SI-yksiköistä ja lyhenteistä jutustelua

-Teme-

Vakionaama
Teslassa kun oli tottunut että on akkutakuu ja voimansiirtoyksikön takuut 8 vuotta ja 192tkm. Ainoa vaan että molemmissa lukee "rajoitettu", pitäisi varmaan tutustua mitä tuo tarkoittaa...

Enpä ole ennen nähnyt 30 kilo kilometriä ilmaisua. Pitäisikö se olla 30 Mm. Megametriä
vaihtoehto tietty vois olla 3000 mil (swe) tai 5000 peninkulmaa, tai 3x107m
Usein myös näkee kirjoitettavan 30tkm, mutta 30k on aika ymmärrettävä muoto. Selkein tietty on 30.000km
 

Husky

Hyperaktiivi
Enpä ole ennen nähnyt 30 kilo kilometriä ilmaisua. Pitäisikö se olla 30 Mm. Megametriä
Normisettiä kkm. Mutta juu, täällä palstalla pari kertaa kun olen käyttänyt niin aiheuttanut hämmennystä
Tuo voimansiirron takuu ei taida juuri muissa ollakaan vaan pelkkä akku. Ja koska invertteri on tuossa moottorin yhteydessä niin sekin kuuluu takuun piiriin.
Nämä on asioita jotka pyrin huiomioimaan kun se ostopäivä koittaa. Hämäävä tuo akkutakuu, kun ihmisillä tulee turhan laaja assosiaatio. Ja onkohan 50% todennäkäisyys että joku muu sähköhimmeli hajoaa akun ympäriltä. Muistaakseni VW-ajatuksissa aloin juuri tuota miettiä.
Onnea vaan kun normaali eurooppalainen 2v takuu moisella
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Normisettiä kkm. Mutta juu, täällä palstalla pari kertaa kun olen käyttänyt niin aiheuttanut hämmennystä

Kilokilometri kuulostaa änkytykseltä. Ei pienistäkään asioista käytetä muotoa millimillimetri vaan mikrometri. Mutta siinä numerossa voi ilman muuta olla tuhansia tai vaikkapa miljoonia (kilometrejä).
 

Jule

Vakionaama
Kilokilometri kuulostaa änkytykseltä. Ei pienistäkään asioista käytetä muotoa millimillimetri vaan mikrometri. Mutta siinä numerossa voi ilman muuta olla tuhansia tai vaikkapa miljoonia (kilometrejä).
Menee vaan suurimmalta osalta ihmisiä megametrit ohi. Kun tuo ei ole yleisesti käytetty, ei sitä Mm lyhennettä osaaa yhdistää oikein.

Aika yleisestihän autojen kilsat ilmoitetaan tkm, joka nyt on ihan sekasikiö merkintä, mutta käytännössä kaikki tajuavat tuon.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kilokilometri kuulostaa änkytykseltä. Ei pienistäkään asioista käytetä muotoa millimillimetri vaan mikrometri. Mutta siinä numerossa voi ilman muuta olla tuhansia tai vaikkapa miljoonia (kilometrejä).
Ero onkin siinä että km on vakiintunut termi auton ajomäärään jolloin siihen voi laittaa etuliitteen huoleti ja kaikki paitsi änkyrät, jotka takertuu joka sanaan, ymmärtää
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kukaan tuskin pystyy todistamaan ettei kkm ole eli saa ketjuttaa

Tähän on ihan oma fraasi, jota voi googlailla tai aittaa: "The prefixes are never combined;"

Virallinen todiste löytyy täältä: https://www.bipm.org/documents/20126/41483022/si_brochure_8.pdf

A multiple or sub-multiple prefix, if used, is part of the unit and precedes the unit
symbol without a separator. A prefix is never used in isolation, and compound
prefixes are never used
 
Viimeksi muokattu:

Arisoft

Hyperaktiivi
Virallinen todiste ei voi olla noin epämääräisessä osoitteessa, mitä kukaan ei klikkaa virusten takia. Hylätty
Kopioin siitä kyllä sen kohdan, jossa asia sanottiin, niin ei sitä tarvitse avata. Mutta tässä toinen viite samaan dokumenttiin: ISBN 92-822-2213-6
 

Luukku

Vakionaama
Eikös tuo kilo sanan tai lyhenteen käyttö ole aivan yhtä typerä kilometrien kuin eurojenkin edessä esim "autoni maksoi 30 K€". Nykymaailman tyylii sekoittaa kaikkia termejä puhekieleen tai keksiä uutta kieltä.
Nuorilta sen vielä hyväksyy, jopa hauskan kuuloista. En välttis haluu nega auraa lisätä.
 

bungle

Vakionaama

Mase

Aktiivinen jäsen
Yleiseen kielenkäyttöön on tullut ihan maallikoillakin yksikkö MW. Miksi ei sitten myös Mm, joka on SI-yksikköjärjestelmän mukainen. Viritelmiä kkm tai tkm ei tarvita.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Yleiseen kielenkäyttöön on tullut ihan maallikoillakin yksikkö MW. Miksi ei sitten myös Mm, joka on SI-yksikköjärjestelmän mukainen. Viritelmiä kkm tai tkm ei tarvita.

Autojen mittarilukemia on totuttu käsittelemään kaupassa ja huolto-ohjelmassa yhdellä kokonaisluvulla, joka on tuhansia kilometrejä. Yleensä se on korkeintaan kolminumeroinen. Syy löytyy sieltä kojetaulusta. Mittarilukemassa yksikkönä on km, joten sillä mennään selvyyden vuoksi. Eli yksikköä ei vaihdeta joksikin muuksia mutta numeroiden kanssa voidaan "pyöristää" tuhansiin vaivatta.
 

tet

Hyperaktiivi
Yleiseen kielenkäyttöön on tullut ihan maallikoillakin yksikkö MW. Miksi ei sitten myös Mm, joka on SI-yksikköjärjestelmän mukainen. Viritelmiä kkm tai tkm ei tarvita.

Niin, miksipä toisaalta ei. Ehkä pitää alkaa opetella "tkm" sijasta kirjoittamaan "Mm". Vähän vaan veikkaan, että vastaanotto on tyyliä "Häh?".
 

tj86430

Vakionaama
Yleiseen kielenkäyttöön on tullut ihan maallikoillakin yksikkö MW.
Riippuu tietysti vähän maallikon määritelmästä, mutta sanotaan nyt vaikka että sellainen, jolla ei ole sähkö-/energiateknistä koulutusta ja/tai sähkötyölupia. Sanoisin, että >95% maallikoista on enemmän tai vähemmän (yleensä enemmän) ymmällään jos tulee puhe megawateista (varsinkin pelkkänä lyhenteenä). ja >99% ei koskaan käytä termiä itse.
 

pamppu

Vakionaama
Riippuu tietysti vähän maallikon määritelmästä, mutta sanotaan nyt vaikka että sellainen, jolla ei ole sähkö-/energiateknistä koulutusta ja/tai sähkötyölupia. Sanoisin, että >95% maallikoista on enemmän tai vähemmän (yleensä enemmän) ymmällään jos tulee puhe megawateista (varsinkin pelkkänä lyhenteenä). ja >99% ei koskaan käytä termiä itse.
Näin veikkaisin minäkin. Ihan jatkuvasti on joka paikassa sekaisin myös kilowatit ja kilowattitunnit, joten tällä kansanosalla ei ole kykyä ymmärtää megaliitteitä muuta kuin mäkkärin purilaisissa.
 

jlu2006

Aktiivinen jäsen
Tässähän ne eli eiköhän käytetä kaikessa "oikeita" etuliitteitä ;D

yotta (Y) = 10^24
zetta (Z) = 10^21
eksa (E) = 10^18
peta (P) = 10^15
tera (T) = 10^12
giga (G) = 10^9
mega (M) = 10^6
kilo (k) = 10^3
hehto (h) = 10^2
deka (da) = 10^1
(perusyksikkö) = 10^0
desi (d) = 10^-1
sentti (c) = 10^-2
milli (m) = 10^-3
mikro (µ) = 10^-6
nano (n) = 10^-9
piko (p) = 10^-12
femto (f) = 10^-15
atto (a) = 10^-18
zepto (z) = 10^-21
jokto (y) = 10^-24


Esimerkiksi Orpon veronalennus tuo vuodelle 2026 z€ verran rahaa lisää vuoden ansioihin :-D
 

HelaKammo

Vakionaama
Ylipäätään yksiköt, tälläkin foorumilla menee monelta sekaisin, mutta kannattaa muistaa, että yksiköissä pätee samat laskusäännöt. Iso ja pieni kirjain ovat aika usein myös omia suureita, ja tuntuu menevän monella pieleen. Lisäksi yksikön väliin tulee välilyönti, sekin välillä itsellänikin jää pois. Asteen merkki lienee niitä harvoja, joissa sitä ei laiteta?
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Onhan tuhatta kilometriä ihan standardin mukainen ilmaisu, kun tuhat liittyy kilometrilukuun, esimerkisi 57 tuhatta, tai 57000 km. Sensijaan 57 tkm ei ole mittajärjestelmän mukainen. Kerrannaista M voi olla vaikea saada yleiseen käyttöön.
 

Husky

Hyperaktiivi
Meinasinkin että auton kilsoista puhuttaessa

Mutta laitas kysely niin selviää tämäkin asia kun meni näin pitkäpiimäiseksi. Olemme saaneet jo 30 viestiä tästä (vrt montako insinööriä tarvitaan, jotta työllistävät itsensä ilman että syntyy mitään ulospäin)
 

-Teme-

Vakionaama
kun SI yksiköistä on puhe, niin onhan se vuosista aika paljon mukavempi puhua kuin 31536000 sekunnista aikamääreenä.
Energiasta voidaan käyttää Joule jatkossa? eli 1200kWh sijaan ilmoitetaan 4,32GJ
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Ranskalaiset eivät valitettavasti saaneet läpi ajan siirtämistä kymmenjärjestelmään. Jos se olisi onnistunut, olisi SI yksikköjärjestelmä nykyistä johdonmukaisempi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Tarkoitatko että sekunnin etuliitteiset yksiköt kuten millisekunti tai mikrosekunti eivät olisi kelvollisia?
Ovat ja samoin ovat minuutti, tunti ja vuorokausi. Kuukausi ja vuosi ovat varsin ongelmallisia, kun niiden pituus vaihtelee.

Muistan minulle opetetun koulussa 70- ja 80-luvulla, että matikassa ja fysiikassa kuukausi on 30 vrk ja vuosi 360 vrk. Sittemmin en ole enää moiseen törmännyt esim. TKK:ssa tai työelämässä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Muistan minulle opetetun koulussa 70- ja 80-luvulla, että matikassa ja fysiikassa kuukausi on 30 vrk ja vuosi 360 vrk.

Ehkä kirjanpidossa ja sensellaisessa juridiikassa mutta tuskin matematiikassa. Matematiikassa kaikki "totuudet" pitää olla johdettavissa aikaisemmista "totuuksista".
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ehkä kirjanpidossa ja sensellaisessa juridiikassa mutta tuskin matematiikassa. Matematiikassa kaikki "totuudet" pitää olla johdettavissa aikaisemmista "totuuksista".
Kyllä juuri matikassa. Eihän vuosi tai kuukausi ole "totuuksia" ellei määritellä tarkasti mistä päivämäärästä mihin ja sitten huomioida eri pituiset kuukaudet, karkauspäivät, karkaussekunnit jne.
 

haraldh

Vakionaama
Naapuri rakentaa autotallin. Kyltin mukaan 97 k·m². Tarkoittanee kerrosneliömetrejä eikä neliökilometrejä, olisi aika iso talli muuten.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Vuodessa 1 a on 365 vuorokautta d

Astronomit on asiasta eri mieltä.

Wikipediassa SI-järjestelmän vuorokausi on ajan lisäyksikkö, joka on pituudeltaan tasan 24 tuntia eli 86 400 sekuntia. Se ei siis ole riippuvainen Maan pyörimisen vaihteluista, karkaussekunneista eikä kesäajasta.

Mutta tähtitieteessä on lisäksi tähtivuorokausi ja aurinkovuorokausi. Kumpikaan ei ole SI-yksikön mukainen kalenterivuorokausi pituudeltaan.

Tähtitieteessä tunnetut sideerinen, anomalistinen ja trooppinen vuosi eivät nekään ole kalenterivuoden pituisia eivätkä edes kokonaisia vuorokausia millään edellä mainitulla yksiköllä mitattuna.

Wikipedian mukaan SI-systeemin lisäyksiköitä ajan laskun suhteen ovat minuutti, tunti ja vuorokausi. Kuukaudelle ja vuodelle ei ole sen mukaan lisäyksikköä.
 
Back
Ylös Bottom