Sähkön tarjoushinta NYT! - Keskustelut ja tarjoukset
- Keskustelun aloittaja roots
- Aloitettu
Tuommoinen oli listalla ekana:
"Vihreä Älyenergia Oy
36kk Vankka määräaikainen aina 100% vihreää sähköä
Ennakkotilaajan etu: Saat sopimuskauden hinnaksi edullisen 7,49 snt/kWh ja 3,49€/kk, kun sopimuksesi alkaa aikaisintaan 1.3.2022.
Tuote on tarkoitettu alle 15 000 kWh vuosikulutuksen kohteille.
Voit kilpailuttaa 3 vuoden määräaikaisen sopimuksesi 24 kuukauden jälkeen. Me kuitenkin takaamme sinulle saman hinnan myös jäljelle jääville 12 kuukaudelle. Ota siis sopimuksellesi määräaikainen vankka hinta ja sertifioitu fossiilivapaa energia."
Vaikka niitä lukutaidottomia on täälläkin foorumilla ollut niin havaittava muutos on se että erilaisia rajoituksia on tullut sopimuksiin lisää jatkuvasti. Erilaisia kulutusrajoja sekä myös rajoituksia siitä että missä pitää asua maantieteellisesti.
Tuossa sopparissa oletetaan myös että keväällä hellittää hintojen kanssa.
>>Taloyhtiön puheenjohtajalta meni kuppi nurin, kun hän sai viestin sähkösopimuksesta: ”Juuri kun hintasuojaus alkoi toimia, yhtiö lopettaa sen” ... "Turun kaupungin energiayhtiö lopettaa sähkösopimukset, joiden hintakatolla asiakkaat ovat suojautuneet hinnannousua vastaan".<<
Juttu maksumuurin takana tänään Kauppalehdessä, https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ttaa-sen/2aa1fcd2-3cee-4097-af69-5f3784058328.
>>Vallitsevasta tilanteesta johtuen nykyisen Louna Tunti Hintakatto -tuotteen rakenne ei ole enää mahdollinen ja joudumme valitettavasti lopettamaan sen 31.1.2022 mennessä”, Turku Energian asiakaspalvelun sähköpostissa kerrotaan.<<
Juttu maksumuurin takana tänään Kauppalehdessä, https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ttaa-sen/2aa1fcd2-3cee-4097-af69-5f3784058328.
>>Vallitsevasta tilanteesta johtuen nykyisen Louna Tunti Hintakatto -tuotteen rakenne ei ole enää mahdollinen ja joudumme valitettavasti lopettamaan sen 31.1.2022 mennessä”, Turku Energian asiakaspalvelun sähköpostissa kerrotaan.<<
- Keskustelun aloittaja
- #1 885
Tiedä mihin mahdat viitata mutta meinaat että myyjä vois panna sähköt poikki, höpöhöpö...
Kyllä voi, ja tämä ei nyt taaskaan ole mikään mutuasia vaan se on lehdissäkin aivan selvästi selitetty aivan hiljattain.
yle.fi
Toimitusvelvollisia yhtiöitä on yksi. Siitä en nyt tiedä, kun en ole lakimies, tuleeko sille yhdellekään mitään velvoitteita kunnes sopimus on laadittu toimitusvelvollisuuden perusteella.
Ihan samoin telealalla on yleispalveluliittymät joiden hinnat on sangen suolaiset, ja asiakas useimmiten haluaa itse lopettaa sellaisen ja ottaa markkinaehtoisen tilalle jos sellainen on tarjolla. Toimitusvelvollisuussähkö lienee vähän vastaava juttu.
Sähkösi eivät katkea, vaikka olisit toimintansa lopettaneen Energia 247:n asiakas – toimitusvelvollisuus takaa sähkönsaannin
Jotta Kajave voi toimittaa sähköä nykyisten Energia 247:n asiakkaiden talouksiin myös jatkossa, on asiakkaiden valittava uusi sähkönmyyjä viimeistään 10.12. Jos et tee mitään, siirtyy sähkösopimus lopulta alueen suurimmalle myyntiyhtiölle.
yle.fi
Toimitusvelvollisia yhtiöitä on yksi. Siitä en nyt tiedä, kun en ole lakimies, tuleeko sille yhdellekään mitään velvoitteita kunnes sopimus on laadittu toimitusvelvollisuuden perusteella.
Ihan samoin telealalla on yleispalveluliittymät joiden hinnat on sangen suolaiset, ja asiakas useimmiten haluaa itse lopettaa sellaisen ja ottaa markkinaehtoisen tilalle jos sellainen on tarjolla. Toimitusvelvollisuussähkö lienee vähän vastaava juttu.
Viimeisimmän julkaistun tilaston mukaan 40% sähkönkäyttäjistä oli toistaiseksi voimassa oleva sähköenergiasopimus, https://energiavirasto.fi/documents...021+Finland+2490-480-2021.pdf?t=1626089398976. Tuo on käytännössä melkein sama kuin toimitusvelvollisen toimittajan kanssa tehty sopimus (vaikka voit periaatteessa hankkia vastaavilla ehdoilla joltakin toiselta yhtiöltä tai tuollainen saattaa seurata, jos jättää määräaikaisen sopimuksen uudistamatta, energiantoimittaja irtosanoo sopimuksen, lopettaa toimintansa, tekee konkurssin tms.).
Kallein sopimustyyppihän tuo tyypillisesti on (suunnattu sellaisille kuluttajille, jotka eivät viitsi kilpailuttaa sähkönenergiahankintaansa syystä tai toisesta, eli sähköyhtiö voi hilata marginaalin korkeammalle kuin muissa myyntituotteissaan menettämättä sanottavasti asiakkaitaan). Jos on siirtosopimus eikä muuta, niin sitten tuo kaiketi astuu voimaan, ellei erikoisesti sitä kiellä (jolloin sähköä ei sitten kaiketi tule, vaikka siirtosopimustaksa raksuttaakin; en tiedä, onko tuollaisia tapauksia ja miten lainsäädäntö vaikuttaa, jos kieltäydyt muusta syystä oikeutetusta palvelusta osittain, eli et voi käyttää hyödyksi palvelua muultakaan osin) tai valitse muuta sopimusta jolta kulta energiantoimittajalta. Sähköyhtiöhän ei voi kieltäytyä myymästä toimitusvelvollisuuspohjalta, mutta kaiketi ostaja voi kuitenkin kieltäytyä ostamasta? Mutta voiko ostajan niin halutessa tuota muutoin estääkään kuin katkaisemalla sähköt, jolloin siirtopalvelukin menee katkolle?
Kallein sopimustyyppihän tuo tyypillisesti on (suunnattu sellaisille kuluttajille, jotka eivät viitsi kilpailuttaa sähkönenergiahankintaansa syystä tai toisesta, eli sähköyhtiö voi hilata marginaalin korkeammalle kuin muissa myyntituotteissaan menettämättä sanottavasti asiakkaitaan). Jos on siirtosopimus eikä muuta, niin sitten tuo kaiketi astuu voimaan, ellei erikoisesti sitä kiellä (jolloin sähköä ei sitten kaiketi tule, vaikka siirtosopimustaksa raksuttaakin; en tiedä, onko tuollaisia tapauksia ja miten lainsäädäntö vaikuttaa, jos kieltäydyt muusta syystä oikeutetusta palvelusta osittain, eli et voi käyttää hyödyksi palvelua muultakaan osin) tai valitse muuta sopimusta jolta kulta energiantoimittajalta. Sähköyhtiöhän ei voi kieltäytyä myymästä toimitusvelvollisuuspohjalta, mutta kaiketi ostaja voi kuitenkin kieltäytyä ostamasta? Mutta voiko ostajan niin halutessa tuota muutoin estääkään kuin katkaisemalla sähköt, jolloin siirtopalvelukin menee katkolle?
Saas nähdä kuinka monen yhtiön tyrät tässä vielä rytkyvät. Ja kyllä se maksumies sieltä peilintakaa aina lopulta löytyy valitettavasti, jos ei nyt niin sitten myöhemmin.
Itse olen sitä mieltä että tuollaisenaan tuo pörssisähkön hinnoittelu on perseestä ja joku tuossa systeemissä on rikki. Osa firmoista käärii satumaiset rahat ja toiset ajaa itsensä konkurssiin. Hintojen noustua myös alvin osuus nousee tähtitieteelliseksi. Samoin päästöoikeudet taidetaan rahastaa johonkin "yhteiseen hyvään". En tiedä mutta jostain sekin on pois jos tuon sähkönhinta kovasti nousee jos ei muuta niin ei teollisuuden kilpailukyky ainakaan parane kalliilla energian hinnalla.
Suorasähkölämmittäjällä tilanne ei ole kovin ruusuinen ja saattaa tuo asunnon haluttavuuteenkin vaikuttaa jatkossa....
Tarkoittaako han tuo "jäsenalennuksella" sitä että paikkalisten yhtiöiden asukkaat saavat sähkönsä edukkaasti (kun on tuotettu vielä edullisesti?) Ja muut maksavat sitten vähän karvaampaa hintaa? Kuva tuli vastaan jossain netin keskustelussa.
Viimeksi muokattu:
kakesa
Aktiivinen jäsen
Parhaat määräaikaset 3-v sopparit on ollu n. 9snt/kw +alv. Eli luultavasti kaksinumeroiset kw-hinnat on sunkin kohtalona kesällä.
Nykyinen pörssisähkökonsepti hinnoitteluineen on ilmeisesti rakennettu aikana, jolloin oletettiin sähköä olevan "rajattomasti" saatavilla. Sähkömarkkinalakia kun lukee, niin sellaisen kuvan saa.
Sen näkee sitten. Ei kukaan viime kesänä arvannut nykyisiä hintoja. Sama pätee tulevan kesän hintoihin.
Viimeksi muokattu:
Tuolla se näkyy, sopimusmuutos ei ole irtisanominen vaan sopimusehtomuutos -> mitkään siteeratut ehdot irtisanomisesta ei päde. Pitää lukea ne mainitut ehdot sopimusehtomuutoksista.
Pörssi toimii ihan oikein, se nyt vaan on niin että sähkön huippukulutus on erittäin kallista koska kiinteät kulut pitää kattaa muutaman päivän tuotoilla. On aivan oikein, että se maksaa.
Kunnon huippua ei joka vuosi tule, mutta ehjillä markkinoilla aina välillä tulee, jatkuvasti halvat hinnat johtaa kapasiteetin alasajoon ja lopulta aina hinnan nousuun.
Pörssi toimii ihan oikein, se nyt vaan on niin että sähkön huippukulutus on erittäin kallista koska kiinteät kulut pitää kattaa muutaman päivän tuotoilla. On aivan oikein, että se maksaa.
Kunnon huippua ei joka vuosi tule, mutta ehjillä markkinoilla aina välillä tulee, jatkuvasti halvat hinnat johtaa kapasiteetin alasajoon ja lopulta aina hinnan nousuun.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tavallaan. Konkurssiin ajautuvat pelurit, joilla ei ole sopimuksiin perustuvaa sähkönhankintaa. Häviäjiä löytyy myös vakaavaraisista sähköyhtiöistä kun on ajateltu, että tase kestäisi pienet heitot. Tulikin iso ja pitkäaikainen heitto.
Suurimmat tappiot ovat ovat kuitenkin vain menetettyjä voittoja, joita olisi voinut kääriä jos ei olisi myynyt tuotantoaan "halvalla".
Ihan vastaavasti halvan hinnan aikana tulee hirveät tappiot jos ostit sähköä kiinteällä hinnalla enemmän kuin asiakkaasi kuluttaa ja myyt sen nollalla pörssissä pois.
Markkinoita ei voi tarkastella vain piikkihinnan aikana sen värisillä laseilla ettei nyt huvittaisi maksaa piikkihintaa.
Markkinoita ei voi tarkastella vain piikkihinnan aikana sen värisillä laseilla ettei nyt huvittaisi maksaa piikkihintaa.
Sähkön pörssihinnoittelulle ei taida edes olla toimivia vaihtoehtoja. Sen sijaan ertiyisesti sähkön tuottajien tapa myydä huomattava osa sähköstään tiettyyn ennalta sovittuun hintaan on varsin kummallinen. Sähköntuotantokoneethan sitovat yleisesti ottaen valtavasti pääomaa ja miksi yrityksen pitäisi sitoutua tasaiseen kvartaalituottoon jakamalla tuotantokoneiston vajaakäyttöön liittyvät riskit tavalaan kädestä suuhun elävien sähkön kuluttajien kanssa? Jos joidenkin intressinä olisi suojautua, niin jälkimmäisten, kun markkinataloudesta puhutaan. Suojautuminen ei todellakaan ole aiheellista pääomavaltaisille sähkön tuottajjille, elleivät ne ole jo valmiiksi konkurssin partaalla.
Jos on varaa investoida miljardikaupalla (tai pikemminkin kymmenillä miljardeilla) ydinvoimaloihin ja tuulivoimapuistoihin, täytyy olla rahkeet sopeutua vaihteleviin sähkön pörssihintoihin, jonka sähkön tuottaja kulloinkin saa. Jos toimittaisiin näin päin, myös sähkön kuluttajien maksamat hinnat tervehtyisivät nykyisistä hyvin keinotekoisista periaatteista (kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset ovat täysi kummajainen ja niiden hintatasokin on ollut aivan menneestä maailmasta; noissa kulminoituu sähkön myynnin totaalinen vääristyminen markkinaehtoisuudesta viime vuosina).
Olettaisin, että kiinteällä hinnalla myynti on ollut kannattavaa koska tullaan taas siihen ettei ihmiset oikeasti toimi kuten talousteorian järkevät ihmiset. Kiinteällä hinnalla saa ennustettavasti tuottoa ja kukaan ei saa potkuja jos tuleekin halvat hinnat ja ylituotanto.
Tässä vaan kansa suojautuu aivan päinvastaiselta tilanteelta kuin tuottajat. Molemmat ei voi olla iloisia yhtä aikaa.
Tässä vaan kansa suojautuu aivan päinvastaiselta tilanteelta kuin tuottajat. Molemmat ei voi olla iloisia yhtä aikaa.
Myös kryptovaluuttoihin sijoittamalla on saanut hyvät tulot (tyypillisesti) viime aikoina. Jos otat kauheita positioita jossakin, niin jonkin aikaa voi mennä hyvin. Yleensä kuitenkin suuria pääomia sisältävään liiketoimintaan ei suhtauduta kuin pokerin peluuseen, jota toiminta on sähköntuottajien osalta noudattanut (eikä varsinkaan niin, ettei toimita kuitenkaan hyökkäävänä suurta voittoa tavoittelevana pelaajana, vaan äärimmäisen arkana, joka haluaa välttää pieniäkin tappioita vastapainona mahdottomuus saada kunnon voittoja silloin, kun olosuhteet olisivat tähän edulliset).
jarkko_h
Vakionaama
Pysyttäydytään otsikon aiheessa, kiitos.
Toki Suomi on iso maa ja kun menee Pohjanmaalle, Pohjoispohjanmaalle tai Ouluun on ruikutus pois ja kaikkea mahdollista yritetään ja kaikesta mahdollisesta tehdään businesta, riskejä kaihtamatta. Aivan eri rotu noilla seudulla kun muualla. Ihmiset tuolla ovat myös ahkeria.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jostain syystä suuret sähkön käyttäjät haluavat turvata selustansa eli ovat valmiita keräämään miljardeja hatulla jotta saavat sähköä mielestään varmasti ja taattuun hintaan. On tuo melkonen lisäpotti paperitehtaan tai terässulaton perustamiseen, jos esim. noin miljardin maksavan paperikoneen lisäksi pitää ostaa siivu atomivoimalasta, jotta siihen saadaan virrat. Näin ne ovat kuitenkin toimineet.
En tunne tuulivoimabisnestä mitenkään, mutta tuo saattaisi myös mennä niin yksinkertaisella matematiikalla, että kun laitteiden hinta ja tuotto tunnetaan varsin tarkkaan (valmistaja antaa esim. 20 v ylläpitositoumuksen ennalta sovittuun hintaan) niin rahoittajille on helppo perustella homman juju, jos on lyödä pöytää paperi jolla joku ostaa sen tuotannon johonkin hintaan ja excel näytää sen kannattavaksi.
Tuo onkin ihan ymmärrettävää riskienhallintaa, eli firma joko hankkii osuuksia tuotantolatoksista tai tekee tuottajan kanssa hankintasopimuksia, jolla sen perussähköntarve turvataan niin, ettei jokin energiakriittinen liiketoimintahaara menee karille. SItä taas en ymmärrä, että jonkin Fortumin kaltaisen toimijan olen lukenut "kehuneen" suojanneen sähköntuotantonsa tiettyyn hintatasoon suurelta osin. Hiukset suorastaan nousevat pystyyn, kun lukee, että firman suuren saksalaisen tytäryhtiön sähkön tuotannossa välttämättömiä polttoainehankintoja ei ole suojattu vastaavalla tavalla ja emoyhtiöllä tarvitaan miljardivakuuksia, jottei tytäryhtiö ole riskissä kupsahtaa nurin. Miksi ihmeessä sähkö pitää myydä kiinteään hintaan, jos polttoaineiden hintaan ei ole kontrollia? Voisihan sähkön hintoja nostaa, jos polttoaineiden hinnat nousevat ja jos typerä kilpailija on erehtynyt myymään liina halvalla eikä oma kallis sähkö mene kaupaksi, säästetään sitten polttoaineissa, kun ei kulu. Ydinvoima on toinen juttu (polttoaineet on hankittu jo ennakolta) ja samoin tuuli- ja vesivoima (pohjimmiltaan ollaan luonnon armoilla saatavilla olevan energiamäärän ja tehojakauman osalta) eli noilla toki rahoituskulujen kattaminen voi tehdä tietyn laajuisen osittaisen suojautumisen tarpeelliseksi, jotta riskitaso pystyy hallinnassa.
Tietääkö kukaan kuinka suuri osa suomessa myydystä sähköstä kulkee nordpoolin kautta ?
Itselläni on käsitys, että ainakin kaikki Fingridin verkon kautta kulkeva sähkö myydään ja ostetaan spot-hinnoilla perusmuodossaan. Päälle sitten tulee tasemaksu (jollei sähkön ostaja osta juuri ennakolta ilmoittamaansa määrää tai tuottaja tuota juuri edellisen vuorokauden huutokaupassa hyväksytyn tarjouksensa mukaista sähkömäärää). Jos sovitaan muusta hinnasta, tuo on järjestettävä pörssi-instrumenttien avulla (vuorokauden keskihinnan futuuri tietylle määrälle sähköä, normitettu tuote, joka on vaihdettavissa Nasdaqin sähköjohdannaispörssissä tai kaiketi myös keskinäidellä kaupalla osapuolten välillä). Lyhyemmän jakson säätömarkkinat ym. erikoismarkkinat ovat sitten oma lukunsa ja edellyttävät tyypillisesti laitteistoa, joka tekee mahdolliseksi toteuttaa sellaisia palvelutuotteita, mitä ko. markkinakategoria vaatii.
Jossakin yksityisessä paikallisessa verkossa voi soveltaa omia kauppasääntöjään ainakin periaatteessa, mutten tiedä, harrastetaanko tätä. Vattenfallin sivuilla on selvitetty melko perusteellisesti noita käsitteitä yrityksen näkökulmasta, esim. https://energyplaza.vattenfall.fi/blogi/sahkokaupan-riskit. Myös Fingridin sivuilla on tietoa tuosta sähkön fyyisestä kaupasta, https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/markkinoiden-yhtenaisyys/johdanto-sahkomarkkinoihin/.
Energiaviraston tilastoissa sanottiin, että vuonna 2020 kuluttajien sähkösopimuksista 40 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevalla hinnalla, 8 prosenttia pörssihintasidonnaisena ja 52 prosenttia määräaikaisella kiinteän hinnan sopimuksella, https://energiavirasto.fi/documents...021+Finland+2490-480-2021.pdf?t=1626089398976. Mahtaako yritysten väliseen kauppaan oikein päästäkään käsiksi, koska nuohan ovat liikesalaisuuksien luonteisia, elleivät osapuolet jostakin syystä raportoi asiasta julkisesti?
En tiedä mitä kautta tuo sähkö kulkee mutta noista saan sen käsityksen että kaikki ei kulje pörssin kautta. Kuvat joistain oppareista.
Viimeksi muokattu:
Mikäs tuo mankala-periaate on? Jos vaikka UPM tai Stora Enso on omistajana Teollisuuden Voimassa niin tällöin nuo saavat sähkönsä omakustannehintaan. Tuohan on pois spot markkinoilta?
fi.wikipedia.org
Ei nämäkään taida minkään pörssin kautta mennä?
Amerikkalainen teknologiajätti Google hankkii Suomesta merkittävän määrän uutta tuulivoimatuotantoa.
Yhtiö kertoo ostavansa kolmen Suomeen rakennettavan tuulipuiston tuotannon kokonaan. Pitkäaikaisen ostosopimuksen myötä tuulipuistot eivät tarvitse valtion tukea.
Yle kertoi elokuussa, että Suomeen nousee lähivuosina useita tuulipuistoja pitkillä ostosopimuksilla (PPA = power purchase agreement). Vielä tuolloin sähkönostajien nimiä ei kerrottu julkisuuteen.
yle.fi
Teollisuuden Voima – Wikipedia
Ei nämäkään taida minkään pörssin kautta mennä?
Amerikkalainen teknologiajätti Google hankkii Suomesta merkittävän määrän uutta tuulivoimatuotantoa.
Yhtiö kertoo ostavansa kolmen Suomeen rakennettavan tuulipuiston tuotannon kokonaan. Pitkäaikaisen ostosopimuksen myötä tuulipuistot eivät tarvitse valtion tukea.
Yle kertoi elokuussa, että Suomeen nousee lähivuosina useita tuulipuistoja pitkillä ostosopimuksilla (PPA = power purchase agreement). Vielä tuolloin sähkönostajien nimiä ei kerrottu julkisuuteen.
Google ostaa Suomesta kolmen tuulipuiston tuotannon 10 vuoden sopimuksella – Parjatuille tuille ei tarvetta
Tuulisähkö on tarkoitettu Googlen Haminan palvelinkeskuksen käyttöön.
2020 Suomessa kulutettiin sähköä 81 TWh
2019 Suomessa kulutettiin sähköä 86 TWh
"Pohjoismaisessa sähköpörssissä käydään kauppaa noin 70 prosentista Pohjoismaissa käytetystä sähköstä."
2019 Suomessa kulutettiin sähköä 86 TWh
"Pohjoismaisessa sähköpörssissä käydään kauppaa noin 70 prosentista Pohjoismaissa käytetystä sähköstä."
Omistajat jakavat keskenään tuotetun sähkön firman omistussuhteessa ja voivat tehdä sille, mitä parhaaksi näkevät, kuten käyttää omassa kulutuksessaan (esim. myydä vähittäisasiakkailleen) tai myydä markkinoille, jos jää ylitse.
ts sähköä on mahdollista myydä markkinoille(vaikka nyt sitten kuluttajille) keskimääräisiä spot hintoja alhaisemmalla hinnalla ilman tappiota? Tosin kannattavampaahan se tietysti on ottaa kaikki irti mitä on saatavissa.
Voi ne sikäli mennä, että asian voi hoitaa pitkäaikaisella futuurilla, jossa sähkö myydään nyt kiinteään hintaan. Asian voi järjestää tekniseltä kannalta niin, että sähkön tuottaja myy sovitun jakson ja sovitun määrän sähköä verkkoon pörssihinnalla ja ostaja ostaa pörssihinnalla, mutta tuottaja korvaa ostajalle erotuksen niin, että todellinen hinta vastaa ostetulle sähkölle sovittua. Järjestelyyn liittyy aina vakuuksia, jotta homma todellakin toteutuu (vaatii yleensä takuutalletusta tai vastaavaa, eli jostakin tarvitaan kunnon takaukset samaan tapaan, mihin Fortum on nyt joutunut Uniperin sähkökauppojen takia Saksassa).
Jos investoit lainarahalla tuulivoimaa, voi olla hyvin perusteltua riskin kannalta myydä osa sähköstä takuuhintaan, jotta korot ja kuoletukset saa katetuksi. Jos sähkön hintataso nousee, osan sähköstä voi sitten rahastaa kunnolla pörssistä.
Kirjoitin tuossa edellä Fortumin-Uniperin Saksan -tapaukseen viitaten. Vakuuksiin on löydyttävä rahaa ja paljon. Sähköpörssi tai kukaan muukaan ei ota vastuita kontolleen vapaaehtoisesti.
Joo, vakaa ja kiinteä on hyvä. Ei tarvi liikoja miettiä millaisia laskuja tulee laatikkoon.
Väreen tj oli tuossa turissu jossain lehdessä että muuttuvat komponentit sopimuksissa tulevat lisääntymään jatkossa... ja kiinteät vähenemään.
Miten maailma pyörikään kiekkomittareiden aikana ja kun tasauslasku tuli kerran vuodessa. Sähköä silloinkin tuli töpselistä ja etukäteen tiesi miltei mitä sähkölasku tulee olemaan.
- Keskustelun aloittaja
- #1 915
Tuohon vielä paneelit kaveriksi...Miten maailma pyörikään kiekkomittareiden aikana ja kun tasauslasku tuli kerran vuodessa. Sähköä silloinkin tuli töpselistä ja etukäteen tiesi miltei mitä sähkölasku tulee olemaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tuo noin voi mennä. Esim. TVO.n sähkö menee ~kaikki Fingridin kautta ja sitä ei varmasti sen kummemmin huutokaupata kun tuotetaan omistajille.
Fingridillähän on myös selkeät siirtohinnat, tehomaksut jne.
Tuotahan tuossa edellä jo puitiin ja sanoisin yhteenvetona, että tuolla ei ole välttämättä edes suurta merkitystä, koska OTC-sopimuksilla hinta voidaan vivuttaa mihin tahansa, vaikka joku osapuoli toimisi pörssihintojen pohjalta (tai joudutaan käyttämään säätömarkkinoita). SItäpaitsi, mankala-tyyppisen tuotannon osapuolet ovat tyypillisesti tasevastaavia ja elleivät ole, vastuullinen tasevastaava hoitaa alueensa tilit tasan ja vastaa asiasta. Kun on noin, voidaan käyttää mitä hinnoitteluperustetta hyvänsä, kunhan kaikki saadaan samaan tariffikehikkoon suoraan tai johdannaisilla. Jos tilit eivät mene tasan sisäisesti, sitten on käytävä kauppaa muiden sähkömarkkinaosapuolten kanssa sopivalla markkinapaikalla FIngridin sääntöjä noudattaen, vrt. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/tasepalvelut/taseselvitys/.
Sähkön hinta on noussut korkeaksi ja on tehtävä kaikki kannattavat investoinnit ,joilla ostettavan sähkön kulutusta pienennetään. Aurinkosähkö, aurinkolämpö ja tuulivoima. Pientuulivoimala tulee kannattavaksi, kun talvella ei ole aurinkoa kovin paljon saatavilla, eli yhdistelmä aurinkoa ja tuulta. Energian varastointi, vesivaraajat ja myös akut tulevat entistä tärkeämmiksi.
Tähän linkkiin tulisi lisätä ingressi, kiitos.
2KW 48V Wind Turbine Vertical Wing Helical Turbine Generator Maglev Generator
Eräs taloudellinen mahdollisuus tuulivoimaan. Turvallinen rakenne. Soveltuu Suomen tuulioloihin.
Eräs taloudellinen mahdollisuus tuulivoimaan. Turvallinen rakenne. Soveltuu Suomen tuulioloihin.
Viimeksi muokattu:
jarkko_h
Vakionaama
Aika harvaan asuntoon kannattaa laittaa tuulivoimaa. Jos haluaa vähänkään tuottoa, pitää pystyä asennus laittamaan semmoiseen paikkaan, jossa ei ole reunaesteitä lähellä.
Kerrostalojen laakeat katokset ja peltoaukeat ok. Esim. Peltoaukea metsän reunalla ei ole ok. Voi toki sijoittaa ropellin sinne, mutta koskaan ei saa sijoittaminen rahoja pois.
Kerrostalojen laakeat katokset ja peltoaukeat ok. Esim. Peltoaukea metsän reunalla ei ole ok. Voi toki sijoittaa ropellin sinne, mutta koskaan ei saa sijoittaminen rahoja pois.