Joo tuosta kennosta ilmeisen hyvin irtoaa tuollaisia kampoja isommin sulamatta. Osatekijäksi arvelen kiukkuista sulatusta, koska tämä konehan ei pysää ollenkaan vaan vaihtaa vauhdissa venttiilin suuntaa ja saa heti aikaiseksi 10kW sulatustehon ilman seisoskelua ja kiihdyttelyä, mitä esim ilppi harrastaa. Tallin ilppi sulattaakin kaiken vedeksi, se ei tuohon pysty.
Sulatusvesiä kertyy tai ei kerry?
- Keskustelun aloittaja bungle
- Aloitettu
Joo tuosta kennosta ilmeisen hyvin irtoaa tuollaisia kampoja isommin sulamatta. Osatekijäksi arvelen kiukkuista sulatusta, koska tämä konehan ei pysää ollenkaan vaan vaihtaa vauhdissa venttiilin suuntaa ja saa heti aikaiseksi 10kW sulatustehon ilman seisoskelua ja kiihdyttelyä, mitä esim ilppi harrastaa. Tallin ilppi sulattaakin kaiken vedeksi, se ei tuohon pysty.
Täällä kanssa yksi pumppu, joka ei kerää juurikaan vettä.
Marraskuussa asennettu Toshiba Haori Nordic design 25 ja alusta asti olen seuraillut "veden eritystä". Ennen lumia ei maassa näkynyt juuri mitään, mutta sokkelissa oli pienet roiskeet.
Lumen tultua sokkelissakaan ei roiskeita enää näkynyt, koska vesi oli imeytynyt lumeen. Lumessa on nyt pumpun alla parissa kohtaa jäiset jäljet, mutta mitään kekoa ei ole alkanut muodostumaan. Toki onhan maassa melko paksulti luntakin, n. 40-50cm.
Pumpussa on pyyntinä ollut ulkolämpötilasta riippuen 19 tai 20. Puhallus on pienemmillä pakkasilla automaatilla ja yli viiden asteen pakkasilla 3/5. Noilla pärjää about -15 asteen pakkasille ennen kuin kauimmaisissa makkareissa alkaa lattialämmitys heräilemään. Lämpötilapyyntiä ja puhallusnopeutta nostamalla saattaisi saada lisää lämpöä kauimmaisiin makkareihin, mutta mukavuuden takia en ole tähän vielä ryhtynyt. Lämpötilapyynnin nosto 21 asteeseen nostaa olohuoneen, jossa sisäyksikkö siis on, tarpeettomasti 23 kieppeille ja puhallusnopeuden nosto alkaa häiritsemään olohuoneessa oleskelua. Yöksi voisi ehkä kokeilla 4/5 nopeutta. Mutta tämä tilanne tulee tosiaan vastaan siellä -15 kieppeillä.
Sisälämpötilat ovat kelistä riippuen
oh 21-22
k 20-21
mh1 18.5-19.5
mh2+mh3 20-20.5
Pumpun sisäyksikkö oheisessa kuvassa paikalla B
Khh:n, wc1 ja 2 lattialämmitys on laitettu kokonaan kiinni ja s ja ph on koko ajan auki.
Itseasiassa myös oh:n ja keittiön lattiakierto on suljettu toistaiseksi viallisiksi epäilemieni toimilaitteiden takia.
Marraskuussa asennettu Toshiba Haori Nordic design 25 ja alusta asti olen seuraillut "veden eritystä". Ennen lumia ei maassa näkynyt juuri mitään, mutta sokkelissa oli pienet roiskeet.
Lumen tultua sokkelissakaan ei roiskeita enää näkynyt, koska vesi oli imeytynyt lumeen. Lumessa on nyt pumpun alla parissa kohtaa jäiset jäljet, mutta mitään kekoa ei ole alkanut muodostumaan. Toki onhan maassa melko paksulti luntakin, n. 40-50cm.
Pumpussa on pyyntinä ollut ulkolämpötilasta riippuen 19 tai 20. Puhallus on pienemmillä pakkasilla automaatilla ja yli viiden asteen pakkasilla 3/5. Noilla pärjää about -15 asteen pakkasille ennen kuin kauimmaisissa makkareissa alkaa lattialämmitys heräilemään. Lämpötilapyyntiä ja puhallusnopeutta nostamalla saattaisi saada lisää lämpöä kauimmaisiin makkareihin, mutta mukavuuden takia en ole tähän vielä ryhtynyt. Lämpötilapyynnin nosto 21 asteeseen nostaa olohuoneen, jossa sisäyksikkö siis on, tarpeettomasti 23 kieppeille ja puhallusnopeuden nosto alkaa häiritsemään olohuoneessa oleskelua. Yöksi voisi ehkä kokeilla 4/5 nopeutta. Mutta tämä tilanne tulee tosiaan vastaan siellä -15 kieppeillä.
Sisälämpötilat ovat kelistä riippuen
oh 21-22
k 20-21
mh1 18.5-19.5
mh2+mh3 20-20.5
Pumpun sisäyksikkö oheisessa kuvassa paikalla B
Khh:n, wc1 ja 2 lattialämmitys on laitettu kokonaan kiinni ja s ja ph on koko ajan auki.
Itseasiassa myös oh:n ja keittiön lattiakierto on suljettu toistaiseksi viallisiksi epäilemieni toimilaitteiden takia.
Liitteet
jorkkiporkki
Jäsen
Täällä pari uutta Daikin Stylish H:ta ja käyn paljut tyhjäämässä parin päivän välein ettei tartte tyrää pelätä kun on 90 litran astiat.. Vettä on kertynyt 5-10 litraa per päivä per kone.
Sähköä on 40 päivän alkujaksolla kulunut alakerran koneessa 295 kWh (7,4 kWh/päivä) ja yläkerrassa 263 kWh (6,6 kWh/päivä).
Tässä vähän taustaa vielä jos jotakuta kiinnostaa:
ILPpien vastuulla on käytännössä ollut tämän ajan kokonaan n. 147m2 / 350m3 tilojen lämmitys. Aika kosteaa on ilma täällä Helsingissä ollut Lidlin sääaseman mukaan koko ajan, 80-100% aina kun on tullut vilkaistua.
Loput n. 50m2 lämmintä tilaa ovat toistaiseksi olleet vielä yölämmityksellä. Pikkasen raastaa katsoa kulutuskäyrää kun yölämpö menee päälle ja sinä aikana sähköä kuluu helposti 30-40 kWh lisää jopa näillä alkutalven keleillä. Yölämmityksessä on autotalli, pari eteistä, vaatehuone, askarteluhuone ja pukuhuoneen ja pesuhuoneen lattialämmitykset sekä 300 litran vesivaraaja. Patteritermostaatit jossain 15C huitteilla paitsi tossa saunan pukuhuoneessa vähän enemmän.
Sellaista asetusten hakuahan tämä on vielä ollut, joten mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata vielä tehdä varsinkin kun muutenkin on tullut pudoteltua sellaisten tilojen lämpöjä, joihin ilppi ei yllä jne. Asuintiloissa lämmöt vaihdelleet 18-22 kokeiluja tehdessä. Kyseessä 80-luvun puolivälissä rakennettu suorasähkölämmitteinen omakotitalo jossa painovoimainen ilmanvaihto ja takkaa ei ole vielä polteltu jos vaikka tulee puille oikeasti tarvetta vielä.
Sähköä on 40 päivän alkujaksolla kulunut alakerran koneessa 295 kWh (7,4 kWh/päivä) ja yläkerrassa 263 kWh (6,6 kWh/päivä).
Tässä vähän taustaa vielä jos jotakuta kiinnostaa:
ILPpien vastuulla on käytännössä ollut tämän ajan kokonaan n. 147m2 / 350m3 tilojen lämmitys. Aika kosteaa on ilma täällä Helsingissä ollut Lidlin sääaseman mukaan koko ajan, 80-100% aina kun on tullut vilkaistua.
Loput n. 50m2 lämmintä tilaa ovat toistaiseksi olleet vielä yölämmityksellä. Pikkasen raastaa katsoa kulutuskäyrää kun yölämpö menee päälle ja sinä aikana sähköä kuluu helposti 30-40 kWh lisää jopa näillä alkutalven keleillä. Yölämmityksessä on autotalli, pari eteistä, vaatehuone, askarteluhuone ja pukuhuoneen ja pesuhuoneen lattialämmitykset sekä 300 litran vesivaraaja. Patteritermostaatit jossain 15C huitteilla paitsi tossa saunan pukuhuoneessa vähän enemmän.
Sellaista asetusten hakuahan tämä on vielä ollut, joten mitään pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata vielä tehdä varsinkin kun muutenkin on tullut pudoteltua sellaisten tilojen lämpöjä, joihin ilppi ei yllä jne. Asuintiloissa lämmöt vaihdelleet 18-22 kokeiluja tehdessä. Kyseessä 80-luvun puolivälissä rakennettu suorasähkölämmitteinen omakotitalo jossa painovoimainen ilmanvaihto ja takkaa ei ole vielä polteltu jos vaikka tulee puille oikeasti tarvetta vielä.
10 l vastaa n. 7 kWh veden lauhdutuksesta saatavaa lämpöä eli saman kuin sähkönkulutus. Siis COP 3:lla ottaa puolet energiasta ilmaa jäähdyttämällä ja puolet vettä lauhduttamalla. Jos COP on yli 3 tai vesimäärä alle 10 l, ottaa alle puolet vettä lauhduttamalla.
Tästä päästään mahdollisiin laitekohtaisiin eroihin. Tehokkaammalla lämmönvaihdolla kenno on lähempänä ulkoilman lämpötilaa ja ulkoilmaa kiertää nopeammin. Tällöin voi vettä syntyä vähemmän kuin toisella koneella, vaikka kuormitus olisi sama.
Tuohon vaikuttaa lämmönvaihtimen ja puhaltimen mitoitus sekä ajotapa eli miten puhaltimen kierrosluku riippuu lämmitystehosta.
Tänään on ulkoilman lämpötilan ja kastepisteen erotus n. 2 C. Eli energiaa voi ottaa myös joutumatta kastepisteeseen.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Täällä Nibestä kertynyt joulukuussa sulatusvettä ennenäkemättömään tahtiin, 19 päivää ja 1800 litraa vettä kertynyt sulatusvesimittariin. Nibe otto tuona aikana 739kWh ja anto 2723kWh. Epäilin jo kuun alussa onko mittari rikki tms mutta seurasin muutaman sulatuksen vierestä ja kyllä se vaan on pakko uskoa, toistakymmentä litraa tulee vettä sulatusta kohden ja sulatuksia toistakymmentä per vrk nollan tienoilla niin siitä se sit kertyy.
Nyt on muuten todella hifiä. Kaikkee määki ole nähny täl foorumil, mut sulatusvesmittar on kyl ensmääne.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Pitihan sit kokeilla. On siis tavallinen vesimittari josta sulatusvedet kulkevat läpi. Ja pulssilaskuri tuohon yhdistettynä.
jorkkiporkki
Jäsen
Aika paljonhan tuossa on tosiaan myös insinöörin pöydällä. Riippuu kuinka terävänä on kynä ollut algoritmeja optimoidessa. Fysiikallehan ei tietenkään voi mitään, mutta sössimiseen on paljon mahdollisuuksia. Varmaan noissakin älli koko ajan kehittyy eli pystyvät paremmin mukautumaan vallitseviin olosuhteisin ja valitsemaan optimaalisemman strategian.
Nyt mittari on täällä aavistuksen miinuksella ja kosteus yli 90%, niin ei tosta helposti ihan hirveästi lauduttamatta irtoa. Ehkä puolisentoista astetta jäähdytysvaraa. Tarttisi 1 kW tehoa varten jäähdyttää jo reilu puoli kuutiota ilmaa sekunnissa jos nyt laskeskelin oikein. Tollasen ilmamäärän imeminen tiheän kennon läpi veisi sekin jo tehoa stetsonista nykäistynä 200-300W.
Nyt mittari on täällä aavistuksen miinuksella ja kosteus yli 90%, niin ei tosta helposti ihan hirveästi lauduttamatta irtoa. Ehkä puolisentoista astetta jäähdytysvaraa. Tarttisi 1 kW tehoa varten jäähdyttää jo reilu puoli kuutiota ilmaa sekunnissa jos nyt laskeskelin oikein. Tollasen ilmamäärän imeminen tiheän kennon läpi veisi sekin jo tehoa stetsonista nykäistynä 200-300W.
Eli ottanut ilmasta 2000 kWh, josta veden lauhdutusta 1250 kWh.
Ei nyt sentään 1,5 C ja kylmähkön ilman tiheys 1,3 kg/m3 tarkoittaa ilmasta saatava 1 m3/s virtaamalla n. 2 kW.
@kurre orava F2120-16 kykenee 4150 m3/h ilmavirtaan eli 1,15 m3/s. Se siis saisi ilmasta lauhduttamatta 1,5 C lämpötilaerolla n. 2,3 kW. 19 vrk jatkuvulla käynnillä tuosta saisi 1000 kWh. Käytännössä on saatu 750 kWh. Puhaltimen tehoksi ilmoitetaan 68 W.
jorkkiporkki
Jäsen
No, melko lailla sama suuruusluokka kun puhuin puolesta kuutiosta ilmaa. En siis ilmeisesti ihan metsässä. Ei olekaan termodynamiikkaa tullut harrastettua sitten 70-luvun. Ehkä tässä joutuu vielä kertaamaan kun on saanut näitä uusia leluja.
Joo, sori! Luin huolimattomasti puolisentoista kahteen kertaan, vaikka toinen oli puolisen.
Itse kans kummissani/huolissani, kun uusi Toshiba Premium+25 ei päästele vettä alleen. Ollut n. 7 viikkoa käytössä. Ensimmäisten viikkojen aikana kun oli kelit reilusti plussalla, vettä tuli ehkä 20 litraa 60l paljuun (olikohan osa sadevettä, mene ja tiedä). Nyt ei kuukauteen ole kertynyt kuin ehkä 3-4 senttiä vettä paljun pohjalle, kelit olleet pääosin pikkupakkasta. Lattialämmöt talossa kiinni (pl. pesuhuone), tuloilma n. 17-18 astetta, talossa n. 21 astetta lämmintä. Ilpin pyynti sama 21 astetta, pientä takkaa poltetaan päivittäin. On tässä sähkönkulutuskin pudonnut n. 5-10 kwh / päivä, kun vertaa viime vuosien saman lämpötilan päiviin, jolloin mentiin lattialämmöllä+takalla, joten kai se ilp jotain tekee. Lämmintä ilmaa se ainakin puhaltaa taloon pitkin päivää.
En tiedä, pitäisikö sitten lopettaa takan polttelu, jotta ilp duunaisi vielä enemmän. Mutta en tiedä sitten, onko ilpin vai ostopuiden tuottama lämpö kalliimpaa. Tai sitten vaan hyväksyy, että oma ilp ei vettä juuri puske. Pääasia kai, että sähkönkulutus pysyy aisoissa. Nyt menee joulukuussa n. 1300 kwh. Näin pieneen lukemaan ei neljän vuoden aikana meidän neljän hengen perheessä ole aiemmin päästy talviaikaan, jos kk:n lämpötila on ollut keskimäärin -5 astetta kuten nyt.
En tiedä, pitäisikö sitten lopettaa takan polttelu, jotta ilp duunaisi vielä enemmän. Mutta en tiedä sitten, onko ilpin vai ostopuiden tuottama lämpö kalliimpaa. Tai sitten vaan hyväksyy, että oma ilp ei vettä juuri puske. Pääasia kai, että sähkönkulutus pysyy aisoissa. Nyt menee joulukuussa n. 1300 kwh. Näin pieneen lukemaan ei neljän vuoden aikana meidän neljän hengen perheessä ole aiemmin päästy talviaikaan, jos kk:n lämpötila on ollut keskimäärin -5 astetta kuten nyt.
Ei se vesi mikään itseisarvo ole. Eikö tuo osaa kertoa paljonko lämpöä tulee? Kokeile lopettaa takanpoltto pariksi päiväksi niin näet kuinka paljon maksaa puut korvaava lämmitys. Ostopuilla lämmitys harvemmin kannattaa lämpöpumppuun verrattuna.
No joo, eihän sitä vettä toki mihinkään tarvi.
Väkisinkin vaan miettii, mitä tekee väärin, jos enemmistön ilpit puskee vettä älyttömästi enemmän. Mutta katsoo nyt miten sitä vettä tulee, jos tammikuussa on enemmän kovia pakkaspäiviä (=enemmän töitä ilpillä).Itse olen maksanut koivuklapeistani 55€/heittokuutio, sähkö taas maksaa kaikkineen tällä haavaa 27 snt/kwh. Tuosta voisi yrittää jotain laskelmia tehdä kunhan jaksaa. Voisi tietty kokeilla takan polttelun lopettamista toviksi ja katsoa, miten näkyy sähkönkulutuksessa. Vertailu tosin hiukan hankalaa, kun päivissä on aina muuttuvia tekijöitä (pesukone, pyykkikone, suihkuttelut...).
Aika +-0 taitaa mennä nollakeleillä, jos on hyvän hyötysuhteen takka ja hyvä ILP. Kovilla pakkasilla sitten puiden eduksi.
Mitä enemmän pakkasta sitä vähemmän vettä tulee, runsaimmillaan veden tulo lienee 0-asteen paikkeilla.
VanhempiPumppaaja
Jäsen
Ennen ILPin hommaamista lueskelin kuinka paljon näistä vettä tulee niin sen takia minäkin hommasin oikein ison laastipaljun tosipaha premium+ 35:sen alle. Olen käynyt sitä silloin tällöin katsomassa mutta pettymys on ollut kova kun olisko sinne tässä 2kk käytön aikana kertynyt ehkä puol litraa vettä
Omakotitalo Vantaalla
Olohuoneen lämpötila 22
ILPin sisään menee 22 asteista ilmaa
ILP:stä ulos lähtee ~21 asteista ilmaa
ILP:n pyynti lämpötila 18, takkatoiminto kokoajan päällä, puhallus 3/5 ja teho täysillä
Ulkolämpötila nyt siellä nollan tuntumassa ja tässä 2kk aikana ollut +10 - -5 välillä
Kaikkien huoneiden lattialämmitys termostaatit ihan minimissä
Takkaa poltetaan päivittäin
Tähän veden vähyyteen liittyen niin tein testin ja laitoin ILP:n pyyntilämpötilaksi 22 klo 11-23 ajaksi ja silloin vettä rupesi kertymään jopa jo ihan silleen, että oli jotain pois kaadettavaakin. Testin ainakan oli +2 asteen ulkolämpötila. Testin aikana olohuoneen lämpötila nousi 22 -> 24. Takan polttoa ei ole nyt ollut plussakeleillä muutamaan viikkoon.
Tässä kuvatus koko kämpän sähkönkulutuksesta ja punaisella merkattu kohta jonka aikana pyyntiä oli nostettu 2 asteella.
Tämän aikajakson ILP oli päällä pyyntilämpötilalla 20 ja tuona aikana pumppu puhisi ulos alla olevia lämpötiloja.
klo - astetta
12 - 25
13 - 27
14 - 27
15 - 27
16 - 27
17 - 27
18 - 27
19 - 28
20 - 28
21 - 28
22 - 28
23 - 26
Viimeksi muokattu:
Luukku
Vakionaama
Aika vähän sitten lämmön tarvetta. Täällä ei puhalluslämpö ole 24h aikana laskenu kertaakaan alle 32 asteen. Ulkona 3-4 astetta lämmön puolella. Pumppu hoitanut 75 neliöisen alakerran ja yläkerta päälle koko lämmityksen. Eilen meni 10,4kWh pumppujen sähköön joista yläkerran pumppu käytti 1kWh. Alakerran lämpö 21-22 ja ylhäällä 19-20. Alakerta aika avointa. Open space niinkuin kiinteistö ohjelmissa sanotaan
Sellainen havainto sulatusvesistä että Edellsiet pumput jotka oli Panoja, ei kovin paljon vettä keränneet mutta Mitsut kerää aivan järjettömästi vettä. Mitsut myös sulattaa 40min välein kun panat piti taukoa tunteja, joskus jopa niin paljon että kennot jäätyi umpeen.
Tiedä sitten, kumpi parempi. Mitsuissa ilmeisesti puhallusteho ulkona pienempi jolloin kennon lämpötila pitää olla alempi ja siksi sitä vettä/jäätä kertyy enemmän. Kumpi sitten parempi kompromissi, pienempi puhallusenergina kulutusa ja isompi kompuran energia kulutus, vai vastoin päin.
Tiedä sitten, kumpi parempi. Mitsuissa ilmeisesti puhallusteho ulkona pienempi jolloin kennon lämpötila pitää olla alempi ja siksi sitä vettä/jäätä kertyy enemmän. Kumpi sitten parempi kompromissi, pienempi puhallusenergina kulutusa ja isompi kompuran energia kulutus, vai vastoin päin.
hessuttaja
Aktiivinen jäsen
oman kokemuksen perusteella näyttäisi että R32 koneesta tulee enemmän sulatusvesiä mitä r410a. Tosin edellistalvena oli kyllä lumiennätys täällä, naapuri ei 50v ajalta ollut yhtä paljon nähnyt lunta.
Mitsu FD25.
Havainto kanssa nyt muutamalta talvelta, että eipä juuri vettä tule. Joskus ennen
sitä tuli saavitolkulla. Tosin nyt ei ole astiaa alla, että havainto epätarkka.
Lisäksi pisti silmään, että kenno huurtuu "epätasaisesti". Vaakasuuntaisia kohtia missä
huurretta enemmän, kuin muualla??!
Onko tuo nyt lopun alkua?
Lämmintä kuitenkin työntää Hemmotestillä n. +52-54c
Havainto kanssa nyt muutamalta talvelta, että eipä juuri vettä tule. Joskus ennen
sitä tuli saavitolkulla. Tosin nyt ei ole astiaa alla, että havainto epätarkka.
Lisäksi pisti silmään, että kenno huurtuu "epätasaisesti". Vaakasuuntaisia kohtia missä
huurretta enemmän, kuin muualla??!
Onko tuo nyt lopun alkua?
Lämmintä kuitenkin työntää Hemmotestillä n. +52-54c
Liitteet
Tuon voinee todeta vain, jos sään lisäksi vertailtavat koneet ovat täysin samanlaisia kylmäainetta lukuunottamatta. Jos esim. kennon koko tai rakenne poikkeaa, tai puhaltimen ohjaustapa (vakio vs. muuttuva nopeus), voi ero tulla jo näistä eikä välttämättä kylmäaineesta.
Oma pumppu tuottaa osapuilleen saman verran jäätä talvella alusastiaansa kuin edellinenkin, muutaman talven kokemuksella. Nykyinen R32-laite on kuitenkin selvästi tehokkaampi kuin aiempi R410a-pumppu.
Mikä on puhallusnopeus? Täällä FD25 tuottaa radikaalisti enemmän vettä kolmosella kuin kakkosella.
Hyötysuhdehan paranee kovalla puhalluksella,niin että se kannattaisi olla aina niin kovalla kuin asumismukavuutta häiritsemättä on mahdollista.
Mikä tarkoittaa että jäädään matalaan COPpiin ja pieniin tehoihin, aina. Tämä on yksi ongelma pumppujen testeissä. Niissä pumppuja käytetään erilailla kuin ihmisasumuksissa käytännössä voi käyttää.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Jos hemmotestaat tällaisilla liki nollakeleillä, niin huurtuuko koko kenno, vai jääkö paljaat raidat? Jos jää raitoja, niin kyllä se lienee vajaana, ja FD25 tapauksessa kompressorin sähköjen läpiviennin luota vuotoa voisi yrittää etsiä. Jos se siitä kohtaa löytyy niin ympäristöteko olisi imaista loput aineet talteen ja hommata uusi pumppu.
Husky
Hyperaktiivi
Miten tämä on?
Äänestän tämän puolesta: Hyötysuhdehan paranee kovalla puhalluksella,niin että se kannattaisi olla aina niin kovalla kuin asumismukavuutta häiritsemättä on mahdollista.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Juuri näin on asia.
Uteliaana Hemmottelin eilen 40 min. vedon.
Pyynti max 31c. Puhallus max. Ulkona +1C.
Heti alkuun toosa päätti, että sulatellaas ekaksi.
Sitten kyllä työnsi +50 ilmaa.
Kenno huurtuu kyllä tasaisesti.
Jotenkin päättelisin, jos vuotaa, niin vuotaisi aika äkkiä tyhjäksi asti?!
No uusi pumputin lähtee tarjouskyselykierrokselle pian.
Väite perustuu 20v ja viiden pumpun kokemuksiin kotona. Niitä vaan ei voi asumisviihtyvyyden vuoksi käyttää täydellä sisäyksikön puhalluksella, milloinkaan. Autotallit on eri asia mutta niissä ei asuta.
Eiköhän se sitten ole vielä ihan ok. Sekin on normaalia, että lämpötilan nosto liipaisee sulatuksen heti kärkeen.
Ei edes päivän aikana kun talo on tyhjillään?
Kun monessa taloudessa, esim. meillä, yleensä lähes kolmannes vuorokaudesta menee niin ettei ketään kotona. Ja lähes toinen kolmannes asukkaiden ollessa makuuhuoneissa jolloin isokaan puhallus ei haittaa, kunhan ei liian kuuma tule.
Oikeastaan vain muutama tunti illalla on sellaista että suhina voi häiritä telkkarin edessä istuessa
Viimeksi muokattu:
Arvaa miten innokkaita ne muut on painelemaan nappeja...
jamseil
Aktiivinen jäsen
Vähän samoilla linjoilla, että harvan korvat kestää ja tukka pysyy päässä kun ilppi laitetaan oikeasti töihin.
09 ilpistä tehdyllä vilpillä kun ajaa lämpöä 150m2 taloon ja autotalliin niin se joutuu tekemään töitä ihan tosissaan. Sulattelee keskimäärin 45 minuutin välein umpeen huurtunutta kennoa. Yli -10 pakkasessa kenno on sulatuskunnossa 1,5 tunnissa. Parissa minuutissa on kenno sula, mutta toipuminen lähelle pyyntiä vie sitten kauemmin.
Itsellä tulee eniten vettä +2->-5 välillä, eli käytännössä tänä talvena jatkuvasti. Litramäärää ei ole tullut mitattua, kun laskee vedet seinän läpi viemäriin.
1kw nimellistä ottotehoa pienempää tuo ei käytä kun plussa keleillä, pakkasella sitten täysillä eli 1-1,2kw.
09 ilpistä tehdyllä vilpillä kun ajaa lämpöä 150m2 taloon ja autotalliin niin se joutuu tekemään töitä ihan tosissaan. Sulattelee keskimäärin 45 minuutin välein umpeen huurtunutta kennoa. Yli -10 pakkasessa kenno on sulatuskunnossa 1,5 tunnissa. Parissa minuutissa on kenno sula, mutta toipuminen lähelle pyyntiä vie sitten kauemmin.
Itsellä tulee eniten vettä +2->-5 välillä, eli käytännössä tänä talvena jatkuvasti. Litramäärää ei ole tullut mitattua, kun laskee vedet seinän läpi viemäriin.
1kw nimellistä ottotehoa pienempää tuo ei käytä kun plussa keleillä, pakkasella sitten täysillä eli 1-1,2kw.