Sitra, pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jos ...!!!

janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Huge methane emission from Russian coal mine

A Canadian firm that operates orbiting methane sensors says it's detected the biggest emission of the gas from a single facility it's ever seen.

www.bbc.com

Huge methane emission from Russian coal mine

The rate of release could have powered hundreds of thousands of homes, if sustained and captured.
www.bbc.com www.bbc.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"​

www.lansivayla.fi

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.
www.lansivayla.fi www.lansivayla.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Hohhoijakkaa. Saisi nuo nielut työntää sinne missä aurinko ei paista. :mad:

Suomea uhkaa 7-8 miljardin euron lasku, jos maaperän ja metsien hiilinieluja ei saada vahvistettua. Suomen ilmastopaneelin mukaan tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet maaperän ja metsien nettonielun vahvistamiseksi. Toimia tarvitaan niin metsissä kuin pelloillakin.
Tilastokeskus kertoi toukokuussa, että Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö ei enää sidokaan hiilidioksidipäästöjä vaan on muuttunut päästölähteeksi. Maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. Suomen ilmastopaneelin mielestä muutoksen suuruutta ja vaikutuksia ei ole täysin ymmärretty.
– Nyt puhutaan 2 miljoonan tonnin päästöistä, kun maankäyttösektorin pitäisi olla vähintään 21 miljoonaa hiilinielu. Eli erotus on 23 miljoonaa, laskee Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
www.mtvuutiset.fi

Suomelle uhkaa tulla yli 7 miljardin euron lasku – metsien ja maaperän hiilinieluja vahvistettava, vaatii ilmastopaneeli

Suomen ilmastopaneelin mukaan tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa, jossa määritellään nopeat toimet maaperän ja metsien nettonielun vahvistamiseksi
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
 
T

tuna

Vakionaama
fraatti sanoi:

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"​

www.lansivayla.fi

Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelussa on fanatismin piirteitä – "Keski-Euroopassa on tahoja, jotka näkisivät pohjoisen metsät hiilinieluina, jotta saavat itse jatkaa fossiilisten käyttöä"

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas kritisoi varsin suorasanaisesti Suomessa käytävää ilmasto- ja metsäkeskustelua.
www.lansivayla.fi www.lansivayla.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Taalas on saanut kuraa männävuosina kansan syvistä riveistä päälleen, mutta vallan järkipuhetta.
 
V

VesA

In Memoriam
Tässä on vähän sivuutettu se että kukaan ei taida tietää miksi puut eivät enää kasva entiseen tahtiin - mikä olisi se yhteinen asia ?
 
K

kotte

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Tässä on vähän sivuutettu se että kukaan ei taida tietää miksi puut eivät enää kasva entiseen tahtiin - mikä olisi se yhteinen asia ?
Klikkaa laajentaaksesi..
Vanha metsä joka tapauksessa heikkenee jatkuvasti hiilinieluna sitä mukaa, kun puut ikääntyvät ja niiden lahoaminen stabiilisssa kierrossa alkaa tuottaa saman verran hiilidioksidia kuin sitä sitookin. Ajatus sitoa hiili pysyvästi kasvavaan metsään on hyvin riskialtis, jo siinäkin mielessä, että palokuorma kasvaa ja tiheä metsä palaa ennemmin tai myöhemmin. Puu pitäisi poistaa metsästä, kun paras hiilensidontavaihe on ohitettu ja säilöä johonkin pysyvämpään muotoon muualle kuin metsään. Tilalle pitäisi istuttaa sitten uutta puuta. Juuret sun muut ovat hyvin hidas ja tehoton tapa varastoida hiiltä maaperään (ja pellollakin hiilen merkitys on ennenminkin maan kasvuominaisuuksien parantajana).
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Tuo puiden kuskaaminen metsästä muualle aiheuttaa pidemmän päälle maaperän köyhtymisen. Siis ei pelkästään co2 juttujen vuoksi vaan myös puun nykyinen käyttötapa aiheuttaa tämän.
Mutta tuo on sen verran hidas prosessi että meidän elinaikana sitä ei tulla näkemään. Maassa on vielä ravinteita pitkäksi aikaa.
 
M

Mikkolan

Vakionaama
Harrastelija sanoi:
Tuo puiden kuskaaminen metsästä muualle aiheuttaa pidemmän päälle maaperän köyhtymisen. Siis ei pelkästään co2 juttujen vuoksi vaan myös puun nykyinen käyttötapa aiheuttaa tämän.
Mutta tuo on sen verran hidas prosessi että meidän elinaikana sitä ei tulla näkemään. Maassa on vielä ravinteita pitkäksi aikaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kasvien ravinteiden otto perustuu pitkälti siihen että kasvi luovuttaa vetyionin ja vaihtaa sen maapartikkelista ravinneioniin. Vetyioni on happamuutta, joka rapauttaa maa-ainesta ja kierto jatkuu. Oisko täällä jääkauden jälkeen yhtään humusta ellei noin tapahtuisi. Typen kanssa sitten tarvitaan nitrifikaatiota. Mannerjäätiköiden luisuminen meriin murtaa kallioista paljon ravinteita, jotka ovat merkittävä osa merieläimille.
Hyväkuntoinen nurmi tuottaa n. 6 tn satoa ja 6 tn maan alle juuristoa / ha, molemmissa n. puolet hiiltä. Maassa elävä eliöstö, sienet ym. sitovat hiilen lähes pysyvästi. Sadon mukana poistuva hiili kuitenkin palautetaan maahan suurelta osin ja edelleen maan mikrobit sitovat hiiltä. Samanlaista kiertoa varmaan tapahtuu kaikkialla missä on vihreää kasvustoa.
Pitkässä juoksussa hiilidioksidi on rajallinen luonnonvara koska luonnolla taipumus sitoa hiiltä.
Metsien avohakkuut on paljon parempi tapa uudistaa metsäpohjaa kuin iteksiän roihuavat metsäpalot. Avohakkuun jälkeen metsäpohja aluksi hiukan nikottelee mutta muutaman vuoden kuluttua maa saa aivan uuden elämän kun kasvusto alkaa rehottaa ja kaikki vihreä kasvusto sitoo hiiltä, ei sen heti tarvitse ikimetsää olla.
 
Viimeksi muokattu:
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikkolan sanoi:
Maassa elävä eliöstö, sienet ym. sitovat hiilen lähes pysyvästi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuollaista sitoutumista kyllä tapahtuu, mutta vaikkapa viljavilla mustan mullankin alueilla sitoutuminen on hidasta eikä kuivahkoilla alueilla jatku järin pitkään.

Vain kosteikot ja erityisesti suot pystyvät pitkän päälle kumuloimaan jatkuvasti uutta hiiltä, kunnes kohoavat niin korkealle, että kuivuus alkaa jo kiusata. Kivihiilikerrostumat lienevät syntyneet tuollaisen kehityksen tuloksena. Tosin syviin vesiinkin hiiltä voi kertyä vastaavasti pinnan kasvuston kuoltua ja kerrostuttua syvänteisiin, mikä taas on muodostanut suuria öljyesiintymiä.
 
S

sundanic

Aktiivinen jäsen
Tämä Ollikainen saa ainakin minun sappeni kiehumaan niin paljon ylitte että vaihdan kanavaa välittämästi kun sen naama ilmestyy telkkariin. Ilmastohörhöjä täynnä koko ilmastopaneeli, viim. 10v päästä vedän mettät matalaksi ja lähen jonnekin Tyynenvaltameren saarelle.
 
V

VesA

In Memoriam
Puupellettien puukin oli tarkoitus tuoda Venäjältä - jos ei suoraan pellettejä. Niitä kai poltetaan jo senverran hiilen seassa kuin pystytään, hiilikattilan toiminta ei salli hirmuisia määriä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Puupellettien puukin oli tarkoitus tuoda Venäjältä - jos ei suoraan pellettejä. Niitä kai poltetaan jo senverran hiilen seassa kuin pystytään, hiilikattilan toiminta ei salli hirmuisia määriä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ja ilmeisesti näitä euroopassa rahdataan myös jostain syrjemmältä ja sen jälkeen ollaan puhtoisia omatunnoltaan. Tuotetaan sentään bioenergiaa. Todellisuudessa ongelma on ulkoistettu muualle ja siellä ei välttämättä muu kiinnosta kuin se että raha vaihtaa omistajaa.

https://twitter.com/x/status/1569280920728879104

https://twitter.com/x/status/1567553299963854850

1663178492680.png
 
T

tuna

Vakionaama
Paholaisen asianajaja soitti ja kysyi, sitooko monisatavuotias puu miten paljon hiiltä vuositasolla verrattuna taimesta kasvavaan uuteen puuhun.
Mutta muutoin olen sitä mieltä että pelle(tti)touhuahan nuo on.
 
T

tet

Hyperaktiivi
tuna sanoi:
Paholaisen asianajaja soitti ja kysyi, sitooko monisatavuotias puu miten paljon hiiltä vuositasolla verrattuna taimesta kasvavaan uuteen puuhun.
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyvä kysymys. Jos puun tilalle kasvaa uusi samankokoinen, se sitoo kaadetun puun poltossa vapautuneen hiilen takaisin itseensä. Ongelma vain on se, että siihen menee se 100 vuotta. Ilmastonmuutos on tässä ja nyt, ei sadan vuoden päässä tulevaisuudessa. Joku vuoden syklillä kiertävä peltobiomassa on vielä todella ilmastoystävällistä, kun hiili sidotaan vuodessa takaisin. Sitten tuo runkopuu taas...

Jotta homma ei olisi turhan helppo mieltää, on myös luonnollinen hiilikierto, jossa se puu lahoaa jossain kohtaa ja vapauttaa hiiltä ilmaan silloinkin, mutta metaanina. Kokonaisvaikutuksia en minä osaa tässä ruletissa laskea, uskon asiantuntijoita joiden mielestä runkopuu ei ole ilmastomielessä biopolttoaine.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Hyvä kysymys. Jos puun tilalle kasvaa uusi samankokoinen, se sitoo kaadetun puun poltossa vapautuneen hiilen takaisin itseensä. Ongelma vain on se, että siihen menee se 100 vuotta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Satavuotisen puun kyky sitoa hiilidioksidia alkaa jo hiipua monin paikoin. Parhaiten hiilidioksidia sitoo nuorehko metsä (muutaman kymmenen vuoden ikäinen), mutta olennaista on, että on aloitettava aika tiheästä kasvustosta, jota sitten harvennetaan tasaisesti, jotta nuo 100-vuotiaat saavat kasvaa kunnolla täyteen mittaansa. Tuossa vaiheessa puu pitäisi kaataa ja alkaa alusta.

Loppujen lopuksi metsän kaataminen ei niinkään ole merkittävä asia, vaan metsän kasvattaminen puuston koko elinkaaren ajan niin, että kasvu on mahdollisimman tehokasta. Sitäkin tärkeämpää on käyttää puuta järkevästi. Vanhoista ja korkeista puista saa rakennustavaraa (kuoret, sahajauho ja vähintään merkittävä osa oksistosta kelpaa hyvin poltettavaksi energiantuotantoon). Keskikokoisista voi valmistaa massaa ja sitä kannattaisi soveltaa mahdollisimman pitkäikäisten tuotteiden ja kemikaalien valmistukseen. Mahdollisuudet ovat moninaiset, mutta väistämättä suuri osa materiaalista joutuu tähteeksi ja energian lähteeksi (sillä tuo on edullisin ja kestävin tapa kierrättää esim. osaa kemikaaleista).

Luonnossahan metsä kiertää toisella tapaa, eli metsäpalot, tuhoeläimet ja kasvitaudit asettavat lopulta rajat ja biomassan lahoamisvauhti saavuttaa jossakin vaiheessa metsän ikääntymisen myötä vähenevän kyvyn sitoa hiilidioksidia. Toisin kuin luonnontilaiset suot, jotka jatkavat hiilen sitomista niin kauan vettä riittää, metsän pohjakerros ei kasva korkeutta samalla tavoin ja kerää vastaavalla tavalla pysyviä hiilivarastoja.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Satavuotisen puun kyky sitoa hiilidioksidia alkaa jo hiipua monin paikoin. Parhaiten hiilidioksidia sitoo nuorehko metsä (muutaman kymmenen vuoden ikäinen), mutta olennaista on, että on aloitettava aika tiheästä kasvustosta, jota sitten harvennetaan tasaisesti, jotta nuo 100-vuotiaat saavat kasvaa kunnolla täyteen mittaansa. Tuossa vaiheessa puu pitäisi kaataa ja alkaa alusta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tässä kun puhuttiin runkopuun polttamisesta, niin tuo ei nyt minusta ihan päde. Jos siitä tehdään talo, niin ok, se hiili on edelleen sidottuna talossa. Mutta jos se poltetaan, niin se tuhahtaa ilmakehään lämmittämään ilmastoa. Silloin olennaista on, kuinka äkkiä se saadaan sieltä ilmasta pois. Se satavuotias ei siis poltettuna sido enää yhtään hiiltä, vaan kaikki on ilmakehässä. Tuo esittämäsi vertailu uuden ja vanhan puun välillä koskee tilannetta, jossa molemmissa tapauksissa hiili jää jonnekin nalkkiin. Silloin uusi on parempi kuin vanha. Jos se vanha tuhautetaan ilmakehään, niin uusi ei ole parempi. Parempi on pitää se hiili siinä vanhassa rungossa edelleen, tai tehdä siitä rungosta se talo.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Jos se vanha tuhautetaan ilmakehään, niin uusi ei ole parempi. Parempi on pitää se hiili siinä vanhassa rungossa edelleen, tai tehdä siitä rungosta se talo.
Klikkaa laajentaaksesi..
En tosiaankaan viitannut tukkipuun polttamiseen, vaan siihen, että kun kasvu alkaa hiipua joko yksittäisen puun saavutettua käytännön maksimikoon tai metsän täyttyessä puumassasta, niin eipä puu tai metsä enää sido lisää hiiltä. Pinta-alan saa tuottamaan, kun kuskaa valmiin puun pois pitkäaikaiseen materiaalikäyttöön muualla kuin metsässä, jolloin tulee tilaa uusille puille. Samalla tuossa syntyy sivuvirtoja, joista osasta voi tehdä muita pitkään kestäviä tuotteita, mutta osa menee kuitenkin poltettavaksi aivan aiheellisista syistä. Eikä noita arvokkaita vanhoja ja kunnollisia tukkipuita saa kasvamaan kuin metsässä, jota harvennetaan useaan otteeseen. Tuolle osuudelle pätee suunnilleen sama kuin tukkipuun korjuun sivuvirtojen hyödyntämiselle ja melko paljon on harvennuspuutähteistä järkevintä polttaa.

Jos metsä suojellaan hakkuilta, se lakkaa käytännössä jossakkin vaiheessa keräämästä hiiltä ilmasta. Saattaa tuo silti palvella luonnon monimuotoisuutta (pitää myös tuholaiskantojen elinvoimaa yllä).
 
jarkko_h

jarkko_h

Vakionaama
Metsänkasvu itsessään sitoo hiiltä, mutta suomalainen tapa tukirahoilla ojittaa jokainen metsänkasvuun kyvytön palsta lisännee CO2 ekvivalettia.

Oma metsä on surullinen esimerkki. 30 vuotta sitten yksi iso suonurkka ojitettu tukirahoin. Ojaa ja viemäriä vieri vieres. Täysin turhaan. Metsä ei tuolla kasva. Vielä tänä päivänäkin metsäammattilaiset kuolaavat josko pääsisi perkkaamaan ojat. Eivät pääse. Hurjimmissa paikoissa on ojitettu aivan uskomattomia paikkoja. Kainuu ja Itä-Lappi ovat ojankaivuun kultamaita.

Kun tekee kartoitusta näkee surullisen tilanteen. Joka perkeleen rääseikkö on ojitettu. Vastaavanlaisilla alueilla Ruotsissa on arvioltani noin 5% siitä ojamäärästä, mitä Suomessa.

Ei ole ihme että vesistöt on huonossa hapessa. Tukiautomaatti metsänhoito ja vastuuton toiminta vesivoimassa on ollut myrkyllinen yhdistelmä.
 
  • Tykkää
Reactions: tet
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
En tosiaankaan viitannut tukkipuun polttamiseen, vaan siihen, että kun kasvu alkaa hiipua joko yksittäisen puun saavutettua käytännön maksimikoon tai metsän täyttyessä puumassasta, niin eipä puu tai metsä enää sido lisää hiiltä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tämä selvää. Selvennyksenä kuitenkin: puheenaihe liittyi tuohon fraatin linkkaamaan twiittiin, jonka mukaan on näyttöä siitä, että pellettitehtaat silppuavat runkopuuta. Siihen taas tuna heitti ilmaan kysymyksen hiilensidonnasta vanha vs uusi puu, viitaten juuri pellettitehtailuun. Summa summarum: runkopuusta tehty pelletti ei ole ilmastoystävällistä.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Tuo SSAB on hyvä esimerkki tästä sähkön hinnoittelusysteemin järjettömyydestä. Suomessa on nyt useita tehtaita siirtynyt pysyvään yövuoroon ainakin energiaintensiivisen tuotannon osalta. Mahtaakohan ulkomaisia investoijia kiinnostaa tehdasinvestoinnit Suomeen, tai yleensäkään koko Eurooppaan. Onhan tässä plussaa, että kun saadaan tuotannot vähenemään, niin riittää kuluttajille sähköä.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Tuo SSAB on hyvä esimerkki tästä sähkön hinnoittelusysteemin järjettömyydestä. Suomessa on nyt useita tehtaita siirtynyt pysyvään yövuoroon ainakin energiaintensiivisen tuotannon osalta. Mahtaakohan ulkomaisia investoijia kiinnostaa tehdasinvestoinnit Suomeen, tai yleensäkään koko Eurooppaan. Onhan tässä plussaa, että kun saadaan tuotannot vähenemään, niin riittää kuluttajille sähköä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Euroopan houkkuttelevuus ei ainakaan parane osatmalla Kiinasta kaikki mahdollinen. Jos jotakin halua niin sen eteen on nähtävä hieman vaivaa.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
120 km/h vai 100 km/h – Testasimme kuinka paljon nopeuden alentaminen vaikuttaa kulutukseen
Kallis polttoaine näkyy suomalaisten autoilijoiden ajonopeuksissa. Kokeilimme millaisia säästöjä ajonopeuden alentaminen tuo autoiluun.

moottori.fi

120 km/h vai 100 km/h – Testasimme kuinka paljon nopeuden alentaminen vaikuttaa kulutukseen

Kallis polttoaine näkyy suomalaisten autoilijoiden ajonopeuksissa. Kokeilimme millaisia säästöjä ajonopeuden alentaminen tuo autoiluun.
moottori.fi moottori.fi
 
M

Mikkolan

Vakionaama
tuna sanoi:
Suomalainen äänisahalla pätkitty pölliklapi sen sijaan... ;D

katso liitettä 80388
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo on kyllä pystyyn kuivunut ja kasvunsa lopettanut puu, ei semmoisia kannata metsässä pitää. Tuosta ei sahatavaraa saa, joten polttopuiksi joutaa, samalla tulee muille puille paremmat kasvuolosuhteet.
Puu saattaa olla hyönteisten tai kasvitautien vaivaama, parempi ettei tuholaiset leviä enempää, puu voi olla myös geneettisesti herkkä vaurioitumaan eli parempi ettei se siemennä.
Suomessa on metsienhoitoa tutkittu ja opetettu jo 170 vuotta ( pisimpään koko maailmassa ). Itse uskon ammattilaisten tietävän paraat käytännöt ja toimintatavat. 1900-luvun alussa suomen metsät oli tosi huonossa kunnossa.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Martti Leinosen ”systeemi”

Merikapteeni-konsultti Martti Leinosen asunnossa lämpötila tippuu talviöinä jopa viiteen asteeseen. Se ei ole ongelma, sillä Leinonen on luonut Inarin Kaamasessa sijaitsevaan pieneen mökkiinsä toimivan ”systeemin”.
www.hs.fi

Energiakriisi | Martti Leinoselle riittää vähän yli 10 asteen sisälämpötila – ”Olen yksi harvoista täysjärkisistä tässä show’ssa”

Merikapteeni-konsultti Martti Leinosen asunnossa lämpötila tippuu talviöinä jopa viiteen asteeseen. Se ei ole ongelma, sillä Leinonen on luonut Inarin Kaamasessa sijaitsevaan pieneen mökkiinsä toimivan ”systeemin”.
www.hs.fi www.hs.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Martti Leinosen ”systeemi”

Merikapteeni-konsultti Martti Leinosen asunnossa lämpötila tippuu talviöinä jopa viiteen asteeseen. Se ei ole ongelma, sillä Leinonen on luonut Inarin Kaamasessa sijaitsevaan pieneen mökkiinsä toimivan ”systeemin”.
www.hs.fi

Energiakriisi | Martti Leinoselle riittää vähän yli 10 asteen sisälämpötila – ”Olen yksi harvoista täysjärkisistä tässä show’ssa”

Merikapteeni-konsultti Martti Leinosen asunnossa lämpötila tippuu talviöinä jopa viiteen asteeseen. Se ei ole ongelma, sillä Leinonen on luonut Inarin Kaamasessa sijaitsevaan pieneen mökkiinsä toimivan ”systeemin”.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Kiteytys

fi.wikipedia.org

Erakko – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Erakko on yhteiskunnasta syrjään vetäytynyt ihminen.

Eikö Martti osallistunut etäpalavereihin ja oli muutenkin työelämässä mukana, mikä on oleellisesti yhteiskunnallista toimintaa. Tai niin no, onhan meillä muutamia työtä vieroksuvia, jotka kelaavat itseään yhteiskuntaan sisään.

Minusta tuossa vain kyseenalaistetaan ihmisen pakonomainen tarve säätää sisälämpö 20-22C väliin ja saada sähkö töpselistä.
 
S

SON

Vakionaama
Leo sanoi:
www.mtvuutiset.fi

Ilmastopaneeli ehdottaa tieliikenteen päästökauppaa – polttoaineen litrahinta voisi nousta jopa 88 senttiä, mutta päästöt saataisiin kuriin

Ilmastopaneelin arvion mukaan kansallinen päästökauppa aiheuttaisi polttoaineeseen noin 34 sentin hinnannousun litraa kohden. Kalleimmillaan nousu voisi olla laskelmien mukaan 88 senttiä litralta.
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Kun tätakin "uutista" lukee niin kansalaisten omatuntoa kolkutetaan asioilla joilla ei juurikaan ole tekemista Suomen päästöjen kanssa. Tässä on vaihteeksi tempaistu mukaan alppien jäätilanne. Kaipa Suomenkin päästöillä on jokin näkymatön osuus alppien jäätilanteeseen mutta uutiskynnyksen ylittämiseen sekin riittää. Hittikylkiäsenä ollut milloin jääkarhujen sukupuuttoon kuoleminen, arktisen alueen jäätilanne, taisi olla jossain lööpissä Amatsonin sademetsätkin jne.

Jotenkin tuntuu että tuo ilmastopaneelikin on kuin Titanikin orkesteri, soitto vaan jatkuu vaikka kippo uppoaa.

Alla pari linkkiä josta selviää todellisempaa Suomen tilannetta. Esimerkiksi Tilastokeskus toteaa että Suomi on täyttänyt kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet. Eipä ole tuollaista kuulunut ilmastopaneelin suunnalta.

Tilastokeskus - Kasvihuonekaasut

stat.fi stat.fi

Toisessa vielä laajempaa kuvaa Suomen maailmanlaajuisesta osuudesta CO2 päästöjen osalta.

CO2 Emissions | Global Carbon Atlas

www.globalcarbonatlas.org www.globalcarbonatlas.org

:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
T

tet

Hyperaktiivi
SON sanoi:
Kun tätakin "uutista" lukee niin kansalaisten omatuntoa kolkutetaan asioilla joilla ei juurikaan ole tekemista Suomen päästöjen kanssa. Tässä on vaihteeksi tempaistu mukaan alppien jäätilanne. Kaipa Suomenkin päästöillä on jokin näkymatön osuus alppien jäätilanteeseen mutta uutiskynnyksen ylittämiseen sekin riittää. Hittikylkiäsenä ollut milloin jääkarhujen sukupuuttoon kuoleminen, arktisen alueen jäätilanne, taisi olla jossain lööpissä Amatsonin sademetsätkin jne.

Jotenkin tuntuu että tuo ilmastopaneelikin on kuin Titanikin orkesteri, soitto vaan jatkuu vaikka kippo uppoaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ilmastolla on se paha ominaisuus, että se on kaikille yhteinen. Siksi jokainen voi osoittaa sormella toista, ja sanoa etten minä sitä pilaa vaan tuo naapuri. Ja siksi myös me kaikki oikeasti olemme syyllisiä ilmaston tilaan, ihan jokainen meistä, sinä ja minäkin. Toiset toki enemmän kuin toiset. Mutta silti, me kaikki.

Titanikin orkesteri löytyy meillä Suomessa Perussuomalaisia lähellä olevilta keskustelufoorumeilta. Siellä soitetaan uudelleen ja uudelleen samaa laulua Kiinan ja Intian päästöistä, sillä aikaa kun jatkamme jälkipolvien elinmahdollisuuksien tuhoamista.
 
S

SON

Vakionaama
tet sanoi:
..., sillä aikaa kun jatkamme jälkipolvien elinmahdollisuuksien tuhoamista.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ketkä me?

Isäntä ja renki olivat metsällä. Isännällä pyssy ja renki muuten vaan mukana. Metsästä kuului kahinaa ja hirven näköinen elukka. Isäntä pamautti pyssyllä elukkkaa. Menivät paikalle ja kuinka ollakkaan lehmähän se siinä kulleena. Isäntä siihen että me ammuimme vahingossa lehmän. Renki siihen että ketkä me! ;D
 
T

tet

Hyperaktiivi
SON sanoi:
Ketkä me?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kaikki ne, jotka elävät yli kestävän tason. Esimerkkinä vaikkapa me suomalaiset. Suomalaisen keskivertokansalaisen hiilijalanjäljen on pienennyttävät yli 90% vuoteen 2050 mennessä, jotta se vastaisi Pariisin ilmastosopimuksessa sovittua 1,5 asteen lämpenemisen mahdollistavaa päästötasoa.
 
M

mobbe

Vakionaama
Krhöm tuota nämä ilmastojutut näyttää jakavan porukkaa aika radikaalisti minullakin on kyllä tähän omaa kantaa mutta pyrin välttämään kommentointia tottakai asiasta saa ja pitääkin keskustella mutta jos toiveen saa esittää ja esitänkin että tästä yritettäisiin pitää malttia eikä turhaan provoja heitetä puolin jos toisin sillä tällä foorumilla on hyvää ja asiantuntevaakin juttua muistakin tärkeistä aiheista jäseniltä
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Hempuli pystyisi hyvin elämään ilman autoa ja sen polttamaa kuution dieselmäärää. Autosta luopuminen tarkoittaisi vain muutamien mukavien asioiden häviämistä, kun joukkoliikenteen piiriinkin pääsee kilometrin kävelyllä. Vaan luopumisen tuska on kova. Mielellään sitä vaan osoittaa sormella kiinalaisten välinpitämättömyyttä ilmastosta, paitsi silloin kuin tilailee sieltä jotain krääsää vähällä rahalla.
 
S

SON

Vakionaama
Tuosta @Hempuli 'n aprikoinnista kavelymieheksi dieselipelin sijaan on "aasinsilta" siitä miten kokonaisuutena Suomen autokanta on kehittynyt niin keskiän ja vaikkapa käytetyn polttoaineen osalta. Oheisessta linkistä selviää että autokannan keski- ikä on kasvanut ja kasvaa ja sähköistyminen on aika pientä ja vähentänyt vain bensavehkeiden määrää. Dieselillä mennään edelleen. Nyt ollaan vuodessa 2022 ja kun siihen lisätään arvioitu ja edelleen ikääntyvä ha kanta (noin 12-13 v) ollaan kaiketi vuodesssa 2035.. 2037 kun edelleen rallatellaan yhteensä määrällisesti miljoona luokan dieseleillä ja bensavehkeillä.

Oma lukunsa on sitten pakut , kuorma- autot, linja- autot, traktorit ja muut desselikäyttöiset vehkeet En nyt muista ulkoa noita päästötavoitteista mutta taitaa tulla kiire jos Suomi on päästötön liikenteen ja työkoneiden osalta 2035 kieppeillä.

Henkilöautokannan ikäkehitys - Autoalan Tiedotuskeskus

www.aut.fi www.aut.fi

Lisätään tälläinenkin:
www.iltalehti.fi

EU kiristää autojen päästörajoja huomattavasti – uusien bensa-autojen valmistus käytännössä loppuisi

LVM: ”Vuonna 2035 uusien diesel-, bensiini-, kaasu- ja lataushybridiautojen valmistus käytännössä loppuisi”.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi

Kuinkahan tuo ja ylempi juttu natsaa? Senverran itsellä ikää että en taida olla näkemässä.


:grandpa:
 
Viimeksi muokattu:
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom