Niin, mutta selvästikään oikeaa kilpailua ei tuo kuin tuulivoima. Muut ovat hyvin keskittyneitä ja isoja konserneja, jotka voivat keinotella hintaa.
Suojauksia kaupitteleva taho tekee voittoa tai tappiota suhteessa siihen mikä on toteutunut hinta vs. suojattu hinta. Tässä tapauksessahan Fortum on tehnyt tappiota suojauksen takia, toteutunut myyntihinta on ollut matalampi kuin markkinahinta.
Ei. Fortumhan tekee hyvää tulosta sähköntuotannolla Pohjoismaissa. Suuremmmilla suojaushinnoilla olisi tehnyt vielä parempaa. Ilman suojauksia tilanne olisi täysin toinen ja hintataso ei ehkä olisi läheskään näin kova.
Tekee hyvää tulosta, mutta peräpeiliin katsomalla nähdään että ilman suojauksia olisi tehnyt tällä kertaa parempaa. Pörssisähkön toteutunut keskihinta on korkeampi kuin suojauksin (=myyty tuotanto kiinteällä hinnalla etukäteen) toteutettu myyntihinta.
Suomessa on tuonti ollut suurempi tekijä. Sähkön hinta nousee heti pöyristyttävästi, kun tuontijohtojen kapasiteetti on täyskäytössä. Tuulivoimakaan ei toistaiseksi ole usein vetänyt hintaa alas, ellei tuontisähköä ole samalla ylimäärä tarjolla halpaa hintaan.
Ei taideta saada tuollaista, keppiä tulee https://yle.fi/uutiset/3-12593441 Eli tyhjästä taiotaan vaurautta
Jotenkin luottamus mennyt logiikkaan että säästät -> jäljelle jäävä käyttämäsi sähkö olisi halvempaa. Alkaa menemään kohta aika poliittiseksi keskustelumme täällä ja näppäimistöt laulamaan raskaammin, milloinkahan ylläpito joutuu hommiin 
Ei hinnalle voi asettaa mitään ehdotonta kattohintaa, jos tarvoitteena tosiaankin on välttää sähköjen katkaiseminen joilta kuilta. Kun tuotantokustannus on ylitetty 10% + 20%:lla, eikä tuotanto vieläkään riitä, sitten tarvitaan "virtuaalista tuotantoa", eli yksi kerrallaan teollisuuslaitokset ja muut kuluttajat suostuvat ao. hintaa vastaan sulkemaan koneitaan, kunnes saavat aikaan niin suuren säästön, että sähköjärjestelmä pysyy kasassa. Esimerkiksi datakeskukset siirtyvät jo paljon ennen katkaisemaan kulutuksensa verkosta ja tekemään sähkönsä varavoimakoneilla moottoripolttoöljyn avulla, mutta nuo vaikeammat ja kalliimmat virtuaalituottajat joutuvat ajamaan tuotantoaan alas, mikä voi konkreettisesti tulla hyvin kalliiksi.
Miinoitus on aivan liian vahva termi ja mistään ei edes löydy analyysiä kuinka paljon kiinteähintaiset kuluttasopimukset aikuisten oikeasti lisäävät hintavaihtelua. Jos ei olisi vaikutusta kulutustustottumukksiin,olisi vaikutus nolla. On myös huomioitava että myös teollisuudella on kiinteähintaisia sopimuksia.
Varmaan jossain on, mutta kuluttajien osuus sähkönkulutuksesta on vain 1/4 ja teollisuuden lähes puolet. Teollisuus omistaa paljon TVO:sta, josta saa sähköä omakustannushintaan eli heitä ei korkeat hinnat koske (juurikaan).
Selkeä "painovirhe" kyseessä, siellä on tosiaan yksikkönä "KWh" eli kelvinwattitunti. Ei ole järkeä moisessa yksikössä.
Samanikäisiä taitavat olla. Suomi liittyi Nord Pooliin 1998, ja sähkön vähittäiskauppa pienasiakkaille vapautui samana vuonna. Ennen kaupan vapautumista ei uskoakseni ollut käytössä muuta kuin toistaiseksi voimassa olevia soppareita.
Kiinteähintaisen on väitetty olevan suosituin sähkösopimustyyppi Suomessa (vrt. esim. Helenin edustajan sanomaksi väitetty https://seura.fi/asiat/ajankohtaist...en-kysymys-millainen-sopimus-kannattaa-ottaa/) ja epäilemättä paljon sähköä kuluttavat ovat näitä suosineet. Kotitaloudet ovat kuluttaneet esimerkiksi vuonna 2019 22,5TWh sähköä vuodessa, https://www.stat.fi/til/asen/2019/asen_2019_2020-11-19_fi.pdf, ja edellä olevan perusteella voisi olettaa, että kiinteähintaisilla saatetaan hyvinkin kuluttaa 10TWh vuodessa, ehkä enemmänkin. Suomessa kulutetaan kokonaisuudessaan luokkaa 90TWh vuodessa (https://www.stat.fi/tilasto/ehk#cubes), eli kyllä tuo kotitalouksien kiinteähintaisilla sopimukseilla myydyn sähkön osuus on luultavasti ollut selvästi enemmän kuin 10% Suomen koko sähkönkulutuksesta. Pakkasilla tuo epäilemättä vastaa pari kertaa OL3:n kokonaistuotantoa, eli joustolla olisi suuri merkitys sähkön riittävyyden turvaamisessa.
Pakkasilla ei juuri joustovaraa ole. 10% tiputus tarkoittaa jo useita asteita sisälämpötilassa.
Kyllä kulutus putoaa 100%, jos sähköt on katkaistava verkon pitämiseksi pystyssä.
Hetkellisesti. Jos katkot muutaman tunnin, ei mitään vaikutusta itse energiankulutukseen. Kylmentyneiden asuntojen lämpötilan nosto vie lähes saman lyhyillä katkoilla.
Rehellisesti pitäisi silti myöntää, että uskominen sähkön saatavuuteen verkosta pakkasten koittaessa on tuudittautumista vastaavaan perseilyyn.
Tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että sitten katkon pituus pitää kaksinkertaistaa (tai tehdä niitä kahta tiheämmin), jotta välttämätön vaikutus saadaan aikaan.
Tuo on tilanteessa positiivinen asia kokonaisuuden kannalta, kun asunto poistuu kuluttamasta pitemmäksi ajaksi.
Edelleenkään millään katsomisella ei saa mitään todellista hyötyä itse energiankulutukseen. Katkominen on vain verkon suoja. Energiasäästöön hyöty tulee ainoastaan katkon aikana alentuneesta huonelämpötilasta ja se on pieni. Esim. Meillä 2 tunnin katko pitää laskee pakkasella tehoja 4kW, mutta todellisuudessa säästää energiaa 0,2 kWh. Hyöty melkein hukkuu tehonostossa kohonneisiin kaapelihäviöihin. Takaisinkytkentähetkellä virtaa menee ja rutkasti.
Kyllä yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia lämmityssähkö asuntoihin eli katkoa jotain muuta. Ei taida ääripakkasillakaan olla kotitalousten sähkö läheskään 50% kulutuksesta
Kyllä se sähkön kokonaiskulutus alkaa laskea, kun lämpötila joko alkaa olla samaa suurusluokkaa ulkoilman kanssa tai jos siirrytään vaihtoehtoiseen lämmönlähteeseen kylmenemisen estämiseksi. Sulakkeiden koko säätää tehon, minkä talous maksimissaan pystyy kuluttamaan.
Sota-aikana Suomessa kyllä päätettiin toisin päin. Päätellen kulutusprofiilista kotitaloudet vievät sähkölämmitystä käyttävien kiinteistöjen ohella hyvinkin yli 50% sähköstä. Maksimikulutushan on Suomessa kovalla pakkasella ollut viime vuosina 15GW:n luokkaa, mutta vaikkapa marraskuun keleillä luokkaa 10GW. Jos laskee, että kovilla pakkasilla lämmöntarveluku on noin korkeintaan n. kolminkertainen marraskuun tyypilliseen nähden, kyllä tuokin jo viittaa siihen, että puolet Suomen huippukulutuksesta on sääriippuvaa lämmityskulutusta.
Ei ehdi kelata, ennen kuin katkeaa uudelleen. Mitä enemmän kulutus lisääntyy, sitä nopeammin uusi katko. Katkot pakottavat kulutuksen laskemaan riittävästi. Voihan noita kahden tunnin katkoja tulla ääritilanteessa vaikka vartin välein ainakin periaatteessa. Ei noilta mikään ketään pelasta.
Noilla on niin pieni merkitys, että ei poista tarvetta katkaista sähköjä kotitalouksilta, mutta toki helpottaa osaltaan painetta.
Voihan se muuttua, mutta tuo sähköjen katkaisu ei ole asiakaspalvelua, vaan yhteiskunnan huoltovarmuuslainsäädännöstä johdettua. Lievempää tuo on kuin sotatila, mutta noita asioita on koettu ja kehitetty tositilanteessa ja harjoiteltu valmiustilanteissa, joten pystytään toteuttamaan heti ikään kuin poliisivaltuuksin ilman koronaaikaan koettua määräysten sekoilua.
Niin voi tehdä ... ja kaikilta sitten sähkön saantiaika lyhyemmäksi.
Nykytekniikalla tuo tarkoittaisi, että jonkin juoksevan aikajakson kuluessa mittariin saa kertyä tietty määrä kulutusta. Jos kulutusta on enemmän, sähkö ilmeisesti katkaistaan siksi aikaa, että ollaan taas hyväksytyn keskikulutuksen tasolla ao. jakson aikana. On sitten oma asia säännellä vehkeitään sen verran, että sähköt pysyvät päällä.
Tähän oli minusta jo sopparimalli jossa oli tavallista sopparia halvempi hinta jos pysyi ikkunassa ja aika jyrkkä sakko/kWh jos ei siinä onnistunut. En vaan muista missä sen näin .. enkä yksityiskohtia oliko siinä vuorokaudenajat mukana - ei sitä siis rahvaalle myyty, mutta joku esitti sellaista.