Sähkön hinnan kehitys

tet

Hyperaktiivi
Kun on kyse pitempiaikaisesta puskuroinnista, siirtyy huomio sähkön varastointiin, mitä sitäkin on mahdollista tehdä eri aikajänteellä. Tällä hetkellä toimivia ratkaisuja ovat varastoiva vesivoima ja polttoaineet (edellistä ei Suomeen voi rakentaa lisää ja jälkimmäisiin liittyy ongelmia).

Eikös noita pumppuvoimalahankkeita ole jo useampiakin julkistettu? Eihän meillä täysin varastoivaa vesivoimaa edes ole tällä hetkellä, mutta kyllä noita hankkeita on piirustuspöydällä.

Kyllähän tän heiluvan hinnan pitäisi lisätä intoa investoida energiavarastoihin. Jostain syystä uutisoidaan lähinnä jostain satunnaisista litium akuista, jotka nyt muutenkin lienevät ensisijaisesti reservimarkkinoille päätyviä, esimerkiksi mistään pumppaamohankkeista ei ole kuulunut, eli onko hinta vielä liian vakaa?

Mahtaako minkään sortin energiavarastot tulla muille kuin reservimarkkinoille? Siis sellaiset, jotka voivat seistä odottamassa sopivaa hintaa varaston purkamiseen. Vesivoima ei meillä nykymuodossaan ole pysäytettävissä, muutoin kuin ohijuoksituksella, joka taas olisi sulaa hulluutta. Pumppuvoimaloiden voisi olettaa tulevan myös vain reservimarkkinaan, kuten akkuvarastojenkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
esimerkiksi mistään pumppaamohankkeista ei ole kuulunut, eli onko hinta vielä liian vakaa?
On Suomessa kehitteillä muutama suurehkon kokoluokan sähkövarastohanke, kuten Kemijärven pumppuvoimala (https://www.kemijoki.fi/artikkelit/...ja-voimajohtohankkeen-ymparistovaikutuksista/) ja EPV-energian mekaaninen-/carnotakkuhanke Laihialle (https://www.epv.fi/project/co2-akkuteknologiaan-perustuva-energiavarasto/). Pyhäsalmen kaivokseenkin suunniteltu edellisiä pienemmän kokoluokan hankekin taitaa olla edelleen hengissä, eli sen rahoitustuelle on ilmeisesti myönnetty jatkoaikaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kyllähän tän heiluvan hinnan pitäisi lisätä intoa investoida energiavarastoihin. Jostain syystä uutisoidaan lähinnä jostain satunnaisista litium akuista, jotka nyt muutenkin lienevät ensisijaisesti reservimarkkinoille päätyviä, esimerkiksi mistään pumppaamohankkeista ei ole kuulunut, eli onko hinta vielä liian vakaa?

Hinta on vielä liian vakaa tai sanotaanko niin, että liian vaikea ennustaa. Kallis vartti silloin tällöin ei varmastikaan houkuta investoimaan, jos tavoitteena on saada sen vartin hinta vastaamaan normaalia. Tämähän on itsensä pois sulkeva logiikka. Hamelnin pillipiiparin liiketoimintaa, jossa palvelun tuottaja (pillipiipari) teki itsestään tarpeettoman eikä kansa halunnutkaan maksaa siitä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vesivoima ei meillä nykymuodossaan ole pysäytettävissä, muutoin kuin ohijuoksituksella, joka taas olisi sulaa hulluutta.
Oulujoki käsittääkseni voidaan pitkälti pysäyttää kokonaisuutena ja Kemijoki merkittävältä osin (Kitisen ja Luiron altaat sekä säännöstelty Kemijärvi).
 

tet

Hyperaktiivi
Oulujoki käsittääkseni voidaan pitkälti pysäyttää kokonaisuutena ja Kemijoki merkittävältä osin (Kitisen ja Luiron altaat sekä säännöstelty Kemijärvi).

Ei taida olla luvallista jokien pysäyttäminen, vaikka teknisesti olisikin mahdollista. Kyllä Oulujoessakin on pientä virtaamaa käsittääkseni pidetty, alle 100 m3/s kuitenkin eli aika vähiin päästetään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä Oulujoessakin on pientä virtaamaa käsittääkseni pidetty, alle 100 m3/s kuitenkin eli aika vähiin päästetään.
Johan tuonne virtaa matkallakin sivujokia, joten aina virtaa vettä senkin takia jonkin verran. Aika pieniä ovat minimivirtaamat joillekin joille, joille moinen on vahvistettu. Oulujoelta en löytänyt tietoja vahvistetusta minimivirtaamasta, enkä tiedä, onko sellaista edes vahvistettu. Vaikuttaisi siltä, että vain järvien pinnankorkeuksista on Oulujoen vesistössä määräyksiä ja aihetta kuvaavasta laajemmasta dokumentista (https://vesi.fi/aineistopankki/wp-c...1_Kainuun_ELY_keskuksen_julkaisuja_2_2011.pdf) saa käsityksen, että mikään ei estäisi kääntämästä voimalaitosten portteja vaikka täysin kiinni, jos sähkölle ei ole tarvetta eikä tämä aiheuta paikallisia tulvia (padoissahan on aina tulva-aukkojakin, jotka hoitavat tulvasuojeluasian luotettavasti pienen virtaaman tapauksessa).

Kovin pitkäksi ajaksi virtausta ei useimmiten suljettane, mutta vesi.fi:n mukaan Oulujoen vesistön kokonaissäännöstelytilavuus olisi 4369 milj. m3, eli tuolla mainitsemallasi minivirtaamalla vettä riittäisi vesistössä melkein 1,4 vuoden ajan, jos lähdetään maksimitasosta, vaikka uutta vettä ei tulisi tilalle.
 

tet

Hyperaktiivi
Johan tuonne virtaa matkallakin sivujokia, joten aina virtaa vettä senkin takia jonkin verran. Aika pieniä ovat minimivirtaamat joillekin joille, joille moinen on vahvistettu.

Teknisesti koko joen pysäyttäminen lienee aika usein mahdottomuus siksi, että vesi tulee yli padosta jossain kohtaa (toki hallitusti). Jos kahden voimalaitoksen välissä uomaan liittyy yksikin sivujoki, jota ei ole padottu, niin kyllä se altaan täyttää jossain kohtaa. Kuinka nopeasti, se toki vaihtelee. Noissa pohjoisen suurissa joissa lienee aika isot yläaltaat voimaloissa, toisin kuin useimmissa muissa joissamme.
 

Harrastelija

Vakionaama
Jos oikein olen ymmärtänyt niin Oulussa on menossa keskustelu että kuiva jokiuoma pitäisi täyttää.
Eli ne alueet jotka saa veden ohijuoksutuksista. Nyt siellä on kivikkoa suurimman osan vuotta.
 

tet

Hyperaktiivi
Saattaa olla tarpeen jo ihan tuon varttisähkön vuoksi. Jos jää vartin tuotto uupumaan niin täydennetään se akusta.

Ehkä kuitenkaan ei. Pitää muistaa, että spot-kauppa on ainoa asia, joka oli vielä näihin päiviin asti tuntijaksolla. Taseselvitys on tehty varttitasolla toukokuusta -23 lähtien, eli jo kaksi ja puoli vuotta. Tänä aikana on siis pitänyt täsmätä tuotanto ja kulutus jokaiselta vartilta. En usko, että vasta nyt, kun spot-kauppa siirtyi varttiin, olisi herätty asiaan ja alettu akustoja sen takia rakentamaan.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ehkä kuitenkaan ei. Pitää muistaa, että spot-kauppa on ainoa asia, joka oli vielä näihin päiviin asti tuntijaksolla. Taseselvitys on tehty varttitasolla toukokuusta -23 lähtien, eli jo kaksi ja puoli vuotta. Tänä aikana on siis pitänyt täsmätä tuotanto ja kulutus jokaiselta vartilta. En usko, että vasta nyt, kun spot-kauppa siirtyi varttiin, olisi herätty asiaan ja alettu akustoja sen takia rakentamaan.

Totta tämäkin. Mutta nyt myös hinta voi pompsahtaa hetkellisesti suuremmaksi. Jos mylly ei pyörikään niin kuin ennustettu niin tarvitaan korvaavaa tehoa esim. vain yhden kalliin vartin ajaksi. Siinä akku voisi riittää "vakuutuksena" kun kyse on vain lyhyeastä ajasta.
 

tet

Hyperaktiivi
Totta tämäkin. Mutta nyt myös hinta voi pompsahtaa hetkellisesti suuremmaksi. Jos mylly ei pyörikään niin kuin ennustettu niin tarvitaan korvaavaa tehoa esim. vain yhden kalliin vartin ajaksi. Siinä akku voisi riittää "vakuutuksena" kun kyse on vain lyhyeastä ajasta.

Hmmm, no jaa. Onhan se hinta voinut pompsahtaa koko varttitaseen ajan, kun tasesähkö on myyty varttihinnalla jo tuon 2,5 vuoden ajan. Jos kulutus ei ole ollut vartilla sama kuin etukäteen ostettu, siitä on voinut joutua maksamaan melkoisen "pompsun" verran vartti vartilta tähänkin asti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pekka Salomaan kirjoitus:

Sähkön hintavaihtelu ei ole järjestelmän vika, vaan ominaisuus​

 

-Teme-

Vakionaama
Älykkäämpää energiankäyttöä ja ohjauksia on haluttu, niin energiahinnan heilunnasta saadaan siihen vielä parempi syy toteuttaa.
Aika simppeliä sitä energiaa on akuilla nykyään puskuroida, eikä niin kovin arvokasta myöskään.
Oliko se muuten ensi vuonna kun julkisten rakennusten katoilla pitää olla aurinkopaneelit tuottamassa energiaa?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Siitä selvitystä että miten se hinta muodostuu ja mihin sitä sähköä liikkuu vähän eri vinkkelista. Tämän luettuaan voi sille naapurillekin selittää että mistä heittelyt johtuvat. :)
1761768551502.png

ps. kommenteissa näyttää olevan melko kiihkeää keskustelua....
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
VALOR Partnersin tuore Sähkömarkkina Suomessa – strateginen toimialakatsaus 2025 osoittaa, että Suomen sähköjärjestelmä on käännekohdassa. Noin kahden vuosikymmenen ajan lähes vakiona pysynyt sähkönkulutus on kääntymässä merkittävään kasvuun. Tämä kehitys haastaa markkinarakenteet, sääntelyn ja investointien logiikan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eurostatilta tilastoja kotitalouksien sähkönhinnasta. Se on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla kuin mihin se nousi -22.

1761770462924.png

Ostovoimaanverrattuna sähkö oli halvinta Suomessa.
Ostovoimastandardina ilmaistuna sähkön hinnat olivat korkeimmat kotitalouksissa Tšekissä (39,16), Puolassa (34,96) ja Italiassa (34,40). Ostovoimapariteettiin perustuvat hinnat olivat alhaisimmat Maltassa (13,6:cool:, Unkarissa (15,01) ja Suomessa (18,70).
1761770551960.png

 

kkk

Aktiivinen jäsen

"Yhtiön kannattavuus heikentyminen johtui ydinvoiman ja vesivoiman heikoista tuotantomääristä."
..Tämä johtui pääasiassa Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen koko neljänneksen ajan jatkuneesta suunnittelemattomasta seisokista sekä vesivoiman vähäisemmistä tulovirtaamista"

"Fortum onnistui kaikesta huolimatta saamaan myymästään sähköstä kaksi euroa korkeamman hinnan kuin viime vuonna samaan aikaan."

Edit : lisätty viimeinen rivi
 

Hempuli

Töllintunaaja
Siitä selvitystä että miten se hinta muodostuu ja mihin sitä sähköä liikkuu vähän eri vinkkelista. Tämän luettuaan voi sille naapurillekin selittää että mistä heittelyt johtuvat. :)
Ihme ja kumma, tutkijat pystyvät jotenkin havainnollistamaan pörssihinnan syntyä, mihin media ei pysty. Naapurille ei tuota selitä, kun paraabeleista on kysymys. Hinta näyttäisi muodostuvan kysynnän ja tarjonnan mukaan siinä speciaalitilanteessa, jossa rajasiirtoa ei tapahdu. Poikkeuksena normaaliin demand-suplyyn käyrät on edullista saada leikkaamaan mahdollisimman jyrkästi, jotta rajasiirrossa hinta muuttuu mahdollisimman paljon. Rajasiirtojen pullonkaulatulot eivät ole osa demand-supplya ja merkillisesti, kun rajasiirtokapasiteettia siirtyy toiseen yhteyteen, niin molempien yhteyksin pullonkaulatulot voivat kasvaa. Kun systeemin maksuposti kasvaa, niin jollekin lasku lankeaa.

Oli tuolla kommentti, jotta pullonkaulatulot ei olisi osa tavoitefunktioita. Tämä herättää enemmän ihmetystä, sillä mihin tietopohjaan tutkijat sitten tutkimuksensa perustaa.

Luulisi, että matemaattisesti sähkön pörssihinta ja sähköverkon tasapaino olisi ratkaistavissa niin, että hintavaihtelu ei olisi näin posketonta. Hintavaihtelu vaikuttaa sähköntuotannon investointihalukkuuteen negatiivisesti ja sähkönkulutuksen investointeihin positiivisesti, mikä vain pahentaa kokonaistilannetta. Jossakin näin mallin, jossa 90 % hinnasta määräisi pay-as-clear ja 10 % pay-as-pid. Näillä matikantaidoilla tuotakaan en osaa naapurille selittää, mutta minua fiksumman mukaan tuo leikkaisi hintojen ääripäitä.

Pekka Sillanpää mielestäni osui kommentillaan:
"Hyvä että tutkimusta tehdään koska tällä alueella ollaan pahasti metsässä ja kaikki varsinkin kansankielinen selitys on loistanut poissaolollaan mediassa kaiket ajat. Ainoa mitä on osattu sanoa on ollut että kallein tuotantomuoto määrää hinnan, mikä on yhtä tyhjän kanssa."

Omassa kuupassa näyttää siltä, että Euphemian algoritmi on kehitetty aikaan, jolloin oli pääsääntöisesti vain ydin-, fossiili- ja vesivoimaa ja silloin se toimi hyvin. Nyt kun mukana on myös tuuli- ja aurinkovoimaa, niin yhdistettynä rajasiirtoihin toimivuus ei ole niin hyvä.
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
"Fortum onnistui kaikesta huolimatta saamaan myymästään sähköstä kaksi euroa korkeamman hinnan kuin viime vuonna samaan aikaan."
Ja lukee myös: " Vuodentakaista korkeampi hinta johtui muun muassa pörssissä myydyn sähkön kalleimmista hinnoista."

Mistä muusta johtuu?
 

Matti1965

Aktiivinen jäsen
Saa nähdä mite Lestijärven suuri puisto tulee vaikuttamaan. Se valmistuu tänä vuonna, ainakin tarkoitus. Suhteellisen iso kapasiteetti 455MW, suurin kaikista.
 

Jule

Vakionaama
Eikö nuo piikkivartit johdu siirtoyhteyksistä?

Ainakin jokin tovi sitten luin että siirtoyhteydet toimivat edelleen tuntikaupalla, josta luonnollisesti seuraa sähkön nousu että laskuperiodille ensimmäiselle ja viimeiselle tunnille piikkejä, eikä tuo tule korjaantumaan niin pitkään kun siirtoyhteys ei toimi vartin tarkkuudella.
 

tet

Hyperaktiivi
Ja lukee myös: " Vuodentakaista korkeampi hinta johtui muun muassa pörssissä myydyn sähkön kalleimmista hinnoista."

Mistä muusta johtuu?

No se voinee johtua ainakin PPA-sopimusten ja/tai suojauksien korkeammista hinnoista myös.

Eikö nuo piikkivartit johdu siirtoyhteyksistä?

Ainakin jokin tovi sitten luin että siirtoyhteydet toimivat edelleen tuntikaupalla, josta luonnollisesti seuraa sähkön nousu että laskuperiodille ensimmäiselle ja viimeiselle tunnille piikkejä, eikä tuo tule korjaantumaan niin pitkään kun siirtoyhteys ei toimi vartin tarkkuudella.

Tuohon väitteeseen tarvittaisiin vähän lihaa luiden päälle, jotta olisi uskottava. Ainakin Fingridin sivuilla rajasiirrot eritellään varttitasolla, myös kaupallinen siirto.

 

Jule

Vakionaama
Tuohon väitteeseen tarvittaisiin vähän lihaa luiden päälle, jotta olisi uskottava. Ainakin Fingridin sivuilla rajasiirrot eritellään varttitasolla, myös kaupallinen siirto.


Okei, eli ilmeisesti se oli väärää tietoa.

No oikeastaan ihan hyvä että oli, jossainmäärin palautti luottamusta siihen että nuo tietävät mitä tekevät, se siirtoyhteyden roikkuminen vielä tuntihinnoissa olisi ollut hemmetin typerää, toki jotain sellaista jota virkamiehiltä odottaakin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Teknisesti koko joen pysäyttäminen lienee aika usein mahdottomuus siksi, että vesi tulee yli padosta jossain kohtaa (toki hallitusti). Jos kahden voimalaitoksen välissä uomaan liittyy yksikin sivujoki, jota ei ole padottu, niin kyllä se altaan täyttää jossain kohtaa. Kuinka nopeasti, se toki vaihtelee. Noissa pohjoisen suurissa joissa lienee aika isot yläaltaat voimaloissa, toisin kuin useimmissa muissa joissamme.
Vesilaki määrää että joissa pitää olla minimi virtaus, jota ELY-keskus valvoo.
Jos joen alajuoksulla on voimalaitos, joka on myynyt pörssiin reilusti sahköä niin yläpuolinen tekee katalan tempun sulkemalla virtauksen ( kuvitteellinen esimerkki ).
Ohjeelliset virtausmäärät vaihtelee vuodenaikojen ja vesien korkeuksien mukaan mutta raja-arvoissa pitää pysyä.
 

Harrastelija

Vakionaama
Myös vedenpinnat korkeus on rajattu. Ylä- ja alaraja.
Ei voi laskea allasta tyhjäksi kun hinta on korkealla (ja sadetta odotettavissa täyttämään altaan).
 

tet

Hyperaktiivi
Ohjeelliset virtausmäärät vaihtelee vuodenaikojen ja vesien korkeuksien mukaan mutta raja-arvoissa pitää pysyä.

Tuo pätee varmaankin isojen altaiden reunalla oleviin laitoksiin. Jokijaksoilla oleviin voimaloihin tuo ei toimi, kun ei ole sitä varastotilaa yläpuolella. Niitä ajetaan joko vakiopinnalla, tai sitten virtaama määrää yläveden pinnankorkeuden, jos matkitaan luonnollista virtaamaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Niin, kyllä keksin helposti 60€:lle muutakin käyttöä.

Niin minäkin. En silti osaa arvottaa sitä minun kuusikymppistäni niiden vähintään satojen (tod.näk tuhansien) pysyvien työpaikkojen edelle, joita tämä datakeskusbuumi maahamme tuo. Puhumattakaan niistä vähintään tuhansista, ellei kymmenistä tuhansista väliaikaisista työpaikoista, kun noita keskuksia rakennetaan. Aika pieneltä hinnalta tuntuu se minun kuusikymppiseni noiden rinnalla.
 

-Teme-

Vakionaama
Tehokkaan pösä optimoinnin käyttäjälle kustannusten nousu on luultavasti korkeampi.
Erityisen matalat hinnat jää unholaan, jolloin niiden hyödyntäminen ei enää onnistu.
Tälleen kun vuoden keskiarvohinta on 3snt paikkeilla, voi tarkoittaa että hinta nousee jopa 4snt/kWh eli se onkin jo 25% korotus hintaan, tai jos 4.5snt/kWh niin onkin jo 50%

Vuoden 2025 keskihinta painui just alle 5snt/kWh 6.11 hintojen johdosta
 

tet

Hyperaktiivi
Erityisen matalat hinnat jää unholaan, jolloin niiden hyödyntäminen ei enää onnistu.

Tämä väittämä ei voine perustua muuhun, kuin siihen oletukseen, että halpaa tuulivoimaa ei rakenneta sitä mukaa lisää, kun sitä kuluttavia keskuksia Suomeen nousee?
 

-Teme-

Vakionaama
Datacenterit, kaukolämpöpadat lienevät suurimmat hintaa nostavat tekijät.
RePowerEU myötä aurinkovoimaa tulee GigaWatteja lisää kesäksi, kun kaikki yli 250m2 rakennukset on kyllästetty paneelien, jolloin hinnat varmasti painuvat nollaan.
Loka-Maaliskuun ajaksi ei vastaavaa boostausta ole tarjolla.
Pitää toivoa että DC omistajat tekevät PPA soppareita tuulivoiman tuottajien kanssa jotta lavat pysyy pyörimässä koko ajan
 

kotte

Hyperaktiivi
Datacenterit, kaukolämpöpadat lienevät suurimmat hintaa nostavat tekijät.
RePowerEU myötä aurinkovoimaa tulee GigaWatteja lisää kesäksi, kun kaikki yli 250m2 rakennukset on kyllästetty paneelien, jolloin hinnat varmasti painuvat nollaan.
Loka-Maaliskuun ajaksi ei vastaavaa boostausta ole tarjolla.
Pitää toivoa että DC omistajat tekevät PPA soppareita tuulivoiman tuottajien kanssa jotta lavat pysyy pyörimässä koko ajan
Datakeskukset toisaalta syövät tarvetta ajaa kaukolämpöpatoja muulloin kuin syksyn ja talven myrskysäillä, kun niistä saa sivutuotteena edullista hukkalämpöä. Toisaalta datakeskusten varavoimalaitteet olisi järkevää valjastaa huippukuromakäyttöön tilanteessa, kun sähköstä on pulaa (ja niillä syntyy sähköä halvemmalla kuin pörssisähkön hintapiikit). Jäähdytysvesistä tai jopa pakokaasuista saataisiin lisää hukkalämpöä korvaamaan sähköpatojen käyttöä.

Vastaavia mahdolisuuksia on vaikka kuinka paljon, mutta toteututuminen on muna-kana-ongelmien ketju: Jollei investoida datakeskuksiin, ei tule lisää tuulivoimaa, eli ei tule keskimäärin lisää sähköä rakenteilla oleville sähköpadoilla (talvikaudella, jolloin niitä pääasiassa tarvitaan) eikä tule vaihtoehtoisia lämmönlähteitä, jotka vähentävät tarvetta käyttää sähköpatoja muulloin kuin äärimmäisen sähköntuotannon ja alhaisen sähkön hinnan tilateessa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Taitaa mennä tuon jutun mukaan jopa yli 60€ vuodessa minun osuus datakeskusten työpaikkojen saamisessa.
Kumma että suomessa mikään business ei kannata ilman tukijaisia.
En juttua lukenut, mutta oliko tuo vaan energian hinta? Luulisi, että siirtohinnatkin haluavat nousta, jos kulutusta tulee lisää, ainakin tehomaksun osalta.
 
Back
Ylös Bottom