Välittämän syyn osoittaminen ja syyllistäminen ovat eri asioita. Suomessa ihmisten itsetunto ei ole erityisen vahva piirre, joten nämä välistä sekoittuvat keskenään. Olen itsekin täsmälleen samaa mieltä, että valtiovallan johdonmukaisuus on ollut asiassa paljon heikompi kuin kuluttajien ja tuottajien. Olen kuitenkin melko pessimisti sen suhteen, että valtiovallalta ei tulevaisuudessakaan voi tällaisissa asioissa järin paljon myönteistä odottaa.
Suomi on sähköomavarainen
- Keskustelun aloittaja Skata
- Aloitettu
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Muutama ydinvoimala niin saadaan se omavaraisuus hyvällä mallille.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Omavaraisuutta voisi tarkastella myös sitä kautta, että mistä suunnista Suomeen tulee säköä. Ainut suunta missä ei ole tuontia on ITÄ ja siihen on vain yksi hyvin tunnettu syy.
Toinen vaihtoehto vastaavan saavuttamiseksi olisi, että valtiovalta tekisi energia-asioihin liittyen kerrankin jotakin järkevää ja kunnolla pohdittua ohjaamalla kiinteistöjen lämmitysratkaisujen kehittämistä siihen suuntaan, ettei sähkönkulutus lämmityksen takia nousisi poikkeuksellisilla joinakin vuosina esiintyvillä pakkasjaksoilla 2...3 OL3:n tuotannon verran.
Jos tuollaiset laitokset rakennettaisiin vain sähkölämmityspiikkien hoitamiseen, rahaa menisi nykyhintatasolla luokkaa 25 ... 35 miljardia euroa vähintään (laitosten valmistuessa joskus 2030-luvun lopulla hinta olisi voinut kohota kaksinkertaiseksi). Jos arvioidaan suoraan sähkölämmitykseen pakkasilla tukeutuvien rakennusten lukumäärää Suomessa hiukan yläkanttiin puoleksi miljoonaksi, kulut olisivat haarukassa 50000€ ... 70000€ per talous tuon huipputehomitoituksen hoitamiseksi. Tuotannostahan tulee vuoden mittaan paljasta persnettoa, kun se ei ole muulloin tarpeen (tai ainakaan jatkuvasti käytettävissä, joten halvalla on keskimäärin sähkö myytävä). Onkos vapaaehtoisia sijoittamaan tuollaista summaa hetken helpotuksen takia (jos ja kun itse tarpeen voisi hoitaa paljon halvemmalla käyttämällä hiukan joustavampaa suhtautumista aiheeseen)?
Viimeksi muokattu:
Täällä on sammutettiin pumppu 2/1 klo 24 ja pantiin öljypoltin tulille vanhoila öljyillä (85-90snt/l), loppuu vain lähipäivinä.
Aikomus on tehdä remppaa ensi kesänä ja heittää liplasti mäkeen. Tilalle tulisi 600 litraa lisää varaajaa.
P.öljy maksaa nyt 1,35€/l, panee miettimään tekeekö tässä itsekin hölmöä liikettä.
Pitäiskö äkkiä tilata vaikka tonnin pytyllinen pihaan ja kehitellä vaikka pienemmälle ö.säiliölle uusi paikka.
Tuo tämänhetken ö.hinta vastais suunilleen 15snt kokonaishintaa.
Sillä torppais kovimmat kelit ja hinnat, kulutus ei mahdottomia olisi.
Vihreet ei tykkäis mutta ehkä sähköverkko ja rahapussi kuitenkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Poliitikot ja virkamiehet eivät ole mitään pyhimyksiä. Päätöksissä tuppaa olemaan eriasteista vaikuttamista takana. Olipa bisnesten tiellä mikä hyvänsä, valtiovalta on hyvin hidas ja sokea itse spontaanisti havaitsemaan asioita.
Asialle kuin asialle pitää olla puolestapuhuja ja joskus se löytyy hyvinkin yllättävästä suunnasta ja puolestapuhuja voi myös osoittaa poikkeuksellista päättäväisyyttä asiansa puolesta toimiessaan samalla omaa aatteellista kannattajakuntaansa vastaan.
Tämä vain esimerkkinä eikä liity suoraan juuri tähän - tai ei ainakaan ole jäänyt kiinni. Yleensä ei edes tarvita uusia lakeja kun voidaan toimia vanhojen puitteissa.
Ympäristöministerien iisakinkirkko, jätevesisääntely tuli maaliin – Lehtomäki kovimmassa kiirastulessa
Haja-asutusalueiden jätevesiä on suitsittu kuriin pykälillä koko 2000-luvun.
yle.fi
Paula Lehtomäki – Wikipedia
Tuli ankka laskelmiin – tässä korjattuna:
Fingridin 2023 tuntidatasta summattuna yhteen:
Sähkönkulutus Suomessa 78,924 TWh
Sähköntuotanto Suomessa 77,385 TWh
Ero -1,5392 TWh
OL3 lisätuotantoa olisi tarvittu 40 vrk 1600W teholla (+huomioitava noin kuukauden huoltoseisokki)
mutta lähellä ollaan jossei tule lisää sähkökattiloita, datakeskuksia jne...
(2000MW lisätuulivoimaa 30% tuotannolla olisi 5,26TWh/a jos pyörisivät 1.1.2024 alkaen)
Fingridin 2023 tuntidatasta summattuna yhteen:
Sähkönkulutus Suomessa 78,924 TWh
Sähköntuotanto Suomessa 77,385 TWh
Ero -1,5392 TWh
OL3 lisätuotantoa olisi tarvittu 40 vrk 1600W teholla (+huomioitava noin kuukauden huoltoseisokki)
mutta lähellä ollaan jossei tule lisää sähkökattiloita, datakeskuksia jne...
(2000MW lisätuulivoimaa 30% tuotannolla olisi 5,26TWh/a jos pyörisivät 1.1.2024 alkaen)
Viimeksi muokattu:
2019-2020 syksy jatkui kevääseen asti. Jäi kyllä mieleen.
pökö
Kaivo jäässä
Omavaraisuutta.
yle.fi
Fingrid suosittelee välttämään sähkön käyttöä piikkitunteina
Fingrid suosittelee välttämään sähkön käyttöä piikkitunteina
yle.fi
Edessä energiamurros – VTT:n Antti Arasto ei usko, että aurinko ja tuuli yksin riittävät
Mikä energiateknologia pelastaa maailman? Nykyään monella maallikollakin on tähän vastaus – alan ammattilaisella, Antti Arastolla ei ole.
https://kemia-lehti.fi/edessa-energ...i-usko-etta-aurinko-ja-tuuli-yksin-riittavat/
Akkuliiketoiminta on toistaiseksi paljon tuottavampaa kuin sähkön teko uusiutuvalla energialla, jos on halpa ja hyvä akku (kuten Norjassa ja osin Ruotsissakin).
Eipä lähe täältä öljypytty kun se on tuolla paikallaan. Eikä kyllä se poltin, eikä kattilakaan.
Nyt just vituttas ihan suunnattomasti, jos olis ahneena ottanu jonkun avustuksen sen poistamisen vastineena.
Husky
Hyperaktiivi
Onko minun Fingrid-sovelluksessa vikaa vai häh, kun kertaakaan tämän hypoteettisen ilmaisun jälkeen en ole nähnyt että Suomi on omavarainen?
Vähintään kerran päivässä ja usein enempikin on tuota tullut katsottua.
Nytkin, kun on juhannuslämpötilat ja helkutinmoinen tuuli, niin kulutus 12.1TW ja tuotanto 11.6TW
Vähintään kerran päivässä ja usein enempikin on tuota tullut katsottua.
Nytkin, kun on juhannuslämpötilat ja helkutinmoinen tuuli, niin kulutus 12.1TW ja tuotanto 11.6TW
Ei teho-omavaraisuus ole mikään tavoite, riittää kun siihen on mahdollisuus. Vesivoimaa erityisesti pantataan ja sähköä ostetaan mieluummin Ruotsista. Samoin kaukolämmön sivussa tehtävissä olevaa sähköä ei turhaan tehdä.
Fortum suunnittelee uutta jopa 1 000–1 600 MW ydinreaktoria Suomeen – Venäjä ja Kiina eivät vaihtoehtoja teknologiatoimittajiksi
Fortum suunnittelee uutta jopa 1 000–1 600 MW ydinreaktoria Suomeen – Venäjä ja Kiina eivät vaihtoehtoja teknologiatoimittajiksi
Yhtiö kertoi ydinvoimaselvityksensä puolivälin tuloksista Helsingissä.
www.tekniikkatalous.fi
Sähkön hinta | Kotitalouksien sähkölaskut pienenivät liki viidenneksellä viime vuonna
Laskua selittää vuoden 2022 loppupuolella nähty energiakriisi, jonka aikana sähkön tukkuhinnat nousivat poikkeuksellisen korkeiksi.
www.hs.fi
"Sähkön tuonti laski kotimaisen tuotannon kasvun myötä tuntuvasti. Nettotuonti jäi alle kahteen prosenttiin kulutuksesta.
Tuontia tarvitaan edelleen erityisesti huippukulutuksen aikana ja kun sää on tyyni."
Mitä tarkoittaa sähköomavaraisuus? Entä teho-omavaraisuus?
Sähköomavaraisuus on termi, joka esiintyy aika ajoin mediassa. Mitä sillä tarkoitetaan? Mitä puolestaan tarkoittaa teho-omavaraisuus? Näihin kysymyksiin vastaa Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
Mitä tarkoittaa sähköomavaraisuus? Entä teho-omavaraisuus? - Fingrid-Lehti
Vastaajana Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.
www.fingridlehti.fi
Ennen ostettiin jatkuvasti, nyt myydään halvalla ja ostetaan kalliilla
www.tekniikkatalous.fi
Puheenvuoro: 1 532 GWh sähköalijäämä maksoi Suomelle 321 miljoonaa euroa – Karut luvut osoittavat, kuinka Suomi ostaa sähköä kalliilla ja myy sitä halvalla
Edullisen sähkön aikana pitäisi hyödyntää sähköylijäämä Suomessa esimerkiksi muuntamalla se vedyksi eikä myydä halvalla ulkomaille, kirjoittaa professori Marko Huttula Oulun yliopistosta.
www.tekniikkatalous.fi
Suomen sähköä viedään kumminkin pääasiassa Viroon ja koska tuolla etelässä on Euroopan kovimmat sähkön hinnat, kantaverkkoyhtiöt nettoavat varsin mukavasti sähkön viennistä. Fingrid saa tuloista puolet ja voi osuudellaan tukea kanverkkoyhteyksien parantamista ja tukea muutenkin sähkön siirtokustannuksia kantaverkossa (osuus onkin Suomessa europpalaisittain varsin alhainen).Ennen ostettiin jatkuvasti, nyt myydään halvalla ja ostetaan kalliilla
Puheenvuoro: 1 532 GWh sähköalijäämä maksoi Suomelle 321 miljoonaa euroa – Karut luvut osoittavat, kuinka Suomi ostaa sähköä kalliilla ja myy sitä halvalla
Edullisen sähkön aikana pitäisi hyödyntää sähköylijäämä Suomessa esimerkiksi muuntamalla se vedyksi eikä myydä halvalla ulkomaille, kirjoittaa professori Marko Huttula Oulun yliopistosta.
Pikemminkin professorin ehdottamat vedyn tuotanto-, kotimaisten energiavarastojen rakentaminen ja ydinvoiman rakentaminen valtiontukiaisten ja sähkön käyttäjille sälytettyjen kapasiteettimaksujen turvin (kun ei muutoin kannata kuin ehkä pelkässä kaukolämmön erillistuotannossa) on vielä hiukan edellä aikaansa ainakin taloudelliselta kannalta, vaikkakin saattaa tulla nopeastikin ajankohtaiseksi, jos tuulivoiman rakentamistahti jatkuu edes lähes viimevuosien tasolla.
"Kotimaisella sähkön tuotannolla katettiin jopa lähes 98 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta viime vuonna, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Sähkön nettotuonnilla katettiin sähkön kulutuksesta vain 2 prosenttia."
www.hs.fi
Sähkömarkkinat | Kotimainen sähkö kattoi viime vuonna lähes kaiken sähkön tarpeen
Suomen sähkön kokonaiskulutus laski viime vuonna kaksi prosenttia ja oli 79,8 terawattituntia.
www.hs.fi
"Kotimaisella sähkön tuotannolla katettiin jopa lähes 98 prosenttia Suomen sähkön tarpeesta viime vuonna, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Sähkön nettotuonnilla katettiin sähkön kulutuksesta vain 2 prosenttia."
Sähkömarkkinat | Kotimainen sähkö kattoi viime vuonna lähes kaiken sähkön tarpeen
Suomen sähkön kokonaiskulutus laski viime vuonna kaksi prosenttia ja oli 79,8 terawattituntia.
Mutta ongelmahan on se, että myydään halvalla ja ostetaan sikahinnalla. Esimerkiksi juuri nyt on tuonti 1600-1800MW ja hinnat 0,10€ - 0,20€/kWh.
Viimeksi kun näin myyntiä oli hinta miinuksella.
Ongelmaan ei vain taida olla hyvää ratkaisua. Sähköä ei ole mahdollista saada riittävästi tasaisesti ja halvalla puhumattakaan, että saataisiin halvalla vaihtelevan tarpeen mukaisesti. Sähkön varastointi se vasta kallista onkin. Toki on yritettävä tehdä, mitä asialle voidaan ja erikoisesti mitä kannattaa tehdä, vaikka ratkaisut jäävätkin puolitiehen.
Isoja pumppuvoimalaitoksia Pohjois-Suomeen... ei taida olla muuta ratkaisua oikein näköpiirissä ja siksi näille hankkeille pitäisi laittaa panoksia valtionkin toimesta, että hankkeet oikeasti toteutuvat.
Halpoja nuo eivät kuitenkaan ole kuten eivät muutkaan sähkövarastoratkaisut. Rakentaminenkin kestää kauan (ja matka pitkittyy, koska kaikenlaisia valituksia sataa matkan varrella eri oikeusasteisiin). Kuka tietää, vaikka laitosten valmistuttua esimerkiksi natriumioniakut olisivat jo kokonaisuutena hintakilpailukykyisiä noiden laitosten säätöominaisuuksien kanssa. Toki osa suunnitelmista varmaan toteutuu ja useammankin toteuttaminen olisi ainakin periaatteessa aiheellista. Kesää nämä eivät silti tee tai muuta olennaisesti tilannetta kustannusmielessä.
Kustannukset kai olleet haasteena vanhojen kaivostenkin hyödyntämisessä eli sen puolesta aika suuria haasteita.
Pyhäsalmesta uutisoitiin syksyllä näin:
Entiseen Pyhäsalmen kaivokseen suunniteltu pumppuvoimala kaatumassa
Hanketta selvittänyt EPV Energia kertoo vetäytyvänsä entiseen Pyhäsalmen kaivokseen suunnitellusta voimalasta, jota olisi voitu käyttää sähköjärjestelmän säätövoimana. Syynä hinta ja korkojen nousu.
Husky
Hyperaktiivi
Kunhan ei ole niin, että tällaiset vanhanaikaiselta kuulostavat ymmärrettävät projektit eivät saa tukiaisia, vaan ne lapioidaan high-tech-vety H.V. Wittusille?
jussipa
Aktiivinen jäsen
Pumppuvoimaloissa oleellinen juttu taitaa olla altaiden korkeusero. Mitenkähän tämä saataisiin merellä tehtyä?
Pumppuvoimalat hyödyntävät potentiaali energiaa, jota voidaan lisätä kasvattamalla korkeutta tai volyymia. Kyllä nuo kummatkin löytyy merestä.
Ei, eikä siitä että aloittaa lauseen:"Onkohan kukaan koskaan miettinyt....", kun mitä ilmeisimmin vastaus on:"On"Täällä sitä taas hopealuotia etsitään kuumeisesti, kumma kun ei vaan tahdo löytyä.
Lienee aiemminkin sanottu, mutta kerrataan. Ratkaisu ei löydy yhdestä tekniikasta, vaan niistä kaikista yhdessä.
Hyvä se on tietysti kyseenalaistaa aina, muuten ei mikään kehity.