Ei tokikaan niitä romuja kaivata. Mutta se että on vain suljettu voimalaitoksia, korvaamatta millään on aika lyhytnäköistä.
Eikö tuollaisilla Wärtsilän isoilla koneilla olisi melkoisesti parempi hyötysuhde. Ja lisäksi silti reilusti lämpöäkin.
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Ei tokikaan niitä romuja kaivata. Mutta se että on vain suljettu voimalaitoksia, korvaamatta millään on aika lyhytnäköistä.
Eikö tuollaisilla Wärtsilän isoilla koneilla olisi melkoisesti parempi hyötysuhde. Ja lisäksi silti reilusti lämpöäkin.
Juu, jotakin tarvittaisiin varalle ja esimerkiksi Virossa kantaverkkoyhtiön varageneraattorit ovat uudehkoja mäntäkoneita kaasuturbiinien sijaan. Edellisiä voi ottaa avuksi modulaarisesti, kun taas kaasuturbiinit ovat aika jäykkiä suuria koneita, joiden hyötysuhde on etenkin osakuormilla varsin huono. Lämmön ja sähkön yhteistuotannon kannalta nuo ovat sikäli mielenkiintoisia, että yksinkertaisimmalla perusvoimalamallilla hukkalämmön pyydystäminen lämmitystarkoituksiin ei käytännössä vaikuta lainkaan sähkön tuotannon hyötysuhteeseen (ja melko kalliita lisäkakkuloihin ei kannata investoida, jos hukkalämpö tosiaankin käytetään hyödyksi noin).
Saataisiinpa Mika Anttoselta kommentit tästä nykytilanteesta. Vaikuttaa olevan jalat maassa-tyyppi ja ilmeisen fiksukin josta varallisuuskin kertonee omaa tarinaansa. https://www.suomenmaa.fi/uutiset/st1n-mika-anttonen-lyttaa-vihrean-kasvun-mtssa-se-on-utopiaa/ Itsekään en ymmärrä tätä tuulimylly vouhotusta, onko se älyllistä laiskuutta kun tulee hankala kysymys yhteiskunnassa eteen, joku sanoo "tuulivoimala" ja sitten voi taas jatkaa Netflixiä sohvalla. Tähän tarvittaisiin nyt insinöörit ja talousjohtajat pöytään ja sidonnaisuudet kaikilta avoimeksi ja alettaisiin keskustelemaan että mitä tehdään. Nuo vetyjutut sun muut ovat aika kaukana, vetyä osaa jokainen peruskoulun läpäissyt tehdä. Nyt kuitenkin puhutaan kansallisen tason skaalasta ja siinä ei vielä fysiikan tunnin mittalasi-puuhat auta (vaikka teoriapohjan sieltä saakin).
Anttonen ei kylläkään puhu tuulivoimaa vastaan. Hänhän on itse investoinut miljoonan toisensa perään tuulivoimaan ja hankkeita on vireillä nytkin. Samoin hän on olosuhteiden pakosta investoinut ns. bioenergiaan viime aikoina tavoitteen kannalta arveluttavina pitämiinsä kohteisiin, jotka perustuvat melko mielivaltaisiin kiintiöihin, jotka ovat kuitenkin tehneet investoinnit kaupallisesti välttämättömiksi .. ja toisaalta aivan energiatehokkuuden ja jätteiden käsittelyn kannalta perusteltuihin kohteisiin.
Anttonen puhuu sitä vastaan, että energiankäytölle rakennetaan kaikenlaisia keinotekoisia lokeroita kuten aikarajoja fossiilisesta energiasta luopumiselle, erilaisia kansallisia rajoitteita milloin minkin tyyppiselle ei-toivottavalle energiankäytölle, kiintiöitä sille sun tälle jne.
Sen sijaan hän ajaa takaa tavallaan koko kysymyksen pääomittamista perustuen objektiivisesti aiheutuneisiin päästöihin, jolloin tavoitteet voidaan ilmaista selkeinä kaupallis-teknisinä optimointi- ja päätöstehtävinä sen sijaan, että toinen toistaan kippuraisempia määräyksiä tippuu sieltä ja täältä tehden koko aiheesta jokseenkin käsitys- ja käsittelykelvottoman sotkun, jonka ratkaisut eivät välttämättä edistä itse tavoitteiden saavuttamista lainkaan.
Suomessa kausivaihtelun takia tarvitaan talvisin se muutama tuhat MW enemmän sähköä kuin kesällä. Onko tälläista kausivoimaa rakennettu tällä vuosituhannella yhtään? Yhteistuotanto kaukolämmön kanssa tuntuisi äkkiseltään kaikkein järkevimmältä, kun kaukolämpöä tarvitaan käytännössä samaan aikaan sähkön kulutushuippujen kanssa. Mutta onko sielläkin menty enemmänkin siihen että kaukolämpöä tuotetaan enemmän optimoidusti biokattiloilla, lämpöpumpuilla, lämpöakuilla, jolloin sähkön tuotanto pikemminkin vähentynyt.
Mikä esimerkiksi on Helsingissä suunnitelma, kun Hanasaari ja Salmisaari pitäisi tällä vuosikymmenellä sulkea? Sähkötehoa katoaa yhteensä 380 MW, tuleeko sitä yhtään uusista laitoksista?
Edit: Ja vielä kun tähän yhtälöön lisätään se että kaukolämpöalueellä jopa kerrostalot siirtyneet kaukolämmöstä maalämmön eli sähkön käyttöön on yhtälö todella hankala. Muut öljystä lämpöpumppuihin siirtymiset vielä päälle.
Mikä esimerkiksi on Helsingissä suunnitelma, kun Hanasaari ja Salmisaari pitäisi tällä vuosikymmenellä sulkea? Sähkötehoa katoaa yhteensä 380 MW, tuleeko sitä yhtään uusista laitoksista?
Edit: Ja vielä kun tähän yhtälöön lisätään se että kaukolämpöalueellä jopa kerrostalot siirtyneet kaukolämmöstä maalämmön eli sähkön käyttöön on yhtälö todella hankala. Muut öljystä lämpöpumppuihin siirtymiset vielä päälle.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän Helenin suunnitelmissa sähköntuotanto laskee. Siis lämpövarastointia lisää ja lämpöpumppuja jotka syö sähköä. Polttamiseen perustuvia laitoksia ajetaan alas ja tai ainakin yritetään käyttää mahdollisimman vähän.
Yhteistuotantolaitokset ovat erittäinkin järkeviä, mutta se polttopuoli on vakavassa vastatuulessa. Melkeinpä poltettiin mitä hyvänsä.
Pieni ydinvoimala olisi aivan namu johonkin Kehä 3 tuntumaan.
Yhteistuotantolaitokset ovat erittäinkin järkeviä, mutta se polttopuoli on vakavassa vastatuulessa. Melkeinpä poltettiin mitä hyvänsä.
Pieni ydinvoimala olisi aivan namu johonkin Kehä 3 tuntumaan.
Ei tuohon ole uskottavaa ratkaisua pitkään aikaan. Ajatus on ollut, että tuulivoimaa ajan myötä rakennettaisiin niin paljon, että pystyisi tuottamaan keskimäärin tarvittavan energian. Huomattavan osan aikaa on selvää ylituotantoa ja silloin ylijäämäsähköä joko varastoitaisiin (kustannuksiltaan realistista akkuteknologiaa ei ole tiedossa) tai sitten sähköllä käytettäisiin dynaamisesti tarjolla olevaan sähköntuotantokapasiteettiin sovitettua elektrolyysilaitteistoa. Tuokin on kallista investointimielessä, vety on kallista ja hankalaa varastoida ja vaikka periaatteessa soveltuisi käytettäväksi varastoitavana polttoaineena, hyötysuhde sähköksi palautettuna on huono ja molemmissa vaiheissa syntyy hukkalämpöä (joka toki voitaisiin pyydystää käytettäväksi taajamien lämmitykseen).
Jonkinlaista puskuria lämmitykseen käytettävälle sähkölle saisi kaukolämmön kausivarastoinnista, eli lämpöä on paljon halvempi (jopa kertaluokkia halvempi) varastoida pitkiksi ajoiksi kuin sähköä, eli lämpö voitaisiin tuottaa lämpöpumpuilla tai jopa vastuslämmöllä silloin, kun sähköä on runsaasti saatavilla. Sähkön saanti vähätuulisina ajanjaksoina on hirmuinen haaste pitkään, ellei ole käytettävissä fossiilisia nestemäisiä tai kaasumaisia polttoaineita, joilla tuon voisi uskottavasti hoitaa. Ja tuossahan syntyisi myös hukkalämpöä, joka kattaisi osan taajamissa tarvittavasta lämmöstä samalla. Tuo ratkaisu voisi myös aikaa myöten siirtyä vähitellen enemmän ja enemmän synteettisillä sähköpolttoaineilla toimivaksi (eli mahdollinen elektrolyysivety käytettäisiin osin tuollaisten polttoaineiden tuotantoon, joita esimerkiksi pitkän matkan lentoliikenne ja valtamerimerenkulku tarvitsevat, jos siirtyvät pois fossiilisista polttoaineista).
On ainakin Suomenojan kaasukombi. Tosin sitä seisotettiin jo alle 10 vuotiaana 2018 liian kalliin maakaasun takia.
Espoon koteja lämmittää pitkälti kivihiili, vieressä seisoo vähäpäästöisempi kaasulaitos kylmänä – Ratkeaako ongelma veromuutoksella?
Hallitus valmistelee pikaista muutosta voimalaitosten polttoaineverotukseen.
yle.fi
Tuo taitaa olla paha ongelma. Kaasukombilla saadaa todella paljon sähköä. Noita on suuri osa "uudemmasta" kalustosta eli Vuosaari jne.
Vetystrategiaa on peräänkuulutettu EK:n taholta.
ek.fi
Ei tuo nyt ihan pelkkää nappikauppaa kuitenkaan meillä enää ole, kuten lainaus jutun lopusta kertoo:
"Kuluneen vuoden aikana uusia vetyinvestointeja on Suomessa uutisoitu yli miljardin euron arvosta. Se on lupaava alku. Kehityksen vauhdittamiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi kansalliset vetysuunnitelmat täytyy kuitenkin nostaa seuraavalle tasolle. Vaarana on, että jos vain seuraamme sivusta markkinoiden kehitystä, jäämme jatkossa niiden ulkopuolelle."
Meikäläisen työnantajakin päätti taannoin pistää kaksinumeroisen summan miljoonia yhteen vetyhankkeeseen osakkuuden muodossa. Mukana ollaan vetyasiaa edistämässä omalla pienellä osuudella; kuten monenlaista muutakin energiaan liittyvää, nimenomaan näiden erilaisten tulevaisuuteen katsovien energiamuotojen osalta.
Janne Peljo: Suomi tarvitsee kunnianhimoisen vetystrategian - Elinkeinoelämän keskusliitto
Vetytalous tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia jopa vihreän liiketoiminnan läpimurtoon. Edellytyksenä on kuitenkin se, että pysymme muun maailman vauhdissa. Siksi EK peräänkuuluttaa erillisen vetystrategian laatimista Suomelle. Olennaista on asettaa selkeä suunta ja kunnianhimoiset tavoitteet...
ek.fi
Ei tuo nyt ihan pelkkää nappikauppaa kuitenkaan meillä enää ole, kuten lainaus jutun lopusta kertoo:
"Kuluneen vuoden aikana uusia vetyinvestointeja on Suomessa uutisoitu yli miljardin euron arvosta. Se on lupaava alku. Kehityksen vauhdittamiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi kansalliset vetysuunnitelmat täytyy kuitenkin nostaa seuraavalle tasolle. Vaarana on, että jos vain seuraamme sivusta markkinoiden kehitystä, jäämme jatkossa niiden ulkopuolelle."
Meikäläisen työnantajakin päätti taannoin pistää kaksinumeroisen summan miljoonia yhteen vetyhankkeeseen osakkuuden muodossa. Mukana ollaan vetyasiaa edistämässä omalla pienellä osuudella; kuten monenlaista muutakin energiaan liittyvää, nimenomaan näiden erilaisten tulevaisuuteen katsovien energiamuotojen osalta.
Ongelmaa pahentaa edelleen, että ainakaan tuota Suomenojan laitosta ei voi käyttää kuin maakaasulla. Jollei Inkooseen saada terminaalilaivaa käyttöön tänä vuonna, tuon voi unohtaa kuluvalta kaudelta. Aikaisempina talvina on sentään käynyt sähkön ja lämmön huipputarvekausina. Helenin Vuosaaren laitosten käytettävyydestä öljyllä en tiedä, mutta kaiketi noissa on ainakin periaatteellinen mahdollisuus ajaa jonkin aikaa öljyllä? Yhdessähän noista kaukolämpökaasukombeista irtoaisi Suomessa sähköä enemmän kuin Olkiluodon yhdestä vanhoista voimaloista eri paikkakunnilla (Helsinki, Espoo, Tampere?, Vantaa, Kotka, ehkä Lahti nyt ainakin tulevat mieleen).On ainakin Suomenojan kaasukombi. Tosin sitä seisotettiin jo alle 10 vuotiaana 2018 liian kalliin maakaasun takia.
Espoon koteja lämmittää pitkälti kivihiili, vieressä seisoo vähäpäästöisempi kaasulaitos kylmänä – Ratkeaako ongelma veromuutoksella?
Hallitus valmistelee pikaista muutosta voimalaitosten polttoaineverotukseen.
Tuo taitaa olla paha ongelma. Kaasukombilla saadaa todella paljon sähköä. Noita on suuri osa "uudemmasta" kalustosta eli Vuosaari jne.
Lämmityspelletti uhkaa loppua – hinta on noussut kolmanneksen, mutta Pekka Lillstrang tilasi talvivaraston täyteen
Pelletin kysyntä koko Euroopassa on kasvanut fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuttua. Tällä hetkellä markkinoilla on pelletistä pulaa, kun Venäjältä ei pellettiä Ukrainan sodan takia tuoda.
Lämmityspelletti uhkaa loppua – hinta on noussut kolmanneksen, mutta Pekka Lillstrang tilasi talvivaraston täyteen
Pelletin kysyntä koko Euroopassa on kasvanut fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuttua. Tällä hetkellä markkinoilla on pelletistä pulaa, kun Venäjältä ei pellettiä Ukrainan sodan takia tuoda.
yle.fi
Kotkassa ei kai ole enää kombilaitosta, jos tarkoitit Mussaloa joka on pistetty maan tasalle? Ellei sitten jollain tehtaista ole. Tampereella Naistenlahden kombi taitaa olla reservilaitos, ja sinnehän ne tunnuksettomat (Teboil) rekat kai sitä löpöä taannoin ajelivat jonossa. Omalla työpaikalla olisi 80 MWe kombi, mutta toimii vain maakaasulla, eikä tietääkseni tällä hetkellä ole edes toimintakuntoinen. Se on seisonut viimeiset 10-15 vuotta liian korkean kaasun hinnan takia, eikä ole pidetty kunnossa.
Joroisiin suunnitellaan isoa aurinkovoimalaa
Voimala aiotaan sijoittaa Tervajoensuolle, jota kaavailtiin turvetuotantokäyttöön kymmenen vuotta sitten.
yle.fi
Voimala aiotaan sijoittaa Tervajoensuolle, jota kaavailtiin turvetuotantokäyttöön kymmenen vuotta sitten.
Joroisiin suunnitellaan isoa aurinkovoimalaa
Voimala aiotaan sijoittaa Tervajoensuolle, jota kaavailtiin turvetuotantokäyttöön kymmenen vuotta sitten.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #294
Onko hallinto Suomessa varautunut kunnolla sähkökriisiin? Tutkijat ja ministeriö täysin eri linjoilla
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä energiahallinto ei ota mitään etunojaa sähkökriisin hoidossa. Työ- ja elinkeinoministeriö näkee asian aivan toisin.
Onko hallinto Suomessa varautunut kunnolla sähkökriisiin? Tutkijat ja ministeriö täysin eri linjoilla - Suomenkuvalehti.fi
Aalto-yliopiston tutkijoiden mielestä energiahallinto ei ota mitään etunojaa sähkökriisin hoidossa. Työ- ja elinkeinoministeriö näkee asian aivan toisin.
suomenkuvalehti.fi
pökö
Kaivo jäässä
Meinaatko alkaa setämäisen tytöttelyn kohta?
Espejot
Hyperaktiivi
Luulin että elämme markkinataloudessa mutta taisin luulla väärin.
Vastaan lyhyesti ja vetäydyn takaisin tauolle: Ei niin minkäänlaisia.
Kunhan huutavat ja pääsevät ajamaan populismin rattailla. Valtaan pääsy olisi paha paikka, koska silloin jouduttaisiin myöntämään omille, että ei meidän vaihtoehdot olleetkaan toteuttamiskelpoisia. Toki sekin varmasti sakeimmalle osalle saataisiin myytyä jonkun toisen syyksi.
Espejot
Hyperaktiivi
Tuolta se selviää.
"Suomessa energiapolitiikasta vastuussa on työ -ja elinkeinoministeriö, jonka keskeisiä tehtäviä energiapolitiikassa ovat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen, energiamarkkinoiden ja toimitusvarmuuden kehittäminen sekä ydinenergian sääntely."
Energiapolitiikka – Wikipedia
Minäkin olisin odottanut, että Kauppakorkeakoulun (öh, Aalto-yliopiston) väki katsoisi aina asioita markkinatalouden mikro- ja makrotalousopppien näkökulmasta, mutta ei: Hehän (2 kpl) nyt ehdottavat, että valtion on pakottettava ihmiset säästämään sähköä ja rahojaan järjestämällä tahallaan sähkökatkoja, kun sellaiset, joilla on vanha kiinteä ja edullinen sopimus eivät näe tarvetta vähentää sähkön käyttöään ja puolestaan ne, jotka putoavat markkinahinnoille, joutuvat kantamaan suhteettoman suuren vastuun kohonneista hinnoista (olettaen siis, että näin jatkuu pitkään). Jälkimmäinen ajatus on siis itse auki purkamani, kun nuo eivät ole suostuneet purkamaan kuviota auki julkisuudessa noita valtion järjestämiä sähkökatkoja pidemmälle (aluksi eivät avanneet sitäkään, mutta ovat ehkä saaneet palautetta muilta ekonomian harrastajilta, etteivät voi olla myöntämättä, että pakkokatkoja ehdottavat).
Onkohan tässä idea, että hallitus/eduskunta säätää pelikentän rakennetta ja reunoja ja oletetaan, että liikemiehet sitten innostuvat rakentamaan uusia energian tuotantomuotoja. Tuulimyllyissähän tämä on toteutettu runsailla tukiaisilla, mutta ydinvoimassa tulokset aika heikkoja.
Espejot
Hyperaktiivi
Noin se taitaa olla. Se kesken jäänyt ydinvoimala sitten oli sekoitus markinataoloutta ja turvallisuuspolitikkaa ja siinä ajettiin karille. Länsimaiset ydivoimalatoimitajat taitaa olla aika heikossa hapessa. Vähän samaan tapaan ajettiin karille Saksa maakaasun kanssa tai USA öljyn kanssa -70 luvulla. Energiapolitiikan kulmakivia taitaa olla toimitusvarmuus mutta kuluttajat haluaa halpaa energiaa. Tasapainoile siinä sitten. Nyt sitten soppaa sekoittaa vihreä siirtymä. Joku vois vaikka ajatella että nykyiset ongelmat olisivat paljon pienempiä jos vihreä siirtymä olisi aloitettu aikaisemmin. Mutta kansa oppii kantapään kautta mutta siinä menee aikaa useampi sukupolvi.
Espejot
Hyperaktiivi
Lämmityspelletti uhkaa loppua – hinta on noussut kolmanneksen, mutta Pekka Lillstrang tilasi talvivaraston täyteen
Pelletin kysyntä koko Euroopassa on kasvanut fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuttua. Tällä hetkellä markkinoilla on pelletistä pulaa, kun Venäjältä ei pellettiä Ukrainan sodan takia tuoda.
Lämmityspelletti uhkaa loppua – hinta on noussut kolmanneksen, mutta Pekka Lillstrang tilasi talvivaraston täyteen
Pelletin kysyntä koko Euroopassa on kasvanut fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuksien kallistuttua. Tällä hetkellä markkinoilla on pelletistä pulaa, kun Venäjältä ei pellettiä Ukrainan sodan takia tuoda.
Laskukone tekee huonoja päätöksiä
"Maalämpö oli toinen vaihtoehto. Päädyin pellettiin, koska sen perustamiskustannukset olivat edullisemmat kuin maalämmössä, ja polttoainekin oli edullista."
pökö
Kaivo jäässä
Sitä pirun 5000 euron kaivoa ei vaan kestä kairata
Espejot
Hyperaktiivi
Eihän tämä markkinatalous toimi niin kuin koulukirjoissa opetetaan
Energiateollisuus: Sähkön säästäminen on paras tapa loiventaa rajuja hintoja
Sähkön käytön fiksulle säästämiselle ei Energiateollisuuden mielestä ole vaihtoehtoja.
www.is.fi
"Kohopään mielestä kaikkien pitää osallistua talkoisiin ja säästää energiaa."
Tästä seuraa analogia että kaikki osallistuvat myös tulosten jakoon... siis kyse on infrasta jota ei voi päästää konkkaan niin voittojen rajoitus on kyllä ihan perusteltua. Mikään yllätys ei ole että energiateollisuus vastustaa regulointia.
Isoihin kysymyksiin saatiin Energiateollisuuden mielestä vain vähän hyviä vastauksia. Se arvioi, että hintojen alentaminen monimutkaisia sähkömarkkinasääntöjä säätämällä tai esitettyjä uusia veroja luomalla on hyvin vaikeaa.
Onko ne itse keksineet itselleen noin naurettavan ristiriitaisia tehtäviä, vai onko tuo Wikipedian oma tulkinta?Tuolta se selviää.
"Suomessa energiapolitiikasta vastuussa on työ -ja elinkeinoministeriö, jonka keskeisiä tehtäviä energiapolitiikassa ovat uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistäminen, energiamarkkinoiden ja toimitusvarmuuden kehittäminen sekä ydinenergian sääntely."
Energiapolitiikka – Wikipedia
fi.wikipedia.org
Espejot
Hyperaktiivi
Sanoisin että käytänössä tilanne on tuo. Insinöörien pääsykokeissa ongelmanratkaisu on aika vahvasti esillä mutta jos raha puuttuu niin ei sillä kirveellä hirveesti saa aikaiseksi vaikka Suomessa on metsää. Ja tässä tulee sitten kuvaan äänestäjät jotka ostaa energiaa. Reunaehtoja voi miettiä vaikka vihreä-musta ja kallis-halpa akselilta. Käytänössä fosiiliisiin ei ole paluuta että olisiko se pitänyt hiffata aikaisemmin.
Harrastelija
Vakionaama
Olisikohan käyttäjätunnus Anttipekka lisännyt tuon Suomen politiikan. Tosin enää tuota käyttäjätunnusta ei ole olemassa. Käyttäjätunnuksen tietoja ei enää näe. Jos vaikka jotain riippuvuuksia olisi ollut jonnekin.
Ongelma on siinä, että länsimainen markkinatalous perustuu 100 %:sti ilmaiseen öljyyn. Se on valmiina maaperässä ja se pitää vaan nostaa ylös ja jalostaa ja jakaa maailmalle. Tätä voi testata siten, että mitä tapahtuisi, jos öljyä ei enää saataisi ollenkaan. Koko talous romahtaisi.
Kaikkien ennusteiden mukaan öljyn kysyntä ja tuotanto on tuplaantumassa vuoteen 2050 mennessä (muistaakseni, linkkejä en enää muista).
Euroopassa ollaan lopettamassa öljyn käyttöä, mutta kovaa kipuilua on. Ja lisäksi Eurooppa on reilut 5 % maailman väestä. Eli probleema ei ratkea Euroopassa.
Kaikkien ennusteiden mukaan öljyn kysyntä ja tuotanto on tuplaantumassa vuoteen 2050 mennessä (muistaakseni, linkkejä en enää muista).
Euroopassa ollaan lopettamassa öljyn käyttöä, mutta kovaa kipuilua on. Ja lisäksi Eurooppa on reilut 5 % maailman väestä. Eli probleema ei ratkea Euroopassa.
Espejot
Hyperaktiivi
Väitän että ongelma ei ole se että ongelma ei ratkea Euroopassa vaan ongelma on energian hinta. Hintaongelma olisi ratkennuts jos vihreäsiirtymä olisi aloitettu aikaisemmin. Sen lykkääminen vain siirtää ongelmaa.
Aika pitkälle fossiiliset voittaa ydinvoima ja vesivoima. Hirveätä määrää fossiilisia ei kulu, jos energiantuotannon perusta on tukevasti noissa kahdessa. Mutta ydinvoimaakin pitää käyttää järkevästi. Yli puolet voimaloista huollossa yhtä aikaa, ei ole järkevää.
Tuulimyllyt sopisivat kyllä siihen vedyn tuotantoon. Ei vaan mahda lyödä leiville hyötysuhteen takia. Toinen mihin ne käyvät, on vesivoiman säästelyyn - jos siis on mihin vettä kerätä varastoon.
Tuohan puolestaan on juuri niin kuin itsekin ajattelen (siis päinvastaisena vaihtoehtona tuolle, mitä edellä purnasin, eli kirjanoppineet ehdottavat toimenpiteitä, joilla "viranomaiset" ts. sähköverkon ylimmät valvojat katkaisevat sähköt pakosta, kun väki ei vapaaehtoisesti säästä ja säästö sitten toteutuu sitä kautta, että sitä ei ole saatavilla silloin, kun se olisi kalliimmillaan).
Mitalin toinen puoli on, että noita sähköyhtiöitä (esimerkinä Fortum ja ilmeisesti monet kunnalliset sähköntuottajat ja jotkin sähkönmyyjät) joudutaan tukemaan syystä, että ovat myyneet nykymittapuulla halvalla ja pitkäaikaisella kiinteällä hinnalla sähköä ja säästöön on harvinaisen vähän motivaatiota kustannusmielessä. Veronmaksajat siis joutuvat takausvastuuseen siitä, että nuo asiakkaat saavat edelleen sähkönsä halvalla riippumatta siitä, säästävätkö vai vai eivät. Muuta aihetta tuolle veronmaksajilta vaadittavalle tuelle ei faktisesti edes ole kuin noiden sähköään halvalla saavien ja sitä vanhaan malliin kuluttavien sähkön hinnan tukeminen (sitä enemmän, mitä vähemmän kulutuksestaan tinkii kulutetun energian suhteessa etenkin kalliiden pörssituntihintojen aikana).