SI-yksiköistä ja lyhenteistä jutustelua

kotte

Hyperaktiivi
Wikipediassa SI-järjestelmän vuorokausi on ajan lisäyksikkö, joka on pituudeltaan tasan 24 tuntia eli 86 400 sekuntia. Se ei siis ole riippuvainen Maan pyörimisen vaihteluista, karkaussekunneista eikä kesäajasta.

Mutta tähtitieteessä on lisäksi tähtivuorokausi ja aurinkovuorokausi. Kumpikaan ei ole SI-yksikön mukainen kalenterivuorokausi pituudeltaan.
Tuon mukainen SI-järjestelmän lisäyksikkö vuotta tarkoittaen on suorastaan häpeällinen räpellys, sillä kalenteriahan käytännössä rukataan ottamalla välillä karkaussekunteja vuoden vaihteessa tai jättämällä ottamatta riippuen havaituista muutoksista. Moisen käytännölle vieraan kiinteän sidoksen ottaminen sekunnin ja vuoden välille olisi pitänyt jo unohtaa käytännölle täysin vieraana ja matemaattisessa mielessä virheellisenä. Toki useimpien käytännön ongelmien osalta gregoriaaninen kalenterikin on pärjännyt jo vuosisatoja ja pärjää edelleen.
 

Husky

Hyperaktiivi
Tarkoitatko että sekunnin etuliitteiset yksiköt kuten millisekunti tai mikrosekunti eivät olisi kelvollisia?
Eiköhän tuossa ole kyse esim että tunnissa olisi sata "minuuttia" ja vuorokaudessa 10 "tuntia" tms. Onhan tuo hiton pöljää, joku 60 ja 24
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eiköhän tuossa ole kyse esim että tunnissa olisi sata "minuuttia" ja vuorokaudessa 10 "tuntia" tms. Onhan tuo hiton pöljää, joku 60 ja 24
Näin varmaankin. Sitten vuorokausi ja vuosi ovat vaikeampia, kun niillä on selkeä pituus ja suhde on se ikävä luku reilut 365 vuorokautta. Kuukausien satunnaisiin pituuksiin ei liene mitään järkisyytä.

Mutta kai sitä aikaa voisi mitata sekunteina tai vaikkapa minuutteina välittämättä vuorokausista ja vuosista. Mitataanhan autossakin matkaa kilometreissä, vaikka joskus kiinnostaa 0,1 km ja joskus 1 miljoonaa km.
 

tuna

Vakionaama
Tuon mukainen SI-järjestelmän lisäyksikkö vuotta tarkoittaen on suorastaan häpeällinen räpellys, sillä kalenteriahan käytännössä rukataan ottamalla välillä karkaussekunteja vuoden vaihteessa tai jättämällä ottamatta riippuen havaituista muutoksista. Moisen käytännölle vieraan kiinteän sidoksen ottaminen sekunnin ja vuoden välille olisi pitänyt jo unohtaa käytännölle täysin vieraana ja matemaattisessa mielessä virheellisenä.
Sekoitat nyt itse täysin aiheetta kalenterin ja astronomiset ilmiöt matemaattiseen mittayksikköön. Ei kiertoratojen synkronoinnilla kalenteriin kuulukaan olla mitään tekemistä mittayksikön kanssa.

Kun sanotaan että Cesiumin puoliintumisaika on 30 vuotta, ei kuulu miettiä, montako karkausvuotta tuossa on ollut. Kun vastaavasti lääkeaineen puoliintumisaika elimistössä on 9 vuorokautta, ei silloin mietitä karkaussekunteja. Ja toisaalta ei vaikuta mielekkäältä ilmoittaa tuota puoliintumisaikaa vastaavalla yhden merkitsevän numeron tarkkuudella "800000 sekuntia".
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mitataankin, tietotekniikassa tunnetaan Unix time joka on kuluneet sekunnit sitten keskiyön tammikuu 1, 1970 UTC.
Kyllä tuota olen käyttänyt ja Excel/Mikkisofta käyttää omaa vastaavaansa, mutta ei noita kukaaan käytä matikassa, fysiikassa tai arkipuheissa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kyllä tuota olen käyttänyt ja Excel/Mikkisofta käyttää omaa vastaavaansa, mutta ei noita kukaaan käytä matikassa, fysiikassa tai arkipuheissa.
Aaaaa! Onko se excelin plörinä 456666666 siis joku oikea taaksepäin käännettävissä oleva aikamääre?
 

HelaKammo

Vakionaama
Oma mielipide on kyllä 10 jakoisen kannalla. Radikaalit aikanaan ehdottaneet kaiken matematiikan binääri-hexadesimaalia, mutta kyllä vanha tuntijako, mahdollisimman monella jaollinen, on aikansa nähnyt. kello alkujaan perustuu vain jaollisuuteen, ja se elää edelleen sillä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sekoitat nyt itse täysin aiheetta kalenterin ja astronomiset ilmiöt matemaattiseen mittayksikköön. Ei kiertoratojen synkronoinnilla kalenteriin kuulukaan olla mitään tekemistä mittayksikön kanssa.
Sehän tuossa vikana onkin, kun vuosi ja kuukausi viittaavaat kalenteriin ja niiden asemointiakin justeerataan. Noita on siis mahdotonta sitoa mittayksiköihin. Edes tuntia ja minuuttia ei todellisuudessa voi kytkeä tarkasti sellaiseen tuntiin ja minuuttiin, jonka ihmiset mieltävät (siis, jonka kello esimerkiksi näyttää kellonaikana). Sekunti sen sijaan on aivan tarkka mittasuure.

Toki on on mahdollista antaa summittainen vuorokauden pituus sekunteina, eli edellä ollut 86 400 antaa tunneilla ja tunnin sekunneilla jaettuna summittaiseksi pituudeksi 86400/24/3600 == 1. Tuota mokomaa on kuitenkin muutettu aikojen kuluessa monta kertaa (viime vuosina vuorokausi on joskus ollut sekunnin pitempi kuin tuo luku tai yleensä).

Voihan noita likiarvoja tietenkin käyttää, kunhan ei käytä murtolukuina tai liian monella desimaalilla, jolloin yö muuttuu pitkällä jaksolla päiväksi jne. Vuorokauden pituus muuttuu tarkasti ottaen jatkuvasti ja tuo mokoma toteutetaan niin, että joskus vuoden vaihteessa minuutissa onkin ollut 61 sekuntia. Tuota on vaikea muuttaa desimaaliosin tarkemmaksi, kun useimmat tarkatkaan kellot eivät ole moiseen valmiita.
 

tuna

Vakionaama
Tuota mokomaa on kuitenkin muutettu aikojen kuluessa monta kertaa (viime vuosina vuorokausi on joskus ollut sekunnin pitempi kuin tuo luku tai yleensä).
Et siis edes yrittänyt ymmärtää mitä kirjoitin. Tuo on aivan yhtä huono peruste kuin että sanoisi, että jalka on mittayksikkönä epätarkka kun ihmisten jalat on erikokoisia.
 

SON

Vakionaama
Vuosista senverran että onhan niitäkin eiripituisia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuosi

Tästä johdannaisena saadaan 12 kk tasajaolla kuukauden päiviksi n 30,44 päivää. Jos muistan oikein työelämästä niin tuota päivälukua käytettiin palkkalaskennassa kuukausipalkkoja ja siitä laskettavia osapalkkoja ja korvauksia laskettaessa. Normaali kuukaisipalkka oli siis samaa kk päivien eri pituuksista huolimatta. Kk palkkojen nykymenosta en tiedä mutta eläke on sama joka kk.

Eli onkohan tälle kuukauden päiväluvulle 30.44 oikeaa termiä ja yksikköä olemassa? :hmm:
 

jmaja

Hyperaktiivi
Vuorokausi on aika selkeä auringon asemaan perustuva mittayksikkö. Kuukausi liittyy kuukiertoon, mutta kuukierto on 29 d 12 h 44 min ja se ei mene siis tasan sen enempää vuorokauden kuin vuoden kanssa, joka myöskin on aika selkeä, tosin vaikeammin mitattava aikayksikkö.

Jos noista haluaa tehdä jonkun puhtaasti 10-järjestelmäisen aikayksikön, joka on jotenkin sidottu perinteiseen ajanmittaukseen, voi valita mukaan vain yhden noista kolmesta.
 

tet

Hyperaktiivi
Mitataankin, tietotekniikassa tunnetaan Unix time joka on kuluneet sekunnit sitten keskiyön tammikuu 1, 1970 UTC.

Vuosituhannen vaihteessa pelättiin Y2k-ongelmaa, eli ohjelmistojen sekoamista kun vuosituhat (tai lähinnä vuosisata) vaihtuu. Pelko lienee aiheellinenkin, mutta se onnistuttiin aika hyvin taklaamaan jo etukäteen. Seuraava vastaava on edessä 13 vuoden kuluttua, vuonna 2038, kun 32-bittisten unix-koneiden (myös Linux) kello pyörähtää ympäri. Sen verran vähän alkaa 32-bittisiä olemaan jäljellä, että liekö edes sulautetuissa enää ongelmaksi asti tuolloin.

Toki on on mahdollista antaa summittainen vuorokauden pituus sekunteina, eli edellä ollut 86 400 antaa tunneilla ja tunnin sekunneilla jaettuna summittaiseksi pituudeksi 86400/24/3600 == 1. Tuota mokomaa on kuitenkin muutettu aikojen kuluessa monta kertaa (viime vuosina vuorokausi on joskus ollut sekunnin pitempi kuin tuo luku tai yleensä).

Eikä ne aina vuodenvaihteeseen ole osuneet, myös kesäkuun loppuun on lisäsekunteja laitettu ajoittain. Karkaussekunnistahan on päätetty luopua kymmenen vuoden kuluttua. Sitä ennen saattaa olla ainakin yksi vuodenvaihde, jolloin viimeisessä minuutissa onkin vain 59 sekuntia, eli otetaankin pakkia aiempiin hyppyihin nähden.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kuukausi on turha yksikkö, voitaisiin käyttää päivä/vuosi yksikköä. Esimerkiksi tänään on 266/2025.
Kyllä. Kun tyypillinen merkintä 10.11.12 voi tarkoittaa vuotta 10, 11 tai 12 ja kuukausi olla loka, tai marras tai joulukuu...
 

kotte

Hyperaktiivi
Et siis edes yrittänyt ymmärtää mitä kirjoitin. Tuo on aivan yhtä huono peruste kuin että sanoisi, että jalka on mittayksikkönä epätarkka kun ihmisten jalat on erikokoisia.
Ymmärsin aivan hyvin, mitä yritit esittää. Ymmärrä nyt itsekin, että sekunti ja sen johdannaiset (millisekunti, mikrosekunti, nanosekunti ja johtaen myös kilosekunti, megasekunti ja kilosekunti) ovat aikasuureita ja sidottu fysikaalisen mikromaailman ilmiöihin, kun taas minuutti ja tunti ovat vuorokaudeksi sovitusta kalenterisuureesta johdettuja murto-osia (eräänlaisia aikasuureita nekin, mutta eivät sekunnin kaltaisesti absoluuttisia ja SI-mittajärjestelmän mielessä hyvin määriteltyjä aikayksiköitä, vaan niin, että perusta on sidottu astronimisiin ilmiöihin, mutta aikajakso kerrallaan kirjaa pidetään suhteutettuna sekuntiin, mutta korjataan tarvittaessa). Vuorokausi on pyritty sitomaan maan pyörimisliikkeen ja auringon ympäri tapahtuvan kiertoliikkeen keskimääräiseen aikaan (kuitenkin niin, että tuo lasketaan normaalisti sekunnista johtuen, mutta korjataan tarpeen vaatiessa synkronoimalla lisäsekunneilla ja nyttemmin sekunnin osillakin niin, että vuorokauden pituus pyrkii vastaamaan maan pinnalta haivattavaa auringon kiertoa mahdollisimman tarkasti juoksevan keskiarvon mielessä.

Vuosi sitten puolestaan ei ole suoraan sidoksissa tuntiin ja minuuttiinkaan sekunnista nyt puhumattakaan, mutta jääköön tässä edes kirjoittamatta auki sen tarkemmin edes osittain.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikä ne aina vuodenvaihteeseen ole osuneet, myös kesäkuun loppuun on lisäsekunteja laitettu ajoittain. Karkaussekunnistahan on päätetty luopua kymmenen vuoden kuluttua. Sitä ennen saattaa olla ainakin yksi vuodenvaihde, jolloin viimeisessä minuutissa onkin vain 59 sekuntia, eli otetaankin pakkia aiempiin hyppyihin nähden.
Juu, tuo sekuntien lisääminen ja poikkeustilanteissa jopa nipistäminen on käynyt hankalaksi ja on nykysovellusten kannalta rationaalisempaa irrottaa sekunti entistä selvemmin kalenterimaisesti ylläpidetystä kellonajasta tekemällä korjauksia useammin ja askelin, jotka ovat sekuntia lyhyempiä. Kun sekuntia joka tapauksessa pidetään yllä kansainvälisesti huippuluokan aikalaboratorioiden yhteistyönä, sekunnin ja kalenterin synkronointi (kalenteri siis lähtee jakamaan vuorokautta tunneiksi, tunnit minuuteiksi ja minuutit "kalenterisekunneiksi" jne.) välittyy muille aikamerkkien ja käytännössä verkon aikaprotokollien välityksellä, so. (astronomisten laboratorioiden avustamana "kalenteri"-) kellojen lähes jatkuvana aikakorjausten virtana ja tarkempien kellojen osalta myös niin, että nuo jopa käytännössä pyrkivät ennustamaan sekunnin ja kalenterin poikkeaman kehitystä. Varsinainen sekunnin ylläpito aikalaboratorioiden yhteistyönä on oma lukunsa eikä sen tarvitse välittää kalenterin ja ylläpitovastuulla olevan sekunnin jatkuvasti muuttuvasta synkronoinnista.
 

tuna

Vakionaama
Ymmärsin aivan hyvin, mitä yritit esittää. Ymmärrä nyt itsekin, että sekunti ja sen johdannaiset (millisekunti, mikrosekunti, nanosekunti ja johtaen myös kilosekunti, megasekunti ja kilosekunti) ovat aikasuureita ja sidottu fysikaalisen mikromaailman ilmiöihin, kun taas minuutti ja tunti ovat vuorokaudeksi sovitusta kalenterisuureesta johdettuja murto-osia (eräänlaisia aikasuureita nekin, mutta eivät sekunnin kaltaisesti absoluuttisia ja SI-mittajärjestelmän mielessä hyvin määriteltyjä aikayksiköitä, vaan niin, että perusta on sidottu astronimisiin ilmiöihin, mutta aikajakso kerrallaan kirjaa pidetään suhteutettuna sekuntiin, mutta korjataan tarvittaessa).
Höpö höpö. Tunti on täsmälleen 3600 sekuntia ja täysin validi apuyksikkö käytettäväksi sekunnin monikertana kuten SI-brochuressa lukee, kuten minuutti ja päiväkin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Höpö höpö. Tunti on täsmälleen 3600 sekuntia ja täysin validi apuyksikkö käytettäväksi sekunnin monikertana kuten SI-brochuressa lukee, kuten minuutti ja päiväkin.

Näin sen itsekin luin. Ihan vastaavasti kuten on merimaili. Se on lukittu SI-järjestelmässä 1852 metriksi, vaikka sen metrinen pituus oikeasti vaihteleekin maapallolla.

Jenkitkin on tuotu salaa metrijärjestelmään, vaikka luulevat olevansa jossain muussa. Heidän yksikkönsä, kuten tuuma, on myös lukittu kiintäesti metrisiin standardeihin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Höpö höpö. Tunti on täsmälleen 3600 sekuntia ja täysin validi apuyksikkö käytettäväksi sekunnin monikertana kuten SI-brochuressa lukee, kuten minuutti ja päiväkin.
Juu, mutta virallisen kellon sekunti ja todellinen SI-jörjestelmän sekunti ovat eri asioita ja muuttuvat eri tahtiin. Jonkin tapahtuman pituuden tai aikajakson voi mitata SI-järjestelmän sekunteina tai sitten voi vertailla alun ja lopun ajankohtia virallisen kellon näyttämän ajan perusteella, mutta tulokset eroavat toisistaan!
 

kotte

Hyperaktiivi
Ihan vastaavasti kuten on merimaili. Se on lukittu SI-järjestelmässä 1852 metriksi, vaikka sen metrinen pituus oikeasti vaihteleekin maapallolla.
Merimailin määritelmät vaihtelevat maittain ja maanosittain ja erot ovat siitä syystä luonteeltaan staattisia ja sopimukseen perustuvia.

Sen sijaan aidon SI-sekunnin ja kellon erotkin perustuvat sopimukseen, mutta sovitustin fysikaalisten ilmiöiden kautta ja noiden ilmiöiden muutoksia ei voi kontrolloida ja ne ovat dynaamisia. Toki ne ovat hyvin pieniä.

"Kalenterisekunti" johdetaan edelleenkin maan pyörimisestä ja kiertoradasta auringon suhteen, vaikkakin eräänlaisen liukuvan keskivarvoistuksen suhteen. Aito SI-sekunti sen sijaan kulkee aivan muiden fysikaalisten ilmiöiden ohjaamana. Onneksi käytännön ero jää ja pidetään pienenä, mutta ilman tällaista eron tekemistä noiden käsitteiden välillä ero aikaa myöten kasvaisi niin suureksi, että siitä aiheutuu haittaa yhä laajemmin (vaikkakin silloin puhutaan vähintään sadoista vuosista arkielämän kannalta).
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Merimailin määritelmät vaihtelevat maittain ja maanosittain ja erot ovat siitä syystä luonteeltaan staattisia ja sopimukseen perustuvia.

Toki määritelmät vaihtelevat maittain, mutta yleisimmän määritelmän mukainen merimailin määräkin vaihtelee sijainnin mukaan, mikä tässä on kaikkein oleellisinta verrattuna SI-yksikköön, josta tämä sijainnin vaikutus yksikön pituuteen on kokonaan poistettu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toki määritelmät vaihtelevat maittain, mutta yleisimmän määritelmän mukainen merimailin määräkin vaihtelee sijainnin mukaan, mikä tässä on kaikkein oleellisinta verrattuna SI-yksikköön, josta tämä sijainnin vaikutus yksikön pituuteen on kokonaan poistettu.
En tunne merimailin erilaisia määritelmiä, mutta käsittääkseni on määritelty leveysasteiden kaariminuutteina ja maapallohan ei ole tarkalleen pallo (joten se siitä muutoksesta). Käytännössä ero ei ole suuri eikä merimailietäisyyden tarkkuudella ole erityistä merkitystä (toista kuin paikkatiedolla valitussa koordinaatistossa, joka sekään ei vastaa maan todellista muotoa).

Sekuntijuttu SI-mielessä on kuitenkin päivittynyt SI-järjestelmän voimassoloaikana kuten kaikki muutkin mittarinormaalireferenssit ja määritelmät on vedetty uusiksi. Nykyiset peruskellot ovat jo niin tarkkoja, että viime aikoina on esitetty ehdotus, että esimerkiksi kuuhun tulisi ottaa maasta poikkeava sekunnin referenssiajan määrittely käyttöön, koska fysikaaliset ilmiöt käyvät maassa ja kuussa eri tahtiin erilaisen massan, kiertoradan ja kappaleen pyörimisenkin takia. Tuo on välttämätöntä, jos kuussa olisi tarkoitus pitää yllä luotettavaan "kuunaikaa" ilman maasta radiolinkillä johdettua jatkuvaa ajan synkronointia (jonka tarkkuus puolestaa ei riitä kaikkiin tarvittaviin tarkoituksiin). Kalenterit ja kalenterikellot toki voidaan synkata hyvinkin useimpiin käytännön tarkoituksiin riittävällä tarkkuudella.

Sekunti sinällään on aina sekunti, mutta jos referenssikohta vaeltelee, aikajaksojen pituudetkin ovat epämääräisiä eikä ajan kulumistakaan voi tarkasti ottaen mitata tai esittää.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
En tunne merimailin erilaisia määritelmiä, mutta käsittääkseni on määritelty leveysasteiden kaariminuutteina ja maapallohan ei ole tarkalleen pallo (joten se siitä muutoksesta). Käytännössä ero ei ole suuri eikä merimailietäisyyden tarkkuudella ole erityistä merkitystä (toista kuin paikkatiedolla valitussa koordinaatistossa, joka sekään ei vastaa maan todellista muotoa).

Näin se juuri menee. Karttaa käytettäessä merimailiksi voidaan laittaa harppiin se kulloistenkin leveyspiirien minuuttiviivojen väli ja saadaan vaivatta paikallinen merimaili. Nykyään kun harvemmin navigoidaan paperikartalla ja harpilla niin pituuden lukitseminen yhdeksi lukemaksi helpottaa navigointia tietokoneiden kanssa.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Tarkoitatko että sekunnin etuliitteiset yksiköt kuten millisekunti tai mikrosekunti eivät olisi kelvollisia?
En. Tarkoitan, että Jarjestelmä olisi monissa asioissa yksinkertaisempi, jos vuorokausi olisi jaettu 10-järjestelmän mukaisiin osiin. Esimerkiksi energian yksiköt voisivat olla johdonmukaisia. Perusyksikön sekunti korvaisi silloin joku vuorokauden 10-potenssi, tai tarkemmin sanoen siitä johdettu yksikkö, jolla olisi sekunnista poikkeava nimi. Ei sellaista muutosta enää pysty tekemään.

Ymmärtääkseni ranskalaisten yritys jakaa vuorokausi kymmenjärjestelmän mukaisiin osiin kaatui ainakin siihen, että samalla yritettiin tehdä viikosta 10-päiväistä, voi olla, että olisi kaatunut muutenkin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Esimerkiksi energian yksiköt voisivat olla johdonmukaisia.
Ei kai olisi mitää pakkoa käyttää lainkaan tuota Wh-pohjaista vaan siirtyä Ws eli J. Tietysti tulee isompia etuliitteitä, mutta onhan nytkin jo ainakin Tera ihan yleisessä käytössä.
 

BBF

Vakionaama
Ei kai olisi mitää pakkoa käyttää lainkaan tuota Wh-pohjaista vaan siirtyä Ws eli J. Tietysti tulee isompia etuliitteitä, mutta onhan nytkin jo ainakin Tera ihan yleisessä käytössä.
Kilowattitunneistakin tulee jo niin isoja lukuja että isommissa kulutuksissa puhutaan jo nyt MWh, ei olisi paljon järkeä tehdä siitä vielä isompaa lukua.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sekunti sinällään on aina sekunti, mutta jos referenssikohta vaeltelee, aikajaksojen pituudetkin ovat epämääräisiä eikä ajan kulumistakaan voi tarkasti ottaen mitata tai esittää.
Ei ne kovin epämääräisiä ole, kun karkaussekunti näkyy vasta 8:ssa merkitsevässä numerossa. Varsin harvaa asiaa pystyy mittaamaan tuolla tarkkuudella. Asialla on merkitystä vain tieteessä ja joissain erikoissovelluksissa. Rannekello on äärimmäisen tarkka instrumentti.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kilowattitunneistakin tulee jo niin isoja lukuja että isommissa kulutuksissa puhutaan jo nyt MWh, ei olisi paljon järkeä tehdä siitä vielä isompaa lukua.
Sen takiahan SI-yksiköissä on niitä etuliitteitä, että perusyksikön suurusluokka on epäoleellista.
 

BBF

Vakionaama
Sen takiahan SI-yksiköissä on niitä etuliitteitä, että perusyksikön suurusluokka on epäoleellista.
Etuliite pyritään pitämään mitattavaan asiaan nähden kohtuullisena. Tunti nyt sopii energian mittaamiseen paremmin kun sekunti.

Kun nyt tuli watit esille niin tehon yksiköissä pitäisi jo päästä eroon hevosvoimista... sähköautoissakin puhutaan yhä monasti hevosvoimista eikä kilowateista. Hevosvoima istuu sitkeästi automaailmassa vaikka periytyy jo höyrykoneajalta. Watti tosin on nimetty hevosvoiman keksijän mukaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Asialla on merkitystä vain tieteessä ja joissain erikoissovelluksissa.
Erikoissovelluksissa (kuten paikannusjärjestelmät, etäisyyden tai nopeuden mittaus jne.) onneksi useimmiten vielä pärjätään lyhyiden, mutta sitäkin tarkemmin mitattujen aikaerojen pohjalta, ellei ole kyse itse järjestelmän ylläpidosta tai joskus myös moisiin palveluihin tukeutuvan elektronisen ratkaisun suunnittelusta tai toteutuksesta.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
En. Tarkoitan, että Jarjestelmä olisi monissa asioissa yksinkertaisempi, jos vuorokausi olisi jaettu 10-järjestelmän mukaisiin osiin. Esimerkiksi energian yksiköt voisivat olla johdonmukaisia. Perusyksikön sekunti korvaisi silloin joku vuorokauden 10-potenssi, tai tarkemmin sanoen siitä johdettu yksikkö, jolla olisi sekunnista poikkeava nimi. Ei sellaista muutosta enää pysty tekemään.

Ymmärtääkseni ranskalaisten yritys jakaa vuorokausi kymmenjärjestelmän mukaisiin osiin kaatui ainakin siihen, että samalla yritettiin tehdä viikosta 10-päiväistä, voi olla, että olisi kaatunut muutenkin.

Tämä systeemi on kuvattu lehdessä Mad #11 (May 1954) näin

1758726550261.png
 

tuna

Vakionaama
Juu, mutta virallisen kellon sekunti ja todellinen SI-jörjestelmän sekunti ovat eri asioita ja muuttuvat eri tahtiin. Jonkin tapahtuman pituuden tai aikajakson voi mitata SI-järjestelmän sekunteina tai sitten voi vertailla alun ja lopun ajankohtia virallisen kellon näyttämän ajan perusteella, mutta tulokset eroavat toisistaan!
Hämmästyttävää, miten et ymmärrä mittayksikön ja mittaamisen käsitteellistä eroa. Puhut kahdesta aivan eri asiasta.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ajatelkaa että kaikki tämä sai alkunsa siitä kkm-hommasta. Ei ikinä tiedä mikä osuu suoneen ja mikä ignoorataan

Kkm keskusteluhan on jatkunut samaan aikaan myös toisessa ketjussa.
 
Back
Ylös Bottom