Kapasiteetti nousee 5309 MW:ksi, joten 5000MW olis 94 %, aika huikeeta kuiten. Veikkaan että huippu jää 4900MW ja 90 %.KE-TO yöksi Foreca ennustaa 5000 MW tuulivoimaa?
=> Tarkoittaisi noin 96% käyttöastetta.
katso liitettä 83898
katso liitettä 83899
Suomen tuulivoimaloiden huipputehot
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Tehari
Aktiivinen jäsen
Ja sitten mielenkiinnolla odotellaan että mitä maksaa pörssisähkö. Taas on joku liirumlaarum että on kallista kun naapurin pirkolla jäi uuni päälleKE-TO yöksi Foreca ennustaa 5000 MW tuulivoimaa?
=> Tarkoittaisi noin 96% käyttöastetta.
katso liitettä 83898
katso liitettä 83899
Jaa mut tuoltahan se sopiva syy löytyikin jo OL3 tippuu pois tutannosta. Eli 30 senttii on varmaa sopiva hinta
Foreca ei varmaan speksannut kuinka pitkän aikakeskiarvon huippu, mutta eipä tuon 'Sähköjärjestelmän tila' kuvan resoluutiolla hirmusti lisää saanut. Mahtaneekohan jossain olla raakadataa tiheämmin tarjolla.
Onhan tuolla Fingrdin avoimen data:n puolella ("Sähköjärjestelmän tila":n alasvetovalikko) muistaakseni 3 minuutin välein dataa pitemmiltä ajalta (siis Fingridin reaaliaikamittaukset ja pienelle osalle arviolaskelma). Noitahan voi ladata esim. taulukkolaskelmaan valitulta aikaväliltä, valitussa muodossa ja valitulla näytteenottovälillä.
Hieman aiheen sivusta Briteistä:
archy.deberker.com
The UK is wasting a lot of wind power
<p>The UK discarded 6% of its windpower last year, at a cost of almost £1bn. What’s going on, and how can we fix it?</p>
archy.deberker.com
Huomasin samaa koko maassa plusasteita ja kulutusta painetaan 11gigaa
Jos tuo yökulutus painuisi 9000 korville ja tuulta vielä yli 4500..
Hiki hatussa kaukolömpöyhtiöt ja prosessiteollisuus rakentaa ja suunnittelee lämpöakkuja. Ne kyllä imee isompiakin kuormia kunhan hinta on sopiva.
Minun päähäni ei sovi ajatus että niin jalo tuote kuin sähkö ei löytäisi ostajaa jos hinta on lähellä nollaa.
Viimeksi muokattu:
Ei olla vielä kovin lähellä rajaa. Periaatteessa voisi rajajohtojen puolesta tuottaa 3GW nykyistä enemmänkin (OL3:n kanssa 1,5GW), mutta "ongelma" tietenkin silloin siirtyy Ruotsin ja Norjan puolelle, missä patoluukkuja voidaan kiertää kiinni jopa yli 10GW:n verran tarvittaessa.
Suomessa Fingrid puuhaa tuulivoimaloille erityistä alassäätörinkiä, eli osallistuisivat korvausta vastaan säätömarkkinoille ja vetävät tosiaan "käsijarrusta" tehoa pienemälle, jos verkon stabiilisuus sitä edellyttää.
Suomessa Fingrid puuhaa tuulivoimaloille erityistä alassäätörinkiä, eli osallistuisivat korvausta vastaan säätömarkkinoille ja vetävät tosiaan "käsijarrusta" tehoa pienemälle, jos verkon stabiilisuus sitä edellyttää.
Tämä taisi toteutua tänään aamuyöstä Fingridin datan mukaan, ainakin 03-05 välillä parin tunnin ajan?
Hetkellisesti toteutui toki jo aika pian 02:n jälkeen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pikkuisen erinäköinen tuo FG:n kuvaaja tänään kuin mitä se oli 10 vuotta sitten. Vanhat datat löytyvät FG:n sivulta niin helppo naksuttaa aikakonetta taakse päin. Näyttää olleen tuontilaidalla nuo sähkötaseet silloin aika tukevasti ja pysyvästi päivästä toiseen.
Tarkoitushan juuri olisi, että nuo täydentäisivät toisiaan, toinen antaa, kun toinen ei. Aina ei silti ihan nappiin mene (vettä apuun, kuten tänään).
Minusta on aika merkittävää että tulee noinkin hyvin helmikuulla jo aurinkoenergiaa. Kesällä paukkuu varmasti ennätykset aurinkovoimassakin.
Hyvä on suunta Suomessa ja pohjoismaissa ylipäätänsä. Vielä merituulivoimaloita kunnolla ja OL3 tulille, niin aletaan olemaan mukavassa paketissa. Hyvin voisi käydä keräämässä jo itään menevät kaapelit kierrrätykseen.
Klo 13:37 oli suhde jo
Aurinko 158 MW / tuuli 11MW = 14
Taitaa suurin osa viipperöistä levätä
Mutta etelään ja ruotsiin menee reilusti ulos. Vesivoimaakin on voitu himmata vähän. Hyvin tuulivoima jeesii koko verkkoa.
Oikeastaanhan vasta lauantain ja sunnuntain väliselle yölle
. Mutta mahtaako sähköä mahtua verkkoon laskematta hintaa niin alas, että paljon täytyy pysäyttääkin?
- Keskustelun aloittaja
- #307
Taisi ollakin huomenna iltapäivällä jo tuo huippu. Ja mahtuu kaikki, kun on hinta positiivinen.Oikeastaanhan vasta lauantain ja sunnuntain väliselle yölle
- Keskustelun aloittaja
- #308
Nyt ennätykset paukkuu, hetkellisesti yli 5300 MW. Tunnin keskiteho 5397 MW 4.11 2023 klo 16.Taisi ollakin huomenna iltapäivällä jo tuo huippu. Ja mahtuu kaikki, kun on hinta positiivinen.
Samalla tuli/tulee tämän vuoden sähköntuotanto ennätys, yli 13 000 MW.
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Tuulivoima oli lauantaina suurin sähköenergian lähde. Toiseksi suurin oli ydinvoima ja kolmanneksi suurin vesivoima.
”Tässä on tapahtunut valtavan iso, pitkänä aikana kehittynyt muutos, joka nyt realisoituu”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä selittää ennätysten paukkumista. Tuulivoimakapasiteettia on rakennettu paljon, ja samaan aikaan rinnalle on tullut ydinvoimaa.
”Sähkö on liki päästötöntä, ja tuotamme keskimäärin sen mitä kulutamme, Leskelä sanoo.
Lauantaina vietiin sähköä Suomesta mittausten mukaan yhden tunnin aikana keskimäärin noin 2 860 megawattia. Ruotsiin olisi voitu viedä enemmänkin, mutta erilaiset Ruotsin verkon tekniset ongelmat aiheuttivat lauantaina siirtorajoituksia, Leskelä kertoo.
www.hs.fi
”Tässä on tapahtunut valtavan iso, pitkänä aikana kehittynyt muutos, joka nyt realisoituu”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä selittää ennätysten paukkumista. Tuulivoimakapasiteettia on rakennettu paljon, ja samaan aikaan rinnalle on tullut ydinvoimaa.
”Sähkö on liki päästötöntä, ja tuotamme keskimäärin sen mitä kulutamme, Leskelä sanoo.
Lauantaina vietiin sähköä Suomesta mittausten mukaan yhden tunnin aikana keskimäärin noin 2 860 megawattia. Ruotsiin olisi voitu viedä enemmänkin, mutta erilaiset Ruotsin verkon tekniset ongelmat aiheuttivat lauantaina siirtorajoituksia, Leskelä kertoo.
Energia | Suomessa rikottiin lauantaina kaksi sähkön tuotantoennätystä
Suomi on muuttunut keskimäärin omavaraiseksi sähkön osalta. Ennen olimme EU:n suurimpia sähkön tuojia.
www.hs.fi
- Keskustelun aloittaja
- #313
Tämä varmaan kaikille tuttu kuva. "Jossain tuulee aina"-sanonnan kääntöpuoli on että jossain ei kuitenkaan tuule. Kapasiteettiin nähden tuotanto % ilmeisesti alenee mutta noita lähes 0 tuotto tilanteita tulee edelleen säiden niin salliessa.
Ilmaisen energian lipastus laahaa pahasti jäljessä vaikka/kun kapasiteetti lisääntyy. Markkinat tieten hoitaa asian mutta viiveellä. Nuo "lipastajatkin" ovat valmiita maksamaan jonkun "kipurajahinnan", jolloin kaikkein halvimmat hinnat vähenee.
Vilkaisin pikaisesti Svenska kraftnetin sivuilta Pohjoismaiden ja Baltian kokonaistuotantoa tuulivoiman osalta. Joulukuun alusta tähän päivään tuotanto vaihteli noin välillä 3 GW - 20 GW. Eli minimi noin 15 % maksimista. Ei lähellekään nollatuotto, mutta toki aika alhainen silti.
Oli siellä ainakin 26 GW jossain välissä eli n. 10%.
Mitä isompi alue otetaan tarkkailuun niin toki jossain tuulee aina mutta suomessa on ollut useinkin tilanteita että tuotto käytännössä 0.
Isommalla alueella toteutuu myös se että jossain tulee vähemmän.
Kuinka isolla alueella verkot saadaan yhteen, paljonko myllyjä tarvitaan lisää että
Viimeksi muokattu:
Nykyiset voimalathan tuottavat tyypillisesti keskimäärin 30%-40% huipputehosta riippuen sijainnista (merivoimaloiden huipunkäyttöaika on tyypilliseti suurin). Suomen keskimääräinen sähkönkulutus on luokkaa 10GW, joten myllyjä pitäisi periaatteessa olla n. 25...33GW edestä, jotta vuoden ajalta keskimääräinen tuotto vastaisi keskimääräistä kulutusta. Välillähän sähköstä tulisi silti puutetta ja erityisesti talvisaikaan, sillä vaikka tuulivoimala tyypillisesti tuottaa talvella eniten, kulutus kasvaa talvella suhteessa vielä enemmän. Oikein kovat pakkaset ovat vielä asia erikseen, vaikkakin kuukauden alun keleillä tuotto olikin keskimäärin luokkaa 20 ... 25% yhteenlasketusta huipputehosta.
Laaja-alainen korkeapaine voi toki johtaa lähes nollatuottoon, mutta harvoinpa nuo tilanteet kovin laaja-alaisia ja pitkäaikaisia ovat (kovilla pakkasillahan ylempänä voi tuulla hyvinkin, vaikka maan pinnalla on tyvenen oloista kylmän ilman parkkeeratessa alaville paikoille ja vähän ylemmäskin). Epäilen silti, että Euroopankin tasolla on mahdollista, että tuulivoiman tuotanto jäisi vastaavalla mitoitusasteella joskus vajaaksi ja sähkön tuotantoa täytyy paikata muulla voimanlähteellä merkittävältä osaltaan. Käytännössä tarvitaan tavalla tai toisella varastoitua energiaa. Akkuihin turvauduttaessa ei juuri ylimääräistä tarvitakaan, koska hyötysuhde on hyvä. Vetyä ei saada palautetuksi sähköstä takaisin vedyksi kuin luokkaa 30% ... 35% riippuen sovelletusta teknologiasta vedyn tuotannossa, vedyn varastoinnissa ja palautuksessa sähköksi. Toki hukkalämpöäkin voidaan huomattavalta osalta hyödyntää.
Ei kuitenkaan ole järkevää perustaa sähkön tuotantoa yhden ja varsinkaan omia aikojaan vaihtelevan varaan. Tuuli-, aurinko- ja vesivoima (myös pumppuvoimaksi paranneltuna) täydentävät toisiaan mainiosti ja jos niitä kaikkia sovelletaan, nollatuotantotilanteet harvinaistuvat suhteessa varsinkin, jos käytössä on myös teknisiä sähkön varastointiratkaisuja ja sähköpolttoaineiden polttoaineiden valmistusteollisuutta.