vaihtoehto tietty vois olla 3000 mil (swe) tai 5000 peninkulmaa, tai 3x107m
Usein myös näkee kirjoitettavan 30tkm, mutta 30k on aika ymmärrettävä muoto. Selkein tietty on 30.000km
SI-yksiköistä ja lyhenteistä jutustelua
- Keskustelun aloittaja -Teme-
- Aloitettu
Usein myös näkee kirjoitettavan 30tkm, mutta 30k on aika ymmärrettävä muoto. Selkein tietty on 30.000km
Husky
Hyperaktiivi
Normisettiä kkm. Mutta juu, täällä palstalla pari kertaa kun olen käyttänyt niin aiheuttanut hämmennystä
Nämä on asioita jotka pyrin huiomioimaan kun se ostopäivä koittaa. Hämäävä tuo akkutakuu, kun ihmisillä tulee turhan laaja assosiaatio. Ja onkohan 50% todennäkäisyys että joku muu sähköhimmeli hajoaa akun ympäriltä. Muistaakseni VW-ajatuksissa aloin juuri tuota miettiä.
Onnea vaan kun normaali eurooppalainen 2v takuu moisella
Kilokilometri kuulostaa änkytykseltä. Ei pienistäkään asioista käytetä muotoa millimillimetri vaan mikrometri. Mutta siinä numerossa voi ilman muuta olla tuhansia tai vaikkapa miljoonia (kilometrejä).
Menee vaan suurimmalta osalta ihmisiä megametrit ohi. Kun tuo ei ole yleisesti käytetty, ei sitä Mm lyhennettä osaaa yhdistää oikein.
Aika yleisestihän autojen kilsat ilmoitetaan tkm, joka nyt on ihan sekasikiö merkintä, mutta käytännössä kaikki tajuavat tuon.
Husky
Hyperaktiivi
Ero onkin siinä että km on vakiintunut termi auton ajomäärään jolloin siihen voi laittaa etuliitteen huoleti ja kaikki paitsi änkyrät, jotka takertuu joka sanaan, ymmärtää
Tähän on ihan oma fraasi, jota voi googlailla tai aittaa: "The prefixes are never combined;"
Virallinen todiste löytyy täältä: https://www.bipm.org/documents/20126/41483022/si_brochure_8.pdf
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla uutisankka.
Husky
Hyperaktiivi
Virallinen todiste ei voi olla noin epämääräisessä osoitteessa, mitä kukaan ei klikkaa virusten takia. Hylätty
Kopioin siitä kyllä sen kohdan, jossa asia sanottiin, niin ei sitä tarvitse avata. Mutta tässä toinen viite samaan dokumenttiin: ISBN 92-822-2213-6
Juuri näin. Siksipä tuo hyvin epävirallinen "tkm" on oikein toimiva lyhenne, koska siinä ei yhdistellä useita SI-prefiksejä. Se on vain suomenkielinen lyhenne, joka avattuna tarkoittaa "tuhatta km".
Luukku
Vakionaama
Eikös tuo kilo sanan tai lyhenteen käyttö ole aivan yhtä typerä kilometrien kuin eurojenkin edessä esim "autoni maksoi 30 K€". Nykymaailman tyylii sekoittaa kaikkia termejä puhekieleen tai keksiä uutta kieltä.
Nuorilta sen vielä hyväksyy, jopa hauskan kuuloista. En välttis haluu nega auraa lisätä.
Nuorilta sen vielä hyväksyy, jopa hauskan kuuloista. En välttis haluu nega auraa lisätä.
tkm käytössä myös toisessa merkityksessä:
Englannin kielessä tunnutaan käyttämän esim. 100K km tai pelkkä, ajettu 100K.
Jos käyt joskus amerikassa, niin siellä joka toinen sana on jokin lyhenne. Joskus jopa vakiintuneet lyhenteet ovat pidempiä kuin alkuperäinen:
Autojen mittarilukemia on totuttu käsittelemään kaupassa ja huolto-ohjelmassa yhdellä kokonaisluvulla, joka on tuhansia kilometrejä. Yleensä se on korkeintaan kolminumeroinen. Syy löytyy sieltä kojetaulusta. Mittarilukemassa yksikkönä on km, joten sillä mennään selvyyden vuoksi. Eli yksikköä ei vaihdeta joksikin muuksia mutta numeroiden kanssa voidaan "pyöristää" tuhansiin vaivatta.
Niin, miksipä toisaalta ei. Ehkä pitää alkaa opetella "tkm" sijasta kirjoittamaan "Mm". Vähän vaan veikkaan, että vastaanotto on tyyliä "Häh?".
Riippuu tietysti vähän maallikon määritelmästä, mutta sanotaan nyt vaikka että sellainen, jolla ei ole sähkö-/energiateknistä koulutusta ja/tai sähkötyölupia. Sanoisin, että >95% maallikoista on enemmän tai vähemmän (yleensä enemmän) ymmällään jos tulee puhe megawateista (varsinkin pelkkänä lyhenteenä). ja >99% ei koskaan käytä termiä itse.
Näin veikkaisin minäkin. Ihan jatkuvasti on joka paikassa sekaisin myös kilowatit ja kilowattitunnit, joten tällä kansanosalla ei ole kykyä ymmärtää megaliitteitä muuta kuin mäkkärin purilaisissa.
Tässähän ne eli eiköhän käytetä kaikessa "oikeita" etuliitteitä 
yotta (Y) = 10^24
zetta (Z) = 10^21
eksa (E) = 10^18
peta (P) = 10^15
tera (T) = 10^12
giga (G) = 10^9
mega (M) = 10^6
kilo (k) = 10^3
hehto (h) = 10^2
deka (da) = 10^1
(perusyksikkö) = 10^0
desi (d) = 10^-1
sentti (c) = 10^-2
milli (m) = 10^-3
mikro (µ) = 10^-6
nano (n) = 10^-9
piko (p) = 10^-12
femto (f) = 10^-15
atto (a) = 10^-18
zepto (z) = 10^-21
jokto (y) = 10^-24
Esimerkiksi Orpon veronalennus tuo vuodelle 2026 z€ verran rahaa lisää vuoden ansioihin :-D
yotta (Y) = 10^24
zetta (Z) = 10^21
eksa (E) = 10^18
peta (P) = 10^15
tera (T) = 10^12
giga (G) = 10^9
mega (M) = 10^6
kilo (k) = 10^3
hehto (h) = 10^2
deka (da) = 10^1
(perusyksikkö) = 10^0
desi (d) = 10^-1
sentti (c) = 10^-2
milli (m) = 10^-3
mikro (µ) = 10^-6
nano (n) = 10^-9
piko (p) = 10^-12
femto (f) = 10^-15
atto (a) = 10^-18
zepto (z) = 10^-21
jokto (y) = 10^-24
Esimerkiksi Orpon veronalennus tuo vuodelle 2026 z€ verran rahaa lisää vuoden ansioihin :-D
Ylipäätään yksiköt, tälläkin foorumilla menee monelta sekaisin, mutta kannattaa muistaa, että yksiköissä pätee samat laskusäännöt. Iso ja pieni kirjain ovat aika usein myös omia suureita, ja tuntuu menevän monella pieleen. Lisäksi yksikön väliin tulee välilyönti, sekin välillä itsellänikin jää pois. Asteen merkki lienee niitä harvoja, joissa sitä ei laiteta?
Niin, et voi pakottaa muita käyttämään sitä, mutta itse voit käyttää, eikä sen tulisi aiheuttaa ongelmia, koska on standardin mukainen tapa.
Husky
Hyperaktiivi
Niin olisi, mutta 99% ymmärtää kkm
Ai, kuukausimaksunko?
En minä ainakaan tiennyt, arvasin asiayhteydestä kun auton ajomäärästä oli kyse. Mutta muuten olisi ollut ihan huuhaa lyhenne.
Laitetaanko tuohon äänestyskysely kenelle ollut selvää ja kenelle ei ?
Tarkoitatko että sekunnin etuliitteiset yksiköt kuten millisekunti tai mikrosekunti eivät olisi kelvollisia?
Jos sun piti kirjoittaa tkm, niin kyllä joo. Kkm ei.
Ovat ja samoin ovat minuutti, tunti ja vuorokausi. Kuukausi ja vuosi ovat varsin ongelmallisia, kun niiden pituus vaihtelee.
Muistan minulle opetetun koulussa 70- ja 80-luvulla, että matikassa ja fysiikassa kuukausi on 30 vrk ja vuosi 360 vrk. Sittemmin en ole enää moiseen törmännyt esim. TKK:ssa tai työelämässä.
Ehkä kirjanpidossa ja sensellaisessa juridiikassa mutta tuskin matematiikassa. Matematiikassa kaikki "totuudet" pitää olla johdettavissa aikaisemmista "totuuksista".
Kyllä juuri matikassa. Eihän vuosi tai kuukausi ole "totuuksia" ellei määritellä tarkasti mistä päivämäärästä mihin ja sitten huomioida eri pituiset kuukaudet, karkauspäivät, karkaussekunnit jne.
"Vuodessa 1 a on 365 vuorokautta (d) ja karkausvuodessa on 366 vuorokautta.
Joskus matematiikassa käytetään myös lukuarvoa 1 a = 360 d.
Kuukaudessa oletetaan olevan 30 vuorokautta, jos ei tiedetä, mikä kuukausi on kyseessä."
Lähde: https://linnas.fi/wp-content/uploads/2019/09/matematiikkaa_maahanmuuttajille.pdf
Joskus matematiikassa käytetään myös lukuarvoa 1 a = 360 d.
Kuukaudessa oletetaan olevan 30 vuorokautta, jos ei tiedetä, mikä kuukausi on kyseessä."
Lähde: https://linnas.fi/wp-content/uploads/2019/09/matematiikkaa_maahanmuuttajille.pdf
Astronomit on asiasta eri mieltä.
Wikipediassa SI-järjestelmän vuorokausi on ajan lisäyksikkö, joka on pituudeltaan tasan 24 tuntia eli 86 400 sekuntia. Se ei siis ole riippuvainen Maan pyörimisen vaihteluista, karkaussekunneista eikä kesäajasta.
Mutta tähtitieteessä on lisäksi tähtivuorokausi ja aurinkovuorokausi. Kumpikaan ei ole SI-yksikön mukainen kalenterivuorokausi pituudeltaan.
Tähtitieteessä tunnetut sideerinen, anomalistinen ja trooppinen vuosi eivät nekään ole kalenterivuoden pituisia eivätkä edes kokonaisia vuorokausia millään edellä mainitulla yksiköllä mitattuna.
Wikipedian mukaan SI-systeemin lisäyksiköitä ajan laskun suhteen ovat minuutti, tunti ja vuorokausi. Kuukaudelle ja vuodelle ei ole sen mukaan lisäyksikköä.