Sähkön säännöstely edessä?

kotte

Hyperaktiivi
Pitäisi aloittaa kansalliset talkoot energian varastoinnin suhteen.

Kotitalouksien osalta esteenä on lähinnä siirtomaksun aiheuttama varastoinnin kannattamattomuus. Ei kannata akut eikä vesivarastot oikein kun lataaminen maksaa aina reilusti.

Siirtomaksun pitäisi seurata pörssihintaa paitsi että yläraja olisi vaikkapa 30pv keskihinta taaksepäin.

Tuo mahdollistaisi ajoittain halvat lataushinnat jolloin akustojenkin kannattavuus nousisi. Ja kulutuspiikit tasoittuisi.
Homman saisi ruotuun, jos toimittaisiin niin kuin käsittääkseni Kiinassa (periaatteessa) toimitaan ja ammattimaiset suurkuluttajat ja tuottajat joutuvat tekemään: Kuluttajan pitäisi määritellä ennakkoon sopimusta tehdessään sekä energian tuottajan että siirtoyhtiön kanssa, miten paljon kunakin tuntina sähkötehoa käyttää tuntikeskiarvona sopimusjaksolla. Hinta ja sovittu energiamäärä määräytyisi eräänlaisella huutokauppaa muistuttavalla kaupankäynnillä (Suomessakaan ei määräaikaisen sähkösopimuksen teko kovin paljon poikkea tästä muuta kuin siltä osin, että käyttämättä jääneestä sähköstä ei tarvitse maksaa). Enempää et sitten sähköä saa (jos imet enemmän, sähköt katkaistaan), ellet hanki lisäkiintiötä kunkin hetken tilanteen mukaan. Toisaalta, jollet käytä sähköä tai onnistu kauppaamaan sähköäsi edelleen jolle kulle toiselle, sähkö jää käyttämättä, mutta lasku tulee silti sovitun määrän mukaan, eli ostoksesi "happanee".

Tuo siis olisi täysin markkinaehtoinen ratkaisu, joka balansoi sähkön tuotannon, kulutuksen ja siirron. Jokainen sitten soveltakoon sitä parhaaksi näkemällään tavalla. Epäilemättä kannattaa varastoida sähköä itsekin enemmän tai vähemmän oman tilanteen mukaan. Sähkön verotus voisi muodostua kuten alv, mutta yhteisprosentti voisi olla korkeampi, jotta verokertymä olisi sama kuin nykyisin. Olisi pelkästän aiheellista, että vero olisi kovempi silloin, kun sähköstä on niukkuutta.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Moinen siirtomaksun humppaaminen lähinnä ohjaisi ihmisiä lämmittämään puulla entistäkin useammin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Moinen siirtomaksun humppaaminen lähinnä ohjaisi ihmisiä lämmittämään puulla entistäkin useammin.
Onko tuo sitten pahaksi, jos sähkön hinta laskee ja mahdollisesti vältytään säännöstelyltä? Jos nyt puulla yleensäkään lämmitetään, niin mieluiten silloin, kun sähköenergia on kortilla ja jakeluverkosto uhkaa ylikuormittua. Ehkä into silloin vähenisi sellaisissa tilanteissa, kun sähköäkin saa edullisesti.

Nykytietotekniikalla ei ole mikään ongelma välittää tosiaikatietoa sähköjärjestelmän valtakunnallisesta ja paikallisesta tilasta kustannuksineen lämmitystapapäätöksen pohjaksi silloin, kun valinta kuluttajille sopii. Kuluttajat voisivat varsin hyvin osallistua päivän sisäisen sähköverkon säädön tueksi muuttamalla käyttöään, jos joku kaupallinen organisaatio tuotteistaisi erilaisia osallistumistapoja vastaavine kustannussäästömahdollisuuksineen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Huih mitä hintoja huomenna sähkölle... Ei ole herkkua jos pörssisähköllä tuleva pakkasviikko pitää lämmittää.

DBD175C0-41E2-4437-984A-325951005F21.jpeg
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Vai nyt se on jo pörssiäshkö helisemässä, eikä pakkasta ole kuin -20c.
Mitenhän käy kunhan tulee oikeat pakkaset, alkaen -30c.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
No mikä ne sähköt laittaisi katki, kun vuosikausia on paasattu että suomessa kulutus lähinnä laskenut, kun tehtaat muuttaa halpamaihin.
Vai joko siellä alkaa Suomessa, ja muuallakin näkymään sähköautoilla rallaattelu.
 

Harrastelija

Vakionaama
Onkohan sähkönkulutus tippunut riittävästi?
Lämpöpumput pienentää sähkönkulutusta kun niihin siirrytään suorasähköstä (paitsi kovalla pakkasella osa tapauksista menee tasan). Kaikissa muissa tapauksissa (öljy, puu, pelletti, kakolämpö…) pumput nostaa sähkönkulutusta.
Lisäksi sähköautot yleistyvät eli nostavat sähkönkulutsta mutta onneksi lähinnä yöaikaista kulutusta.
Kun myös tuotantokapasiteettia on vähennetty niin enpä tiedä onko huippukulutus tippunut riittävästi jos ollenkaan. Tähän vielä norskien uk yhteys ja vajaat vesialtaat.
OL3:kaan ei tee Suomesta omavaraista. Myyvätköhän senkin sähkön keski-Eurooppaan paremmilla hinnoilla.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Sinällään wänkää kun nyt samaan aikaan varoitellaan kovista tuulista ja silti sähkön hinta ei kun vaan nousee :hmm:
 

kotte

Hyperaktiivi
Mites olisi siirtomaksun sijaan ihan vaan kiinteä enimmäistehomaksu? Ei kai verkko pahemmin kulu sähkönsiirrosta.
Siirtoverkon rakentaminenhan se vasta maksaa ja marginaaliteho on siis todella suuri kustannus. On aivan eri asia, jos kulutuspiikki osuu arkipäivään kovalla pakkasella tai viikonloppuyönä alkusyksyn syysmyrskyn aikaan. Pörssisähkön hintaa todelliset kustannukset eivät noudata, vaan jotakin muuta, mikä riippuu paikasta (valtakunnanverkko ja paikallinen siirtoverkko vaikuttavat).

Jonkinlainen paino tuohon lisäksi tarvitaan, eli periaatteessa esimerkiksi maksimiteho kertaa valtakunnan sähkönkulutus samaan aikaan, kun maksimiteho toteutuu. Siirtoyhtiökohtaisesti voisi olla jokin siirtoverkon rakentamis- ja ylläpitokustannuskerroin sen päälle. Hienommalle tasolle ei ehkä edes ole syytä mennä, koska kyllä verkko-operaattoreiden pitäisi edellyttää hoitavan oma tehtävänsä tehokkaasti. Jokin seudullinen pullonkaula saakin mennä (monopoli-) yhtiöiden omaksi tappioksi.
 

pelzi_

Vakionaama
Siirrossa on kyllä paljon keinoja, esim. tehon joka voidaan kaukokäytöllä pudottaa pois voisi jättää laskuttamatta, eli tehomaksu lasketaan vain siltä ajalta kun tehonrajoitus-signaali on päällä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä joku ohjaus tarvitaan ettei ala jakeluverkosta palaa sulakkeet kun tuulee.
On jo, eli saadaanhan voimalat pysähtymään ja irti verkosta etäkomennolla, jos paikallinen tai valtakunnallinen verkko uhkaa ylikuormittua liian tuotannon takia, eikä normaalisäätö riitä. Englanninkielinen termi asialle on "curtailing" ja sitä tapahtuu jossakin päin maailmaa koko ajan.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, mutta myös kuluttajia on ohjattava pois ilmaisen sähkön polttamisesta taivaalle kun tuulee, muullakin kuin pääsulakekoolla. Jos aletaan kodeissa ottaa kaikki lämpö halpoina tunteina ja lisäksi vielä törsätään sitä surutta muuhunkin, vaikkapa pihan sulanapito houkuttelisi, alkaa pien- ja keskijänniteverkko olla kovilla.

Jos törsäys saadaan ohjauksella pois, niin sittenhän voisi sanoa että tuulisella säällä sähkön käyttö silloin kun jakeluverkko ei ole ylirasittunut ei aiheuta mitään lisääntynyttä kustannusta siirtoyhtiölle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin, mutta myös kuluttajia on ohjattava pois ilmaisen sähkön polttamisesta taivaalle kun tuulee, muullakin kuin pääsulakekoolla.
Tuo tuskin on pitkään aikaan ajankohtaista, eikä sähkö voi olla halpaa silloin, jos sitä törsätään hyvin laajalti. Energianhintamekanismi hoitaa tuotannon ja tarjonnan tasapainon ainakin tilastomielessä (ja käytännössäkin hoitaisi, jos markkinamekanismi olisi tiiviimmin sidottu myös kuluttajahinnoitteluun).

Toinen kysymys on, että jos siirtoverkko ei kestä, on tuotantoa rajoitettava ("curtailing"). Jokseenkin ilmainen sähkö voi mennä hukkaan ja jos olisi parempi verkko, sitä voisi hyödyntää johonkin. Tuo sitten maksaa ja on laskutettava tuottajilta ja viime kädessä käyttäjiltä jollakin tapaa. On kyllä kaikkien etu yrittää ratkaista tuo ongelma kohtuullisessa mitassa jollakin tavalla, mutta todella kova laaja myrsky on niin harvinainen tapaus, että sen eteen ei kannata erityisesti panostaa. Tuotantoa on vain rajoitettava.

Kolmas kysymys on valtakunnanverkon ja paikallisverkon liitäntä ja mahdolliset paikallisen siirtoyhtiön sisäiset siirtopullonkaulat. Tuo on sitten yhtiön ja sen asiakkaiden välinen asia (vaikka regulaattori tuonnekin näppinsä tunkee). On yhtiöitä, jotka ovat hoitaneet tekniikkansa hyvin ja sellaisia, jotka ovat hoitaneet huonosti ja kaikkea siltä väliltä.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllähän siirtoyhtiön kuorma aika hyvin seurailee sähkön hintaa, ongelmia voi tulla lähinnä jos ajastuksella aletaan ladata autoja samalla hetkellä ja lämmittää vielä varaajiakin heti kun halpa tunti alkaa.
 

SON

Vakionaama
Niin, mutta myös kuluttajia on ohjattava pois ilmaisen sähkön polttamisesta taivaalle kun tuulee, muullakin kuin pääsulakekoolla. Jos aletaan kodeissa ottaa kaikki lämpö halpoina tunteina ja lisäksi vielä törsätään sitä surutta muuhunkin, vaikkapa pihan sulanapito houkuttelisi, alkaa pien- ja keskijänniteverkko olla kovilla.

Jos törsäys saadaan ohjauksella pois, niin sittenhän voisi sanoa että tuulisella säällä sähkön käyttö silloin kun jakeluverkko ei ole ylirasittunut ei aiheuta mitään lisääntynyttä kustannusta siirtoyhtiölle.
Tuo ylläkirjoitettu ei mielestäni edusta todellista tilannetta ja realistista kuvaa normaalista sähkönkäytöstä. Marginaalisia erkoisia ryhmiä (tuhlareita ja säästäjiä ) toki löytyy vaikapa ihan Gaussin käyrää mukaellen.

Toisekseen oikein mitoitettu, oikosulku ja ylikuormitussuojattu Pj- verkko ei ylikuormitu, sulakesuojaus estää sen ja sekin mitoitetaan "varman päälle". Vielä vähemmän ylikuormittuu keskijänniteverkon johdot. Ne mitoitetaan yleensä pitkälle tulevaisuuteen.. Jakeluverkon 20 kV/400/230V jakelumuuntaja suojataan myös ylikuormitukselta ja muulta häiriötä useammallakin relesuojauksella.

Senverrran tein aikanaan tätä verkon suunnittelua ja tulipahan opiskeluaikana harjoitustyönä suunniteltua 315 KVA: n jakelumuuntajakin . Että silleen.

******
Suurimmat ongelmat pidemmällä aikavälillä sähkövoiman tuotannossa ja riittävyydessä Suomessa ovat labiili tuulivoiman lisäys, perustuotannosta vähenevä lauhde ja vastapainenvoiman tuotanto , vesivoiman rajallisuus, siirtokapasiteetin lisäys pohjoismaista Norjan kautta etelään ja Englantiin, Ruotsin ja Saksan ydinvoimaloiden alasajo, Venäjältä saatava sähkö jne. Lisäksi tähän voisi lisätä sen että piakkoin kaynnistyvästä Olkiluoto 3: ta suuri osa tuotantoa menee omistajien eli teollisuuslaitosten käyttöön.

Sähkö kulutuspuolella ovat olemassa tietekin aivan normaalikäyttö ja sen lisäys, normaalikäytön ominaiskulutuksen kasvu, vähän sähköä käyttävän öljylämmityksen korvaaminen paljon enemmän sähkö kuluttavan lämpöpumppulämmityksen lisäys, vähän sähköä käyttävän polttomoottorikaluston korvaus sähkökäyttöisillä jne

:grandpa:
 

pelzi_

Vakionaama
Juu-u, pääsulakkeenkin voi vaihtaa pienemmäksi, niin ei liittymisjohto varmasti pääse ylikuormittumaan kovilla pakkasilla. Semanttisella kikkailulla ei kannata liikaa yrittää vaikuttaa nokkelalta, voi osua omaan nilkkaan. Että silleen.
 

BBF

Vakionaama
Öljypoltin vie luokkaa 100 wattia ja tuottaa lämpöä luokkaa 15 kWh:n teholla (0,5gal/h suutin ja osa häviöihin). Tarvitaan ainakin luokkaa 4kW aggregaatti, jotta sähköä riittää maalämpöpumppuun, vilppiin jopa 8...16kWh pakkasen kovuudesta riippuen. Tuon sata wattia tuottaa jopa auton akkuun liitetyllä pikkuinvertterillä (ja akkua voi ladata, kun käyttää autoa välillä).
Tietenkin jokin puukattila tms. toimii ainakin yhtä hyvin.
Plus kv-pumppu, varmaan luokkaa 200W, mutta ei sitäkään millään auton akulla ja invertterillä kovin pitkään pyöritetä. Ja sitten koko muu talo on pimeenä. Ja kaikki pitäisi olla valmiina, harva niitä sitten pimeässä virittelee toimimaan. Tuskin ongelma kaupunkialueilla että sähköt menee yli vuorokaudeksi (tai ollaan pahoissa ongelmissa muutenkin) mutta maalla hyvinkin. Jos asuisin maaseudulla niin kyllä sinne kunnon diesel aggren ja verkonvaihtokytkimet laittaisin.
 

SON

Vakionaama
Plus kv-pumppu, varmaan luokkaa 200W, mutta ei sitäkään millään auton akulla ja invertterillä kovin pitkään pyöritetä. Ja sitten koko muu talo on pimeenä. Ja kaikki pitäisi olla valmiina, harva niitä sitten pimeässä virittelee toimimaan. Tuskin ongelma kaupunkialueilla että sähköt menee yli vuorokaudeksi (tai ollaan pahoissa ongelmissa muutenkin) mutta maalla hyvinkin. Jos asuisin maaseudulla niin kyllä sinne kunnon diesel aggren ja verkonvaihtokytkimet laittaisin.

Jos ajattelee asiaa laajemmin on aika jännä kehityssyuunta odotettavissa, eli nyt 2020 luvulla pitää harkita varasähkölaitteita siltä varalta että sähkön saantiin tulee ongelmia. Joskus 1950 - 1980 luvuilla ja miksei myöhemminkin olisi ollut monessa maaseutupitäjässä tarvetta varavoimalle. Varavoimalaitteita ei juuri ollut tai jos oli, olivat kalliita.

Aggregaatteja on nykyään saatavilla eikä ne maksakkaan paljoa verrattuna entisaikaan. Itse en ole hankkinut varavoimaa vaikka ollaan ihan maalla, ollaan 20 kV ja Pj- verkon osalta maakaapelialueella mutta valmius on polttimen ja kv pumpun käyttöön varavoimalla. Senverran vielä noista aggregaateista että kannattaa varmistaa että ne tuottavat varmasti 50 Hz tajuutta, 400v/230 tai 230 V sinimuotoista jännitettä ja että se tuottaa myös loisvirtaa jota esim poltimen moottori ja Kv pumppu tarvitsevat.

:grandpa:
 

Mekaniker

Vakionaama
Yle kertoo asiasta:

Ovat ottaneet dieselaggregaatin vertailuksi, jos sähkö maksaa noin 50c/kWh plus muut maksut dieselaggregaatti alkaa olla ehdolla lyhytaikaisessa tarpeessa

Minä rakentaisin olemassa olevista laitteista seuraavan paketin talvikäyttöä varten:
Invertteri aggre 2kW Bensa
Hybridi-invertteri 2kW
Akusto 500-1000Ah
Puukattila kuumaksi
IVLP ja sähköliesi pois käytöstä
Aggregaatti lataa akut hybridiinvertterin kautta piikki-kuluttajia varten, 4kW käyttökuormaa sallittu hetkellisesti
Näillä huusholli pitäisi pysyä käyttökunnossa niin kauan kun bensaa on
 

kaihakki

Vakionaama
Sähkön säännöstelyssä on sellainenkin pointti, että elintarvikkeita on pakastettuna kaupoissa, kodeissa, elintarviketehtaissa, jne. Mitenkähän tätä mahdollista säännöstelyasiaa on fundeerattu ministeriöissä. Voisi olettaa, että varmasti on fundeerattu.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitenkähän tätä mahdollista säännöstelyasiaa on fundeerattu ministeriöissä. Voisi olettaa, että varmasti on fundeerattu.
Tuossa Kauppalehden jutussa oli tästä jotain

"”Sähköä aletaan kierrättää alueittain ja ne katkaistaan pariksi tunniksi kerrallaan. Säännöstely voi koskea koko jakelualuetta tai sitten täytyy saada vain säästöön tietty tehomäärä”, kertoo käyttöpäälliikkö Jörgen Dahlqvist Carunasta."

 

SON

Vakionaama
Jos tuo nyt alkuunkaan pitää paikkansa mitä Rakentaja sivulla kirjoitetaan niin kyllä suomalaista öljylämmityksestä luopujaa on harhautettu tai kusetettu oikein kunnolla väitteellä että öljylämmityksestä on luovuttava siihen ja siihen mennessä.


Lainausta
Öljylämmitystä on viime aikoina kuritettu ankarasti sekä julkisessa sanassa että lanseeraamalla tukiohjelmia, joilla öljykattilat pyritään poistamaan joka torpasta. Toimivaa öljylämmitystä ei ole kuitenkaan syytä lähteä suin päin poistamaan, sillä markkinoille tullut uusiutuva lämmitysöljy vastaa päästötavoitteiden haasteisiin. Uusiutuvaa lämmitysöljyä käyttävä öljylämmittäjä voi siis jatkossa osallistua omalla panoksellaan hiilijalanjälkensä pienentämiseen.

Sähköstä
Sähkön hinta tulee vääjäämättä nousemaan reippaasti nykyisestä. Nousua ei estä Olkiluo 3 käynnistyessään. Sähkön hinnan suunta on päivänselvä ja huonoa asiassa on investointien eli lämmitysjärjestelmien muutoksen kannalta heikko ennustettavuus energiakehityksen hinnan ja verotuksen osalta.

Monilämmitys
Ehkä huono sana mutta tarkoitus on sanoa vertauskuvallisesti "ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin". Toisinsanoen nykytilanteessa on varsin perusteltua säilyttää uudehko öljylämmityskattila sähkövastuksineen ja jos kovasti hinoaa esim VILP:ä niin sitten rinnalle se kuten artikkelissakin ehdotetaan.

:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:

siwer

Vakionaama
Kyllä se VILP+öljy vaan on erinomainen hybridi, etenkin eteläisessä Suomessa missä kovat pakkaset ovat harvinaisia, mutta eivät poissuljettuja. Harmi että valtio on tukien avulla ohjannut juuri pois tästä järkevästä kehityksestä. Tuota tarkkaa "öljylle siirtymisen pistettä" voisi vielä ohjata verkon statuksen perusteella. Jos sähköstä ei ole pulaa, siirtymä vaikka siinä COP=1 kohdalla. Silloin kun sähköstä on pulaa, siirtymä aiemmin esim. COP=1.5 kohdalla.

Tuohon aiempaan hätätilamitoitukseen, 200W ei mikään omakotitalon kiertopumppu öljylämmityksellä oikeasti tarvitse. Energiatehokas moderni pumppu kierrättää 5W:lla ja vanhanaikainen vaikkapa 30W:lla sen verran että öljyn tuottamalla reilulla lämpötilalla kämppä pysyy melko tasaisen lämpimänä (vaikka pumppua ajettaisiin normaalisti/lämpöpumppukäytössä isommalla).

Polttimenkin 100-200W luvut on sitä kun se käy jatkuvasti (eli tuottaa esim. sen 20kW).

Kyllä nuo todelliset keskimääräiset poltin + kiertopumppu -kulutukset on lähempänä 50W:ia. Tarttee silti aika iso lyijyakku olla, jos haluaa useita päiviä tuota peliä pelata. Autoahan voi tyhjäkäytellä (valot ym. turha pois päältä) ja sillä latailla akkua. Aika tehotonta, mutta mahdollista.

Muutaman tunnin ajan täysin turhaa kikkailua, ei talo jäähdy muutaman tunnin katkoksessa. Ei myöskään sula pakasteet kun antaa pakastimen vaan olla.
 

Ton1A

Vakionaama
Itsekin mietin just näitä samoja, olihan täällä Kaarinassakin viimeksi noin 20 vuotta sitten sellainen pidempi -30°C pakkasjakso, Ahvenmaalle järjestettiin autosafareita yli jäätyneen Saaristomeren jne.

Valitsin silti sen 4000€ avustuksen ELY-keskukselta.
 

BBF

Vakionaama
Tuohon aiempaan hätätilamitoitukseen, 200W ei mikään omakotitalon kiertopumppu öljylämmityksellä oikeasti tarvitse. Energiatehokas moderni pumppu kierrättää 5W:lla ja vanhanaikainen vaikkapa 30W:lla sen verran että öljyn tuottamalla reilulla lämpötilalla kämppä pysyy melko tasaisen lämpimänä (vaikka pumppua ajettaisiin normaalisti/lämpöpumppukäytössä isommalla).

Polttimenkin 100-200W luvut on sitä kun se käy jatkuvasti (eli tuottaa esim. sen 20kW).

Kyllä nuo todelliset keskimääräiset poltin + kiertopumppu -kulutukset on lähempänä 50W:ia. Tarttee silti aika iso lyijyakku olla, jos haluaa useita päiviä tuota peliä pelata. Autoahan voi tyhjäkäytellä (valot ym. turha pois päältä) ja sillä latailla akkua. Aika tehotonta, mutta mahdollista.

Muutaman tunnin ajan täysin turhaa kikkailua, ei talo jäähdy muutaman tunnin katkoksessa. Ei myöskään sula pakasteet kun antaa pakastimen vaan olla.
Miten monessa vanhassa talossa on 5W kv-pumput... itsellä ei ole kovin vanha mutta silti 60W. Poltin ottaa ainakin 150W. Ei sitä millään auton akulla koko päivää kyllä pyöritä kun akusta revitään 20A ulos. Ja sitten mitä kun se akku tyhjenee? Viet sen pakkasessa kököttävään autoon ja koitat saada sen käyntiin? Sitten ei ole lämpöä eikä autoa... Väitän edelleen että tuo homma toimii käytännössä vain aggrekaatilla (jolla saa sitten valotkin) tai valmiina odottavalla isolla akustolla (jotkut uudet sähköautot osaa myös antaa ihan verkkovirtaa ulos). Koska todellakaan parin tunnin katkot ei haittaa yhtään mitään, vasta parin päivän katkoihin kannattaa edes valmistautua. Senkin hoitanee takalla ja puilla.
 

siwer

Vakionaama
Vajaalla 600Wh:lla ei paljon juhlita, paitsi jos tosiaan on se 5W:n kiertopumppu, ja öljypolttimen sijaan laitetaan klapeja puukattilaan.

Pakastin vie suuruusluokkaa 50W, 12 tuntia kävisi. Lisäksi sen melkein 12 tuntia pysyy kamat hyvänä kun ei auo ovia. Eli tuollaisella saisi pidennettyä sitä 12 tunnin vikasietoisuutta 24:ään. Aggregaatilla (tai isommalla akulla) sitten enemmän.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Miten monessa vanhassa talossa on 5W kv-pumput... itsellä ei ole kovin vanha mutta silti 60W.
No meillä just tänä syksynä uusittiin tuo kv-pumppu ja sähkön kulutus tipahti 50W>40W samalla max. virtauksella, joten ei nuokaan nyt niin kovin energiatehokkaita ole. Toki tuossa uudessa tuli sitten kaikenlaista äly(ttömyys)toimintokin mukana, joilla tuota sähkön kulutustakin saa hiukan alas, mutta tällöin luonnollisesti myös virtaama pienenee ihan vastaavasti - ja taas toisaalta pakkokos sitä on yrittää lämmitysverkkoon sitä vettä ihan hirveästi väkisin puskea jos tupa on jo lämmin ja siten termaritkin kiinni :cool:
 

BBF

Vakionaama
Tulevaisuudessa tai jo nytkin sähköautojen akustoja voinee käyttää varavoimana, niissähän on jo yli 70 kWh kapasiteetteja. Siitä osallakin selviää jo jonkin aikaa.
 

siwer

Vakionaama
Öljykattilaa voi (ja kannattaakin) pitää jopa 90-asteisena, joten hyvin lämmintä vettä on saatavana. Tällöin riittää todella pieni virtaamaa. Suuria virtaamia tarvitaan lämpöpumppujen kanssa.

Saattaa jopa hätätilassa mennä vapaakierrolla (pumppu pois päältä; toimii joten kuten ilman ohitusventtiiliäkin) niin että ainakin pari lähintä huonetta pysyvät siedettävinä. Ainakin mulla keittiön patteri lämpenee ilman kiertopumppuakin, muut pahemmin ei, mutta tämä onkin varsin matalilla lämpötiloilla. Jos verkostoon pistää 80-asteista niin suattaapi lyyti ruveta kirjoittelemaan. Pumppua voi myös vaikka käyttää tunnin välein 5 minuuttia, niin että saadaan joka patteriin sen verran lämmintä vettä että putket eivät jäädy eikä mikään huone jää täysin kylmäksi.
 

Ton1A

Vakionaama
Hybridiauto, vaikkapa tuosta mun vanhasta Amperasta saisi lähemmäs 10 kWh ulos, tosin 12 voltilla. Siitä kestää ottaa yli kilowatin jatkuvaa tehoa. Sitten kun ajoakun virta alkaa olla vähissä, sitä saa lisää käyttämällä bensakonetta.
 

pelzi_

Vakionaama
Onneksi on diesel- ja bensa-aggregaatit, ja 6kW ja 2kW riittää lämpöpumpulla lämmittämiseenkin, mutta ei ole kyllä nämä hinnat vielä sellaiset että jaksaisin alkaa niitä käynnistämään, ja oikean hädän varalta ne pitäisi siirtää kyllä johonkin lämpimään tilaan, eka käynnistys pakkasessa voi olla tuskallinen.

Harmi että halvat ilmajäähdytteiset lämmittää sitten harakoille, jos ei laita sisälle autotalliin ja viritä pakoputkea ulos.

Tasan kerran olen tarvinnut, lähes keskellä Tamperetta oli lähes koko yön kestävä katkos.

Pelkkää poltinta ja kiertopumppua pyörittävä "digitaalinen generaattori" nyt ei maksa melkein mitään.
 

siwer

Vakionaama
Sellainen 1kW halpa "digitaalinen aggregaattikin" jaksaisi ajaa ILPiä ja jos sen sijoittaisi sisään ja pakokaasut jollain kurttuputkella ulos olisi jo aikamoinen ratkaisu. ILP olisi siellä olkkarissa ja aggregaatti jossain perimmäisessä reunassa taloa jossa mökä ei niin haittaisi. Olkkarissa voisi oleskella ja perimmäinen nurkka voisi olla esim. joku pannuhuone, tai muu paikka jossa aggregaatin hukkalämpö suojasi jäätymiseltä.

Jos lähdetään olettamasta että aggregaatin hyötysuhde on n. 33% ja ILPin COP on 2 niin...

ILPin ottoteho on 1kW ja tuotto 2kW
Aggregaatti polttaa bensaa 3kW tuottaakseen sen 1kW sähköä, ja tuottaa 2kW lämpöä.
Jos onnistuu järjestämään aggregaatille täydellisen hukkalämmön talteenoton. niin lämpöä tulee yht. 2kW+2kW = yli sen bensan energiasisällön.
 
Back
Ylös Bottom