Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

[Joppe112]

​

Tästä viestistä löydät epäviralliset foorumimme omat kuva-arviot Sanyo CO2 ECO:n (se vanhempi 4,5 kW:n lämpöpumppu) otto- ja antotehoiksi sekä COPin. Nämä käyrät ovat johdettu tämän CO2-lämpöpumpun Service Manual:sta sekä osin (lue: korjattuna) myyntiesitteestä. Tarkoituksena on esittää käyrät muodossa, josta voit suoraan päätellä itse CO2-lämpöpumpun kannattavuuden ilman siihen liitettäviä sähkövastuksia ts kuinka hyvin lämpöpumppu itsessään toimii.

Sanyo on harvinaisen nihkeäsanainen omissa materiaaleissaan CO2-prosessin toiminnasta. Ainut virallinen kuva on lämpöpumpun invertterin ottovirta eka kuvassamme, jossa varjostettu alue kuvaa invertterin säätöaluetta ulkolämpötilan muuttuessa. Tästä voidaan kuitenkin johtaa mukavasti varsinaiset ottotehot, jotka näet toisesta kuvastamme. Pohjaksi on jätetty virtakaavio, jotta näiden manuaalisesti poimittujen arvojen vastaavuus olisi tarkistettavissa helposti. Mielenkiintoisinta tässä kuvassa on se, että itse lämpöpumpun max ottoteho saavutetaan pisteessä -7 C, jonka jälkeen kompura joutuu rajoittamaan puristustaan/kierroksiaan kohti syvempiä pakkasia. Tämän pisteen jälkeen kaikki tarvittava lisälämpö pitää siis tuottaa sähkövastuksilla.

Antotehon ja COPin osalta Sanyo:n mainosmateriaalit ovat ristiriitaisia: COP on suoraan liitetty max antotehoon ja min ottotehoon. Tämä ei pidä paikkaansa jos asia vertaa Sanyo:n service manuaalin edelliseen kuvaan: jos min ottoteho tuottaisi max antotehon, niin mitäköhän sitten max ottoteho mahtaisi tuottaa varjostetuilta alueilta?? Päädyin siis konservatiivisempaan standarditulkintaan: COPit ovat - kuten yleensäkin tällä alalla - laskettu perustuen min otto- ja antotehojen suhteesta kun taas taas max antotehot toteutuvat max ottotehoillakin - aika loogistakin... Kun sekä max otto- että antotehot on tunnettu 100% tehon COPit voidaan laskea ja kun taas min tehon COPit sekä min ottotehot on tunnettu min antotehotkin voidaan johtaa. Näin on tehty kolmannessa kuvassa: pienimpien osatehojen COP on vihreä käyrä ja max tehojen COP on punainen käyrä. Käyrät loppuvat nyt -7 C asteessa pakkasessa, koska Sanyo:n aineistoista ei pysty erottelemaan sähkövastuksen osuutta pois mitenkään helposti syvemmillä pakkasalueella.

Lopuksi voidaan vielä arvioida ja listata antotehot sekä lämpöenergian määrät viimeisessä kuvassani. Tässä ei ole muuta uutta Sanyo:n materiaaleihin kun tuo min antotehon vihreä käyrä. Tästä käyrästä on mahdollista lukea ja arvioida miten paljon katkokäyntiä esiintyy kun/jos talon lämmöntarvekäyrä on entuudestaan tiedossa. Kiinnitäpä vaan huomiota tuon invertterin tehollisen säätöalueen kapenemiseen kohti leudompia ulkolämpötiloja: invertteri pystyy leikkaamaan lämmöntuotantoaan vain n. 18% sen hetken huipputehoista kun lämpötehon katto on asetettu 4,5 kW. Lämpöä siis syntyy leudoissa keleissä aika tuhdisti verrattuna vrk:n tarpeeseen käyttöveden teossa.

Ottotehojen puolella invertterin toiminta-alue on aivan vertailukelpoinen tavallisiin ILPoihin: max = 2,6 kW pakkasella, min = 1,0 kW lämmillä ilmoilla ja säätöalueen alaraja siis 1/2,6 = 38% max tehoista. CO2-prosessia voidaan siis ohjastaa osatehoilla Sanyo:n 2-vaihekompurassa aivan kuten R410A:n prosessia ILPoissa.

ps: Sekä nuo COPit että ottotehojen käyrät on myös verrattu CoolPack:n tuottamiin ennusteisiin prosessin tilasta samoissa ulkolämpötiloissa ja ne ovat esitettyjen kuvien mukaan katsottuna mukavasti "linjassa" ko softan tuloksiin. Tämä lisää askeleen luottamusta siihen, että kuvien tulkinnat ovat oikeansuuntaisia ja kertovat todellisesta CO2-lämpöpumpun toiminnasta osana tätä ECO CUTE-tuotetta.

Lähteet:
* Sanyo CO2 ECO:n service manuaali (på svenska)
* http://www.sanyoaircon.com/products/hydronic-products/co2-waterheaters.aspx

 

[Joppe112]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Tässäpä vielä julkisesti tuo mainio Excel-taulukko, jolla noita kuvia voit laskeskella ihan itsekin omaan mitoitustarpeeseen.

Ketjussa voitaisiin myös jatkossa keskustella juuri Sanyo:n mitoitukseen liittyvistä avainkysymyksistä.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Mielenkiintoisinta tässä kuvassa on se, että itse lämpöpumpun max ottoteho saavutetaan pisteessä -7 C, jonka jälkeen kompura joutuu rajoittamaan puristustaan/kierroksiaan kohti syvempiä pakkasia. Tämän pisteen jälkeen kaikki tarvittava lisälämpö pitää siis tuottaa sähkövastuksilla.

Moi!

Tämä oli mieleenkiintoinen pointti, mitä itsekin jäin hieman pähkäilemmään kun tuota käppyrää laskeskelin (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3375.0). Siis että laitteen max ottoteho on -10 asteessa enemmän kuin -15 asteessa. Kuitenkin laite pystyy optimaalisissa olosuhteissa (tulovesi 30 lähtövesi 50) tuottamaan - 15 asteessa tuon 4.5 kWh:ta edelleen. Miksei siis -10 laite tuota enemmän kuin 4.5 kWh?

Käytännössä tuo ilmenee niin että laite pystyy tuottamaan tuohon - 10 asteeseen tuon 4.5 kWhta hieman huonommallakin hyötysuhteella ja taipuu kun mennään sen alle.

 

[janti]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Miksei siis -10 laite tuota enemmän kuin 4.5 kWh?

Syynä on ilmeisesti lämmönvaihdin ja sen asteisuus. Elikä jos saat paluuveden viileämmäksi, niin kyllä tehoa lähtee laitteesta myös enemmän. Standardin mukaan ks. liite yksi testi piste on 45 ja toinen 55 astetta.
Miksiköhän ei ilmoitettu tietoja standardin mukaan.?

"Värmeväxlarytorna på kalla och varma sidan är inte dimensionerade för högre effekt än 4.5KW, så det går inte att vid något tillfälle gasa på för att få ut mer effekt bara för att kompressorn inte är uppe på sina max 100Hz."

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

No hep!

Tuo selittää jo jotain. Voi kuolonkankea, nyt pitää jatkaa virittämistä.

Hieman ihmetyttää kun suomenkielisessä manuskassa ( http://www.solarpower.fi/pdf/CO2kasikirja.pdf ) nuo -15 lämpötilat (sisään ja ulos) ovat aivan toiset kuin ruotsinkielisessä . Pitäisiköhän alkaa moisen kirjoitusvirheen (joka ei ole manuskassa ainoa) takia vaatia hieman hyvitystä

 

[janti]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Hieman ihmetyttää kun suomenkielisessä manuskassa ( http://www.solarpower.fi/pdf/CO2kasikirja.pdf ) nuo -15 lämpötilat (sisään ja ulos) ovat aivan toiset kuin ruotsinkielisessä . Pitäisiköhän alkaa moisen kirjoitusvirheen (joka ei ole manuskassa ainoa) takia vaatia hieman hyvitystä

Ehkä olisi paikallaan kommentoida, mikäli -15 asteessa ei +55 astetta irtoa ilman vastusta.

 

[Otso]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Elikä jos saat paluuveden viileämmäksi, niin kyllä tehoa lähtee laitteesta myös enemmän.

En tiedä onko se noin yksinkertaista, mutta paluuveden lämpötila nousee usein esille Sanyosta puhuttaessa. Ilmeisen moni ainakin värmepumpsforumilla on tullut samaan johtopäätökseen.

http://www.varmepumpsforum.com/faq/index.php?sid=516&lang=sv&action=artikel&cat=9&id=59&artlang=sv

 

[Joppe112]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen


Olen Jantin kanssa samoilla linjoilla: mitä alemmas tuloveden onnistuu jäähdyttämään sitä enemmän lämpöä irtoaa IVLPistä ihan yleisestikin. Tämä ei ole varsinaisesti mitään rakettitiedettä: jos lämmönvaihtimessa saa vesipuolen kylmäksi niin lämpötilaero kuumakaasupuoleen maksimoituu ja näin ollen lämmönvaihdin nostaa sitä maksimaalisesti. Jos tähän vielä liittää sen, että kiertovesipumppu voisi jauhaa "nupit kaakossa", niin tulos alkaa muistuttaa samaa kuin ILPoissa max manuaalisella puhalluksella:

* kiertovesipumppu @IVLP = sisäyksikön tuuletin @ILPo

Kannattaa lukea tässä vaiheessa myös Teukan oma TI-kertomus IVLPistä, jos se ei ole tuttu:

* http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=861.0

Tyrkkölän mies: oletkos kokeillut maksimoida kaiken mahdollisen lämmöntuoton IVLPille sen ILPon sijasta? Veden yksi ongelma ilmaan nähden kun on se, että se jäähtyy massana hitaasti ja näin ollen suorituskyky voi kärsiä kun IVLPpi ei saa riittävästi "töitä" tehtäväkseen (= viileämpää tulovettä).

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Tyrkkölän mies: oletkos kokeillut maksimoida kaiken mahdollisen lämmöntuoton IVLPille sen ILPon sijasta? Veden yksi ongelma ilmaan nähden kun on se, että se jäähtyy massana hitaasti ja näin ollen suorituskyky voi kärsiä kun IVLPpi ei saa riittävästi "töitä" tehtäväkseen (= viileämpää tulovettä).

Jep! Tämän taakse piiloutuu se mitä tuossa pari kommenttia sitten tuumiskelin virittämisestä, eli on tullut kokeiltua.

Olen tässä päivänä muutamana ihmetellyt sitä, että miksi niinä päivinä kun siirrytään hieman pakkaselle kulutus huitelee hieman korkealla. Siitä kun siirrytään hieman enemmän pakkaselle niin kulutus ei liiemmin kasva.

Takana lienee juuri tuo tosiasia, että 0:n päällä ILVP lepäilee, mutta kun aletaan mennä pakkaselle (nykyisellä käyrällä), niin se yrittää tehdä hieman lämpöä jo lämpöiseen veteen ja tekee sen sitten huonolla hyötysuhteella. Tätä ei ainakaan yhtään edesauta nykyisten patteriemme 'termostaatit' jotka lienevät lähinnä vain 'hanoja'. Tai sitten ei...

***

Aika mielenkiintoinen probleema tuo on, varsinkin kun kulutus on hieman suurempi keskiarvona jos käyttää pelkkää ILVP:tä (+5 - -7) ja toisaalta ILP:n kanssa ehkä hieman suurempi (0 - -3) siten taas parempi kimpassa. Säädä nyt tuosta sitten mitään järkevää kun ei tuossa halppis Panasonicissa ole sen mitään käppyrää ja Sanyossakin vain käyrän jyrkkyys ja korkeus.

Lienee paikallaan niin kuin on nyt ja unohtaa virittelyt (noin niinkuin keskiarvona eikä tarvitse koskea laitteisiin), noita päiviä on kuitenkin vain ehkä maksimissaan 20 % talvipäivistä jotka osuvat tuolle alueelle ja jos talvi kestää 4 kk = 120 pv 20% siitä on 24 pv ja kun se kerrotaan 10kWh:lla (se poikkeama käyttätehossa) tullaan 240 kWh:hon, joka taas on rahana muutaman kympin ja tuo siis teoriassa.

***

Toisaalta tuo Sanyo itse pyrkii optimoimaan käyntiään niin että kävisi parhaalla hyötysuhteella. Se jaksottaa käyntiään niin, että syö aina välillä 'tankista' lämpöä ja kun tankin lämpö putoaa pumpulle optimaaliseen lämpötilaan niin pumppu taas käynnistyy ja lataa lämmön tankkiin (ja kun lämpö saavutta tavoitteen alkaa hyötysuhde olla 'matalalla' koska kompressorin tuloveteen ei sekoitu riittävästi kylmää vettä). Tuosta tulee tosin sitten noita kompressorin käynnistymisiä maksimissaan sen 20 kertaa vuorokaudessa...

...=huono hyötysuhde

Saisipa tuohon jonkun softan väliin joka kertoisi trendinä kompressorille menevän veden ja sieltä lähtevän veden lämpötilat, kuinka joku voi tänäpäivänä tehdä jonkin laitteen johon ei muka saa helposti tietokonetta kiinni ? ( :'(). Ja vielä kun saisi itse piirtää laitteelle sen käppyrän miten sen tarvitsee lämpöä tahkoa.

 

[SolarShop]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Oho! onpas tullut asiaa, tässä liitteenä sanyon testausta.

 

[SolarShop]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Se testimenetelmä liitteenä.

 

[SolarShop]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Saisipa tuohon jonkun softan väliin joka kertoisi trendinä kompressorille menevän veden ja sieltä lähtevän veden lämpötilat, kuinka joku voi tänäpäivänä tehdä jonkin laitteen johon ei muka saa helposti tietokonetta kiinni ? ( :'(). Ja vielä kun saisi itse piirtää laitteelle sen käppyrän miten sen tarvitsee lämpöä tahkoa.

Mitä tarkoitat tuolla? Onhan siellä lämmönvaihtimessa paluu ja menoveden anturit jotka antavat jatkuvasti tietoa ohjaimelle veden lämpötilasta.(Nämä lämpötilat näkyvät myös numeroina toiminta-arvot valikossa). Paluuveden lämpötilatieto on avainasemassa lämpöpumpun optimaaliseen tuottoon, silloin kun paluuveden lämpötila on noussut esim. 40 asteeseen, nostetaan latauspumpun tehoa 58%:iin -ja kun paluuvesi nousee 45 asteeseen, latauspumppua pyöritetään silloin 78-99% teholla.

Varaajan alaosaa pidetäänkin aina alemmalla lämpötilalla -ja pidetään taukoja mikäli energiaa ei hukkaannu kiertoon.

Ulkoyksikössä kennon alaosassa kaksi kuparilenkkiä toimii kuumakaasun lauhduttimena ja myös talviaikana aktiivisulanapito.

Jokuhan tuossa mainitsi tuleeko alle -10 asteessa edes kuuma vettä? sieltä kyllä tulee ulos 56-65 asteista vettä -20 ja vielä alemmallakin lämpötilalla.

Ps. Ei Sanyo ole kehittänyt tätä laitteistoa hetken mielijohteesta, tämä kokoonpano on talon päälämmönlähde joka takuuvarmasti toimii ja säästää energiaa oikean kokoisessa talossa.

Jos sitä aletaan itse moodaamaan! tuskinpa siitä parempaa tulee.

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Mitä tarkoitat tuolla? Onhan siellä lämmönvaihtimessa paluu ja menoveden anturit jotka antavat jatkuvasti tietoa ohjaimelle veden lämpötilasta.(Nämä lämpötilat näkyvät myös numeroina toiminta-arvot valikossa). Paluuveden lämpötilatieto on avainasemassa lämpöpumpun optimaaliseen tuottoon, silloin kun paluuveden lämpötila on noussut esim. 40 asteeseen, nostetaan latauspumpun tehoa 58%:iin -ja kun paluuvesi nousee 45 asteeseen, latauspumppua pyöritetään silloin 78-99% teholla.

Ihan sitä että laitteeseen saisi kiinni lähettimen jolla datat (laitoksen käyttäytymisen) saisi ulos (tietokoneruudulle) kun se itsekin sen varsin hyvin tietää.

Ps. Ei Sanyo ole kehittänyt tätä laitteistoa hetken mielijohteesta, tämä kokoonpano on talon päälämmönlähde joka takuuvarmasti toimii ja säästää energiaa oikean kokoisessa talossa.

Jos sitä aletaan itse moodaamaan! tuskinpa siitä parempaa tulee.

Tarkoitus ei ollutkaan lähteä modifioimaan softaa vaan optimoida laitteen toimintaa nykyisessä installaatiossaan, siihen tarvitaan aina tietenkin tietoa miten laite käyttäytyy. Olen muuten 100%:n varma että sellainen malli aikanaan tulee ulos jossa erilaisia käppyröitä saa vekastella kulloisen käyttötarpeen ja talotyypin mukaan sekä seurailla laitteen toimintaa tietokoneruudulta.

Niitäkin muuten jotka ensimmäisenä tuollaisen laitteen ostettuaan pilkkovat sen palasiksi ja kirjoittavat oman softan tältä foorumilta varmasti löytyy . Tosin useimmin nuo modattavat laitteet ovat muutaman sukupolven jäljessä tuosta Sanyon ohjauksesta.

***

Tuosta laitteen toiminnan seuraamisesta muuten, yksinkertaista olisi varmaan laittaa lämpötilaanturit kaikkiin putkiin ja ottaa niistä trendi (+ ulkolämpötilasta). Foorumilta löytyy varmasti äväkeä joilla on tuollaisia viritelmiä, olisiko suositella jotain härveliä jossa on valmiiksi n kappaletta anturipaikkoja ja ainakin yksi langaton sekä liitäntä tietokoneeseen ja halpa.

Tuossa jää vain vaille tietoa joka laitteella on (kompressorin nopeus, latauspumpun nopeus j.n.e.)...

 

[Joppe112]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen


Jottei syntyisi väärää kuvaa CO2 ECO:n invertterin säätökyvystä tarkensin tuonne johdantooni vähän tekstiä. Lisäksi, pistetään tähän oheen uudelleen vielä tuo ottotehon aktiivinen säätöalue MAX- ja MIN-leimausten kera, jonka pohjana on siis Sanyo:n ikioma ottovirran käyttäytymiskaavio katkoitetuilla viivoilla. Kuvasta näet karkeasti miten laaja CO2-invertterin säätöalue on: n. 1,5 kW + rapiat päälle.

 

[jsa]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Jos sitä aletaan itse moodaamaan! tuskinpa siitä parempaa tulee.

En olisi tuosta niinkään varma, edelleen olen sitä mieltä Sanyon päämarkkina alue ei ole Suomessa eikä edes pohjoismaissa.
Kyllä niistä kaikkea juttuja löytyy kun hetken aikaa niiden toimintaa seurailee
Itselläni on jo Nilanin poistoilmalämpöpumppu ja kyllä siihenkin löytyy pitkä lista parannettavaa.
Sehän jos ois täydellinen niin ei vois asiakkailta enää millään verukkeilla lisä rahaa pyytää tulevaisuudessa

 

[wattis]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Tässä ketjussa paljon mielenkiintoista tietoa!

Vielä kun saisi tarkempaa tietoa miten vastukset tulevat mukaan, ts. minkä lämpöiseksi pumppu saa lämmitettyä veden pakkaslämpötiloilla, esim. -5,-10,-15,-20 asteissa. Tietysti tämä on aika monimutkainen asia kun se riippuu koko järjestelmän käytöstä, kuinka paljon vettä käytetään ja kuinka kylmänä paluuvesi tulee lämmitysjärjestelmästä.

 

[Joppe112]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen


Naulasin tämän nyt myöskin pysyväksi, koska CO2 ECO tuntuu kiinnostavan monia.

 

[SolarShop]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Tässä ketjussa paljon mielenkiintoista tietoa!

Vielä kun saisi tarkempaa tietoa miten vastukset tulevat mukaan, ts. minkä lämpöiseksi pumppu saa lämmitettyä veden pakkaslämpötiloilla, esim. -5,-10,-15,-20 asteissa. Tietysti tämä on aika monimutkainen asia kun se riippuu koko järjestelmän käytöstä, kuinka paljon vettä käytetään ja kuinka kylmänä paluuvesi tulee lämmitysjärjestelmästä.

Tuohon ei ole vastausta, koska järjestelmän veden lämpötila riippuu talon menoveden lämpötilasta.

Lämpöpumpulta tulee -26 asti kuumaa vettä +56-65 asteista, latauspumpun automaattisäätö 19-99%.

 

[Kipander]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Kävin ASTA messuilla ja kyselin tuosta laitteesta.Myyjä mainitsi että ulos menevä vesi olisi n.34C ja aloin miettimään kannattaisiko tuohon laittaa jokin ilp sisäyksikön tapainen ilman puhallus.Kierrossahan oli vain vesi joten jostain auton lämppäristäkin tuon saisi askarreltua,ainkin proto mallin.

 

[Tero Laine]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Tiemmäni mukaan tuo ulkoyksikkö tuottaa kokoajan +70C asteista vettä joka varastoidaan sisäyksikköön. Tankin lämpötila siis pidetään kokoajan tuossa +70C asteessa nimenomaan ulkoyksikön voimin. Ulkoyksikön tuottaman veden lämpötila ei siis ole riippuvainen ulkolämpötilasta.

Mitä taas tulee tuohon tehoon, niin ulkoyksikön nimellisteho (4,5kW) pysyy vakiona aina -20C ulkolämpöön saakka. Kun ulkolämpötila laskee pakkasrajaan -26C, tippuu ulkoyksikön antama maksimi teho noin 15,5%, 3,8kW paikkeille. Tämän ulkolämmön alapuolella ulkoyksikkö sammuu ja sisäyksikkö siirtyy vastuksen varaan.
Laitteesta olisi myös mahdollista saada enemmän tehoa ulkolämpötilan noustessa, mutta harva talo tarvitsee kolmea kW:a enempää lämpötehoa esimerkiksi +5C asteen ulkolämpötilassa.

Tuo 4,5kW saattaa tuntua hetkellisesti pieneltä teholta, mutta laitehan pumppaa tarvittaessa tuolla nimellisteholla 24h/vrk, eli laitteen maksimiteho on 108kWh/vrk. Tämän tehon pitäisi jo riittää kovastikin talon lämmittämiseen. Tarvittaessa sähkövastus antaa hetkellistä lisäpotkua (esim. pidempi aikainen suihkun käyttö).

Mitoitukseen (pääsinpähän viimein aiheeseenkin) on olemassa selkeä nyrkkisääntö. Laiteen teho riittää saneerauskohteessa noin 365 ilmakuution lämmittämiseen ja uudiskohteessa noin 470 kuutioon. Olettaen huonekorkeudeksi 2,60 metriä, saamme maksimi neliömääriksi saneeraukseen noin 140 m2 ja uudiskohteeseen noin 180 m2. Näillä arvoilla kun mennään, niin ei mennä kovin kauas metsään.

Joku tuossa ehdotti ylimääräisen konvektorin asentamista sisä- ja ulkoyksikön väliseen putkeen, mutta itse en ko. viritystä uskaltaisi mennä tekemään. Laite kumminkin maksaa 8000,- euroa, ja epäilen että esimerkiksi takuu ei ole voimassa jos yksiköiden väliseen putkeen on menty asentamaan mitään muuta kuin lianerotin ja automaattinen ilmanpoisto venttiili.

Joku toinen ehdotti tietoliikenne portin lisäämistä laitteeseen, jotta saataisiin tietoa laitteen sielunelämästä ja päästäisiin optimoimaan laitteen toimintaa, softaan kuitenkaan kajoamatta. En oikein ymmärrä miten laitteen toimintaa voi optimoida softaa muuttamatta. Laitteen jokaista parametriä päästään säätämään laitteen etupaneelista, mutta yleisesti ottaen tämä ei ole suositeltavaa. Laite nimittäin on hyvin helppo säätää aivan päin honkia. Loppukäyttäjä ei näitä yksityiskohtaisia säätöjä edes pääse näkemäänkään. Ne on piilotettu ja suojattu salasanalla. Laitteesta löytyy valmiit säätökäyrät eri lämmönjako tavoille (patteri, lattiakierto, tms.) jonka valitsee asentaja asennuksen yhteydessä. Nämä valmiit säätökäyrät on suunniteltu helpottamaan ja nopeuttamaan laitteen käyttöönottoa. Valmiit käyrät on myös niin pitkällisen kehityksen (ja niin monen insinöörin ) työn tulosta että en usko että sitä enää paljonkaan pystyy parantamaan.

(Sitäpaitsi eihän kukaan lähde optimoimaan esimerkiksi autonsa moottorin ohjaustakaan vaikka joka autosta diagnostiikka portti löytyykin ja netistä ohjelmat virittelyyn. Ei ainakaan takuu aikana. Pahoittelen eksymistäni aiheesta. Halusin antaa vertauskuvan.) :

 

[Tyrkkölän Mies]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Joku toinen ehdotti tietoliikenne portin lisäämistä laitteeseen, jotta saataisiin tietoa laitteen sielunelämästä ja päästäisiin optimoimaan laitteen toimintaa, softaan kuitenkaan kajoamatta. En oikein ymmärrä miten laitteen toimintaa voi optimoida softaa muuttamatta. Laitteen jokaista parametriä päästään säätämään laitteen etupaneelista, mutta yleisesti ottaen tämä ei ole suositeltavaa.

Kappas, luin itseni tuosta viestistäsi. Kyllähän se on fakta että mikäli talo ei istu std - kokoonpanoon ja asentaja ei tunne laitetta riittävän hyvin ja omaa isoa kasaa referenssejä laiteen asennuksista niin männiköille menee. Siis alkuperäinen kysymys lienee oikeemmin, että josko sitä softaa voisi ohjata. Vastaushan on ei.

Softaversioista ja niiden mukanaan tuomista 'älykkyyksistä' ei maallikolla voi olla tietoa, eikä edes siitä mistä sitä voisi onkia.

Talotyypistä ja lisälämmönlähteistä riippuen olisi mukava päästä säätämään laitteiden pattereille lähtevää lämpötilaa riippuen tilanteesta, muta tuohan on vain spekulointia.

Esim:

- Mitä teet jos sisäanturi on käytössä ja asunnossa satunnaisesti poltetaan takkaa?
- Miten laite käyttäytyy ja tulisi säätää kun asunnossa on ilmalämpöpumppu lisälämmönlähteenä?
- Miten laite käyttäytyy kun satunnainen auringonpaiste kertoo sisäantureille, että on niin saatanan kuuma ja miten se tulisi säätää tässä tapauksessa?
- Miten saa laitteen uskomaan että 'tankissakin' on pidettävä lämpöä yllä rippumatta siitä mikä on laitteen pyynti pattereile, siis jotta lämpöreserviä olisi riittävästi myös käyttövedelle ilman vastuksia.
- Miten saada kiertovesipumppu pyörimään jatkuvasti riippumatta em. asioista ja ilman että laite 'souvaa' liian kanssa?
- Miten ...

...empä muista kaikkia

***

Kyllä sellainen softa olisi paikallaan laitteessa kuin laitteessa. Useissa maalämpöpumpuissa 'käppyrää' voi asetella huomatavasti monipuolisemmin.

Oletkona myyntimies? Ei tämä laite niin yliveto ole vaikka VILP - kilpailussa pärjääkin, että sitä varauksetta (tuntemata miloisiakin asennusspeksejä) kannataisi huudella.

 

[jsa]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Parametroitava softa jolla voi softan/laitteen toimintaa muuttaa ilman että lähdekoodi muuttuu on varmaan helppo toteuttaa, mutta se menee helposti siihen että tulee liikaa parametreja jolloin ei tiedä enää mikä vaikuttaa mihinkin. Ideana todella järkevä tuo parametrointi, softassa voisi olla myös erilainen parametrointi eri markkina-alueille. Jos lämmitellään kylpytynnyriä vaatimukset on vähän erit kuin täällä pohjolassa. Sitten jos tommoinen softan sais nehän näppäis softa kehitystä 2k€ joka tuotteeseen.

 

[VesA]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Parametroitava softa jolla voi softan/laitteen toimintaa muuttaa ilman että lähdekoodi muuttuu on varmaan helppo toteuttaa, mutta se menee helposti siihen että tulee liikaa parametreja jolloin ei tiedä enää mikä vaikuttaa mihinkin. Ideana todella järkevä tuo parametrointi, softassa voisi olla myös erilainen parametrointi eri markkina-alueille. Jos lämmitellään kylpytynnyriä vaatimukset on vähän erit kuin täällä pohjolassa. Sitten jos tommoinen softan sais nehän näppäis softa kehitystä 2k€ joka tuotteeseen.

Sanyon ohjainta koskaan näkemättä kauppiaiden kuvaus kuulostaa siltä, että ohjaimella voisi nimenomaan säätää erilaisia parametrejä, mutta niitä ei oikein kukaan ymmärrä, ei ainakaan suhteessa talon ominaisuuksiin, ja siksi neuvo on, että antakaa mieluummin olla koskemati.

Eli ihan sama meininki kuin Ultin vanhan 9000-malliin ohjaimessa, jonka Ulti oli vielä varmuuden vuoksi lukinnut.

Sensijaan reagointi erilaisiin tilanteisiin vaatii koodiakin tuekseen. Aika yleistä taitaa olla, että lämmitys uhrataan aina kun käyttäveden tuotanto on väliaikaisesti uhattuna. Talohan reagoi hitaasti, suihkussa oleva ihminen nopeasti :

 

[Joppe112]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen


On melkoisen helppoa löytää tilanteita, jossa suljetun järjestelmän ominaisuudet loppuvat kesken kun kanan lento.

Esimerkiksi: sattumalta talossa X on myös VILPin kanssa aurinkopaneelit, jotka varaavat sähköä suuriin akkuihin. Omistaja on (ahkerasti tätä foorumia lukemalla ) kekannut senkin, että VILPillä saa helposti parhaat säästöt kun antaa sen vain esilämmittää talousveden n. +35...+45 C aina kun akkuihin saadaan riittävästi aurinkoa taustalta. Akkujen varaustilanteesta riippuen lopputulistus hoidetaan sitten aurinkosähköllä vastuksen kautta.

Vaatimukset tilanteen VILPin ohjaimelle ovat nyt aika melkoisen mahdottomat suljetulle systeemille:
* Mitata akkuihin kertyvää virran määrää ja säätää itseään pienemmälle tarpeen mukaan (= max COP).
* Skaalata käyrän mukaan osatehoja suhteessa kertyvään virran määrään vuorokauden ajan perusteella.
* Osata katkaista oma toiminta kokonaan kun aurinkolämmitys käynnistyy talousvedelle aurinkoisen päivän loppuessa.

Enpä usko, että tällaiset järjestelyt ovat mitenkään mahdollisia ellei VILPpeihin saada kunnollista ulkoista liitäntää taloautomatiikalle / PClle. Tarvitaan siis standardoitu tietoliikenneväylä ja valittu joukko ohjauskomentoja, joita VILPpi nöyrästi tottelee.

Markkinatilanne muistuttaa pitkälti aikaa, jolloin keksittiin niitä 1. puhelinmodeemeja: jokainen valmistaja vartioi mustasukkaisesti omia leirejään/patenttejaan kunnes kekkasivat jotenkin että yhdistämällä voimat saadaan merkittävästi lisää potkua myyntiin ja yhteiseen tuotekehitykseen. Sittemmin ne puhelinmodeemit kehittyivät aika hurjan nopeasti todella tehokkaiksi ja sen jälkeen on saman reseptin mukaan menty xDSL-tekniikoihin kodin tietoliikenteen vallankumouksessa.

 

[aoleppa]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Hyvää iltaa kaikille lukijoille, tässä uusi jäsen kysyy tietämättömänä tarkemmin näistä copeista ja hyötysuhteista. Olen öljylämmittäjä ja kiinnostunut tuosta Sanyo co2 laitteesta. Vuosikulutus on noin 1900 litraa/vuosi ja siinä kaikki, lämmitysalaa noin 125m2, osa on lattialämmöllä ja loput pattereilla.
Kysymys? Hoitaako tämä laite koko talon lämmöntarpeen käyttö/lämmitys ja millä sähkön kulutuksella
noin suunnilleen?
Asun Ylöjärvellä Tampereen kupeessa, onko tietoa kuka näitä Sanyoja myy täälläpäin?

 

[kiileppi]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Varmasti hoitaa sanyo homman, mutta niin tekee halvemmatkin vermeet. Katselehan foorumin keskusteluja ja ota hiukkasen oppia niin tiedät mitä ostat. Pelkkä nimi tai merkki ei välttämättä ole mitään.

 

[aoleppa]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Varmasti hoitaa sanyo homman, mutta niin tekee halvemmatkin vermeet. Katselehan foorumin keskusteluja ja ota hiukkasen oppia niin tiedät mitä ostat. Pelkkä nimi tai merkki ei välttämättä ole mitään.

Olen kyllä lueskellut paljonkin tämän foorun sivuja, mutta kun ei oikein tiedä vielä mitkä muut laitteet hoitavat koko
lämmityksen niinkuin tämä Sanyo. En kaipaa lisäksi muita lisälämmittimiä.
Ja varsinaiseen kysymykseen et vastannut kokonaan.
PS. voisiko saada listan näistä muista vastaavista laitteista.

 

[kiileppi]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

En usko sanyon hoitavan koko vuoden ympäri yksinään koko lämmitysta, mutta varaajan sähkövastus hoitaa loput. Muita ns. hyviä merkkejä ovat daikin, mitsu, exoair polaris ja geopro. Ratkaisut näissä vehkeissä ovat erilaisia, mutta kyllä jollakin 3-5 tonnin laiteinvestoinneilla pääsee kohtuullisiin säästöihin, asennus tekee kaikille laitteille siinä 1000-2000 euroa, mutta kannattaa ajatella sitä, mitä entisestä lämmitysjärjestelmästä jää käyttöön. Sanyö vaatii oman varaajan, joten kaikki muut mööpelit pitää saada ulos. Jotkut laitteet voidaan liittää olemassa oleviin järjestelmiin, kuten vaikkapa se paljon parjattu ultimate tai miksei nibekin. Itse olen sitä mieltä, että kaikki olemassa oleva tekniikka kannattaa säilyttää, jos käyttöikää on ja odotella, että nämä vesi-ilpit kehittyvät ja hinnat tippuvat.

 

[Joppe112]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n tehot ja COPit mitoitukseen

Hyvää iltaa kaikille lukijoille, tässä uusi jäsen kysyy tietämättömänä tarkemmin näistä copeista ja hyötysuhteista. Olen öljylämmittäjä ja kiinnostunut tuosta Sanyo co2 laitteesta. Vuosikulutus on noin 1900 litraa/vuosi ja siinä kaikki, lämmitysalaa noin 125m2, osa on lattialämmöllä ja loput pattereilla.
Kysymys? Hoitaako tämä laite koko talon lämmöntarpeen käyttö/lämmitys ja millä sähkön kulutuksella
noin suunnilleen?
Asun Ylöjärvellä Tampereen kupeessa, onko tietoa kuka näitä Sanyoja myy täälläpäin?

Kyllä hoitaa noilla koordinaateillasi ja neliöillä - varmasti. Vähän kalliimpaa se on tosin vastuksen turvin muutaman viikon syvätalvella jos vielä tulee tulevaisuudessa -20/25 pakkasiakin, mutta tn lienee ilmaston lämpenemisen myötä aika pienet tällekin jatkossa Tampereella.

Nykyisessä VILPpien kehitysvaiheessa on järkevämpi valita oikean kokoinen lämpöpumppu eikä ylimoittaa, koska katkokäynnin koittaessa leudoissa keleissä isommasta moottorista maksaa lompakollaan suuremman laskun ja jopa laitteen elinikä saattaa lyhentyä turhaan.

 

[artzi]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

Tämän sanyon riittävyys millekkin kuutiolle/neliöille ei nyt taida ihan pitää paikkaansa. Riippuuhan se talon rakenteestakin mihin riittää ja mihin ei. Itselle on valmistumassa betoniharkkotalo jonka seinien u-arvo on 0.17 ja ikkunat on hyvää tasoa kun myös muu eristys. Lämmitettäviä neliöitä on 211 ja kuutioita reilut 700 ja on korkeaa huonettakin eli vajaat 6m. Näitä arvoja kun olen katellut että pienempi riittää vuositasolla 30000kWh vuodessa eli pitäisi riittää reilustikkin tarpeisiini vaikkakin menee näiden ns. neliö/kuutio maksimien yli. Huonommin eristetyssä talossa on taas ihan eri asia.

 

[janti]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

Laitetaampa tähän ketjuun talteen tämä linkki/esite
http://www.solarpower.fi/pdf/CO2tekniset.pdf

 

[taos]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

Tervehdys teille kaikille
Tein sähkötyöt naapurin vilpille. Ensi kesänä on toisellakin naapurillani sama operaatio. Merkki ei vielä ole varma.

Hajatuksiani:

- edellisen viestin mallikuvassa ei näy ulkoyksikön turvakytkintä laitteen vieressä ?

- naapurini kertoi, ettei sähkövastus ole vielä mennyt päälle tänä talvena. (oho)

-siellä tuli 9kW sisäyksikkö ja 4,5kW ulkoyksikkö. (joku toimitushässäkkä)

-ulkoyksikkö on meille päin seinässä, joka on 1m rajasta. Tuo 45dB on pakkasella helkkarin paljon. Ulkoyksikön kompressori mäkättää sulattaessaan koko ajan. Ääni hiljenee vähän, kun tuuletin lähtee pyörimään. Osan ajasta se on tietysti täysin hiljaa. Voiko tuolle äänelle millään mitään.

 

[Espeliini]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

eipä mitää, väärä säie

 

[wattis]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

Tämän ketjun lukijoiden tulisi huomioida myös oikeat kokemukset 4,5kW tehoista. Kyseessä pikemminkin 3kW laite, jossa hyvin paljon ongelmia.

 

[thakari]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen


Onko kenelläkään tietoa tuon siirtopumpun kapasiteetista, siis että paljonko vettä se siirtää esim. tuolla 19 % teholla? Tai miten tuon voisi helpoiten mitata tai laskea? Tämän perusteella voisi sitten tulevan ja menevän lämpötilan avulla laskea tuon ulkoyksikön tuottaman todellisen tehon. Itsellä on vähän sellainen aavistus, että se ei ihan vastaa tuota mainostettua 4,5kW:a.

Meillä on heinäkuussa 2008 asennettu Sanyo CO2 4,5kW ja lokakuusta asti kompressori on käynyt 24h ja nyt viime kuukaudet on vain hetkellisesti saattanut huomata, että vastuksia ei ole päällä. Eli näppituntumalla sähköä menee aika paljon. Laite on käytännössä tehdassäädöillä, talokäyrää vain nostettu parilla asteella.


Tomi

 

[Benzona]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

Suosittelisin lukemaan aiheen Sanyo / Ahlsell reklamaatiot ja liittymään rekl. remmiin.

 

[wattis]

Vs: Sanyo CO2 ECO:n (4,5 kW) tehot ja COPit mitoitukseen

Lämpöpumpun Sanyo (9kW uudempi varaaja) kiertovesipumppu Wilo ST20/11-3 C
Virtausmäärät
Kierr l/h l/s
10 % 279 0.078
15 % 307 0.085
16 % 313 0.087
19 % 319 0.089
40 % 348 0.097
50 % 369 0.103
55 % 391 0.109
75 % 415 0.115
80 % 432 0.120
90 % 445 0.124
99 % 452 0.126

4,5kW virtausmäärät ovat puolet tästä.