Sokkelin vierustan täyttö

[Jartsamies]

Täältä kun löytyi hyviä vinkkejä vilp-ratkaisuihin, niin kysytääs, löytyiskö neuvoja sokkelijumppaan.

1969 vuonna rakennettu talo siis kyseessä, jossa perustukset tuplalaatalla.
Päätin päädystä kaivaa sokkelin vierestä pusikot pois, kun olivat ihan sokkelissa kiinni. Juurethan meni niin syvälle, että päätin kaivaa koko päädyn auki sokkelin vierestä puolen metrin leveydeltä. Maa oli pääasiassa hiekkaa, liekö samaa kuin laatan alla. Kaivoin siis anturaan asti. Sokkelia vasten oli maan alla muoviin kääritty styrox. Tällaista tapaa käytetty ilmeisesti joskus. Nyt on sitten kovan pähkäilyn kohteena, miten uusi täyttö toteutetaan fiksusti. Pitkillä seinän sivustoilla on joskus kaiveltu ja tehty ilmeisesti salaojaremontti ja sadevesijärjestelmä. Siellä ratkaisuna on päädystä kurkaten bitumisively jonka päällä styrox. Täyttö on tehty kauttaaltaan jollain 0-16 sepelillä.
Salaojien toiminnasta ei ole täyttä varmuutta, enkä tässä kaivetussa päädyssä niitä löytänyt kun tosiaan kaivoin vaan anturaan saakka ja salaojien pitäisi olla vielä alempana. Salaojien toimivuuteen viittaa se, että vanhaan sakokaivoon tulee n. metrin syvyyteen putki, josta virtaa vesi kesät talvet. Lisäksi tontin reunalla on jonkinnäköinen salojakaivo johon tulee kaksi putkea jostakin.

Mutta pääpointti siis se, miten tuon päädyn täytön toteuttaisi? Tekeekö, kuten pitkillä sivuilla, eli bitumisively, jonka päälle styrox, tai paremmin sopisi ehkä finnfoam, ja sitten 0-16 sepeliä. Kaadot tietysti kunnolla pois päin rakennuksesta.

Toinen olisi sitten patolevy, mutta en oikein saa kiinni, miten se toimisi meidän tapauksessa.

Sitten on tietysti näitä fuktisol ja isodrän ratkaisuja.

Mutta neuvoja ja käytännön kokemuksia ja näkemyksiä otetaan avosylin vastaan.

 

[Wespa]

Sitten on tietysti näitä fuktisol ja isodrän ratkaisuja.

Tämähän se olisi jos hyvän haluaa, nuo muut ovat vähän toivotaan toivotaan -tyyppisiä ratkaisuja, saattaa toimia kuten tähän mennessä tai sitten voi mennä huonompaankin suuntaan. Pystysalaojitus on näistä ainoa joka varmistaa että sokkeli kuivaa ja myös pysyy kuivana.

 

[Jartsamies]

Se unohtui vielä mainita, että kaivaessa sokkeli ja maa ympärillä oli kuivaa. Eli jotenkin tuo vanhakin systeemi on toiminut. Mikään ei tietysti takaa, etteikö tulevaisuudessa olisi ongelmia tiedossa.
Pääasia olisi, että ei ainakaan pilaa toimivaa systeemiä huonolla ratkaisulla. Kun taloa ostettiin, tehtiin sisältä porauksia ja juoksut olivat kuivia, eikä muitakaan oireita ole havaittavissa siihen, että sokkelissa olisi ongelmia.

Pystysalaoja kiinnostaisi ja olisi varmaan paras ratkaisu, mutta jos sitä käyttäisin, kiertäisin sillä koko talon. Tämä ei ole tällä hetkellä ajankäytön ja kustannusten puolesta mahdollista. Toki jos yhden seinän tekee nyt, voi myöhemmin jatkaa.

 

[Wespa]

Toki jos yhden seinän tekee nyt, voi myöhemmin jatkaa.

Näin tein itsekin kun lapiohommina tein, suurinpiirtein seinä per kesä tahtia, hyvin onnistuu niinkin.

 

[Matias]

Sokkelin ulkopuolinen täyttö tehtiin -80 luvulla hiekalla mutta siinä alkoi kosteus nousta kapillaarisesti ja valkoisia kalkkiläiskiä tuli sateen jälkeen sokkelin maapäälliseen osaan.
Kaivoin anturaan asti auki ja patolevy sokkeliin ja kapillaarikatkoksi n 40cm sepelikerros ja on nyt pysynyt kuivana.

 

[Wespa]

Tuo lienee sitten se toiseksi paras toteutusvaihtoehto, mutta siinä on ainakin pari huonoa puolta. Ensinnäkin sadevesi hulahtaa sepelikerroksen läpi suoraan salaojitukseen, yleensä tämä ei toki ole ongelma koska salaojituksen "vetokyky" riittää kyllä jos nyt ei ihan mahdoton vedenpaisumus iske. Perusperiaatteena vaan olisi parempi että oikein muotoiltu maanpinta johdattaisi valtaosan sadevedestä suoraan pois talon luota ja vain pieni osa päätyisi lopulta salaojaan.

Toisekseen tuossa ratkaisussa sokkeli jää ilman lämmöneristystä. Tämä ei sinänsä ole usein suoraan iso ongelma, mutta taas kerran sokkelin lämmöneristyksellä on esimerkiksi sen kuivumiseen liittyen niin paljon hyviä puolia, että jos se vain on jotenkin helposti toteutettavissa niin se yleensä kannattaa.

 

[pAy]

Ensinnäkin sadevesi hulahtaa sepelikerroksen läpi suoraan salaojitukseen, yleensä tämä ei toki ole ongelma koska salaojituksen "vetokyky" riittää kyllä jos nyt ei ihan mahdoton vedenpaisumus iske.

Riittää varmasti, 10 hehtaarin pellollakin kokoojasalaojana käytetty 80mm putki riittää hyvin. Nämä ok talojen salaojat on tehty n. 10x varmuuskertoimella.

 

[Jartsamies]

Sokkelin ulkopuolinen täyttö tehtiin -80 luvulla hiekalla mutta siinä alkoi kosteus nousta kapillaarisesti ja valkoisia kalkkiläiskiä tuli sateen jälkeen sokkelin maapäälliseen osaan.
Kaivoin anturaan asti auki ja patolevy sokkeliin ja kapillaarikatkoksi n 40cm sepelikerros ja on nyt pysynyt kuivana.

Oliko tässä kohteessa salaojia?

 

[Arvid]

Tuollaista salaojittavaa eristettä suosittelen oman kokemuksen perusteella. On helppo ja selkeä tehdä ja saa lämmöneristystä samalla parannettua. Sitä vastaan ei ole oikeastaan kuin hinta, mutta tein itse pienen kohteen muilta ylimääräiseksi jääneitä (Isodrän) paaleja ostamalla, ja tein täytöt tontin omalla hiekalla hiukan best practicen vastaisesti, niin jäi maansiirto minimiin. Salaojitetusta osasta tuli tontin kuivin paikka vaikka on ylärinteessä.

 

[Riihis]

Täältä kans ääni salaojittaville riisisuklaille. Arvokasta toki, mutta ainakin meillä toiminut, ja kellarin seinät pysyneet kuivina. Toki samalla kaivuulla uudet salaojat ja tarvittavat sorakerrokset niille. Kellarin seinät maalattu lisäksi muovittomalla maalilla, joka paljastaa heti mahdolliset kosteudet. Kellarissa peruslämpö, ja kylppäri+sauna vähän enemmän.

 

[pökö]

Tuo lienee sitten se toiseksi paras toteutusvaihtoehto, mutta siinä on ainakin pari huonoa puolta. Ensinnäkin sadevesi hulahtaa sepelikerroksen läpi suoraan salaojitukseen, yleensä tämä ei toki ole ongelma koska salaojituksen "vetokyky" riittää kyllä jos nyt ei ihan mahdoton vedenpaisumus iske. Perusperiaatteena vaan olisi parempi että oikein muotoiltu maanpinta johdattaisi valtaosan sadevedestä suoraan pois talon luota ja vain pieni osa päätyisi lopulta salaojaan.

Eriste ja vettä läpäisemätön pintamaa päälle niin ei huolen häivää

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä on omat kaivantoni

Kivijalan vierustojen laittaminen

Tässä on tullut kaiveltua talon ympäryksiä ja välillä vastaan tulee styroxia mm, kuistin lähettyvillä sekä vesijohdon kohdalla. Käy ainakin kuntoilusta. Tuo styroxi vähän mietityttää, sillä siltä kohdilta alaspäin valuva vesi ei pääse eteenpäin vaan törmää esteeseen ja voi lähteä valumaan...

lampopumput.info

Itse päädyin tuulettuvaan ratkaisuun. Oletin, että pystyin viimeistelemään kallistukset niin, että vesi ei virtaa pihalta talon perustuksiin, jotka kellarikeroksen vuoksi ovat syvällä.

 

[Jartsamies]

Tässä on omat kaivantoni

Kivijalan vierustojen laittaminen

Tässä on tullut kaiveltua talon ympäryksiä ja välillä vastaan tulee styroxia mm, kuistin lähettyvillä sekä vesijohdon kohdalla. Käy ainakin kuntoilusta. Tuo styroxi vähän mietityttää, sillä siltä kohdilta alaspäin valuva vesi ei pääse eteenpäin vaan törmää esteeseen ja voi lähteä valumaan...

lampopumput.info

Itse päädyin tuulettuvaan ratkaisuun. Oletin, että pystyin viimeistelemään kallistukset niin, että vesi ei virtaa pihalta talon perustuksiin, jotka kellarikeroksen vuoksi ovat syvällä.

Tähän ketjuun itse asiassa törmäsinkin asiaa googletellessa ja vaikuttaisi varteenotettavalta ratkaisulta.

Tosiaan fuktisol/Isodrän kiinnostaisi, mutta voi olla, että kustannukset nousee liian korkeiksi. Tässä kun tehtiin viime syksynä sisällä pintaremontti koko taloon sekä pesutilat ja viemärit saneerattiin. Ja vilp-asennuskin pitäisi kesän aikana toteuttaa. Eli rahaa on palanut ja tulee palamaan.

Onko näkemyksiä, toimiiko sellainen ratkaisu, jossa finnfoam asetetaan sokkelia vasten ja siihen päälle patolevy? Vai onko se tuossa kohtaa hyödytön ja parempi ratkaisu vaan vaakaeriste sepelin alle?

 

[Riihis]

Finnfoamilla on muistaakseni oma mallisto kellarin seinän eristykseen, jossa uria, joita pitkin kosteus poistuu. Eikös patolevy+finnfoam laiteta seinään järjestyksessä patolevy, ja sitten vasta foam? Foami suojaa patolevyä sitten maatäytön aikana, että se säilyisi ehjänä?

 

[Wespa]

Finnfoamilla tai muulla höyrytiiviillä materiaalilla kun eristää niin kannattaa sitten varautua henkisesti siihen että kellarinseiniä pitkin alkaa nousta kosteutta, eli kellarin tuuletus/ilmanvaihto on syytä olla kunnossa. Salaojittavassa eristeessä tuo eristämisen ja sitä kautta lämpeämisen myötä ylös nouseva kosteus siirtyy näppärästi eristeen läpi täyttömaahan sokkelin ulkopuolelle.

 

[Jartsamies]

Meillähän ei siis ole kellaria, eli siitä ei pidä olla huolen.

Oma ajatus tuossa finnfoamissa sokkelia vasten on sokkelin lämmöneristys ja routimisen estäminen maan alaisilta osin. Jos finnfoam asennetaan patolevyn päälle, ei se minusta sitä kautta eristä, vaan kuten aiemmin mainittu, toimii suojana patolevylle. Jos laitetaan finnfoam vaakaan, se suojaa ylhäältäpäin tulevalta kosteudelta ja kylmältä. Mutta toisaalta estää myös alhaalta tulevan kosteuden haihtumista, mikä taas ei ole toivottavaa. Toki patolevy suojaa sitä sokkelia.

 

[BBF]

Eikös tuon pato- eli nappulalevyn idea ole että se tiivistää sokkelista haihtuvan kosteuden sisäpintaansa ja antaa sen valua levyä pitkin salaojiin. Ei se taida oikein toimia eristeen kanssa oli se kummalla puolella sitä vaan.

 

[Wespa]

Ja silti lähes aina kun tuota patolevyä näkee asennettuna niin se on nimenomaan eristelevyjen kanssa, asentajasta riippuu sitten kumpi on sokkelia vasten ja kumpi täyttömaata.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Minä taas en usko pätkääkään mihinkään muovin tai eristyksen urituksia pitkin valuvaan kosteuteen. Lämpötilaerot noissa eristeissä ja muovikalvoissa ovat kovin pienet. Lisäksi se tiivistyvä vesi on omiaan kastelemaan uudelleen sen muurin. Jos se jonnekin kuivuu niin eiköhän se ole sisälle päin.

 

[Arvid]

Paljonko on remontin hintaero jos tekee finnfoameilla ja patolevyllä vs jos etsii halvimman salaojittavan eristeen? Itse laskin omalle remontille niin pienen hintaeron etten halua tehdä kyseistä remonttia joskus uudelleen säästön takia. Täyttömaassa myös säästi koska periaatteessa salaojittavan eristeen kanssa ei tarvitse massanvaihtoja soraan (toki järjen kanssa). Ammattilainen tietysti suostuu tekemään vain massanvaihdolla omien riskien minimoimiseksi ja katteiden nostamiseksi.

 

[pökö]

Eikös tuon pato- eli nappulalevyn idea ole että se tiivistää sokkelista haihtuvan kosteuden sisäpintaansa ja antaa sen valua levyä pitkin salaojiin. Ei se taida oikein toimia eristeen kanssa oli se kummalla puolella sitä vaan.

Juuri noin.

 

[pökö]

Täällä on muutama kerta ennenkin juteltu patolevystä. Kannattaa katsoa valmistajan ohje ja tehdä sen mukaan

 

[Wespa]

Paljonko on remontin hintaero jos tekee finnfoameilla ja patolevyllä vs jos etsii halvimman salaojittavan eristeen? Itse laskin omalle remontille niin pienen hintaeron etten halua tehdä kyseistä remonttia joskus uudelleen säästön takia. Täyttömaassa myös säästi koska periaatteessa salaojittavan eristeen kanssa ei tarvitse massanvaihtoja soraan (toki järjen kanssa). Ammattilainen tietysti suostuu tekemään vain massanvaihdolla omien riskien minimoimiseksi ja katteiden nostamiseksi.

Joskus tuota täälläkin taidettiin laskeskella ja ei siinä lopulta niin merkittävää eroa ollut että kannattaisi tuossa paikassa säästää. Varsinkin jos projektilla ei ole niin kiire ja ehtii esim. Torista haalia muitten projekteista ylijääneitä riisisuklaalevyjä hiljalleen. Näin tuli itsekin toimittua ja lopullinen kokonaishinta remontille oli varsin maltillinen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Oma ajatus tuossa finnfoamissa sokkelia vasten on sokkelin lämmöneristys ja routimisen estäminen maan alaisilta osin.

OK. Tämä on melko erilainen tavoite.

Jos päällä on lämmitetty rakennus, joka ei ole routinut vuosikymmeniin, mahtaako se nyt sitten olla joksikin muuttumassa.

Itselläni ei vaan mitenkään usko piisaa noihin kosteuden valumisiin, oli se sitten eriste tai patolevy.

 

[kkk]

Aiempaa keskustelua asiasta

Sokkelin (ulkopuolinen) vierustäyttö

Saisikos arvon kanssafoorumilaisilta mielipiteitä mikä on oikea sokkelin *ulkopuolinen* vierustäyttö? Tässä tuntuu olevan niin monta mielipidettä kuin on ihmisiä ja jostain syystä kaikki mielipiteet tuntuvat pohjautuvan absoluuttiseen faktaan. Omassa tilanteessani sokkelin vierustäyttö on tehty...

lampopumput.info

 

[Jartsamies]

OK. Tämä on melko erilainen tavoite.

Jos päällä on lämmitetty rakennus, joka ei ole routinut vuosikymmeniin, mahtaako se nyt sitten olla joksikin muuttumassa.

Itselläni ei vaan mitenkään usko piisaa noihin kosteuden valumisiin, oli se sitten eriste tai patolevy.

Tää on myös sitä ajatusmaailmaa, että älä "ylikorjaa" vanhaa toimivaa rakennusta. Usein nykyaikainen ratkaisu ei toimi vanhassa talossa, vaan paras on sellainen, mikä muistuttaa vanhaa systeemiä, mutta on parempi.

 

[kotte]

Eikös tuon pato- eli nappulalevyn idea ole että se tiivistää sokkelista haihtuvan kosteuden sisäpintaansa ja antaa sen valua levyä pitkin salaojiin. Ei se taida oikein toimia eristeen kanssa oli se kummalla puolella sitä vaan.

Idea voi olla, mutta todellakaan ei tiivisty, jos on ulkopuolella kunnollinen lämpöeriste. Onneksi noin, sillä sokkelia vasta olevat nappulat eivät suojaisi sokkelia kastumasta alempaa, jos kondenssia syntyisikin valumiseen asti. On tuo pikeä parempi sikäli, että jonkinlainen tuuletusväli kuivattaa sokkelia sentään hiukan talvella (olettaen, että on tuo ulkopuolinen lämmöneriste).

 

[kurre orava]

Itse aikoinaan kaivoin auki 2/3 osaa talon sokkelista anturaan asti, vaihdoin täytöt 8-16 sepeliin ja laitoin sokkeliin Finnfoamin CW-300 levyä sekä vaakalevyksi pontattua Finnfoamia. Kaivanto oli syvimmillään yli 2,5 metriä. Myöhemmin olen loput talosta tehnyt Isodränilla kun olen tuota jatkanut pikkuhiljaa ja Finnfoamia kun useimmiten on tilaustavaraa niin on helpompi hakea muutama paketti tervattuja styroksipalleroita. Molempien levyjen kanssa olen uusinut salaoja- ja sadevesiputkistot. Finnfoamilla tehdyt seinät tuli tehtyä ensin mutta tähänastisten havaintojen perusteella molemmat ovat kyllä toimivia ratkaisuja, uutta kosteutta ei ole enää ilmestynyt. Nyt teen juuri autotallin sokkelivierustat, tuo onkin mielenkiintoinen tapaus kun autotallin päällä on tasakatto/terassi eikä oikein osaa sanoa onko kosteus seiniin hiipinyt ala- vaiko yläkautta.

Tuossa vanhan topiikin linkki:

Harkkosokkelin ulkopuolinen lisäeristys ja salaojituksen päivitys rinnetaloon

Niin kun foorumilla on tullut muutaan otteeseen todettua, viime talvena tuli muutettua uuteen vanhaan taloon, lähinnä kun perheen kauniimpi osapuoli kaipasi väljempää naapurustoa ja halusi ruutukaava aluuelta pois. No, toki oli siinä muitakin syitä, lapset ovat kasvaneet joten huoneita...

lampopumput.info