SI-yksiköistä ja lyhenteistä jutustelua

janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Base and Derived Units​

Definitions of all seven (7) SI base units are expressed using an explicit-constant formulation and experimentally realized using a specific mises en pratique (practical technique).

"Among the SI base units, the kilogram (kg) is the only one whose name and symbol, for historical reasons, include a prefix. "Kilo" the SI prefix for 1000 or 103."
www.nist.gov

SI Units

SI Model
www.nist.gov www.nist.gov
 
B

BBF

Vakionaama
Kilogramma on massan perusyksikkö varmaan koska aikanaan 1800-luvulla oli käytännöllisempää ja tarkempaa valmistaa kilon painoinen prototyyppi kuin gramman. Metrijärjestelmän perustahan oli juuri nämä metalliset prototyypit metrille ja kilogrammalle.
 
T

tuna

Vakionaama
BBF sanoi:
Hyvin vanhaa perua jostain roomalaisista mitoista kuten mailikin. Maili tulee latinan sanasta mille eli tuhat mutta se on tarkoittanut ihan eri mittoja eri maissa eri aikoina. Ruotsissa oli jonkun maakunnan (kaikilla maakunnillakin oli omansa) "mil" reilu 10km ja se otettiin jonkinlaiseksi Ruotsin standardiksi 1600-luvulla ja metrijärjestelmän takia 1800-luvulla määrättiin tasan 10km mitaksi. Siellä se on säilynyt yleisessä käytössä kun Suomen vastaava peninkulma on jo hävinnyt. Paitsi ehkä meripeninkulma joka taas on ihan eri mitta 1852m. Paras olis vaan pysyä kilometreissä...
Klikkaa laajentaaksesi..
Yksikköhän on nautical mile, suomen kieleen päätynyt oikean merimailin sijasta käyttöön meripeninkulma juuri tuon ruotsalaisten mil=peninkulma-sekoilun takia.
 
J

Jule

Vakionaama
Arisoft sanoi:
Tässä tapauksessa perusyksikkö oli se kilogramman painoinen objekti, jota kutsuttiin kilogrammaksi. Grammalle ei ollut vastaavaa objektia olemassa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Alkuperäinen gramman määritelmähän oli käsittääkseni 1cmˆ3 vettä 4˚C lämpötilassa, mutta miksi ne päätyivät juuri tuon painoiseen grammaan, eikä esim 1l veden painoon on kai jokin järkevä syy ollut joka liittyy noisen SI yksiköiden keskinäiseen sidonnaisuuteen. Mitään kilogramman painosta punnustahan ei ole ollut referenssinä, kuten metrille oli aikanaan.. Tai oli, mutta se oli se metrin referenssitanko määritteli sen gramman.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
Alkuperäinen gramman määritelmähän oli käsittääkseni 1cmˆ3 vettä 4˚C lämpötilassa, mutta miksi ne päätyivät juuri tuon painoiseen grammaan, eikä esim 1l veden painoon on kai jokin järkevä syy ollut joka liittyy noisen SI yksiköiden keskinäiseen sidonnaisuuteen. Mitään kilogramman painosta punnustahan ei ole ollut referenssinä, kuten metrille oli aikanaan.. Tai oli, mutta se oli se metrin referenssitanko määritteli sen gramman.
Klikkaa laajentaaksesi..
Alkuperäinen kilogramman määritelmä perustui tosiaan pituusmitasta johdettuun kuutioon (taisi vain olla kuutiodesimetri, eli kilogramma siellä oli pohjalla, jo ihan käytännön syistä), mutta kaiketi tuo oli epäkäytännöllisen epätarkka (miten teet perfektin kuution, mistä saat mahdollisimman puhdasta vettä, miten vakioit lämpötilan, miten estät ympäristön kaasujen liukenemisen ja itse veden haihtumisen jne.) ja niinpä tehtiin kilogramman painoinen referenssipunnus jo 1800-luvulla (https://en.wikipedia.org/wiki/International_Prototype_of_the_Kilogram), jota on käytetty viime vuosiin saakka. Tuo vain kävi sekin nykytarkoituksiin epätarkaksi (punnus esimerkiksi kerää likaa, vaikka sitä säilytetään hyvin tarkasti puhtaassa kammiossa, käsitellään silkkihansikkaita paremmin menelmin ja referenssikäyttöä kloonipunnusten tekemiseksi pyritään rajaamaan minimaaliseksi).
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Jule sanoi:
Alkuperäinen gramman määritelmähän oli käsittääkseni 1cmˆ3 vettä 4˚C lämpötilassa
Klikkaa laajentaaksesi..

Alunperin määritelmä oli litra vettä, ei siis millilitra vaan 1 dm³

Ja alkujaan sen yksikön nimi ei ollut kilogramma tai edes gramma vaan "grave", jonka tuhannesosa oli "gramme"

The original idea of the king's commission (which included such notables as Lavoisier) was to create a unit of mass that would be known as the "grave". By definition it would be the mass of a litre of water at the ice point (i.e. essentially 1 kg). The definition was to be embodied in an artefact mass standard.
 
T

Tata

Aktiivinen jäsen
Täällä Filippiineillä käytetään sekaisin amerikkalaisia ja SI-yksiköitä. Virallisesti maa on tietysti metrijärjestelmässä. Bensaa myydään litroissa, mutta juomavettä 5 gallonan pullossa (19 l). Polttoaineen kulutus ilmoitetaan km/litra. Ajomatkat ilmoitetaan yleensä tunteina kohteeseen. Ihmisten pituus on jalkoja ja tuumia, mutta paino on kiloja. Jääkaapin tilavuus on kuutiojalkoja. Jos myy käytettyä ajoneuvoa, mittarilukema eli mileage on esimerkiksi 30k joka tarkoittaa 30000 km. Myös rahoista puhuttaessa kun joku maksaa 5k, se tarkoittaa 5000 pesoa. Kun menee ostamaan ruuveja kaupasta, usein sekaisin hyllyissä on UNC ja metrisiä ruuveja. Pienen lasisen Coca Cola pullon tilavuus on 237 ml, lienee sekin joku US half pint.

Itse olen suuri SI-järjestelmän ystävä ja tarkka siitä että kirjaimetkin ovat oikean kokoisia. Mutta maassa maan tavalla.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Tata sanoi:
Itse olen suuri SI-järjestelmän ystävä ja tarkka siitä että kirjaimetkin ovat oikean kokoisia. Mutta maassa maan tavalla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Meidän vanhojen patujen täytyy renkaiden painekkin muuntaa kp/cm2 että hahmottaa paljonko se on. Mikä ihmeen Pascali, ei sovi suomenkieleen, voitasko sanoa että Paso?
Fysiikkaa tuli luettua ennen kuin SI-järjestelmä vahvisti asemansa. Mutta myöhemmin nimenomaan fysiikan kannalta SI on oikein hyvä. Hyvä myös se että kilokalorit jätettiin pois, en kyllä tykkää tuosta Joulestakaan, mieluumin syön wattisekunteja.
 
Viimeksi muokattu:
M

Mikkolan

Vakionaama
Hempuli sanoi:
Lukion fyssan ope Sorjonen kysyi: Mikä onkaan se paineen yksikön nimi, joka kuulostaa hieman ruokottomalta?
Newton!
Klikkaa laajentaaksesi..
Sorjosena antaisin tuosta vain 3/6 pistettä koska Newton ei monen mielestä ole ruokoton eikä ole paineen yksikkö vaikka se sen paineen aiheuttaakin. Voishan se olla J/m3, eihän tuokaan ole paineen yksikkö vaikka painetta kuvaakin.
 
B

BBF

Vakionaama
Mikkolan sanoi:
Meidän vanhojen patujen täytyy renkaiden painekkin muuntaa kp/cm2 että hahmottaa paljonko se on. Mikä ihmeen Pascali, ei sovi suomenkieleen, voitasko sanoa että Paso?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tai bar on se järkevä paineen yksikkö eli 1 bar = 100 kPa, saa käyttää tuon virallisen Pa sijaan. Ilmanpaineessa 1 mbar on sitten 100 hPa.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Bar on tosiaan hyvä ja järkevä paineen yksikkö etenkin käytännön oloissa ja sallittu yksikkö etenkin nesteiden ja kaasujen paineissa. Bara ja barg myös käyttökelpoisia ilmaisutapoja vaikka etenkin SI-insinööri halveksuu syvästi niitä.
Tuo kp/cm2 ( silloin se oli kg/cm2 ) rengaspaineena oli perusajatuksena kun yritin selittää naapurille että traktori ei voi aiheuttaa maahan isompaa pinta-painetta kuin renkaassa on. Peltomaan tiivistyminen oli siihen aikaan yleinen puheenaihe.
Kuka vielä muistaa lorun: "Kun työntää Tyynen voimalla, tekee Erkin työn" ? Ja arvatkaapa miksi etenkin papalla on ajoittain vaikeuksia jopa Newtonin kanssa! Etenkin.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom