloi statistisesti hyvin laajalti esimerkiksi ulkoilman lämpötilan mukaan.
Siinä oli sama ongelma kuin nytkin - mitä siihen olisi sitten tuotu. Olisi ehkä tuotukin jotain vaikka kaasuvoimaa jos 'uhkaamassa' ei olisi ollut kahta ydinvoimalaa. Joku hiilivoimala on investointi kymmeniksi vuosiksi ja jos näkymä on ettei sitä laiteta tulille ehkä koskaan niin rahaa on paha löytää, Inkookin pantiin kiinni ja matalaksi vuosien valmiudessa seisottamisen jälkeen.
Taloudellisessa mielessä toki juuri noin, mutta jos taas katsotaan huoltovarmuusnäkökulmaa sähköverkon suoranaisen tehopulan välttämisen kannalta, niin investointien osalta tuon olisi melko varmaan voinut toteuttaa halvemmalla hankkimalla monipolttoainedieselaggregaatteja sopiviin verkon haarautumispisteisiin. Noihin siis olisi tarvittu kohtuullisen kokoinen polttoöljysäiliö ja rinnakkaispolttoaineeksi maakaasu, jos putki olisi ollut sopivasti lähistöllä. Olisihan noihinkin rahaa uponnut ja se olisi pitänyt kiskoa jonkinlaisena huoltovarmuuslisänä sähkön hinnassa, mutta käyttöönottovalmius olisi ollut aivan toista luokkaa kuin vanhoilla hiilivoimaloilla ja ylläpito tuotteistetumpaa. Saattaa silti olla, että vanhoja voimaloita olisi tullut halvemmaksi pitää yllä pitempään kuin pidettiin, jos seurauksena olisi ollut tarve investoida vastaava teho uuteen varavoimaan nopeutetulla aikataululla. Tätä ei kaiketi edes yritetty selvittää aikanaan, kun ei koettu tarpeelliseksi. Ei ymmärretty tapaa, millä tuulivoima yleistyessään vaikuttaa sähkötehotasapainoon ja vielä vähemmin haluttiin ymmärtää sähkölämmityksen ongelmallisuutta pääasiallisesti sovelletuissa muodoissaan koko sähköverkon toimintavarmuudelle.
Mikään ei silti olisi pelastanut sähkön hinnan jyrkältä nousullta tyypillisinä suuren sähkölämmityskulutuksen ajankohtina pakkasjaksoilla. Tuolle kulutuspuolelle on kehittynyt tuotantoa kriittisempiä ongelmia, jotka ovat osittain markkinoiden ja osittain ideologioiden tai lyhytnäköisyyden aeiheuttamia, mutta jotka näköjään ajaneet sinällään toimivan sähkömarkkinamekanismin yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden rajoilta ulos, kun mekanismin korjausvaikutus uhkaa monien kuluttajien maksukykyä. Syy on kuitenkin aivan heikkoudessa, millä poikkeustilanteisiin on valmistauduttu juuri noissa kriittisissä kohteissa sekä tuotannon, mutta varsinkin kulutuskäytäntöjen puolella, kun sähkön kulutus seuraa kohtuuttoman voimakkaasti sään vaihteluita. Uusi tuotantokin on sangen sääriippuvaista, missä olisi ongelmia aivan riittävästi ilman, että kulutusprofiili vaikeuttaa asioita aivan samassa mitassa. Edellinen vain on kustannuskysymys, jälkimmäinen huomattavalta osiltaan vapaaehtoinen (vähemmän viisas) systeemivalinta.
Aika rajusti vieritetään kuormaa sähkölämmittäjille taas.Toki muutkin lämmittää sähköllä kuin yksityiset kuluttajat, mutta yksityisten sähkölämmittäjien osuus taisi olla aika pieni vs. Teollisuus. Kampanjoiko esim. Väre teollisuuden suuntaan että sen heikoiten kannattavan osan voisi laittaa kiinni, ei ainakaan omaan silmään osunut...
Markkina ja näkymätön käsi hoitaa tuon. Jos business ei kannata niin se loppuu. Ja huomioitava vaihtoehtoiskustannus - eli jos sähköstä saa paremmin rahaa myymällä sähkön ulos kuin jalostamalla omaksi tuotteeksi niin se kannattaa myydä ulos.
Nope. Tästä oli aiemmin esimerkki jonkun tviitissä. Yksittäinen yritys käyttää paljon sähköä matalan lisäarvon lopputuotteen valmistamiseen, se saa siitä kuitenkin jotain positiivista tulosta ja jatkaa valmistusta. Jättämällä tuon sähkön käyttämättä kaikkien muiden sähkön käyttäjien hinta tippuisi huomattavasti. Toki se halvempi sähkö on sitten pois energianmyyjien tai tuottajien pussista, mutta ainakin osa tuotannosta ulkomaillla (tuonti) jolloin kansantaloudellisesti lopputulos on negatiivinen verrattuna siihen että matalan jalostusarvon yritys pistäisi miilun kylmäksi.
Tuo on aika surkea tilanne, kun yleensä sähkönkulutuksen lopetus ei leikkaa alkuunkaan kaikkia kuluja pois. Suurin säästö voi tulla palkoista, jotka jää maksamatta, ja yhteiskunta maksaa työttömyyskorvaukset.
En itsekään tiedä mikä se vaihtoehto sitten on suorasähkö/lämpöpumpputaloudelle haja-asutusalueella? Purkaa rakennus, entisöidä tontti, istuttaa puita ja muuttaa kaupunkiin kerrostaloon? Vai aloittaa melkoisen iso saneeraus (pannuhuone varusteineen, veteen perustuvan lämmönjaon rakentaminen jos ei ole) ja ostaa 70-luvun tyyliin keskuslämmityspuukattila jota päivystää ja lämmitellä 1-2 vrk välein. Hieman helpompi olisi öljykattila ja nykyajan syiden vuoksi kenties Nesteen biodieseliä polttaa siinä. Jostain se 50-150kWh pitää vuorokaudessa talveksi löytää non stoppina. Kesällä vähemmän.
Olkoon noin, mutta iso kuva, jossa rakennetaan kalliita sähkövoimalaitoksia, kalliita voimasiirtojärjestelmiä ylimäärä syystä, että sähkölämmitykseen riittää sähköä kovilla pakkasillakin kätevästi joko lämpöpumppua huudattaen tuottosuhteen jo heikentyessä puhumattakaan apuvastusten hehkuttamisesta suoralla sähköllä on periaatteessa suoranaista idiotismia kansantalouden tasolla.
Tuossa oli tietty (taloudellinen) logiikka silloin, kun kaukolämpö perustui fossiilienergiaan yhteistuotantosähkön teossa, eli polttoaine palveli samalla sähkölämmitystä kuin kaukolämmön tuotantoa. Tuo alkaa olla kuitenkin mennyttä aikaa ja sähköntuotannossa tapahtuneet muutokset taloudellisista syistä voimistavat muutosta entisestään (ennen mutta tuuli- ja aurinkovoiman ja jossakin määrin ydinvoiman merkityksen vahvistuminen).
Sähkölämmitys on osittaisena lämmönlähteenä (riippuen saatavuudesta ja pörssihinnasta), varastoivana (toki silloinkin saatavuuden ja pörssihinnan ehdoilla) sekä erikoistarkoituksissa, jollaisia ovat vaikkapa kriittiset sulanapitosovellukset, saattolämmitykset, sähköautojen sisätilan lämmitys ajoon valmistauduttaessa jne. aivan paikallaan. Sähkölämmitys pitäisikin kohdentaa tuon tyyppiseen sovelluksiin, kunnes maailma on kierähtänyt toiseen asentoon, jonka ajankohtaa ei vielä voi tarkasti ennustaa.
Tuossa onkin jo ainekset, mitä kannattaa pohtia. Täystehomitoitettu maalämpö on haja-asetusalueilla kuintekin siedettävä vaihtoehto ja samoin vesi-ilmalämpöpumppu, jos sillä on tukilämmitysmuotona jokin polttoon perustuva ratkaisu, olkoon sitten puu, pelletti, bioöljy tai mikä hyvänsä. En oikein usko lämmön varastointimahdollisuuksiin pienessä mittakaavassa.
Itse tulkitsen nuo hankkeet siltä kannalta, että siirtymä on kohti hyvin laajaa hybridilämmönlähdevalikoimaa, jossa "kuoritaan kermat" sieltä, missä niitä on kulloinkin saatavilla ja LCOE-laskelma näyttää vihreää valoa (tässä: LCOE == levelized cost of energy). Jos talvella pörssisähkön sattuu myrskyisenä yönä menevän lähes 0-hintaiseksi, kannattaa sitä polttaa suorana sähkönä kattilaan ja varastoida lämpöakkuun. Keväällä, kesällä ja syksyllä ilmavesilämpöpumppu voi usein olla edullisin lämmön lähde LCOE-mielessä, jos tuulee kohtalaisesti, aurinko paistaa, sataa kunnolla tms. Kun ei tuule, eikä paista ja on kylmä, kannattaa käynnistää yhteistuotantovoimaloita, joista saadaan puuttuva sähkö ja samalla edullisesti hukkalämpö, toistaiseksi fossiilipolttoaineista kuten maakaasusta. Muulloin sitten poltetaan jotakin, esimerkiksi, haketta, pellettejä, roskia ja paremman puutteessa öljyä, kaasua tai turvetta. Tämän rinnalla on sitten hukkalämmön keräys sopivista lähteistä tyypillisesti lämpöpumpuilla (saatavuus rajoitettua) tai merivedestä (kallista etenkin, jos tarvitaan vaihtelevaa tuotantotehoa).
Jos noin halutaan ajatella, pitää sitten kieltää VILP/PILP sekä suorasähkö ja vaatia MLP täystehoiseksi. Tai laittaa kova raippavero sähkölle kylmille ajanjaksoille.
Onko kaukolämpö tulevaisuudessa yhtään sen parempi, jos huipputeho perustuu sähkökattiloihin? Tai jos halutaan varastoida lämpöä suurella teholla sähkön ollessa halpaa, jolloin se tulee tuulivoimaloista tms. jostain kaukaa eli vaatii ne siirtoyhteydet.
Uuden OKT:n lämmityksen huipputeho alkaa olla 5 kW luokkaa. Lämmitystapaa tärkeämpi olisi ehkä saada vanhat lämpösyöpöt talot rempattua tai purettua. Sisarfoorumilla oli juuri talo, joka vei 40 000 kWh vuodessa MLP:llä. Naapurin talo vienee vielä reilusti enemmänkin, vaikka on tältä vuosituhannelta. Valitteli pari vuotta sitten, että tammikuussa meni 6000 kWh. Sekin MLP neljällä kaivolla.
Henkilökohtaisesti olen pähkäillyt suunnilleen tuota, mutta taitaa olla poliittisesti liian jyrkkä ajatus ollakseen toteuttamiskelpoinen.
Itse olen elämyt toivossa, että noita kattiloita käytettäisiin tavalla, josta edellisessä tämän ketjun viestissäni kirjoitin. Jos noita käytetään toisin, ei todellakaan ole yhtään parempi. Tuulivoimaloiden suuren satunnaistuoton hyödyntäminen on todellinen ongelma, mutta jos halutaan yleensä tehdä, sähkön johtaminen edes jonkin matkaa nimenomaan sähkönä paikkaan, jossa se voidaan polttaa sähkökattilassa kohtuuajaksi puskuroitavaksi lämmöksi on silti luultavasti halvempi tapa hyödyntää sitä kuin mikään vaihtoehto. Esimerkiksi elektrolyysilaitoksen kustannukset tällaisessa tarkoituksessa olisivat moninkertaiset. Kaiken lisäksi Suomessa on maan joka puolella taajamia, joita on lämmitettävä ja joihin on jo rakennettu lämmönjakoverkko. Hyödyntämisen aste riippuu lähinnä puskurointiin käytettyjen lämpöakkujen rakentamiskustannuksista (puhutaan siis paksusti eristetyistä muutamasta tuhannesta kuutiosta ehkä 50000 kuutioon olevasta riittävästi perustetusta teräspytystä).
Olisiko kyse ennenminkin siitä, että talot ovat olleet suurehkoja? Todellakin taannoiset suuret ja valoisat design-talot ovat monesti aikamoisia lämpösyöppöjä. Vanhemmatkin kohtuukokoiset talot selviävät usein 5kW maksimitehonkulutuksella ainakin lämmitysenergian osalta, jos sisälämpötila pidetään suositusten mukaisena ja ilmanvaihto kohtuullisena, mutta käytännössä riittävänä.
Mikä on vanhempi ja kohtuukokoinen? U-arvot ovat puolittuneet vuoden 1985 määräyksistä 2010-luvulle. Samalla myös on tullut markkinolle 70-80% vuosihyötysuhteeseen pystyviä LTO:ta. Samankokoisen talon lämmitystehontarve on siis kutakuinkin puolittunut tuosta. 1985 määräykset olivat voimassa 2003 saakka, joten noin huonosti eristettyjä taloja on voitu tehdä 2000-luvullakin. Kunnon kiristys vaatimuksiin tuli vasta 2010.
Aina on tehty määräyksiä parempia talojakin. En tiedä oliko se yleisempää ennen kuin nyt ja miten paljon parempia tehtiin. Esimerkkinä nyt voi ostaa U-arvoltaan alle 0,6 ikkunoita ja vaatimus on 1,0 (tai vertailuarvo). 1985 vaatimus oli 2,1. Silloin ei tainut saada selektiivilaseja, joten kovin paljon alle 2:n ei päässyt.
Sanotaan vaikka 1980-luvun talo, jossa lämmitettävää pinta-alaa on hiukan toista sataa neliömetriä. Esimerkiksi oman tönön tuolta ajalta olen todennut kuluttavan hiukan runsas 6kW lämmitystehoa (lämmönkulutuksen elektroninen tehomittari ultraäänivirtausmittauksella) yli 20 asteen pakkasjaksolla aikoinaan, kun ei ollut minkäänlaista lämmön talteenottoa, korvausilman esilämmitystä ja suora koneellinen poisto harakoille.