Tappio on aivan eri asia kuin menetetty voitto. 5 s/kWh on hemmetin hyvä hinta jos sen saa suunnilleen vakioteholla tuotetusta sähköä. Kulutuksesi ei tosin ole lähellekään vakio, vaan sähköä kuluu tavella enemmän kuin kesällä ja yöllä vähemmän kuin illalla.
Kokonaisenergiamäärä tuossa on silti rajoitettu edellisen vuoden sateiden perusteella ja kun hinta nousee, vettä säästyy säätöön myöhemmin. Vesivoimalat pyrkivät optiomoimaan tuottonsa vuoden jaksolla ja hintavaihtelu toimii juuri toriokaupan tapaan niin, että kaikki vesivoimayhtiöt ovat samalla viivalla. Eivät nuo toimi vakuumissa, vaan ydinvoima, sähkön tuonti ja tuulivoima säätelevät hintatasoa, jolla vesivoimaloiden on toimittava. Nuo ovat pitkäaikaisia investointeja ja jos hintataso laskee, on painetta jättää noita peruskorjaamatta suuremmalle teholla jne., jollpoin sähkön hinnat heiluvat entistä enemmän. Nuo ovat eräänlaisia vakuutusyhtiöitä, joilla on ja pitääkin olla todella hyvä kate, jotta laitoskanta pysyy mahdollisimman suurena ja toimintakykyisenä.
Energia on ihmisellekin välttämätön, olkoon sitten perunasta, viljasta, voista tai ties mistä. Eikä kotona välttämättä tarvittaisi energiaa sähkönä, vaan sen voisi tuoda kemikaalina, paineilmana, hydraulisena energiana tai ties minä. Toki sähkö on monessa mielessä erikoinen hyödyke, on niin taloudellinen, joustava ja edullisesti hyödynnettävä energiamuoto. Mutta verkossa siis välitetään tehona, jota ei voi varastoida, vaan tuotannon ja kulutuksen täytyy aina verkon tasolla olla samat.
Voisi tietysti, mutta se vaatisi suuria muutoksia koko yhteiskunnassa ja kymmenien vuosien siirtymäajan. Toisin, kuin perunan korvaaminen jollain muulla elintarvikkeella.
Järjettömyydestä olen aivan samaa mieltä. Mutta vaikka olet mitä mieltä tahansa sähkön järkevästä hintatasosta (mistä en ole kovin eri mieltä periaatteessa), huomautan, että sähkön pörssihinnoittelu on pelkästään huutokauppamenttely, jolla tuotantoteho ja kulutusteho saadaan vastaamaan toisiaan markkinaehtoisesti. Vaihtoehtona on liikatuotannon realisoituessa antaa käsky pienentää joidenkin voimalaitosten tehoa, mutta sitten pitäisi ratkaista, miten menetetty tuotto jaetaan eri voimantuottajien kesken, koska kaikilla on periaatteessa mahdollisuus vähentää tuotantoaan -- jopa ydinvoimaloilla, joille homma tulee hyvin kalliiksi. Jos taas teho ei riitä, joiltakin kuluttajilta yksinkertaisesti katkaistaan sähköt. Toki voi keksiä moni muitakin tapoja jyvittää asiat, mutta on eri asia, paraneeko mikään vai tuleeko vain lisää ongelmia.
Juuri tuo osuu naulan kantaan myös sähkön hintaheiluntakeskustelun kannalta: Uutta sähkön tuotanto ja etenkään varastokapasiteettia ei polkaista tuosta vaan, kun tuotantotehot eivät riitä ja hinta sen seurauksena nousee. Tarkoituksernahan on, että ne, jotka eivät kykene maksamaan, pienentävät kulutustaan, jolloin on mahdollista saavuttaa balanssi. Mitään muuta ei lyhyellä aikavälillä voi tehdä kuin saada jotenkin kulutus ja tuotato samaksi, kepillä ja porkkanalla tasapuolisersti kaikille tuotantoon ja kulutukseen osallistuville.
En kritisoi ajatustasi sinällään, mutta vaikiotehon sijasta voisi puhua edullisilla muuttuvilla kustannuksilla tuotetusta sähköstä (jollaista on vanha vesi- ja ydinvoima sekä uudempi tuulivoima). Fossiilisilla polttoaineilla ei pysty tuottamaan tällä hetkellä sähköä tuolla hinnalla.
Ei kuulu sivistysvaltioon, että kansa palelee pimeässä, kun on kovempia pakkasia ja sähköntarve suurimmillaan. Yhteiskunnan pitää tuohon varautua varmistamalla riittävä kapasiteetti tavalla tai toisella.
Tässä ollaan kyllä kapitalismin ytimessä. Persaukisten pitää vaan hommata paksummat kuteet.
Noin oli Suomessa vuokra-asuntojen kohdalla pitkään ja Ruotsissa edelleen Tukholmassa. Seuraukset puhuvat puolestaan ...
Siis: ei asua valtavassa omakotitalossa jossa on sähkölämmitys.
Nyt menee jo turhan paksuksi. Varavoimala on varavoimala siltä varalta, että suuri ydinvoimala putoaa äkkiä verkosta häiriön takia. Tuossa on muita nopeampia varajärjestelyitä, jotka voivat odottaa ilman tehoa sen aikaa, että varavoimalat saadaan käyntiin. Muuten on uhkana, että koko valtakunta pimenee ja tuossa voi mennä sitten päiviäkin ilman sähköä.
Kielletään sähkölämmitys ainakin köyhiltä! Ongelmat loppuvat siihen.
Ei kukaan eikä kuulukaan. Vastasin ideaan, että homman tulisi toimia niin, että sähkönkulutusta vähennetään hinnan noustessa. Siis käytännössä kovilla pakkasilla pitäisi palella pimeässä. Vai miten tavallinen kansalainen säästää sähköä?
Kenen sitten pitäisi säästää sähköä? Laittaako teollisuus hetkeksi pillit pussiin? Kun tuotanto ei riitä, kulutusta on vähennettävä. Hintapiikki ei useinkaan muodostu voimalaitosten pyytämästä hinnasta, sillä kun joustovara on käytetty, loppu tehostaa saadaankin säästönä, kun teollisuus sammuttaa koneitaan huippuhinnan ajoiksi. Tämä on teollisuudessa arkipäivää.
Voi olla, mutta sähköverkon tuotannon ja kulutuksen tulevaisuuden haasteet vaativat paljon järeämpiä keinoja ja osittain taloudellisia, koska pelkkkään teknolgiaan perustuvat ovat liian kalliita (kuluttaja uskoakseni maksaa tulevaisuudessa mieluummin vaihtelevia hintoja ja suunnittelee kutustaan kuin kuluttaa niillä hinnoilla, joita käytetään, kun kulutuksen saa päättää aina pelkästään niin kuin itselleen on mukavinta).
Sellaisesta ainakaan minä en ole puhunut, vaikka tuohonhan on päädytty jo Norjassa ja ilmeisesti myös Ruotsissa.
On niiiin monta tahoa jotka eri motiiveilla haluaisivat päästä ohjaamaan muitten kuormia. Saksassa käsittääkseni on pakollista varustaa lämmityslaite sellaisella on/off sisääntulolla. Sitä en tiedä onko sitä pakko kytkeä mihinkään, mutta aika äkkiä tuo nasta johonkin käyttöön siellä saadaan - sitten EU-pykäliin.
Tämä on ehdottomasti miettimisen arvoinen seikka. Muttei läheskään niin yksinkertainen ja mustavalkoinen, kuin teksti antaa ymmärtää. Vajaatehoisuus ei ole iso ongelma, jos vain VILP on sellainen, että se ei sammu kokonaan kylmien kelien koittaessa. Itse kokeilin juuri -25 pakkasella, että sain vajaan kakkosen COPilla vielä 3-4kW lämmitystehoa VILPillä. Ottoteho oli siis noin 2kW. Tähän päälle noin 3kW teholla vastuksia, niin ei pitäisi 5kW ottoteho vielä kaataa verkkoa. Jos tuollaisesta aletaan rankaisemaan, niin yhtälailla ongelmissa on vaikkapa MLP:llä taloaan lämmittävä sähköautoilija.
Pointtini oli siis, että oletettavasti joku ottaa takkiin, kun pörssihinta 20c ja sopimuksen hinta 5c.
Ainakin se loppuasiakas, joka maksaa 20 c ottaa takkiin. Ehkä myös joku välitaho ottaa takkiin. Sähköntuottaja vuolee kultaa.
Kaipa sähkönmyyjä teoreettisesti menettää tuossa voittoa, mutta ei reaalisesti ota mitään takkiin. Kaikki järkevät sähkönmyyjät uskoakseni ovat ostaneet pörssistä futuurituotteita sen verran kuin aikovat sähköä myydä. Siihen on lätkäisty joku kate päälle ja sillä hinnalla sitten tarjotaan soppareita asiakkaille. Jos kaikki aiottu sähkö saadaan myytyä, niin suunniteltu kate on taattu, vaikka pörssihinnalle tapahtuisi tuolla välillä mitä.
Norjassa sähköntuotanto ja sähkönsiirto on pääasiassa julkisessa omistuksessa, joten omistaja vain jakaa tuottojaan takaisin omistajilleen osuuskaupan tyyliin. Ihan käypä idea tuo on, mutta osittain myös vaikuttanut siihen, että suuria pullonkauloja aukaisevia infrastruktuuriparannuksia ei ole tehty siinä mitassa kuin olisi tarvetta.
Loppui se panassakin kun kiellettiin, en tiedä miten se niitä 3× 1kW vastuksia käyttää, silloin kun oli käyttänyt niin kakessaLämpöpumput muuten herkästi hörppäilevät sähköä jos niiden antaa hörppäillä. Minä pistin rakkineeseeni tylysti 0,5kW rajoituksen vastuskäytölle ja ei mitään kauheaa ole tapahtunut sisälämmölle vaikka asteminuutit on ennätyksenä olleet -2646 pistettä tänä talvena.
Kun laite ei saa lupaa käyttää sähköä niin ei se käytä. Jos kämpässä alkaa tulla viileä, niin sitten joko takkaa päälle tai villasukkaa päälle. Tällä tragedialla meillä lämmitys ei 3kW enempää ota hetkellisestikkään (kompura noin 2,5kW + 0,5kW), kun en anna sen käyttää enempää.
Helppoa
Järjestään noista suojauksista tulee silti takauskuluja, jos hintataso lähtee nousemaan, koska ostaja tarvitsee vakuutuksen sitä varten, että saa ostamansa sähkön vaikka pörssistä. Johdannainen poikii tyypillisesti tarvetta jatkuvaan uusien johdannaisten asettamiseen aina alkuperäisen raukeamiseen saakka, jotta tuo vakuuspuoli pysyy kunnossa. Tuon aiheutta valtavia paineita firmojen vakaavaraisuudelle ja potentilaalisesti suuria rahoituskuluja.
Laittaa. Olen itse tässä vuodenvaihteessa puuhastellut semmoista raporttia, jonka perusteella päätetään, miten tuo meidän asiakkaan lafka toimii sähkön hinnan suhteen. Kun ylössäätöhinta nousee tarpeeksi paljon yli spot-hinnan, aletaan himmailla. Jos hintaero menee tarpeeksi suureksi, ei kioskista tule tuotantoa ulos lainkaan. Kyse on aika energiaintensiivisestä tuotannosta, reilusti yli 100 MW menee normaalisti täydellä käynnillä.
