Sokkelin (ulkopuolinen) vierustäyttö

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Mitrenköhän tuo isodrän noin käytännössä toimii? Maassa oleva kosteus kulkeutuu isodränin sisään ja valuu sen sokkeloista rakennetta pitkin alas salaojiin. Samaten sisältä tulevan höyryn kastepiste muodostuu isodrän levyn sisään, tiivistyy ja jälleen valuu alas salaojiin -ko? :hmm:

Ihmettelen vain miksi tuota maakosteutta pitää sinne rakenteeseen edes päästää. Entäs jos homman olisikin hoitanut FF-levyin, joka toisiinsa liimatuin pontein muodostaa höyrytiiviin kerroksen kellariseinän ja maakosteuden välille. Samaten se sisältä tuleva höyry ei ikinä edes tiivisty mihinkään, koska se kastepiste olisi tuon levyn sisällä, johon se höyry ei siis pääse tunkeutumaan lainkaan, vaan levyn pystykanavoinnin ansiosta se höyry tuulettuu pois sieltä välistä :)
 

Fiifu

Aktiivinen jäsen
Sitä maakosteutta ei saa maassa tai pinnassa olevista rakenteista mitenkään estettyä. Enemmänkin on keskityttävä siihen että saadaan rakenteet sellaisiksi että se kosteus pääsee johonkin suuntaan haihtumaan
 

VesA

In Memoriam
Sitä maakosteutta ei saa maassa tai pinnassa olevista rakenteista mitenkään estettyä. Enemmänkin on keskityttävä siihen että saadaan rakenteet sellaisiksi että se kosteus pääsee johonkin suuntaan haihtumaan
Ei maan alla koskaan kuivaa ole, ei ja kyllä siellä se 100% on aika usein - aika huonosti kuivuu talo sisältä ulospäin. Seisova vesi tulee tavallisesta sokkelista läpi ja se on kiusallista ja pitää ojittaa, muuten se kosteus pitää vaan kestää jotenkin. Vanhoissa rakenteissa oli rivinteeraus - ilmarako joka eristi tiilistä ladotun sisäseinän kosteasta sokkelirakenteesta. Sokkelin pinnassa saattoi olla kreosoottia tai pikeä hillitsemässä veden sisääntuloa. Sekin riitti siihen että maalit pysyivät aika hyvin seinässä. Lattia oli maanvarainen betoni ja kuivui sisäänpäin - ja silläkin pärjättiin. Ei sen sokkelin kostumisen kanssa kannata ylettömästi jumpata jos sitä ei ole tehty jotenkin erityisen huonosti vettä kestävistä aineista.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Mitrenköhän tuo isodrän noin käytännössä toimii? Maassa oleva kosteus kulkeutuu isodränin sisään ja valuu sen sokkeloista rakennetta pitkin alas salaojiin. Samaten sisältä tulevan höyryn kastepiste muodostuu isodrän levyn sisään, tiivistyy ja jälleen valuu alas salaojiin -ko? :hmm:

Ihmettelen vain miksi tuota maakosteutta pitää sinne rakenteeseen edes päästää. Entäs jos homman olisikin hoitanut FF-levyin, joka toisiinsa liimatuin pontein muodostaa höyrytiiviin kerroksen kellariseinän ja maakosteuden välille. Samaten se sisältä tuleva höyry ei ikinä edes tiivisty mihinkään, koska se kastepiste olisi tuon levyn sisällä, johon se höyry ei siis pääse tunkeutumaan lainkaan, vaan levyn pystykanavoinnin ansiosta se höyry tuulettuu pois sieltä välistä :)

Kutakuinkin noinhan se toimii. Finnfoam tai muu höyrytiivis eriste on vähän riskialtis siinä mielessä että kapillaarisesti sokkelia ylös nouseva kosteus ei sellaisen kanssa pääse haihtumaan kuin sisällepäin, eikä pahimmillaan edes sinne jos kyseessä on esim. vedeneristystököteillä kuorrutettu kylpyhuone.
 

Wespa

Aktiivinen jäsen
Ei maan alla koskaan kuivaa ole, ei ja kyllä siellä se 100% on aika usein - aika huonosti kuivuu talo sisältä ulospäin.

Unohdat lämpötilaerojen merkityksen tuossa asiassa, lämmitetty ja ei-vesihöyrytiiviillä riittävän paksulla eristeellä vuorattu kellari kuivuu oikein hyvin suhteellisen kosteaankin maaperään päin.
 

VesA

In Memoriam
Unohdat lämpötilaerojen merkityksen tuossa asiassa, lämmitetty ja ei-vesihöyrytiiviillä riittävän paksulla eristeellä vuorattu kellari kuivuu oikein hyvin suhteellisen kosteaankin maaperään päin.
Ei se vesi 100% kosteuden oloissa siirry netttona mihinkään - ainoa poikkeus voi olla ulkopuolinen eristys kuten isodrän jossa saadaan se seinänvierus alle 100%. Sisäpuolelta eristetyn kanssa ei juuri toivoa ole.
 

Tuokko

Aktiivinen jäsen
Hyviä pohdintoja ja teoriaa edellä olevissa puheenvuoroissa. Kosteus kulkeutuu aina lämpimästä kylmän suuntaan. Usein oletetaan ja näin varmaan onkin, että ulkopinnassa oleva patolevyn sisäpinta on kylmä johon kosteus tiivistyy sitten kastepisteeksi...valuen näppylärakenteen johdosta salaojiin?
 

jmaja

Hyperaktiivi
En näe mitään syytä miksi siitä 6 asteisesta betonin ulkopinnasta voisi tulla ulos vesihöyryä joka tiivistyisi 6 asteiseen patolevyyn.
Ei se betonin ulkopinta ole 6 C, kun lämpöä siirtyy sisältä ulos. Maa lämpeää talon alla ja ympärillä. Siksi lämpöteknisesti on ollut ihan OK jättää alapohjasta eristeet pois ja sama juttu maanalaisen kellarin seinästä.

Kosteusteknisesti eristeiden poisjättö on huonompi juttu, kun lämpimässä maassa höyrynpaine on suuri. Nykyisiin U-arvoihin pyrittäessä tietysti eristystä tarvitaan siihenkin.

Talon alla maa on vanhemmissa taloissa 15-20 C. Maanvaraisen seinän tai perustuksen ulkopuolelta en muista nähneeni mittaustuloksia, mutta ei se 6 C siinäkään ole.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Ei se betonin ulkopinta ole 6 C, kun lämpöä siirtyy sisältä ulos. Maa lämpeää talon alla ja ympärillä.
Ei varsinkaan ole viileä, jos betonin ulkopinnalla on riittävä eristys, jolloin maaperäkään (100% kosteudessa oleva) ei haitallisesti lämpiä, ja ottaa vastaan väh puolilämpöisen betonin kosteuden vesihöyryn, joka tiivistyy viileään maaperään/viileään nappulalevyn pintaan (joka ei saa olla tällöin eristeen sisäpuolella, jotta säilyy maaviileänä) . Edellyttää tietenkin eristeeltä alhaista vesihöyrynvastusta, kuten eps, isodrän. Vanhoissa betonisokkeleissa ilman kapillaarikatkoa nousee kapillaarisesti anturan alta hieman kosteutta, ja tilapäisen tulvan tai vesivahingon aiheuttama kosteuskin kuivuu tällöin nopeammin. Sama ilmiö kellarin lattiassa.
 

ollikuhta

Vakionaama
Ei se betonin ulkopinta ole 6 C, kun lämpöä siirtyy sisältä ulos. Maa lämpeää talon alla ja ympärillä. Siksi lämpöteknisesti on ollut ihan OK jättää alapohjasta eristeet pois ja sama juttu maanalaisen kellarin seinästä.

...
Mistäpä luulet sen energian maan lämmittämiseen tulevan?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mistäpä luulet sen energian maan lämmittämiseen tulevan?
Sisältähän se tietysti tulee, mutta eristämätön maanvarainen alapohja ei ole mikään tolkuton lämpösyöppö, koska se maa toimii myös eristeenä. Talon alta tai maanvaraisen kellarin seinästä on pitkä matka kylmään ulkoilmaan.

Aikana jolloin seiniin laitettiin 100-150 mm villaa tai sahanpurua maa oli aivan riittävä eristys.

Jos umpibetonin ulkopinta olisi 6 C, lämpöhukka olisi tolkuton.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Jos ymmärsin tän oikein


1652961070815.png


Eli niin että ilma-seinä-rajapinnan lämmönvastus on toi 0,13 m2K/W, ni 221mm betonia (1,7 W/mK) eristää yhtä paljon kuin sisäpuolen ilmarajapinta (0,13 * 1,7 = 0,221).

Tällöin betonin sisäpinnan lämpötila olisi jo puolet lämpötilaerosta sisäilma..betonin_ulkopinta.

Tein simulaation, 3 metriä syvä, 10 metrisellä halkaisijalla oleva pyöreä "siilo" (simulaattori tukee 3D-malleja vain pyörähdyssymmetrisessä tilanteessa). 200 mm betonimuuri ja 200 mm betonilattia.

Sisäilman lämpötila 23, Rsi: 0,13 K/m2W. Betonin ljohtavuus 1,7 W/mK. Mullan ljohtavuus 2,5 W/mk. Mullan reunalämpötila 6 C.

Kuvassa vakiolämpötilakäyrät aika tarkkaan 1 C-asteen välein.

Alemmassa kuvassa nuoli osoittaa kylmään nurkkaan, 20,5 C-astetta.

Eli kyllä se maa ottaa itteensä majoriteetin lämpötilaerosta.

1652962121462.png


1652962226833.png
 

ollikuhta

Vakionaama
Meillä aikanaan mestari ihmetteli miks haluan lattiaan niin paksusti(200-250mm) eristettä kun maastahan tulee ilmasta lämpöö, lopetin sen äijän kuuntelemisen siihen kohtaan...
 

Hempuli

Töllintunaaja
Mikä vaikutus on sokkelissa olevalla ilmavälillä, jossa siis ei ole mitään eristystä. Konvektio ainakin aiheuttaa ilman kiertämisen, jolloin lämpötilan luulisi tasaantuvan ilmavälissä, mutta mitä tapahtuu kosteuden siirtymiselle. Rakenne kellariseinässä on 120mm betoni - 70mm ilma - 120mm betoni - maa. Kellaritilan lämpötila on 20C. Sokkelista noin 50cm on maanpinnan yläpuolella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mikä vaikutus on sokkelissa olevalla ilmavälillä, jossa siis ei ole mitään eristystä.
Kuivaa rakennuksen betonirakenteita kuten sokkelia kesällä ja eristää hyvin lämpöä. Suuret louhittuun kuoppaan osittain maan alle rakennetut suuret laadukkaasti toteutetut rakennukset tehdään noin. Lisäksi tarvitaan asiallisesti toteutettu mahdollisten vuotovesien ja kondenssin johtaminen pois pohjalta (pohjaveden pinnan alapuolella tarvitaan tietenkin pumppausta). Välitilan ilmanvaihdolla (esim. alipaineistuksella ja korvausilmalla, mutta myös ylipaineistus on mahdollinen) estetään radonin pääsy sisälle. Tuo on kaiken kaikkiaan hyvä ja hallittu kestävä ratkaisu.
 
Back
Ylös Bottom