Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Pitää muistaa, että nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiät päättyvä tällä vuosikymmenellä. Loviisaan haetaan 20 vuoden lisäaikaa 2040-luvulle.
Olkiluoto 1 ja 2 käyttöluvat on uusittu ja päättyvät 2038. Eli 16 vuoden päästä.

Jos noiden jälkeen meinataan pyörittää ydinvoimaa, pitäisi nyt jo olla ainakin keskustelua käynnissä uusista ydinvoimaloista. Suomen valtiohan on noista sanoutunut irti ja delegoinut niiden hankinnan markkinataloudelle. Ainakaan vielä ei mikään firma ole ilmoittautunut investoimaan uusiin ydinvoimaloihin.

Kiire tulee jos meinataan pitää suomi asumiskelpoisena!
Markkinatalouden varaan ei nykyisin ole varaa jättää oikein mitään, nähty on.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kiire tulee jos meinataan pitää suomi asumiskelpoisena!
Markkinatalouden varaan ei nykyisin ole varaa jättää oikein mitään, nähty on.

Vihreässä siirtymässä odotetaan että tapahtuu joku ihme esimerkiksi akkuteknologiassa. Jos näin kävisi, niin sitten vain tuulivoimaa tolkuttomasti lisää ja joka talouteen tuhannella eurolla 200kWh akku alkuunsa.

Tuollaisen hötön tasolla vihreä energiapolitiikka on. Ihan mahdollistahan toki on, että tuollainen innovaatio tehdään, mutta pikkuisen huteralla pohjalla on että pistää kaikki kortit sen varaan.
 

repomies

Hyperaktiivi
OL3 ongelmat on ratkottu. Se kirottu automaatiojärjestelmäkin näyttää toimahtavan nyt, lopulta.

OL3 pitäisi monistaa. Copy with pride. Identtinen tekeille, ei tarvitse tehdä yhtään parempaa eikä yhtään hienompaa. Kaikki vaan identtisesti ja stukin turvat tukkoon.

Loviisa3 saisi valmistuessaan korvata ykkösen ja kakkosen. Nettona siitä saataisiin vain 600MW lisää, mutta olisi sekin kotiinpäin.
 

kaihakki

Vakionaama
Kotitaloudet voisivat pärjätä ilman ydinvoimaa rakentamalla isoja varaajia jokaiseen taloon, jotka sitten lämmitettäisiin tuulivoimalla aina kun tuulee. Voihan olla, että valtio kehittää tukiasia näiden rakentamiseen tavalla tai toisella. Mutta teollisuus ei pärjää tuulimyllyillä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kotitaloudet voisivat pärjätä ilman ydinvoimaa rakentamalla isoja varaajia jokaiseen taloon, jotka sitten lämmitettäisiin tuulivoimalla aina kun tuulee. Voihan olla, että valtio kehittää tukiasia näiden rakentamiseen tavalla tai toisella. Mutta teollisuus ei pärjää tuulimyllyillä.

Ei taida kyllä kotitalouteen mahtua keskimäärin isot varaajat, ellei sellaista ole jo alunperin tehty. Joku 5m3 varaaja on jo melkoinen järkäle.
Paljon pienemmällä ei voi tehdä lämmitystä tuulettoman jakson yli. Ja tuolloinkin varaaja pitäisi olla lämmitetty ~95C.

Lämpöpumppaamalla varaajan koon saisi triplata, että olisi merkityksellinen.
 

kaihakki

Vakionaama
OL3 ongelmat on ratkottu. Se kirottu automaatiojärjestelmäkin näyttää toimahtavan nyt, lopulta.

OL3 pitäisi monistaa. Copy with pride. Identtinen tekeille, ei tarvitse tehdä yhtään parempaa eikä yhtään hienompaa. Kaikki vaan identtisesti ja stukin turvat tukkoon.

Loviisa3 saisi valmistuessaan korvata ykkösen ja kakkosen. Nettona siitä saataisiin vain 600MW lisää, mutta olisi sekin kotiinpäin.
Mikesi copy-peistata yks-yhteen nykyisiä Loviisa 1 ja 2 tai Olkiluoto 1 ja 2 tapauksia. Ovat toimineet lähes häiriöittä kohta 50 vuotta.
 

kaihakki

Vakionaama
Ei taida kyllä kotitalouteen mahtua keskimäärin isot varaajat, ellei sellaista ole jo alunperin tehty. Joku 5m3 varaaja on jo melkoinen järkäle.
Paljon pienemmällä ei voi tehdä lämmitystä tuulettoman jakson yli. Ja tuolloinkin varaaja pitäisi olla lämmitetty ~95C.

Lämpöpumppaamalla varaajan koon saisi triplata, että olisi merkityksellinen.
Siinäpä onkin haastetta. Jokaiseen taloon pitää rakentaa uusi tila varaajaa varten. Valtio varmaan tukee tätä reilulla rahalla. Tähän riittää talon nurkalle n. 5 m2 tila.
 

VesA

In Memoriam
OL3 pitäisi monistaa. Copy with pride. Identtinen tekeille, ei tarvitse tehdä yhtään parempaa eikä yhtään hienompaa.
Voi siinä olla tuskaa - samanlaista ei voi tehdä koska 20v sitten valitut alihankkijat ovat laittaneet pensselit santaan. Esmes automaatio pitäisi kopioida Kiinasta tällä hetkellä.
 

kaihakki

Vakionaama

Ja kohta tulee autoihin akkuja joissa 150-200kwh ja ne saa myös ladattua hieman eri tahtia kuin nykysellään.
Näillähän ratkaistaisi omakotitalojen varaajapulma. 63 ampeerin sulakkeet, 3-vaihesähkö. Voisi pukata n. 30 kw latausteholla, jos vaan akut kestävät. Reilussa kolmessa tunnissa saisi 100 kwh akkuun. Riittäisi aika koville pakkasille vuorokaudeksi.
 

repomies

Hyperaktiivi
Riittäisi aika koville pakkasille vuorokaudeksi.
Mutku sillä autolla pitäisi ajaakin ja tuuletonta jaksoa voi riittää viikon putkeen.

Mikesi copy-peistata yks-yhteen nykyisiä Loviisa 1 ja 2 tai Olkiluoto 1 ja 2 tapauksia. Ovat toimineet lähes häiriöittä kohta 50 vuotta.
Haluaisin uskoa, että OL3 on turvallisempaa tekniikkaa varustettuna paremmilla suojarakennuksilla.

Voi siinä olla tuskaa - samanlaista ei voi tehdä koska 20v sitten valitut alihankkijat ovat laittaneet pensselit santaan. Esmes automaatio pitäisi kopioida Kiinasta tällä hetkellä.
Kiinalaiset ovat hyviä kopioimaan mitä vain. Eiköhän se automaatio monistuisi, kunhan se on todistettu toimivaksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos ydinvoimaa pystyisikin rakentamaan tarpeellisessa aikataulussa, on se varsin huono vaihtoehto "satunnaissähkön" tueksi ja tuotantovajeen paikkaajaksi, koska reaktorin tehon säätö on puhtaasti ydinteknisistä syistä hankalaa. Kykyä voisi parantaa, jos saatavilla olisi uudempia reaktorityyppejä, joilla olisi mahdollista saavuttaa korkeampi lämpötila kuin tähän mennessä kaupallisesti käytetyillä rakenteilla, jolloin lämpöä voitaisiin varastoida käytettäväksi esim. heikkojen tuulien aikaan höyryn kehittämiseksi voimalaitoksen generaattoria käyttävälle turbiinille. Tuollaista varastointiteknologiaa on sinällään saatavilla kaupallisesti ja sitä on sovellettu esimerkiksi auringon porottamiin autiomaihin rakennettujen keskittävien aurinkolämpövoimaloiden lämpövarastoratkaisuksi sähkön tuottamiseksi illalla ja yöllä. Ydinvoimalaan sovellettuna hinta vain kohoaisi entisestään tuolle kokonaisratkaisulle ja tuskinpa tarjoaa ainakaan halpaa sähköä heikon tuulen paikkaajaksi. Eikä tuollaisesta uudemmasta ydinreaktoriteknologiasta ole kaupallista kokemusta, joten puhuttaneen kymmenien vuosien päästä mahdollisesti laajemmassa käytössä olevista ratkaisuista, vaikka kehitys menisikin tuohon suuntaan (mistä ei ole todellisia takeita).

Kannattaisi myös miettiä sitä, että jos edes vuosittainen kokonaisenergiatarve pyritään tuottamaan "satunnaissähköllä", tuota on ajoittain tarjolla liikaa ja otaksuttavasti hyvin halvalla noiden "satunnaisenergian" puutejaksojen ajalle. Kun siis sähköä on välillä halvalla ylenmäärin, tuolla sähköllähän kannattaisi nimenomaan lämmittää moista korkealämpötilavarastoa. Suora sähkövastus on tuollaisen varaston lataajana taatusti kertaluokkia halvempi kuin ydinreaktori nyt ja tulevaisuudessa ja vaikka sähkön tuottaminen tuollaisen varaston avulla on varsin häviöistä (lämmöstä korkeintaan luokkaa 40%...50% pystytään palauttamaan sähköksi riippuen teknologiasta, tosin jotkin teknologiat sallivat suurimman osan häviölämmöstä käytettäväksi hyödyksi esimerkiksi kaukolämpönä), luokkaa 50% ... 100% lisäys tuulivoiman kaltaisen "satunnaissähkön" tuotantokapasiteetin päälle kattaisi nuo häviöt. Itse ainakin olisin hyvin skeptinen ydinvoiman mahdollisuuksiin "satunnaissähkön" vajeen paikkaajana taloudellisessa mielessä, koska satunaissähkö vaikuttaa tarjoavan itsekin edullisemman tavan paikata ajoittaista puutettaan kuin ydinvoima. "Satunnaissähkön" ajoittaista runsasta saatavuutta voidaan lisäksi hyödyntää muillakin tavoilla energian varastointiin esimerkiksi kemiallisena energiana.
 

repomies

Hyperaktiivi
^Kun OL3 on täysillä ja muut ydinvoimalat samoin, Suomessa on vasta vähän päälle 4200, ehkä 4300MW ydinvoimaa.

Se on noin puolet kesäajan tarpeesta. Ei päästä lähellekään tilannetta jossa säätövoimaa jäisi käyttämättä koska tuotanto on niin vakaata.

Jos Loviisat korvattaisiin vastaavalla kuin OL3, oltaisiin yhä alle 5000MW ydinvoimassa (1600-1000=600). Vieläkään ei riitä. Vaikka tekisi Olkiluotoon sen päälle nelosenkin, jäätäisiin alle 7000MW. Kesäisin voisi olla aika paljon sähköä vientiin, mutta talvisin tarve on yli tuplasti tuon pahimmillaan.
 

jiikoo

Vakionaama
Näillähän ratkaistaisi omakotitalojen varaajapulma. 63 ampeerin sulakkeet, 3-vaihesähkö. Voisi pukata n. 30 kw latausteholla, jos vaan akut kestävät. Reilussa kolmessa tunnissa saisi 100 kwh akkuun. Riittäisi aika koville pakkasille vuorokaudeksi.

Pari kuutiometrin lämminvesivaraajaan saa jo saman määrän varastoitua lämpöä.

Hintakin vesivaraajalla lienee alle kymmenesosa sähköauton akuston hinnasta ja kestänee monta kertaa pidempään.

Eikä se vesivaraaja katoa siitä talosta samoilla tulilla kun talon asukas lähtee sähköautolla töihin pakkaspäivänä.

En tarkoita sinua, mutta julkisuudessa hauska kun osa kuulostaa olevan keksimässä uudelleen uutena keksintönä jotain lämminvesivaraajaa ja yösähköä.

Joskus 1980-luvulla esimerkiksi lämminvesivaraajat olivat yleisiä kun yösähkön hinta oli puolet siitä mitä sähkön hinta päivisin oli. Viime vuosina taas tiedän itsekkin monta omakotitaloa, jossa on isot lämminvesivaraajat ja mahdollisuus yösähköohjaukseen, mutta otettu kuitenkin yksiaikatariffin sähköliittymä ja siirrytty varaajan jatkuvaan lämmitykseen kun se on ollut halvempi kuin yösähkösopimukset. Perustavanalaatuisesti ollut siis jotain pahasti rikki viime vuosina siinä sähkön ja sähköliittymien hinnoittelussa Suomessa kun tuollaista pitänyt tehdä kun ei ole halunnut lisähintaa maksaa siitä yösähkön käytöstä.
 
P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras

Ja kohta tulee autoihin akkuja joissa 150-200kwh ja ne saa myös ladattua hieman eri tahtia kuin nykysellään.

Ei maapallon kaivosvarannot riitä edes nykyisien akkujen valmistukseen, jos oletetaan että suurin osa auton omistajista vaihtaisi sähköbiiliin.
Ei auta vaikka akkuun mahtuisi 2000kwh.
 

kaihakki

Vakionaama
Pari kuutiometrin lämminvesivaraajaan saa jo saman määrän varastoitua lämpöä.

Hintakin vesivaraajalla lienee alle kymmenesosa sähköauton akuston hinnasta ja kestänee monta kertaa pidempään.

Eikä se vesivaraaja katoa siitä talosta samoilla tulilla kun talon asukas lähtee sähköautolla töihin pakkaspäivänä.
.
Sähkön varastointi esim.100 kwh akkuun sopisi suorasähkötaloihin. Lisäksi se mahdollistaisi varaajatalossa VILPin ja halvan vastussähkön yhteiskäytön. Vesivaraaja toimii VILPIn kanssa ja akkuun ladataan halpaa sähköä yöllä. Akun sähköllä lämmitetään sitten varaajaa kalliin sähkön aikaan. Jotensakin tuohon suuntaan voisi ehkä ajatella......... tai ehkä ei.
Ja siis en tarkoittanut pihalla olevan sähköauton akkua, vaan erillistä akkua talon sisälle. Tämän tapaisia https://www.alibaba.com/product-det...477.html?spm=a2700.7724857.0.0.736d4da6THOsHX
 

kaihakki

Vakionaama
Miksei ladata suoraan lämpöä varaajaan halvalla sähköllä?
Vastukset lämmittää nopeasti varaajan ja sen jälkeen VILPin käyttö hankaloituu. Jos on kiinteähintainen soppari, niin akkuja ei tarvita varaajan ohessa. Mutta jos ollaan pörssisähkösopparissa, jolloin yöllä halpaa ja päivällä tosi kallista, niin sitten akulla olisi käyttöä. Varaajaan pusketaan yöllä maksimiteholla muutama tunti ja samaan aikaan pusketaan akkuun sähköä. Ja sitten päivällä käytetään varastoidut energiat. Jotenkin tähän tapaan.
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Kovin on konservatiivista joidenkin tämän ketjun kirjoittajien energianäkemykset. Pitäisi kaikki saada tehdä niinkuin on aina tehty. Visiota puuttuu selvästi. Nyt on käynnistynyt energiamurros, joka tulee seuraavan 10-20 vuoden aikana mullistamaan totutut tuotanto- ja kulutustavat perusteellisesti. Kehitys kehittyy, ja kehityskyvyttömät sitten tällaisissa ketjuissa vikisee? ;D
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kovin on konservatiivista joidenkin tämän ketjun kirjoittajien energianäkemykset. Pitäisi kaikki saada tehdä niinkuin on aina tehty. Visiota puuttuu selvästi. Nyt on käynnistynyt energiamurros, joka tulee seuraavan 10-20 vuoden aikana mullistamaan totutut tuotanto- ja kulutustavat perusteellisesti. Kehitys kehittyy, ja kehityskyvyttömät sitten tällaisissa ketjuissa vikisee? ;D

Totta osittain. Mutta kylmä fakta on että siirtymä tulee olemaan kivulias. Esimerkki se että kyllä tähän siirtymään kuuluisi laaja ydinvoiman rakentaminen ja tutkimus. Mutta sitä ei ole.

Kiina aikoo rakentaa tolkuttoman määrän ydinvoimaa nopealla aikataululla. Euroopassa taasen ei ole näköpiirissä kuin jo pitkälti yliikäisen voimalakannan tekohengitys. Mutta ehkä täällä pitää ensin kokea rajut ongelmat että se hullu ydinvoimavastaisuus saadaan kitkettyä pois.

Enkä tiedä kuinka todellista tämä uutisointi on, mutta onko Fingrid tehtäviensä tasalla jos niiden tämmöisiä pitää varoitella? Toisalta ehkä laajat sähkökatkot pakkasilla tekisi ihan terää tähän höttökeskusteluun.
1662963691189.png
 
Viimeksi muokattu:

nackerton

Vakionaama
Tuskinpa sellaista "murrosta" tulee, että ihmiset suostuvat kuluttamaan sähköä silloin kun sattuu tuulemaan tai paistamaan, muuten ei käydä suihkussa tai asunnossa on 10 astetta lämmintä, pyykinpesu- ym. koneita pyöritetään ja ruokaa laitetaan öisin. Teollisuuskaan ei voi sillä tavalla toimia, että välillä vedetään lonkkaa kaksi viikkoa, kun sähköä ei koneille järkevään hintaan saada.

Tämmöistä hölmöilyä kokeilevan yhteiskunnan kohtalo ovat taantuminen ja poliittinen epävakaus, kuten nyt Saksassa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuskinpa sellaista "murrosta" tulee, että ihmiset suostuvat kuluttamaan sähköä silloin kun sattuu tuulemaan tai paistamaan, muuten ei käydä suihkussa tai asunnossa on 10 astetta lämmintä, pyykinpesu- ym. koneita pyöritetään ja ruokaa laitetaan öisin.
Ei tule, eikä pidäkään tulla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kiina aikoo rakentaa tolkuttoman määrän ydinvoimaa nopealla aikataululla.
Noilla on ollutkin tolkuttoman vähän ydinvoimaa siihen nähden, miten paljon siellä on prosessiteollisuutta, joka vaatii tasaisen sähkötehon 24/7 periaatteessa vuoden ympäri. Suomessa tuollaisen teollisuuden määrä on ollut vähenemään päin, kun sanoma- ja aikakauslehtipaperin menekki on melkein romahtanut ja kuuma- ja muita sähkösyöppöjä hierrekoneita on paperitehtaista suljettu vielä enemmän kuin laitoksien väheneminen sinällään tarkoittaisi. Ydinvoima lienee turhan kallista käytettäväksi esimerkiksi tasaisen vetyelektrolyysin käyttövoimaksi, vaikkakin itse elektrolyysilaitteiston kustannusten ja prosessin taloudellisuuden kannalta prosessin ajaminen tasateholla 24/7 olisikin periaatteessa ideaalinen ratkaisu.

Sähkölämmittäjää ja kotitalouskuluttajaa ydinvoimalat ovat lämmittäneet lähinnä siinä mielessä, että noille sähkösyöpöille tasaisen kulutuksen teollisuuslaitoksille on ollut oma "hovihankkija" eivätkä ole tulleet kilpailemaan sähkölämmittäjien ja kotitalouskuluttajien "hovihankkijoiden" kanssa. Sähkölämmittäjien "hovihankkijoita" ovat olleet suurten asutuskeskuksien yhteistuotantolaitokset (jotka ovat tehneet taloudellista fossiilisähköä suurin piirtein sen kalenterin mukaan, millä sähkölämmittäjät ovat kuluttaneet) ja kotitalouskuluttajien "hovihankkijoina" puolestaan vesivoimalaitokset, jotka pystyvät säätelemään kulutustaan kuluttajien alkuiltapäivään ja saunapäiviin keskittyvän kulutuksen mukaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ydinvoimalla ei tarvitsisi tuottaa kaikkea energiaa, mutta sen pitäisi antaa tukevan pohjan sähköverkolle, ja silti jättää reilusti vielä tilaa uusiutuvalle energialle ja kulutusjoustoille ja ajoittaisen ylituoton hyödyntämiseen.

Suomessa jos vaikkapa 6000-8000MW olisi ydinvoimaa + vesivoima, niin sähköverkko olisi erittäin hyvä. Siihen päälle sitten tuulivoimaa sen minkä sielu sietää.. kyllä sille käyttöä löytyisi.
 

Mikkolan

Vakionaama
Kovin on konservatiivista joidenkin tämän ketjun kirjoittajien energianäkemykset. Pitäisi kaikki saada tehdä niinkuin on aina tehty. Visiota puuttuu selvästi. Nyt on käynnistynyt energiamurros, joka tulee seuraavan 10-20 vuoden aikana mullistamaan totutut tuotanto- ja kulutustavat perusteellisesti. Kehitys kehittyy, ja kehityskyvyttömät sitten tällaisissa ketjuissa vikisee? ;D
Visioita ja innovaatioita kyllä piisaa, hullutkin ideat voi poikia jotain uutta. Suurin hankaluus tieten se että energiaa ei tyhjästä tule ja toinen ettei voi edullisesti varastoida.
Visioiden ja innovaatioiden toteuttaminen nielee rahaa ja siten nostaa energian hintaa, ei siitä pääse yli eikä ympäri.
Kun on linjansa valinnut, olkoon sitten nato, fossiilittomuus, tuulivoima jne. niin niiden kanssa pitää sitten elää. Ei kannata takkia kääntää vähän väliä koska pitkäjänteisyys puuttuu ja mitään järkevää ei saada aikaiseksi. Hourupäinen tempoileva politiikka luo epävarmuutta, joka torppaa järkevätkin hankkeet.
Jo 70-luvulla teknokraatit olivat sitä mieltä että ainoa järkevä energiamuoto "siirtymäkauden" yli on ydinvoima. ( kukaan ei tosin oikein pystynyt määrittelemään mikä/mitä se siirtymäkausi tarkoitti. Mutta tuleva murros jotenkin ja silloin tiedostettiin ). Äänestäjien pelossa politiikotkin sitten vastustivat ydinvoimaa liki 50 vuotta.
Noh, tässä seison enkä muuta voi, sanoi Luther kun tuolin osti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ydinvoimalla ei tarvitsisi tuottaa kaikkea energiaa, mutta sen pitäisi antaa tukevan pohjan sähköverkolle, ja silti jättää reilusti vielä tilaa uusiutuvalle energialle ja kulutusjoustoille ja ajoittaisen ylituoton hyödyntämiseen.
Voisi sitä jonkin verran nykyistä enemmän olla, mutta aikataulu, millä tuota saataisiin on arvoitus ja mikä tilanne sitten olisi on toinen kysymys. Ehkä realistisempaa olisi keskittyä nykyisten voimaloiden korvaamiseen sitten, kun niiden käyttöiän jatkaminen muuttuu toivottamaksi (esim. reaktoriastiaan kerääntyvien säteilyvaurioiden määrän ylittäessä tolkullisuuden rajat).

Suomessa oli toistakymmentä vuotta sitten kolme aivan suunnitelmallista ydinvoimalaprojektia ja tarve oli periaatteessa ainakin yhtä suuri kuin nykyisinkin. Kaikki kolme menivät kuitenkin pieleen: yhden tappoivat poliitikot, toisen tappoivat taloudelliset seikat (seurausvaikutus aikaisemman ydinvoimaprojektin toteutusongelmista) ja kolmas eli aivan omaa villiä elämäänsä kituuttaen pisteeseen, jossa kansainvälinen politiikka iski viimeisen naulan arkkuun. Suunnittele nyt sitten mitään luotettavaa, kun käytäntö on ollut kuvatun kaltainen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jo 70-luvulla teknokraatit olivat sitä mieltä että ainoa järkevä energiamuoto "siirtymäkauden" yli on ydinvoima. ( kukaan ei tosin oikein pystynyt määrittelemään mikä/mitä se siirtymäkausi tarkoitti. Mutta tuleva murros jotenkin ja silloin tiedostettiin ).
Siirtymäkausi monessa mielessä kuitenkin oli jo. Teknokraatit 70-luvulla eivät käsittäneet, miten paljon energiamaailma voi muuttua seuraavan 50 vuoden aikana, minkä se on tehnyt. Haasteet ovat nykyisin aivan toiset kuin silloin nähtiin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Ydinvoimalla ei tarvitsisi tuottaa kaikkea energiaa, mutta sen pitäisi antaa tukevan pohjan sähköverkolle, ja silti jättää reilusti vielä tilaa uusiutuvalle energialle ja kulutusjoustoille ja ajoittaisen ylituoton hyödyntämiseen.

Suomessa jos vaikkapa 6000-8000MW olisi ydinvoimaa + vesivoima, niin sähköverkko olisi erittäin hyvä. Siihen päälle sitten tuulivoimaa sen minkä sielu sietää.. kyllä sille käyttöä löytyisi.
Hassua että tuulivoima sotkee järjettömästi energiapalettia mutta ei itse kanna minkäänlaista vastuuta asiasta.
 

Mikkolan

Vakionaama
Siirtymäkausi monessa mielessä kuitenkin oli jo. Teknokraatit 70-luvulla eivät käsittäneet, miten paljon energiamaailma voi muuttua seuraavan 50 vuoden aikana, minkä se on tehnyt. Haasteet ovat nykyisin aivan toiset kuin silloin nähtiin.
No kyllä meillä oli käsitys että kulutus lisääntyy ja fossiilisten käyttö loppuu ennemin tai myöhemmin. Siirtymäkaudeksi miellettiin juuri se että fossiiliset loppuu ja jotain keksittävä tilalle.
Mitä tarkoitat että "energiamaailma" on muuttunut? No poliittisesti kyllä mutta se ei tosiasioita miksikään muuta?
Niin, se haaste oli jo silloin että energiasta tulee pulaa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Suomessa jos vaikkapa 6000-8000MW olisi ydinvoimaa + vesivoima
Fennovoimahan olisi vienyt tuohon, jos olisivat löytäneet järkevän toimittajan.

Ei kai 8 GW tarvitse olla niin kauan, kun kauko- ja teollisuuslämpöä pitää tehdä ja samalla tulee sähköä. Jos olisi 8 GW, mitä tekisi tuuli- ja vesivoimalla puoli vuotta?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Fennovoimahan olisi vienyt tuohon, jos olisivat löytäneet järkevän toimittajan.

Ei kai 8 GW tarvitse olla niin kauan, kun kauko- ja teollisuuslämpöä pitää tehdä ja samalla tulee sähköä. Jos olisi 8 GW, mitä tekisi tuuli- ja vesivoimalla puoli vuotta?

Tuottaisi vaikka sitä lämpöä varastoihin, ettei teollisuuslämpöä tai kaukolämpöä tarvitse tehdä kun kulutus on suurempaa. Tai niitä synteettisiä polttoaineita yms. Ja onhan tuossa puoli eurooppaa minne työntää sähköä. Norjalaiset vuolee sillä kultaa.

Epäilen vähän että energiaPULA on kuitenkin aika paljon suurempi ongelma kuin ylituotanto. :)
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Hassua että tuulivoima sotkee järjettömästi energiapalettia mutta ei itse kanna minkäänlaista vastuuta asiasta.
Siis sotkee sikäli, että on älyttömän halpaa ja syrjäyttää kallista tuotantoa silloin, kun on saatavilla.

Tällaisissa asioissa "vastuun kuuluttaminen" on aika absurdi ajatus. Käytännön taloudellinen näkökulma olisi etsiä ratkaisuja, jotka kykenevät tarjoamaan taloudellisesti ja teknisesti kestäviä ratkaisuja puttuvan sähkön tuottamiseen silloin, kun puutetta on. Ei ole käypä ratkaisu kuuluttaa paikkaajaksi teknologioita, joiden talous ei toimi reunaehdoilla, joista on tarvis.
 

kotte

Hyperaktiivi
No kyllä meillä oli käsitys että kulutus lisääntyy ja fossiilisten käyttö loppuu ennemin tai myöhemmin. Siirtymäkaudeksi miellettiin juuri se että fossiiliset loppuu ja jotain keksittävä tilalle.
Fossiilisia kuitenkin löydettiin lisää, kun otettiin käyttöön uusia teknologioita. Fossiiliset ja erityisesti öljy ja kaasu kuitenkin toimisivat lyhytaikaisina siirtymäkauden vaihtoehtoina ajoittaisen sähkön niukkuuden korvaajana siellä, missä on tarvis, kunnes erilaisten sähkön realististen varastointiteknologioiden keskinäinen kaupallinen tilanne ja kilpailukyky selkiytyvät nykyistä pitemmälle. Esimerkiksi Ranskassa fossiilinen varavoima olisi pelastanut paljon kuluvan loppukesän ydinvoimaan liittyviltä ongelmilta.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Suurin hankaluus tieten se että energiaa ei tyhjästä tule ja toinen ettei voi edullisesti varastoida.
Tuo edullisuus on se avainsana. Aika monikin energian varastointitapa muuttuu edulliseksi kun hintaero kalliin ja halvan sähkön välillä on riittävän suuri, jotta siitä pääsee hyötymään.

Sähkönkäyttäjienkin kannalta kyse tulee olemaan loppupeleissä aika yksinkertaisesta muutoksesta: Jos et pysty tai halua joustaa kulutuksestasi sattumavoiman tuotannon niukkuusaikoina, niin sitten maksat sähköstäsi näiltä ajoilta monta kertaluokkaa suuremman hinnan, jotta löytyy jokin taho, joka sähköä tarpeisiisi tavalla tai toisella tuottaa tai luovuttaa. Enimmäkseen pääset kuitenkin halvalla.

Tai sitten maksat sähköstäsi jatkuvasti tuntuvasti enemmän kuin sen hetken markkinahinta, jolloin hintapiikit on hinnoiteltu kiinteään hintaan sisään ja voitto tehdään silloin kun sähkö on halpaa. Tällöin periaatteessa maksat jatkuvasti kapasiteetin ylläpidosta hintapiikkejä varten.

Tätä kohtihan tässä ollaan tuulivoiman rakentamisen kanssa menossa, jos tosiaan energiapolitiikan tempoiluilla ei vedetä mattoa alta investoinneilta. Tämän hetken akuutti ongelmahan ei ole edullisen varastointitavan puute vaan yleinen epäsuhta kulutuksen ja tuotannon välillä.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Siinäpä onkin haastetta. Jokaiseen taloon pitää rakentaa uusi tila varaajaa varten. Valtio varmaan tukee tätä reilulla rahalla. Tähän riittää talon nurkalle n. 5 m2 tila.
Jos markkinoille tulee lokasäiliöiden tapaan maahan upotettavia lämpövaraajia, niin sillä tuo haaste selätetään. Aikoinaan näkyi nettikaupoissa Rikutecin varaajia, joista ainakin jotakin mallia saattoi asentaa maahan. Eipä ole muutamaa nettijuttua enempää näkynyt tuotteesta. Muovisena tuotteena tuossa oli rajoitteena suhteellisen maltillinen enimmäislämpötila (vähän yli 90 C-astetta).
 

jmaja

Hyperaktiivi
"Mikä on pumppuvoimaloiden prosenttiosuus maailman sähkövarastojen tehosta?"

Mitähän tarkoitetaan sähkövarastoilla tuossa kun vastaus on yli 90%. Ilmeisesti tekoallas tai järvi ei ole varasto ellei ole mahdollista myös pumpata ylös? Vety? Hiilikasa?

 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Ei maapallon kaivosvarannot riitä edes nykyisien akkujen valmistukseen, jos oletetaan että suurin osa auton omistajista vaihtaisi sähköbiiliin.
Ei auta vaikka akkuun mahtuisi 2000kwh.
Eiköhän natriumioniakut tule nopeammin kuin mitä mediaa seuraamalla voisi kuvitella. Pikkuhiljaa latauskertojen määrää on saatu (laboratorioissa) lisättyä ja turvallisuutta parannettua. Litiumia saisi merivedestäkin, joskaan ei ilmeisestikään vielä nykyhinnoilla (tai -prosesseilla) tarpeeksi edullisesti. Olisi mielenkiintoista kuulla saisiko natriumioniakkujen latauskertoja kasvatettua samaan tapaan kuin litiumioniakkujenkin eli käyttämällä kapasiteetista vain osaa - taloakussa kun koko ei olisi samalla tavalla rajoittava tekijä.
 

Mikkolan

Vakionaama
Siis sotkee sikäli, että on älyttömän halpaa ja syrjäyttää kallista tuotantoa silloin, kun on saatavilla.
Kyseenalaistan tuon halpuuden. Se että ylituotanto polkee hinnat jopa miinusmerkkisiksi aiheuttaa vain harhakuvan halpuudesta. Toki kun sähkön hinta on noussut korkeaksi niin monesta muustakin tuotantotavasta tulee edullisempaa. Tuskinpa tuulivoima on halvempaa kuin vesivoima. Sähkön hintaa heiluu missä milloinkin mutta monen tuotantotavan omakustannushinta ei ole noussut.
Mistä löytyis tuulivoiman todellinen hinta?
 
Back
Ylös Bottom