Suomen tuulivoimaloiden huipputehot
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Tälleen kun se puhaltelisi kovimmilla -37C pakkasillakin, niin ei olisi hätäpäivää?
Harrastelija
Vakionaama
Kyllä sähkönkulutuskin kasvaisi jos näin tuulisi -37C pakkasella.
Menisikö tuplasti sähköä tyyneen keliin verrattuna? En tarkoita koko suomessa mutta sähkö- ja pumppulämmitystaloissa.
Lienee jonkinlaista vahingoniloa kun naurattaa; -30 C pakkasta ja myllyt käy miinusmerkkisellä teholla. Toisaalta se ei naurata yhtään.
Myllyjen ei toisaalta tarvitse käydä nollateholla -30oC pakkasella. Jos myllyjen alueella on korkeapaine, näin voi tietenkin käydä. Suomessa tyypillisesti kuitenkin kaikkein kovimmilla ja pisimmillä pakkasjaksoilla korkeapaine on tyypillisesti jossakin pohjoisen Venäjän päällä ja tuo korkeapaine voi puhaltaa varsin hyvinkin koillisesta ja kauemmas kuin viime päivinä, eli matalapaineet ja lumisateet ovat jossakin Pohjameren alueella tms. (missä lämmin merivesi tuottaa matalapainetta ylläpitävän energian). Ilma on sitä raskaampaa, mitä kylmempää se on ja 10m/s puhaltava tuuli tuottaa paljon enemmän sähköä tuollaisella pakkasella kuin nollakelillä kesälämpötiloista puhumattakaan.
Miksi menisi? Ei ne talot niin hataria ole, että läpi tuulee. Jotain toki vaikuttaa.
jos tuolla pakkasella puhaltelee 25 -30ms niin aika monella on hätäpäivä
Säiden suhteen suomi, ison meren ja ison mantereen välissä, on aika mielenkiintoinen paikka. Lisänä vielä että ollaan tavallaan myös etelän ja pohjoisen välissä.
Idästä päin ne korkeapaineet leviävät suomen ylle ja on ihan sattuman kauppaa miten pitkälle ja kuinka pitkäksi aikaa ne tänne tulee/jää. Pisimmillään liki 2 kk.
Vanhemmat talot on kyllä aika hataria tuulen suhteen ja tiiveimmissäkin taloissa tuuli aiheuttaa lämmön huuhtoutumista rakenteista. Tuuli lisää lämmitystarvetta mutta näkyykö se sähkön kulutuksessa, hyvää tietysti se että tuulivoima kompensoi sen paremmin kuin hyvin.
Kyllä, on karupaikka.
Kyllähän se varmasti näkyy kulutuksessakin hiukan, mutta ei rajusti. Ja suurin osa taloista on varsin suojaisilla paikoilla, joissa myrskylläkään ei ole kovaa tuulta talon korkeudella.
Itellä iso, vanha ja hatarahko talo tuulisella paikalla niin pienempikin tuuli lisää lämmitys tarvetta huomattavasti.
Joskus tähän osuu aika napakastikkin tuuli, en sen vuoksi uskaltanut paneeleja asentaa kääntyviksi.
Mikä on huomattavasti?
30 - 50 %, tuulen voimasta ja kestosta sekä ulkolämpötilasta riippuen. Kesähelteellä lyhyt puhuri ei lisää kulutusta mutta pakkaskeleillä useamman päivän jatkuva tuuli tekee tehtävänsä.
- Keskustelun aloittaja
- #377
7296 MW taisi olla keskiteho 19:30. Tuo taitaa olla 15 min leskiteho.
Tuulivoiman tuotanto
www.fingrid.fi
Viimeksi muokattu:
Eikä silti hinta mennyt negatiiviseksi ja vain 1 0-hinnan tunti. Sehän oli tiedossa että tänään saatetaan rikkoa vanha tuotantoennätys.
Vuosi sitten olisi ollut reippaasti negatiivisen puolella hinnat.
Taitaa se syksyllä käyttöönotettu uusi laskentamalli olla suurin tekijä että hinnat ei painu nollan alapuolelle enää helposti, eli kerrottu keskihinnan kohoaminen toteutuu sen myötä
Vuosi sitten olisi ollut reippaasti negatiivisen puolella hinnat.
Taitaa se syksyllä käyttöönotettu uusi laskentamalli olla suurin tekijä että hinnat ei painu nollan alapuolelle enää helposti, eli kerrottu keskihinnan kohoaminen toteutuu sen myötä
Uusiutuvan energian yhtiö OX2 investoi noin 700 miljoonaa euroa kahteen tuulivoimahankkeeseen. Hankekokonaisuuden nimellisteho on yhteensä noin 472 MW. Tämä on suurin yksittäinen Suomessa tehty uusiutuvan energian investointipäätös sekä suurin Pohjoismaissa tehty uusiutuvan energian investointipäätös vuoden 2022 jälkeen. Rajamäenkylän ja Honkakankaan tuulipuistojen rakentaminen alkaa välittömästi.
79,9 % maximista.
Ei pulaa sivuista jotka näyttää kokonaistuotantoa. Tarkoitin yksittäisen puiston tilannetta.Fingrid ?
Sähköjärjestelmän tila
www.fingrid.fi
- Keskustelun aloittaja
- #387
Näyttää puiston maksimiasennustehon numeroina, mutta hetkittäiset tehoennusteet vain väreillä.
=> Todellista hetkittäinen teho tämä ei kuitenkaan ole.
- Keskustelun aloittaja
- #389
Ei taida Loviisan laitoksista löytyä.
Nämähän on yrityssalaisuuksia jossain määrin.
Eilen olin ajelulla Lappeerannan suunnalla. Siellä yhdellä voimala-alueella puolet turbiineista oli käännetty sammuksiin. Ennusteet siis voi ennustaa enemmän tuotantoa kuin voimala oikeasti tuottaa. Saattoi esim. odottaa hetkeä jolloin saa myytyä tuotantoa lisäämällä säätösähköä tms. Tällaiset asiat voisi olla kilpailijoille hyvin kiinnostavia.
pökö
Kaivo jäässä
Tulo ja meno tasapainossa niin ei enempää tarvita?
Aivan takuuvarmasti. Raja menee noissa jossain 25-30 m/s yleisesti, sen yläpuolella mylly on stopattava. Sitä en tiedä, kuinka puuskatuuli huomioidaan, eli pysäytetäänkö heti kun ensimmäinen puuska ylittää turvarajan.
Aivan ilmeisesti laitoksia pysäytellään Suomessa myös suuren tarjonnan takia (eli vähänkään nollan ylittävällä hinnalla eivät tarjoukset ole menneet lävitse). Tuossa pari päivää sitten huomasinkin, kun kolmesta samanlaisesta myllystä tuulen alapuolella oleva tietyn omistajan mylly seisoi, mutta toisen omistamat kaksi pyörivät vinhasti. Tuulen sitten helpotettua toviksi, nuo kaikki kolme pyörivät melko vinhasti -- ja moinen siis oli ennen viimeisintä Hannes-myrskyä. Fingridin tuulisähköennustekäyrät (seuraavan vuorokauden ja jatkuvasti päivittyvä) ja toteutuma sopivat hyvin tuohon kuvaan samoilta jaksoilta.
Ruotsissa moista tuotannon sovittamista kysyntään ei "osattane", ja siksi eilen Etelä-Ruotsissa hinnat olivat hyvin alhaiset (negatiiviset), kun taas Suomessa ja Baltiassa hiukan plussan puolella ja muualla naapurustossa korkeat (Norja) tai sangen korkeat (Tanska ja Saksa ym.). Tänään sitten on tilanne jo toinen, eli loppuiltapäivästä hinnat alkavat jo Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa kohota lähelle Tanskan tasoa. Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa epäilemättä valjastetaan lisää tuuliturbiineja mukaan (ja taas sopii Fingridin tuulivoimakäppyröiden ilmaisemaan asetelmaan).
Ruotsissa moista tuotannon sovittamista kysyntään ei "osattane", ja siksi eilen Etelä-Ruotsissa hinnat olivat hyvin alhaiset (negatiiviset), kun taas Suomessa ja Baltiassa hiukan plussan puolella ja muualla naapurustossa korkeat (Norja) tai sangen korkeat (Tanska ja Saksa ym.). Tänään sitten on tilanne jo toinen, eli loppuiltapäivästä hinnat alkavat jo Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa kohota lähelle Tanskan tasoa. Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa epäilemättä valjastetaan lisää tuuliturbiineja mukaan (ja taas sopii Fingridin tuulivoimakäppyröiden ilmaisemaan asetelmaan).
Toisaalta sähkön hinta oli nollassa klo 23:15 lähtien aamuun asti ja ydinvoiman tuotantoa oli vähennetty (OL3:n mahdollisuuksien rajoissa). Etelä-Ruotsissa sähkön hinnat olivat pakkasella ja Pohjois-Ruotsissa nollilla samaan aikaan, eli ilmaista tai halvempaa tuontikapasiteettia riitti Ruotsista sekä pohjoisessa että etelässä, joten pakkokin oli jostakin tuotantoa karsia ja kaiketi sieltä, mistä pystyttiin ja haluttiin välttyä tappioilta turhan sähkön tuottamisen ilosta.
Kaupallinen komponentti mukana myös. Eli alkuperäsertin hinnan pitää kattaa mahd energian negat hinta. Eli ei puhdas tekninen asia.
Tosin nykyisin varmaan noin tod harvoin. Eilisen Ruotsin esimerkit (tuotetaan negat hinnalla) johtunevat tästä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sähkömarkkina on siitä metka että kun sähköä ei ole ja hinnat karkaavat taivaisiin niin silloin se toimii hienosti kun myytävää ei ole. Toisin päin hinnan ei anneta pudota vaan rajoitetaan tuotantoa. Akkulaitosten omistajienkin pitäisi jotenkin elää ja markkinaan puuttuminen ainakin hidastaan investointien syntymistä. Eikös kapasiteetti pitäisi tarjota markkinoille? Markkinaa hoidetaan, ei hoideta, ...., hoidetaan mutta vain hintaa nostavasti.