Tuossa jotain, valitse lähteesi johon luotat
tai keskiarvoista kaikkien kesken https://en.wikipedia.org/wiki/Cost_of_electricity_by_source#Global_studies
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
tai keskiarvoista kaikkien kesken https://en.wikipedia.org/wiki/Cost_of_electricity_by_source#Global_studiesMuitakin lupaavia tekniikoita verkkotason varastointiin on jo melko hyvällä mallilla, esim. sulametalliakut.
Mitä se maksaa tuollainen 100 kWh akku Suomeen rahdattuna alveineen ja tulleineen? Kuika monta lataussykliä se kestää? Tuleeko akkuun varastoidulle kilowattitunnille hintaa esimerkiksi 20 senttiä tai enemmän kun akun hankintahinnan jakaa luvulla lataussyklien määrä mitä kestää kertaa akun kapasiteetti? Entä jos mukaan lasketaan vielä akuston lataamisen ja purkamisen hyötysuhde?
Montako tuollaista 100 kWh akkua tarvitaan sähkölämmitteiseen vuodessa lämmitykseen 30.000 kWh kuluttavaan taloon, että se akun varaus riittää -30C pakkasella viikon tarpeiksi kun pakkanen paukkuu ulkona ja tuulta ei ole nimeksikään koko Suomessa?
Jotenkin minusta tuntuu lukuja laskematta edes auki, että kannattavampaa se on alkaa miettiä suorasähkön tai VILP:in korvaamista maalämmöllä ja vaikka vaikka maalämpösysteemiin ja sen priimausvaraajaan vielä viritellä pörssisähkön mukaan säätyvät optimoinnit milloin niitä ajataan milläkin teholla.
Tällä hetkellä pumppuvoimalat. Toiseksi yleisimpiä olivat erilaiset painevarastot, mutta sähkökemialliset akut taitavat ohittaneen nuo. Vety ja synteettiset polttoaineet voivat tulla kuvaan (synteettisiä polttoaineita ovat ennen muuta metanoli ja siitä johdetut kemikaalit kuten DME ja synteettinen bensiini, SNG eli synteettinen metaani, jotka tarvitsevat esimerkiksi bioenergiasta, sementin valmistuksesta, jätteiden kierrätyksestä tai merivedestä tai ilmasta kerättyä hiilidioksidia toiseksi lähtöaineeksi sekä ammoniakki, jonka synteesihyötysuhde on heikompi, mutta valmistukseen tarvitaan lähtöaineeksi veden ohella vain ilmaa). Toinen vaihtoehto (joka ei vaadi maantieteellisiä erikoisolosuhteita) ovat ns. carnot-akut (eli energiaa lämmön muodossa varastoivat ratkaisut -- kuumavarastot voidaan ladata vastussähköllä ja tuottavat lämpövoimakoneella purettaessa sivutuotteena lämpöä, jos sille on käyttöä sekä lämpöpumpulla ladattavat ja lämpövoimakoneella purettavat, joissa on tyypillisesti parempi hyötysuhde sähkön palauttamiseksi ja vähemmän käyttökelpoista lämpöä sivutuotteena). Noitahan on kovin monen tyylisiä ehdotettu, tutkittu ja demonstroitu (mutta kaupalliseksi tarkoitettuja prototyyppejä on toistaiseksi vähän). Sitten tulevat kemialliset akut, joissa on mahdollisuuksia, jos kemia on skaalautuva ja kestävä (LiFePO4 on kestävä, jos lititumia onnistutaan uuttamaan taloudellisella menetelmällä merivedestä), NaION-ratkaisut jo mainittiinkin, minkä ohella jokin natriumin ja rikin yhdisteisiin pohjautuva ratkaisu olisi myös mielenkiintoinen mahdollisuus (nykyisen NaS-akut vaativat aika korkeaa lämpötilaa ja suhteellisen kalliita valmistaa kiinteän elektrolyytin ja tiivisteiden osalta, vaikka niitä on pitkään kaupallisesti käytettykin)
Ehkä tuo synteettisten polttoaineiden valmistaminen olisi lupaavin nykyteknolgian näkökulmasta ainakin pitkille varastojaksoille ja carnot-akut vuorokausien luokkaa olevaan varastointiin. Siirtymä fossiilisisten huipputehovoimalaitosten maailmasta tuonne olisi myös yksinkertainen. Hyötysuhde on heikohko, mutta lämmityksen nuo tarjoaisivat sivutuotteena Suomen oloihin 100%. Akut sitten lyhyemmille lataus-purku-jaksoille.
Hiukan tuo Ambrin antimoni on arveluttanut ainakin itseäni alusta saakka. On nimittäin aika harvinainen aine, paljon lyijyä harvinaisempi (ja itse asiassa nykyisin yleensä käytettykin lyijyakkujen levyjen seoksissa).Muitakin lupaavia tekniikoita verkkotason varastointiin on jo melko hyvällä mallilla, esim. sulametalliakut.
Noiden hyötysuhde ei ole ollut järin erinomainen, mutta toki ajatuksena käyttökelpoinen. Jotenkin vain NaS-akku ajatuksena kiehtoo enemmän (toimii jo Ambrin akkua pari sataa astetta alhaisemmassa lämpötilassa ja kaikkia tarveaineita on saatavilla, koska ne ovat jokseenkin yleisimpiä alkuaineita, mitä maapallolta löytyy, eli happi ja alumiini (elektrolyytti, jota ehkä dopataan esim. natriumilla tai kaliumilla), natrium (merisuolan toinen pääaineosa) ja rikki (ehkä maailman halvin kiinteä alkuaine, jota syntyy melkein kaikesta sähkötekniikassa käytetyn malmin jalostuksesta sivutuotteena ylen määrin). Harvinaisinta ainetta on akun kuoressa (jokin rosteripytty tarvitaan ympärille).
Juu. Kyllä sille näyttää. MLP hankkineet voivat nyt olla tyytyväisiä. VILPin ja vastusten yhdistelmän järkevyys ratkeaa varmaan ensi vuoden kuluessa, jahka nähdään millaisia sähkösoppareita on tarjolla. ja miten sähköpörssi kehittyy.
Aika kalliita hintoja tuulivoimalle. Nuohan ovat olleet jo vuosia kannattavia ilman tukea, vaikka sähkö on maksanut selvästi alle 50 €/MWh keskimäärin.Tuossa jotain, valitse lähteesi johon luotat
Tuossa HS:n kysymyksessä oli vielä teho ei energia. 100 000 sähköautoa V2G 22 kW laturissa olisi jo 2,2 GW. Suomessa myydään 100 000 autoa vuodessa, joten tuon verran tulee nopeasti.
Paljonkos maailman pumppuvoimaloissa on tehoa? Ilmeisesti n. 200 GW. Hetkessä menee sähköautot ohi, jos V2G tulee vakioksi. Mutta kovin montaa tuntia ei yhtä autoa voi purkaa eikä lataa
Halvintahan tuo on aurinkopaneeleiden rinnalla joka tapauksessa tuoreissa tutkimuksissa vanhan ydinvoiman kunnossapidon ohella (riippuen ainakin leveysasteesta, joka tekee aurinkovoimasta epäkäytännöllistä Suomen korkeudella, kun tuotto on luokkaa nolla kuukausikaupalla vuoden vaihteen tienoilla). Uusista energialähteistä harva pääsee edes enimmillään kaksinkertaiseen kustannukseen, uudelle ydinvoimalle ennustetaan USA:n oloissa jopa nelinkertaista hintaa (Lazard).
En tiedä maksaisiko ydinvoimakaan niin paljoa, jos riittäisi että se toimii milloin sattuu. Ja mitään ei tarvitisi huolia siitä ajasta kun laitosta huolletaan. Saisikohan muuten sellaisille ydinvoimaloille rakennuslupia, jotka tuottaisi satunnaisesti 0MW - 3000MW jopa päivätasolla.
Tuohonhan on jonkinlaista listaa kerätty suurimmista (yli 1GW), https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pumped-storage_hydroelectric_power_stations. Todellakin pumppuvoimaloiden globaali teho ja energiakapasiteetti on vaatimaton verrattuna maailmassa käytetyn energian ja sähkönkin määrään. Noiden sähköautojen akkujen kanssa vielä raiskataan moni paikka tosi perusteellisesti, elleivät nykyisiä ympäristöystävällisemmat ja kestävämmät akkuratkaisut ala pian yleistyä. Litiumin ja grafiitin kohdalla on toiveita, kunhan koboltista ja nikkelistä päästään sähköauton akuissa eroon (varattakoon kännyköille, läppäreille ja vastaaville).
Yleensä näkemys on, että mitä enemmän katkoksia tuotannossa, sitä kalliimmaksi tulee. Jää nimittäin korvaus sähköstä saamatta ja jostakin on saatava sähkö tarjotun tilalle ja sitähän tarvitaan paljon jäljellä olevan tarjousjakson ajalle. Nykytilanteessa joutuisi etenkin kiinteään hintaan futuuripörssissä myydyn sähkön osalta sellaiseen liriin, että Fortumin nykyongelmat ovat tuon rinnalla lasten leikkiä, jos katko on pitkäaikainen (nuo saadut miljardien takaukset muuttuvat velaksi). Voihan tietenkin jättää suojaamatta ja myydä pörssissä mihin hintaan sattuu menemään (olisi mennyt tosi halvalla välillä, jos vanhat ennusteet olisivat pitäneet paikkansa, mihin tuottajat aikanaan valmistautuivat).
Mahtaako ydinvoimalan mahdollinen rakentaminen huolimattomasti (halvalla?) johtaa yhtään parempaan lopputulokseen missään suhteessa, jos sattuisi onnistumaan (kysynpä vain, mutta en heti vastaa)?
Tuulivoimalat ovat erittäin kustannustehokkaita nyt kun niiden koot ovat kasvaneet riittävästi. Se on iloinen asia sinänsä, mutta sanotaan kun 2-3v tällä tahdilla rakennetaan voimaloita, niin mistä päästä seuraavaksi ajetaan muita laitoksia alas? Tai jos niitä halutaan ylläpitää, kuka maksaa niiden ylläpidon varavoimana?
Minä olen vähän pessimisti, mutta kyllä siihen henkisesti varaudun että sähköverkko ei tule olemaan yhtä vakaa kuin tähän asti on ollut. Voipi olla että 10-20 vuotta ainakin ongelmien kanssa tullaan painimaan. Se ei oikein mihinkään muutu se fakta, että tuuleton korkeapaine talvella voi tuoda kovat pakkaset ja käytännössä 0MW tuoton kaikista tuulivoimaloista yhteensä koko skandinavian alueella.
Minä olen vähän pessimisti, mutta kyllä siihen henkisesti varaudun että sähköverkko ei tule olemaan yhtä vakaa kuin tähän asti on ollut. Voipi olla että 10-20 vuotta ainakin ongelmien kanssa tullaan painimaan. Se ei oikein mihinkään muutu se fakta, että tuuleton korkeapaine talvella voi tuoda kovat pakkaset ja käytännössä 0MW tuoton kaikista tuulivoimaloista yhteensä koko skandinavian alueella.
Kyllä se ainakin omalla kohdalla aika kalliilta kuulostaisi alkaa nyt korvaamaan CTC:n vilppiä maalämmöllä. Monellahan on nämä all in one järjestelmät joissa pieni jääkaapin kokoinen sisäyksikkö ja kompuran teho ei riitä lämmitykseen+käyttöveden tekoon ja sähkövastuksia poltellaan surutta. Ei oikein tule mieleen muuta realistista mahdollisuutta kuin laittaa Vilp työskentelemään vain talon lämmitykseen ja tähän aika monen Vilp vielä suurinpiirtein pystyy ja perään sitten 300L lämminvesivaraaja joka lämmitetään yöllä pörssisähköllä. Sähkövastus on syytä ottaa pois käytöstä Vilpistä kokonaan ja hyväksyä vaikka hetkellisillä kovemmilla pakkasilla muutaman asteen sisälämpötilan putoaminen. Tämä siis näin jos sähkön hinta pysyy korkeana pitkään määräaikaisissa. Toinen asia tietysti on, että onko sitä edullista pörssisähköä edes saatavilla jatkuvasti öisin...olisipa kaukolämpö vaan...
Viimeksi muokattu:
Teknisessä mielessä olisi järkevää säilyttää suurimmat kaasukombilaitokset käyttökelpoisina ainakin kaasuturbiinin osalta, mutta noihin varmaan tarvittaisiin mahdollisuus käyttää öljyä polttoaineena vaihtoehtona kaasulle. Noissa voisi varmaan polttaa melkein millaista kaasua vain, kun polttokammiot modifioidaan tarkoitusta varten (kuten vetyä tai ammoniakkia esimerkiksi). Helsingissä on noita käsittääkseni neljä (kahdessa erillisessä, mutta lähekkäisessä laitoksessa), Espoossa yksi, Tampereella yksi ja Vantaalla yksi hiukan pienempi. Noissa on yhteistehoa suunnilleen saman verran kuin Fingridin varavoimalaitoksissakin yhteensä. On sitten toinen juttu, kuka noiden ylläpidon maksaisi, tuskin ainakaan laitoksen omistaja pitkän päälle. Tampereella ovat tehneet omastaan reservilaitoksen reservivoiman ehdoilla, mutta pääkaupunkiseudun laitokset ovat toistaiseksi markkinoilla vaikkakin hyvin vähällä käytöllä mahdollisesti huippupakkasia lukuun ottamatta.
Ihan mielenkiintoinen selvitys.Tuossa jotain, valitse lähteesi johon luotat
Suomessa varmankin kuitenkin keskimäärin kalliinpaa kuin keskimäärin, koska rakennus- ja ylläpitö kalliinpaa sekä vähemmän tuulta kuin lähenpänä atlanttia.
Tuossa aika yleisellä tasolla kustannuksia, olisin ehkä kaivannut reaalisen voimalan kustannuksia tuottoon nähden.
Viimeksi muokattu:
Tuo LNG laiva on hyvä himmeli Suomelle. Ei ole halpa mutta aika pakkorako.
Mutta tuli tässä mieleen että helppo on haukkua Saksalaisia ydinvoimaloiden sulkemisesta ja ettei ne pyörrä päätöksiä.
No entäs kotimainen turve? Sitä totta tosiaan riittäisi vihreän siirtymän ajaksi ja turvesoille voisi sitten hyödyntämisen jälkeen perustaa vaikka aurinkovoimaloita.
Ei tässäkään asiassa järkeä ole ollut että kivihiiltä paljon parempi kotimainen halpa energia on hylätty.
Mutta tuli tässä mieleen että helppo on haukkua Saksalaisia ydinvoimaloiden sulkemisesta ja ettei ne pyörrä päätöksiä.
No entäs kotimainen turve? Sitä totta tosiaan riittäisi vihreän siirtymän ajaksi ja turvesoille voisi sitten hyödyntämisen jälkeen perustaa vaikka aurinkovoimaloita.
Ei tässäkään asiassa järkeä ole ollut että kivihiiltä paljon parempi kotimainen halpa energia on hylätty.
Eipä tuo missään suhteessa hyvää energiaa ole jos ottaa huomioon ympäristövaikutukset - turvetuotanto kannattaa vain muitten omaisuutta pilaten.
No enpä osta tuota. Turpeen alasajo vaikeuttaa myös kasvihuonetuotantoa ja eläintenhoitoa.
Olemassaolevat turvesuot olisi ainakin pitönyt käyttää loppuun huolella.
Sitäpaitsi kyllä siitä eroon olisi pitänyt jollain aikavälillä hankkiutua. Mutta se romahti poliittisilla päätöksillä hallitsemattomassa rysäyksessä.
Tuon mukaan maatuulivoima välillä 40 - 60 €/MWh, kun Suomessa on jo vuosia puhuttu hintatasosta 35 €/MWh. En osaa sanoa mikä eron selittää, yleensähän meillä melkein kaikki on kalliimpaa kuin muualla. Ehkäpä laskutavoissa on eroa, ja varmaan onkin - eihän tuohon muuten olisi viittä eri hintaa saatu.Ihan mielenkiintoinen selvitys.
Suomessa varmankin kuitenkin keskimäärin kalliinpaa kuin keskimäärin, koska rakennus- ja ylläpitö kalliinpaa sekä vähemmän tuulta kuin lähenpänä atlanttia.
Suomalaismepit täysin eri mieltä uusiutuvan energian direktiivistä – Mauri Pekkarinen: ”Parlamentin enemmistö äänesti luonnonlakia vastaan”
Europarlamentin kanta on, että primääriselle biomassalle, eli runkopuulle, juurille tai oksille, ei saisi ohjata uusiutuvan energian tukia.(Uutinen maksumuurin takana)
Suomalaismepit täysin eri mieltä uusiutuvan energian direktiivistä – Mauri Pekkarinen: ”Parlamentin enemmistö äänesti luonnonlakia vastaan”
Europarlamentin kanta on, että primääriselle biomassalle, eli runkopuulle, juurille tai oksille, ei saisi ohjata uusiutuvan energian tukia.
www.kauppalehti.fi
Investointikuluksi on Suomessa annettu 1-1,5miljoonaa / MW - miten se sitten osallistuukin MWH-hinnan muodostukseen. Saatan muistella omiani, mutta voi olla että Google maksaa ostamastaan 4,6snt/kWh - tuskin kuitenkaan 20 vuotta. Suomessa on ollut kaikenlaisia etuja - pöpelikössä maa on ollut aika ilmaista, maanomistajalle on laitettu muutama tonni käteen, mutta uusissa soppareissa alkaa olla % tuotosta-tyylisiä ehtoja. Tiheämmin asutuissa maissa rakennuspaikka voi olla kalliskin koska niistä alkaa olla pulaa.
Ei päästy 4000MW vielä ydinvoiman tuotannossa, vaikka molemmat Loviisan reaktorit tuottivat samaan aikaan kun OL3 tuotti pikkuisen päälle 1200MW. Vähän päälle 3940MW näin fingridin palvelussa, ja nyt näyttää olevan ydinvoiman tuotanto jo laskussa eli ilmeisesti ajavat alas toista Loviisan reaktoria huoltoa varten.
Noista Olkiluodon ja Fingridin luvuista takaperin laskemalla pystyi päättelemään että ihan täyttä kapasiteettia Loviisasta ei saatu irti. Tiedä häntä sitten, onkohan niin että juuri ennen polttoaineen vaihtoa tehoa ei enää ole ihan täyttä 100% tarjolla?
Noista Olkiluodon ja Fingridin luvuista takaperin laskemalla pystyi päättelemään että ihan täyttä kapasiteettia Loviisasta ei saatu irti. Tiedä häntä sitten, onkohan niin että juuri ennen polttoaineen vaihtoa tehoa ei enää ole ihan täyttä 100% tarjolla?
Meriporia nyt sitten valmistellaankin kaupalliseen käyttöön. Kuten jutussa tulee ilmi, on Fortum ollut sitä mieltä ettei laitos voi enää olla kannattava mitenkään.
/img-s3.ilcdn.fi/ad2a864bba97fc872b23e797be66bb12ca3f96d1f7f0e0b0392eb9e73e3e31ed.jpg)
www.iltalehti.fi
Fortumi on kyllä nyt sellaisessa pisteessä, että tuolta pitää kenkiä pian koko johtoryhmä ulos ja vaihtaa hallitukseen oikeasti jotain tolkullisia tyyppejä. Firma tekee täysin päättömiä investointeja, on valtion rahoituksen varassa pystyssä ja sitten vielä puhuu puuta heinää voimalaitoksistaan.
Jos ei ~20-50 sentin hinnalla Meripori ole kannattava niin jo on ihme.
Fortum valmistelee Meri-Porin voimalaitoksen käyttöönottoa
Fortum kertoo valmistelevansa Meri-Porin voimalaitoksen ottamisen kaupalliseen käyttöön. Energiavirasto hylkäsi laitoksen hakemuksen tehoreserviin.
www.iltalehti.fi
Fortumi on kyllä nyt sellaisessa pisteessä, että tuolta pitää kenkiä pian koko johtoryhmä ulos ja vaihtaa hallitukseen oikeasti jotain tolkullisia tyyppejä. Firma tekee täysin päättömiä investointeja, on valtion rahoituksen varassa pystyssä ja sitten vielä puhuu puuta heinää voimalaitoksistaan.
Jos ei ~20-50 sentin hinnalla Meripori ole kannattava niin jo on ihme.
pökö
Kaivo jäässä
Ehkä forttumi on saanut rahaa tyhjästä kun on ollut tehoreservissä.
Käyntiin vaan, tuo on hyväkuntoinen laitos.
Sähkön tehoreservin hankinta keskeytyy
Sähkön tehoreservin hankinta kaudelle 1.11.2022 – 31.10.2023 on keskeytynyt, koska Energiavirasto ei saanut tarjouskilpailussa yhtään hyväksyttävää tarjousta. Energiavirasto joutui hylkäämään kilpailutuksen ainoan tarjouksen Fortum Power and Heat Oy:n Meri-Porin voimalaitoksesta.Sähkön tehoreservin hankinta keskeytyy | Energiavirasto
energiavirasto.fi
Harrastelija
Vakionaama
Samahan se on oikeasti tehdä sähköä kun ei ilmaista rahaa enää ollutkaan tarjolla.
Mikähän tuo tasasähköriski on ollut kun sellainenkin oli yritetty ujuttaa mukaan?
Mikähän tuo tasasähköriski on ollut kun sellainenkin oli yritetty ujuttaa mukaan?
Hiilen puolesta asettuu jonnekin 100 €/MWh paikkeille hiilen nykyhinnoilla. Päälle päästöoikeudet.
Hempuli
Töllintunaaja
Energiatuotantoon jakeluineen ja myynteineen kuuluu mielestäni myös yhteiskuntavastuu. Fortum ei juuri nyt nauti minun luottamustani, vaan eipä sillä vaikutusta. Aikaisemmasta asiantuntijalausunnosta poiketen Meri-Pori onkin kannattava ja miksei olisi, ainakin jos muita tarjouksia sähkön tuotannosta pystyy säätämään merkittävässä määrin. Haistan tuoksun, jossa kaikki toiminta ei kestä päivänvaloa.
Eikös se Meri-Porin kannattavuuslaskelma ollut aiemmassa muistiossa salattu. Siis se, miten pärjäisi nykyisillä markkinoilla. Sitten todettiin myös, että tähän asti ei olisi pärjännyt, joten on ollut reservissä. Ei tuo nyt minusta hirveän ristiriitaista ole, jos se salainen laskelma näyttikin että nyt jo kannattaa - mutta ehtivät ennen sen laskelman tekoa hakea reserviin. Nyt kun reservi peruuntui, laskelman perusteella päätettiin ottaa käyttöön suunnitelma B, eli kaupallinen käyttö.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Kyllähän ainakin lehdelle annetut kommentit on täysin ristiriidassa tekoihin nähden. Vastikään viestitettiin että ei taloudellisesti kannata, ei ole henkilöstöä joka osaa ajaa laitosta, eikä sitä paitsi ole edes polttoainetta. Nyt yhtäkkiä kaikkia ongelmat onkin selätetty.
Taitaa olla niin, että noistakin kommenteista kun ottaa paskapuheen pois niin ei juuri muuta jää kun uloshengitys.
Mikä vaikutus tuolla reservin poistumisella on?
Tehopulan riski vähenee, koska enemmän kapasiteettia tuotannossa. Ja hinnat laskee.
Koko maan blackoutin riski nousee kun vikatilanteissa ei ole kapasiteettia korvaamaan vikaantunutta.
Eli panokset nousee. Jos hyvin menee niin tämä on ihan hyvä juttu.
Tehopulan riski vähenee, koska enemmän kapasiteettia tuotannossa. Ja hinnat laskee.
Koko maan blackoutin riski nousee kun vikatilanteissa ei ole kapasiteettia korvaamaan vikaantunutta.
Eli panokset nousee. Jos hyvin menee niin tämä on ihan hyvä juttu.
Olisiko siellä joku vallankahvasta soittanut että "Laitatte laitoksen käyntiin. Ilmoittakaa kun käynnissä." Toisaalta hallituspuolueista ei soitto ole voinut tulla koska agenda, hiili ja syyt.
Noista iltapulujen uutisista ainakin on mahdotonta saada selvää kuvaa asioista, kun toimittelijat veistelevät omia sanamuotojaan. Kun iltalehden jutun (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6cfddc68-d466-4f4c-a883-9a22a469116d) lukee tarkasti, niin ei siitä sellainen käsitys jää, että olisi varmasti todettu kannattamattomaksi myös nyt ja lähitulevaisuudessa. Vaan nimenomaan puhuttiin aiemmasta kannattavuudesta. Ja mainittiin myös, että oli selvitetty kannattavuutta nykytilanteessa, mutta selvityksen tulos oli salainen.
Fortum sanoi aika selvästi, ettei laitosta voi ottaa käyttöön nopeasti ilman huoltoa, kuten sitä vaadittiin tekemään. Eikä Fortum tuossakaan uutisessa sitä kumoa, sillä nythän tuo nimenomaan menee huoltoon.
Fortumhan saa toki seisottaa sitä laitosta, jos se nostaa sähkön hintaa niin että se on kannattavampaa Fortumille. Niinhän sen kannattaa ehdottomasti tehdä, kaikki muu olisi väärin ja vastoin osakkeen omistajien etua.