Sulatuskaukalon modaus
- Keskustelun aloittaja pumpisti
- Aloitettu
Batman
Aktiivinen jäsen
Voishan tuon sulatuskaukalon lämmityksen värkätä toimimaan kaukolämmölläkin, kait. Itse luotan vielä laastipaljuun, joita tosin menee pari talvessa kun tulee kolisteltua jäätä pois hiukan kovakouraisesti. Näilläkin kulutusmäärillä uskon niiden olevan halvempaa kuin kaikki sähköiset viritykset 
Riippuu paljonko noi laastipaljut maksaa!Voishan tuon sulatuskaukalon lämmityksen värkätä toimimaan kaukolämmölläkin, kait. Itse luotan vielä laastipaljuun, joita tosin menee pari talvessa kun tulee kolisteltua jäätä pois hiukan kovakouraisesti. Näilläkin kulutusmäärillä uskon niiden olevan halvempaa kuin kaikki sähköiset viritykset
.. Jos oma kaapeli tosiaan kuluttaa sähköä ~55kWh kuukaudessa niin siirtoineen kaikkineen jos sähkö maksaisi 15snt/kWh keskimäärin kuukaudessa niin hintaa tulee ~8€/kk. Eli se kyllä taitaakin jos vastata että pari laastipaljua talvessa taitaa tulla halvemmaksi. Onneks nyt ei kuitenkaan jäätävistä summista puhuta
Batman
Aktiivinen jäsen
Minulla käytössä tällainen PALJU . Pidän tätä ratkaisua hyvänä/varmana vaikka muutaman/talvi rikkoisikin. Eihän tällä mitään "insinöörin" tunnetta aikaan saa kun on niin helppo ratkaisuRiippuu paljonko noi laastipaljut maksaa!
, mutta...Joo luultavasti tulee halvemmaksi siis pari tollasta per talvi, mutta ei nyt hirveä hintaero voi olla. Ja siitä että ei tarvi tyhjennellä ja säätää niin voi maksaakin vähän extraa. Mutta kummasti jotenkin oma tarkan markan mieli vähän kärsii ylimääräisestä sähkönkulutuksestaMinulla käytössä tällainen PALJU . Pidän tätä ratkaisua hyvänä/varmana vaikka muutaman/talvi rikkoisikin. Eihän tällä mitään "insinöörin" tunnetta aikaan saa kun on niin helppo ratkaisu
Silikonispraytä pari kertaa talvessa paljun sisäpintoihin niin ei tartu niin lujaan. Meillä kestänyt jo kolme talvea sama laastipalju tällä vinkilläVoishan tuon sulatuskaukalon lämmityksen värkätä toimimaan kaukolämmölläkin, kait. Itse luotan vielä laastipaljuun, joita tosin menee pari talvessa kun tulee kolisteltua jäätä pois hiukan kovakouraisesti. Näilläkin kulutusmäärillä uskon niiden olevan halvempaa kuin kaikki sähköiset viritykset
Mulla on 2010 lähtien sama 60 l palju ollut käytössä, ilman silikonia ja paljon on sitä potkittu.
Aiemmin mulla oli muuttolaatikko, mutta se ei ollut hyvä.
Sulatusvesien hoitamisesta talvella vanhempaa juttua.
lampopumput.info
Sulatusvesien hoitaminen talvella
Ei kun siihen liitetään vielä tietty ulkolämpötilan mittaus ja plussakeleillä ei lämmitetä narua lainkaan ;) Tuotakin ajattelin ja minulla on itse asiassa RuuviTag ulkona jo valmiina muuta käyttöä varten, mutta kun testailin niin näyttäisi olevan melkoisen kehno BLE signaalin voimakkuus...
Tohon vielä pilssipumppu. Sellaisen on jäsen @Nobody tuolla vanhemmassa keskustelussa värkännyt.
are
Aktiivinen jäsen
Mun vilpissä on tasainen pohja, reikiä kennon alla, ei sulatusvastuksia.
Halkaistusta viemäristä tein kourun, 2m 20W lämmitysvastus on kourun ja sokkelin läpi menevän poistoputken alla.
Kouru on tiiviisti vilpin pohjaa vasten ja eristettynä.
Talvi näyttää miten toimii ja tarviiko sähkövastusta. Töpseli seinässä vie puoli kWh päivässä.
Halkaistusta viemäristä tein kourun, 2m 20W lämmitysvastus on kourun ja sokkelin läpi menevän poistoputken alla.
Kouru on tiiviisti vilpin pohjaa vasten ja eristettynä.
Talvi näyttää miten toimii ja tarviiko sähkövastusta. Töpseli seinässä vie puoli kWh päivässä.
Liitteet
Jos kaapeli ui vedessä voi hyvinkin toimia. Jos se on kourun ja eristeen välissä voi hyvinkin jäätyä. Seuraamista tuo vaatii kun ei ole vedelle hätäpoistumis reittiä vihreillä valaistuilla kylteillä.
Itsellä on vähän toisenlainen keruuputki mutta siinäkin liitos tulee ilman ylimenomahdollisuutta ja sehän jäätyi sitten umpeen ja vesi jäi pohjalle sisään vaikka putkessa sulatuskaapeli olikin. Nyt kaapeli tulee pumpun reiästä läpi niin se ainakin pysyy auki. @are voisi vielä tutkia, saako sulatuskaapelin menemään ainakin yhdestä reiästä läpi ellei se jo ole niin tehty.
Oliko kyseessä jatkuvalämmitteinen kaapeli?
Juu mutta se ei tässä edes vaikuttanut edes kun siinä oli se osuus jossa ei sulatusta ollut. Ensi talvena sitten näkee tapahtuuko jotain vastaavankaltaista kun yksi reikä kuitenkin on pakkosulatettu.
Tuossakin tapauksessa olisi voinut kokeilla laittaa 1/4" litistetyn kupariputken pätkän lähtemään kourun pohjalta pumpun vierekkäisistä reijistä ja palaamaan kourun pohjalle. Saattaisi sen johtama lämpö riittää pitämään reijän tai kaksi sulana.
are
Aktiivinen jäsen
Siellä välissähän se. Kenno on solukumilla "tiivistetty" pohjapeltiä vasten molemmin puolin. Että pohjan päällä olisi ohjausta vesille. Joku oli tehnyt vastaavanlaiseen ajatukseen perustuvan ohjurin sulavesille ilman lämmitystä.
Eriste on tuossa koko pohjan alalla ettei sinne muodostuisi allasta.
Ei sinne muistaakseni oikein saa, kaapelin pää ei mahdu kennon ja pohjan välistä. Pohjan alapuolelle (kourun sisälle, reikien alle) ehkä helpompi laittaa. Pitäisi keksiä kiinnikkeet, nippusiteillä tietenkin jotenkin pysyy. Reäit ovat muodoltaan litteäovaalit ja niitä on aika paljon
Kuvassa solukumi pohjalla. Sulatuksen sain aikaiseksi ja vedet meni alas kuten oli tarkoituskin..
Liitteet
Ellet asu ihan aavikolla, nollakelien ympärillä on keskimäärin melkeinpä aina kostea keli. VILP on myös siitä hyvä vehje, että se lämmittää koko talon, mistä seuraa että ne keräävät höyrystimeenkin ihan reilusti vettä. Iso vesimäärä lämmittää reittiään sulatuksen aikana.
Käytännössä mitään pohjavastusta ei tarvita vielä nollakeleillä. Ajelen omia ilmalämpöpumppuja mökillä -3C asti, ja niissä ei yhdessäkään ole pohjavastus kytkettynä käyttöön. Minkäänlaisia jäätymisen aiheuttamia kennon lamellien vääntymisiä ei ole nähtävissä lämmitykseen käytetyissä koneissa.
Kylmemmät kelit sitten erikseen. Kylmässä pakkasilmassa (-15 tai enemmän pakkasta) ei ole hirveästi kosteutta, ja sitten toisaalta nämä pumppujen sulatusalgoritmit ovat usein aika tyhmiä eli sulattavat välillä kellon mukaan tai muuten vaan neuroottisesti, mistä seuraa että kylmällä vettä tippuu aika vähän (verrattuna nollakeleihin) ja se kohtaa myös kylmän metallin. Silloin jäätyy, ja jään kertyminen tuhoaa.
Jokainen tietysti valitsee itse oman riskitasonsa, jonka kanssa suostuu elämään, mutta minulla on valinta tehty niin että vastukset on kytketty pois, koska en tarvitse lämmitystä, kun pakkasta on enemmän. Väitän kuitenkin, että pohjavastusta tai saattolämmityksiä ei tarvita vielä ihan pikkupakkasillakaan, olettaen että pumpulla on kuormaa ja ne keräävät siksi höyrystimeen reilusti vettä. Ahkerilla takan lämmittäjillä näin ei ehkä ole.
Tuollaisen kaukalon lämmityksen hystereesinä +3 ON ja +7 OFF on todella typerä, siinä on laitettu todella reilusti varmuuskerrointa anturin laatuvaihtelulle, ja myös kytkentämäärää on yritetty pitää pienenä. Todennäköisesti -3 ON ja -2 OFF toimisi aivan mainiosti. Kytkentöjä tulisi kyllä enemmän, se on selvä.
Ihan samoja havaihtoja täältäkin. Viemäröinti alkaa jäätymään umpeen vasta kunnon pakkasilla. Kirjoituksestasi tuli mieleen asia, mitä en ollut itse ajatellut, että noi turhat sulatukset on niitä pahimpia. Parhaimmillaan hoituvat kyllä nopeasti pois, mutta se pieni lirahdus tarpeettomasti jämähtää joka kerta kiinni kun taas isompi lorina lämmintä vettä pystyy jopa sulattamaan vanhaakin jäätä pois.
Itsellä ensi talveksi tavoitteena keksiä hyvä algoritmi sulanapitoon. Ehkä -10 asti riittää ajastettu saattolämmitys jokaisen sulatuksen jälkeen mutta siitä alempana kenties tarvitsee pitää päällä koko ajan.
Kerro sit kun oot keksinyt kunnon algoritmin
.. Itsellä nyt vilpin saattosulanapitokaapeli (sis termostaatin) töpselissä ja siihen sitten wifi-pistorasia joka on homeassistantissa. HA voisi sitten tehdä taikojaan vaikka VILPin ulkolämpötilamittauksen perusteella.Itse tässä pohdiskelin olisiko apua jos seuraa veden läpituloa - HA tms voisi seurata sulatuksia ja jos jonkun aika/sulatuskerta -säännön jälkeen ei vettä näy putken ulostulossa niin lämpöä vastukseen ennenkuin jäätä on liikaa. Veden seurantaan voisi riittää vesihälyttimen on/off -meininki.Kerro sit kun oot keksinyt kunnon algoritmin
Tuo ehkä hankala mutta sulatusveden lämpötilasta saa selville onko se lähellä jäätymistä. Jos tulee 0 asteista niin sit lämpöä kehiin.
Sieltä tulee alussa aika väkisin lähelle 0-asteista kun jo sula tavara valuu vielä osin jäässä olevaa kennoa alas ja vasta lopussa lämpenee - eli mittauspaikka pitää harkita aika hyvin. Toisaalta anturin pitää olla aika nopea jos lähdetään siitä että se on ensin kuivana vaikka -20C ja vesi sen sitten lämmittää - joku sulatuksen alkuun suhteutettu viive siihenkin viriin pitää siis tuunata.
- Keskustelun aloittaja
- #63
Kytkin lopulta tuon sulatuskaukalon lämmityksen pumpun pohjavastukseen, joka siis 10min sulatuksen jälkeen vielä päällä. Ei tuossa nyt älyttömästi turhaa sähköä kulu kai.
Pitää tuo putki vielä eristää. Sen sisällä menee tuo kaukalon sulatuskaapeli kaksinkerroin, kun oli sen verran pitkä.
Pitää tuo putki vielä eristää. Sen sisällä menee tuo kaukalon sulatuskaapeli kaksinkerroin, kun oli sen verran pitkä.
Liitteet
Mikä on vesilukon funktio tässä tapauksessa? Mulla on kuvan mukainen viemäröinti ilman mitään saattolämmityksiä suoraan kaivoon. Ei tullut mieleenkään että se tarvitsisi vielä vesilukonkin. Vastus kuitenkin pohjalevyssä päällä sulatuksen aikana ja kaivon pohja jossain parin metrin syvyydessä, sekä kansi päällä. En tiedä pääseekö ilma edes kiertämään ja jos pääsee niin mitä siitä seuraisi
Aavistus... kuvan tapauksessa nousuputki toimisi jonkinlaisena piippuna, joka imee ilmaa systeemistä. Korvausilma tulisi alempana olevasta sulatusvesiviemäristä. Seuraus voisi olla se että pakkasella viemäri menisi vähitellen jäähän sulatusvesistä.
Itsellä sulatusvesi on viemäröity talon sisään ja siinä vesilukko on estämässä ilman virtaamista ihan suunnasta välittämättä.