J
Joppe112
Vieras
Tästä viestistä löydät epäviralliset foorumimme omat kuva-arviot Sanyo CO2 ECO:n (se vanhempi 4,5 kW:n lämpöpumppu) otto- ja antotehoiksi sekä COPin. Nämä käyrät ovat johdettu tämän CO2-lämpöpumpun Service Manual:sta sekä osin (lue: korjattuna) myyntiesitteestä. Tarkoituksena on esittää käyrät muodossa, josta voit suoraan päätellä itse CO2-lämpöpumpun kannattavuuden ilman siihen liitettäviä sähkövastuksia ts kuinka hyvin lämpöpumppu itsessään toimii.
Sanyo on harvinaisen nihkeäsanainen omissa materiaaleissaan CO2-prosessin toiminnasta. Ainut virallinen kuva on lämpöpumpun invertterin ottovirta eka kuvassamme, jossa varjostettu alue kuvaa invertterin säätöaluetta ulkolämpötilan muuttuessa. Tästä voidaan kuitenkin johtaa mukavasti varsinaiset ottotehot, jotka näet toisesta kuvastamme. Pohjaksi on jätetty virtakaavio, jotta näiden manuaalisesti poimittujen arvojen vastaavuus olisi tarkistettavissa helposti. Mielenkiintoisinta tässä kuvassa on se, että itse lämpöpumpun max ottoteho saavutetaan pisteessä -7 C, jonka jälkeen kompura joutuu rajoittamaan puristustaan/kierroksiaan kohti syvempiä pakkasia. Tämän pisteen jälkeen kaikki tarvittava lisälämpö pitää siis tuottaa sähkövastuksilla.
Antotehon ja COPin osalta Sanyo:n mainosmateriaalit ovat ristiriitaisia: COP on suoraan liitetty max antotehoon ja min ottotehoon. Tämä ei pidä paikkaansa jos asia vertaa Sanyo:n service manuaalin edelliseen kuvaan: jos min ottoteho tuottaisi max antotehon, niin mitäköhän sitten max ottoteho mahtaisi tuottaa varjostetuilta alueilta?? Päädyin siis konservatiivisempaan standarditulkintaan: COPit ovat - kuten yleensäkin tällä alalla - laskettu perustuen min otto- ja antotehojen suhteesta kun taas taas max antotehot toteutuvat max ottotehoillakin - aika loogistakin... Kun sekä max otto- että antotehot on tunnettu 100% tehon COPit voidaan laskea ja kun taas min tehon COPit sekä min ottotehot on tunnettu min antotehotkin voidaan johtaa. Näin on tehty kolmannessa kuvassa: pienimpien osatehojen COP on vihreä käyrä ja max tehojen COP on punainen käyrä. Käyrät loppuvat nyt -7 C asteessa pakkasessa, koska Sanyo:n aineistoista ei pysty erottelemaan sähkövastuksen osuutta pois mitenkään helposti syvemmillä pakkasalueella.
Lopuksi voidaan vielä arvioida ja listata antotehot sekä lämpöenergian määrät viimeisessä kuvassani. Tässä ei ole muuta uutta Sanyo:n materiaaleihin kun tuo min antotehon vihreä käyrä. Tästä käyrästä on mahdollista lukea ja arvioida miten paljon katkokäyntiä esiintyy kun/jos talon lämmöntarvekäyrä on entuudestaan tiedossa. Kiinnitäpä vaan huomiota tuon invertterin tehollisen säätöalueen kapenemiseen kohti leudompia ulkolämpötiloja: invertteri pystyy leikkaamaan lämmöntuotantoaan vain n. 18% sen hetken huipputehoista kun lämpötehon katto on asetettu 4,5 kW. Lämpöä siis syntyy leudoissa keleissä aika tuhdisti verrattuna vrk:n tarpeeseen käyttöveden teossa.
Ottotehojen puolella invertterin toiminta-alue on aivan vertailukelpoinen tavallisiin ILPoihin: max = 2,6 kW pakkasella, min = 1,0 kW lämmillä ilmoilla ja säätöalueen alaraja siis 1/2,6 = 38% max tehoista. CO2-prosessia voidaan siis ohjastaa osatehoilla Sanyo:n 2-vaihekompurassa aivan kuten R410A:n prosessia ILPoissa.
ps: Sekä nuo COPit että ottotehojen käyrät on myös verrattu CoolPack:n tuottamiin ennusteisiin prosessin tilasta samoissa ulkolämpötiloissa ja ne ovat esitettyjen kuvien mukaan katsottuna mukavasti "linjassa" ko softan tuloksiin. Tämä lisää askeleen luottamusta siihen, että kuvien tulkinnat ovat oikeansuuntaisia ja kertovat todellisesta CO2-lämpöpumpun toiminnasta osana tätä ECO CUTE-tuotetta.
Lähteet:
* Sanyo CO2 ECO:n service manuaali (på svenska)
* http://www.sanyoaircon.com/products/hydronic-products/co2-waterheaters.aspx
) työn tulosta että en usko että sitä enää paljonkaan pystyy parantamaan.