Sulatusvesiä kertyy tai ei kerry?

[bungle]

En tiedä onko täällä käsitelty, mutta monessa paikassa, kun joku kysyy, että mitä tehdä talvella sulatusvesien ohjaamiseen, niin ketjuun ilmestyy lukuisia, jotka sanovat, ettei heille kerry mitään sulateltavaa koskaan eivätkä ole koskaan mitään ohjailleet. Kokemuksesta tiedän, että itselläni Daikin kerryttää sulatusvesiä oikein urakalla, mutta samaan aikaan kilometrin päässä sukulaisella (vanhempi mitsubishi), ei ole koskaan huomattu vettä eikä jäätä, eikä tätä myöskään kerätä eikä ohjata.

Tavallisin selitys on, ettei pumppu tee työtä, niin ei ole mitään sulateltavaa, mutta onko tässä jotain muitakin selityksiä? Onko joissain (ehkä vanhemmissa) malleissa erilaiset kompressorit (invertteri vai ei?), erilaiset kylmäaineet, vastukset kytkeytyy helpommin päälle, todella kuiva ilma pumpun läheisyydessä, pumppujen koko 25-, 30-, 35-, 40-, 50-luokat? Onko COP/SCOP ja tehokkuusvaatimukset ajaneet tilanteeseen, missä pumput nykyään jäätyvät nopeasti ja sulattelevat jatkuvasti? Vai mikä tätä selittää, onko vaan niin, että näillä joilla ei jäätä kerry, niin pumput ovat seinässä lähinnä roikkumassa. Jokainen kyllä väittää että lämmintä puhaltaa ja sähkölaskuissa näkee, että tekee työtä ja pumputkin saattavat olla uusia.

 

[S.Sepponen]

Hyvä kysymys, itsekin ihmetellyt samaa, kun itsellä on abaut 10v vanha Onnline N09L (Midea) ja sen ulkoyksikkö on vähän väliä yltä päältä kuurassa/jäässä ja sitten sulattaa taas itsensä. Viikossa tulee litrakaupalla sulamisvettä.

Naapurilla on taas uuden karhea Mitsu, eikä se ole ikinä kuurassa/jäässä eikä sulatusvesille ole edes mitään keruukaukaloa alla.

Mikä juttu?

 

[kurre orava]

Kyllä tuossa suurin tekijä taitaa olla se tekeekö pumppu oikeasti työtä vai ei. Toki on iso ero myös vuodenaikojen ja olosuhteiden välillä, näin syksyisin kun ilma on kostea niin minullakin kertyy Nibestä monesti 45-50 litraa kondenssi-/sulatusvettä vuorokaudessa kun taas lopputalvesta/alkukeväällä vettä saatta kertyä huomattavasti vähemmän vaikka kWh:ta tehdään vuorokaudessa yhtä paljon. Meilläkin on toki sijainti ihan merenrannassa, jossain sisämaan kohteessa varmaan vettä tulisi eri tavalla ja oletettavasti vähemmän.

 

[kotte]

Vesistöjen läheisyys on varmasti ratkaisevin seikka. Esimerkiksi mökillä meren ympäröimänä pumput iskivät paksuun kuuraan tällaisella säällä jo varttitunnissa, parissa. Voisi ajatella, että korkeapaineisella ja vähäpilvisellä säällä kumpuileva maasto ja pakeneva lämpösäteily saattaisivat yhdessä kuivattaa ulkoilmaa askeleittain lumihiutaleita muodostaen lämpötilavaihteluiden ansiosta jossakin kohtaa kastepistettä sen verran laskien, että ilmasta saisi irti muutaman asteen verran lämpöä ilman huurteen muodostumista.

 

[Tietämätön]

Voiko mitoituksella olla osuutta asiaan? esim jos ylimitoitettu pumppu ajaa jatkuvasti pienemmällä taajuudella vs alimitoitettu ajaa jatkuvasti täysiä. Pienemmällä taajuudella kertyy varmasti vähemmän vettä kun kenno ei ole niin kylmä ja samalla toimii paremmalla hyötysuhteella

 

[kimmok]

Toiset ajaa kastepisteen yläpuolella ja toiset se alapuolella.

 

[kurre orava]

Voiko mitoituksella olla osuutta asiaan? esim jos ylimitoitettu pumppu ajaa jatkuvasti pienemmällä taajuudella vs alimitoitettu ajaa jatkuvasti täysiä. Pienemmällä taajuudella kertyy varmasti vähemmän vettä kun kenno ei ole niin kylmä ja samalla toimii paremmalla hyötysuhteella

Menee se kenno toki tukkoon nopeammin jos pumppu painaa täysillä mutta taitaa tuo kertynyt vesi kuitenkin vastata tehtyä työtä olosuhteita huomioden. Minulla tuo Nibe käy pakotettuna niin alas kun lämpötilaan nähden sallii, nollassa käy 40hz tyypillisesti (maksimi 90hz), otto noin 1,5kW ja tuotto noin 7kW pyöreästi. Jos sen antaisi painaa täysillä niin joo, kenno menisi nopeammin tukkoon mutta toki luppoaikaakin tulisi enemmän.

 

[Tietämätön]

Menee se kenno toki tukkoon nopeammin jos pumppu painaa täysillä mutta taitaa tuo kertynyt vesi kuitenkin vastata tehtyä työtä olosuhteita huomioden. Minulla tuo Nibe käy pakotettuna niin alas kun lämpötilaan nähden sallii, nollassa käy 40hz tyypillisesti (maksimi 90hz), otto noin 1,5kW ja tuotto noin 7kW pyöreästi. Jos sen antaisi painaa täysillä niin joo, kenno menisi nopeammin tukkoon mutta toki luppoaikaakin tulisi enemmän.

ja jos sinulla olisi pykälää pienempi kone niin tuota luppoaikaa ei tulisi senkään edestä mutta taajuus huitelisi 90hz jatkuvasti. Väittäisin kyllä että em. tilanteessa sulatusveden määrä olisi kyllä isompi.

 

[Sammypiru]

Vanha Ultimate 5500E teki kyllä komiat jäävuoret alleen, vuori kiipesi ~20 millin päähän pohjasta, mutta ei koskaan siitä ylöspäin, uusi sulatusvesi aina niisti kärkeä sen verran että siitä enempää vuori ei korkeutta kasvanut. No sehän kävi käytännössä lokakuun alusta huhtikuun loppuun 24/7 täysillä kutakuinkin 45 minuutin jaksoja.

Rinnalla ollut Mitsu FD25 teki teki talven aikana vain vaatimattoman jäämöykyn rauhallisesti lämmityksessä osatehoisesti avustaen.

 

[Hempuli]

Vilp Nibe F2120-12 on sulatellut puolentoista viikon pikkupakkasella (-1/-3C) 12-14krt/vrk. Nyt kun nousi asteen verran plussalle, niin ed.päivänä sulatuksia oli 9 ja eilen 5. Tänään klo 13 on ollut 3. Sulatukset siis vähentyivät plussakelillä, joskin sulatus-/kondenssiveden määrässä en ole havainnut dramaattista muutosta pesutilojen saavia tyhjennellessä. Muuten näillä keleillä täällä lounaassa tuntuu vettä kertyvän. Kompurassa varveja 50-60/90 Hz. Pikkupakkasella tämä vilp tuntuu laittavan 80 min kellon päälle, kun kennossa en huurretta ole juuri havainnut.

 

[ollikuhta]

Scanvarm täytti 60l laastipaljun viidessä päivässä tällä viikolla

 

[oltsandeeri]

Meillä alakerrassa ja yläkerrassa Tosipahan Premium+ 25. Ulkoyksiköt samalla seinustalla vierekkäin eli olosuhteet identtiset.

Alakerran pumppu tekee sulatusvettä näissä keleissä 0c ja -4c välillä arviolta n. 10-15 l per päivä ja yläkerran pumppu muutaman litran.
Lämmitystarve ja pumpun tekemä työmäärä alakerran ja yläkerran välillä on luonnollisestikin huomattava.

 

[Harrastelija]

Arpa kolmelle asialle
Paljonko pumpulta pyydetään tehoa
Onko pyydetyn tehon ja ulkokennon koko millaisessa suhteessa
Ulkoilman kosteus.

Jotta sisälle tulisi lämpöä, ulkokennon pitää olla kylmempi kuin ulkoilman lämpötila.
Kun kennon lämpötila tippuu alle kastepisteen niin vettä/jäätä alkaa kertyä.
Kenno kylmenee enemmän kun tehoa revitään paljon.
Samoin jos kenno on suhteellisen pieni. Ilmaa joudutaan kennon läpi puhaltamaan enemmän per m2. Kennon pitää olla kylmempi jotta läpimenevän ilman lämpöä siirtyy kennon sisustan aineeisiin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tavallisin selitys on, ettei pumppu tee työtä, niin ei ole mitään sulateltavaa, mutta onko tässä jotain muitakin selityksiä?

Itse en juuri parempaa selitystä keksi. Tuoton pienentyssä veden kehitys puotoaa suhteessa vielä hiukan enemmän.

Se että joku ei niitä vesiä havaitse, voi johtua erilaisista syistä. Vedet voi imeytyä aika kätevästi sepeliin, valua alamäkeen tai sitten vesiä ei vaan havainnoida, koska ei kiinnosta. Ei meilläkään vaimo havaitse autossa mitään vikaa niin kauan kuin sillä voi ajaa.

Kennojen mitoituksissa suhteessa tehoon voi olla eroja jo sillä perustella, että samassa kopassa saattaa olla eri tehoisia versioita. Suhteessa suurempi kenno voi selvitä kuivahkossa ilmassa huurtumatta kun raskaammin kuormitettu alkaa jo huurtua. Vaikea kuvitella että keskimäärin kuitenkaan suurta eroa muodostuisi, jos kerättävä lämpömäärä on sama.

Meilläkin on toki sijainti ihan merenrannassa, jossain sisämaan kohteessa varmaan vettä tulisi eri tavalla ja oletettavasti vähemmän.

Sanotaan nyt aluksi, että maakrapuna en ole mikään merisään tuntija. Itse näen tuossa kuitenkin myös semmoisen puolen, että kun ne tuulet kulkevat useimmiten mereltä mantereen suuntaan niin samalla se ilma jäähtyy ja alkaa jopa ihan spontaanisti kondensoimaan. Onhan rannikko myös kirjaimellisesti "sol sidan" jo aurinkoisten tuntien valossa.

 

[kotte]

Onhan rannikko myös kirjaimellisesti "sol sidan" jo aurinkoisten tuntien valossa.

Kesä- ja kevätaikaan vain kaiketi? Onko sisämaassa kovin usein sumujakaan?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tässä on jonkinlaista virallista totuutta:

"Yleisimmin sumua esiintyy Länsi- ja Etelä-Suomessa. Tilastojen mukaan tällä alueella elo-lokakuussa keskimäärin joka viides päivä on sumuinen. Kainuun ja Koillismaan alueella sumuisia päiviä on paljon vähemmän, vain noin 10 prosenttia.

Hutlian mukaan meren läheisyys selittää ainakin osittain eteläisen ja läntisen Suomen sumuisia säitä. Kaikkein sumuismmat alueet eivät silti sijaitse rannikolla, sillä siellä lämmin merivesi estää sumun syntymisen.

– Sumu on erityisesti sisämaan ilmiö, Hutila tiivistää."

Ilmastonmuutos pidentää syksyjä: luvassa yhä harmaampaa säätä

Syksy on Suomen vuodenajoista sumuisin. Etelä- ja Länsi-Suomessa keskimäärin joka viides päivä esiintyy sumua. Ilmastonmuutoksen myötä sameita päiviä on tulevaisuudessa luvassa yhä useammin.

yle.fi

1. siirtymäsumusta puhutaan silloin, kun lämmin ilma jäähtyy kylmässä ympäristössä
2. säteilysumua syntyy, kun jäähtyvä maanpinta jäähdyttää myös ilmaa
3. sekoitussumussa kylmä ja kostea ilma sekoittuvat
4. haihtumissumussa taas lämmin vesipinta haihduttaa paljon vesihöyryä

Olisko tässä nyt niin, että katsotaan vähän eri vinkkelistä. Näin loppusyksystä taitaa täällä yleisintä olla tuo #1 ja alkusyksystä tulee järvien läheisyyteen sitten #4 mukaista joka onkin sitten ajoittain erittäin paksua.

 

[kotte]

– Sumu on erityisesti sisämaan ilmiö, Hutila tiivistää."

Lämpösäteilyn kylmittämää maata sumun muodostuminen yleensä edellyttää tai sitten jotakin sopivan hiljaista kylmää tuulta (jostakin pohjoisen suunnalta), mutta sumun mahdollinen vähäisyys meren lähellä syystä, että meri on lämmin ei ainakaan helpota huurteen muodostumista lämpöpumpun höyrystinkennoon ulkoilmassa. Kosteuttahan on silloin ilmassa sitäkin enemmän, jos lämmin vesi pitää ilmankin lämpimänä. Sumuhan on maalla usein toisenlaista, eli muodostuu kuulaana yönä laaksontapaisiin painaumiin, jonne lämpösäteilyn pois lähettämän lämmön jäljelle jäävä kylmyys tiivistyy konvektionluonteisesti. Merellä sumut syntyvät loppukesälläja syksyllä kylmän tuulen hiljaisesta puhalluksesta meren yllä ja sumut ovat paljon totaalisempia ja korkeampia sumupilvikertymiä kuin sisämaassa. Talvella ei ehkä ole sumun puolesta eroa, mutta jäätynytkin meri on suhteellisen lämmin lumen alla ja tuolta johtuva lämpö pumppaa jatkuvasti suuren määrän kosteutta ilmaan sisämaahan verrattuna.

 

[RPekka]

Meillä oli viime talven Electroluxin pumppu ekaa talvea. Väitän että vettä/jäätä kertyi alle ainoastaan silloin kun tuuli pöllytti unta kennoon, härmistynyt jää vaikuttaisi sublimoituvan ilmaan eikä valu maahan asti.

 

[Kellarinlämmittäjä]

sumun mahdollinen vähäisyys meren lähellä syystä, että meri on lämmin ei ainakaan helpota huurteen muodostumista lämpöpumpun höyrystinkennoon ulkoilmassa.

Näin mutuna ja omina havaintoinani

• Mitä enemmän vettä tulee, sitä varmemmin se löytää sinne minne pitääkin
• Pakkanen ja tuuli sekä lumipyry ovat ilmasta ottaville vaikein toimintaympäristö
• Sumussakin taitaa yleensä olla perin vähän sitä ylimääräistä vettä kun suurin osa on ilman "kosteutena" haihtuneessa muodossa. Mahtaako edes mitenkä käytännössä vaikuttaa huurtumiseen tai sulatustarpeisiin verrattuna muuten kosteaan ilmaan.

Miten lie sitten tuo haitta tai hyöty kosteuden härmistymisestä. Härmistymislämpö on moninkertainen sulamislämpöön verratuna. Vielä häviöidenkin jälkeen tuosta jää plussalle, mutta toki se huurtuva kenno myös haittaa muuten toimintaa. CTC:t taitaa kaikki sulatella kellon mukaan, ainakin tuo omani.

 

[kotte]

• Sumussakin taitaa yleensä olla perin vähän sitä ylimääräistä vettä kun suurin osa on ilman "kosteutena" haihtuneessa muodossa. Mahtaako edes mitenkä käytännössä vaikuttaa huurtumiseen tai sulatustarpeisiin verrattuna muuten kosteaan ilmaan.

Miten lie sitten tuo haitta tai hyöty kosteuden härmistymisestä. Härmistymislämpö on moninkertainen sulamislämpöön verratuna. Vielä häviöidenkin jälkeen tuosta jää plussalle, mutta toki se huurtuva kenno myös haittaa muuten toimintaa.

Jos on sumua, ilman suhteellinen kosteus on yleensä jokseenkin 100% ja ilman lämpötila nostaa sen absoluuttisessa mielessä korkeinta mahdollista kosteusmäärää eksponentiaalisesti. Siitähän tuo kaikki juontaa juurensa.

Kosteuden härmistyminen kennoon sinällään tuottaa lisälämpöä moninkertaisesti siihen nähden, mitä sulattaminen parhaassa tapauksessa vaatii. Sulattaminen kuitenkin leikkaa lämpöpumpun tuottoaikaa ja alentaa lauhdutinpuolen lämmöntuottoa käyntisyklin alussa. Huurtuminen taas alentaa höyrystimen lämpötilaa, siltä hyödyksi saatua lämpömäärä ja lämpöpumpun tuottosuhdetta käyntijakson lopulla. Sitten riesana ovat vielä mahdolliset sulatukomplikaatiot, eli toiset pumput ovat konstruktioltaan ja ohjelmistoltaan pätevämpiä muin toiset. Kaikessa tässä menetetään hyödyksi saatavaa keskimääräistä lämpötehoa.

 

[VanhempiPumppaaja]

Ennen ILPin hommaamista lueskelin kuinka paljon näistä vettä tulee niin sen takia minäkin hommasin oikein ison laastipaljun tosipaha premium+ 35:sen alle. Olen käynyt sitä silloin tällöin katsomassa mutta pettymys on ollut kova kun olisko sinne tässä 2kk käytön aikana kertynyt ehkä puol litraa vettä

Omakotitalo Vantaalla
Olohuoneen lämpötila 22
ILPin sisään menee 22 asteista ilmaa
ILP:stä ulos lähtee ~21 asteista ilmaa
ILP:n pyynti lämpötila 18, takkatoiminto kokoajan päällä, puhallus 3/5 ja teho täysillä
Ulkolämpötila nyt siellä nollan tuntumassa ja tässä 2kk aikana ollut +10 - -5 välillä
Kaikkien huoneiden lattialämmitys termostaatit ihan minimissä
Takkaa poltetaan päivittäin

 

[Harrastelija]

ILPin sisään menee 22 asteista ilmaa
ILP:stä ulos lähtee ~21 asteista ilmaa

Jäähdyttää sisätiloja?
Vai mittari- / mittausvirhettä?
Eipä sitä vettä tule kun kämppä lämpenee takalla. ILPillä ei ole töitä.

 

[VanhempiPumppaaja]

Taitaa mun muutaman euron kiina mittarit antaa vähän eri arvoja.

 

[pumpauttaja]

Ennen ILPin hommaamista lueskelin kuinka paljon näistä vettä tulee niin sen takia minäkin hommasin oikein ison laastipaljun tosipaha premium+ 35:sen alle. Olen käynyt sitä silloin tällöin katsomassa mutta pettymys on ollut kova kun olisko sinne tässä 2kk käytön aikana kertynyt ehkä puol litraa vettä

Omakotitalo Vantaalla
Olohuoneen lämpötila 22
ILPin sisään menee 22 asteista ilmaa
ILP:stä ulos lähtee ~21 asteista ilmaa
ILP:n pyynti lämpötila 18, takkatoiminto kokoajan päällä, puhallus 3/5 ja teho täysillä
Ulkolämpötila nyt siellä nollan tuntumassa ja tässä 2kk aikana ollut +10 - -5 välillä
Kaikkien huoneiden lattialämmitys termostaatit ihan minimissä
Takkaa poltetaan päivittäin

Juu sulla on ilp nyt pelkästään ilmanlevittäjänä. Kallis tuuletin. Eipä sillä, jos on pörssisähkö niin viime päivinä ollut ihan hyvä jos takalla vain pirtti lämmennyt.

 

[pjkl]

On kyllä ikuisuuskysymys tämä. Se ei tietenkään tarkoita, että vaikka itse en ole koskaan nähnyt kunnolla työskentelevää pumppua, joka ei laske vettä, etteikö sellaista olisi. Sitä en sitten tiedä toteuttaako sellainen enää kylmäprosessia.

Silti aina näissä tapauksissa, jokin muu hoitaa duunit ja ilppi chillailee. Vähän sama kuin sanoisi, että sähkönkulutus on tippunut 100% vuodessa ja olettaisi, että on kylän kovin säästäjä, vaikka latoo puita kattilaan ja ottaa virrat aggregaatista.

 

[venalaine]

Juu kyllähän tuota isoa paljua tulee jokatoinen päivä tyhjennettyä. Okei kyllä sillä varmasti kolme tai tsägällä neljäkin päivää voisi pärjätä, mutta helpompi kipata aina pienempi määrä pois.

Jos on tosiaan ilpille laitettu pyynniksi 18 astetta ja poltellaan aktiivisesti takkaa ja sitten huonossa lykyssä kytkeytyy vielä lattialämmityskin päälle ennen sitä ilppiä, niin ei ihme, että ei ulkoyksikkö pihalla hikoile. @VanhempiPumppaaja sinuna säätäisin sen ilpin pyynnin vastaamaan sitä, mitä haluat huonelämpötilan olevan (oletan, että olohuoneeseen, missä takka kaiketi on, haluat enemmän kuin 18 astetta), niin pääsisi se laite töihin.

 

[bungle]

Tällaisia kommentteja siis ihmiset antavat:

Itsellä ollut n. 18 vuotta pumppu, ensin Fujitsu ja nyttemmin Mitsu ja koskaan ei ole tullut vettä tai jäätä kiusaksi asti, jäätäkin kertyy normi talvena max parin ämpärillisin kokoinen keko pumpun alle.

Oma mitsu kolme vuotta vanha, scoppi muistaakseni 5,3 ja esim koko viime talven vain 7 päivää öljy lisänä, 120 m2 lämmitettevää purulaatikkoa. Oli vielä sähkö halpaa, niin ei sisälämpö juuri 23 astetta alemmas laskenut. Eli kyllä pumppu töitä teki ja kovasti.

Taloa ei ole lisälämmöneristetty, samat purut vuodesta -53. Ei tulisijoja eikä lämpöpattereita. Lattialämmitys vain pienessä kylppärissä. Sen tuossa FH25:ssa kyllä huomannut että mitä kovempi pakkanen, sitä useammin ottaa sisältä lämmintä ulkoyksikköön, eli huokailee ja kääntää siivet ylös, pahimmillaan jopa vartin välein. Eli olisiko noissa ohjelmistoissa eroja, vaikka ei itse laitteissa juurikaan. Palju mulla oli alla ekan talven, mutta kun ei sinne koko talvena juuri mitään kertynyt jätin viime talveksi pois, eikä mitään kekoa syntynyt. Ja tosiaan viime talvena vain kun alle 24-25, vaihdoin öljylle. Pyynti pakkasilla 26 tai sinnepäin että talo pysyi yli 22.

Eli kohtuu kokonen rintamamiestalo, jota lämmitetty lähes pelkästään 25-sarjan pumpulla, joka ei juurikaan tuota vettä eikä jäätä (kirjoittaja Pirkanmaalta). Joku tässä ei täsmää, mutta vaikea näihin on muutakaan sanoa.

 

[Antero80]

Tällaisia kommentteja siis ihmiset antavat:

Eli kohtuu kokonen rintamamiestalo, jota lämmitetty lähes pelkästään 25-sarjan pumpulla, joka ei juurikaan tuota vettä eikä jäätä. Joku tässä ei täsmää, mutta vaikea näihin on muutakaan sanoa.

Ja scop on parempi kun uudessa maalämpö & lattialämmitys kohteessa.
Eihän tuossa voi kuin onnitella onnistuneesta valinnasta.

 

[vetelin_pumppaaja]

Vaikuttaisiko ulkoyksikön paikka siihen kertyykö kennoon sulatettavaa vai ei?

Itsellä talon itäseinustalla ulkoyksikkö ilman mitään ritilikköjä tms., maatelineellä ja kyllä siinä noin 60litraa viikossa saa nyt näillä -5 asteen keleillä tyhjentää. Pumppu Perfera H30 tekee töitä kun koko 1,5 kerroksinen talo sillä lämpiää, lattiapinta-ala noin 125m2.

Ennen pakkasia kosteammilla plussakeleillä vettä tuli vielä enemmän.

 

[markok]

Paljonko muilla on ILP:n sähkönkulutus suhteessa koko talon sähkönkulutuksesta? Meillä ILP:t ottaa vähän yli puolet kokonaiskulutuksesta ja mielestäni vettä kertyy (liian) vähän.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Aikoinaan käytin ILPiä öljykattilan apuna. Perustuen siihen mitä tuohon aikaan sähköä kului ja mitä myöhemmin on selvinnyt taloussähkön kulutukseksi, ILPin osuudeksi olisi jäänyt vajaat 6000 kWh eli 50% kulutuksesta. Vettä kertyi runsaasti.

 

[VanhempiPumppaaja]

Jos on tosiaan ilpille laitettu pyynniksi 18 astetta ja poltellaan aktiivisesti takkaa ja sitten huonossa lykyssä kytkeytyy vielä lattialämmityskin päälle ennen sitä ilppiä, niin ei ihme, että ei ulkoyksikkö pihalla hikoile. @VanhempiPumppaaja sinuna säätäisin sen ilpin pyynnin vastaamaan sitä, mitä haluat huonelämpötilan olevan (oletan, että olohuoneeseen, missä takka kaiketi on, haluat enemmän kuin 18 astetta), niin pääsisi se laite töihin.

Olohuoneen lämpötila on ihan hyvä sen 22 astetta ja lattialämmitys ei ole päällä missään huoneessa jossa termostaatti on. Makuuhuoneissa on noin 20 astetta.

 

[bungle]

Mielellään ottaisin kyllä itsekin sellaisen pumpun, mikä ei hikoilisi työtä tehdessä.

 

[vetelin_pumppaaja]

Mielellään ottaisin kyllä itsekin sellaisen pumpun, mikä ei hikoilisi työtä tehdessä.

Eikai se ole pumpusta kiinni? Jos yksikkö on ilmatilassa jossa kosteusprosentti on 0% niin silloin näin voisi tapahtua.

 

[bungle]

Eikai se ole pumpusta kiinni? Jos yksikkö on ilmatilassa jossa kosteusprosentti on 0% niin silloin näin voisi tapahtua.

Aivan, mutta näin ei voi olla monilla, jotka väittää ettei pumppunsa hikoile koko vuotena ja muuta lämmitystä ei ole ja silti sisälämpötila 20+ läpi vuoden.

 

[venalaine]

Juu kyllähän näissä asioissa luonnonlait pätee. Edellä mainitun kaltaisiin juttuihin ei siksi ole uskomista.

 

[bungle]

Juu kyllähän näissä asioissa luonnonlait pätee. Edellä mainitun kaltaisiin juttuihin ei siksi ole uskomista.

Tämä on omakin lopputulokseni. Silti ihmetyttää näiden kommenttien yleisyys. Voiko olla, että jotkut pumput vetää vaan vastuksilla ja ulkoyksikkö lepuuttelee?

 

[ML]

Nyt,kun on "kaasuttajan kurkun jäätymiskeli",elikkä kylmän kostea lähempänä nollaa, ilpin kenno huurtuu ja sulattelee useammin,kuin kuivalla pakkaskelillä.

 

[pamppu]

Sulausvedet menee kyllä pääosin putkeen, mutta tota sulattamatta jäänyttä rouhetta näillä keleillä kertyy aikalailla ja se hiljalleen kerää jään ympärilleen. Mutta sehän on vaan taloudellista että jäitä ei sulateta vaan tiputetaan… Viimeistään kevät vie, ei astia täyteen ole ehtinyt… Ennenkuin tuon letkun pohjaan viritin, niin tuo 90 litrainen täyttyi nollakeleissa 4-5 päivässä, eli 20 litraa päivässä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Täytyy sanoa, että aika metka tuo jäiden pudottelu. Tuo kuva kertoo ilmeisen hyvin mistä on kyse.